FI84148C - Foerfarande och anordning foer bestaemning av sluttidpunkten foer avrundningsskedet av ett block i en fanersvarv. - Google Patents

Description

84148 MENETELMÄ JA LAITTEISTO PÖLLIN PYÖRISTYSVAIHEEN LOPETTAMI-SAJANKOHDAN MÄÄRÄÄMISEKSI VIILUSORVISSA - FÖRFARANDE OCH ANORDNING FÖR BESTÄMNING AV SLUTTIDPUNKTEN FÖR AVRUNDNINGS-SKEDET AV ETT BLOCK I EN FANERSVARV 5 Tämän keksinnön kohteena on menetelmä ja laitteisto pöllin pyöristysvaiheen lopettamisajankohdan määräämiseksi viilu-sorvissa.

10 Nykyään pyöristyksen lopetus tapahtuu käytännössä silmämääräisesti, kameran avulla tai keskittäjässä mitattuihin pölkyn halkaisijatietoihin. Nykyisillä menetelmillä on useita epäkohtia. Manuaalinen pyöristyksen lopetus silmämääräisesti vaatii jatkuvaa tarkkaavaisuutta. Nykyään pyöritysnopeudet 15 samoin kuin kuorintapaksuudet ovat lisäksi kasvaneet, mikä vaikeuttaa silmämääräistä arviointia.

Tutkimalla kameralla pyöristyksestä syntyvää mattoa teräpen-kin jälkeen esimerkiksi viivakameralla on tutkittava linja 20 mekaanisista mittasuhteista johtuen noin 1 - 1,5 m terälin-jasta. Tieto pyöristysvaiheesta on saman verran myöhässä. Viivakameraohjauksen toiminta perustuu harmaasävyjen erottelukykyyn ja vertailuun, mistä johtuen sekä itse puusta että kosteuseroista johtuvat värierot viilussa aiheuttavat virhe-25 tulkintoja. Viivakameran herkkyys valaistuksen muutoksille (lamppujen kunto ja likaantuminen, valaistuksen suuntaus-virheet, ulkopuoliset valot ja varjot esimerkiksi auringon valo) aiheuttaa myös virhetulkintoja.

30 Pyöristyksen lopetusajankohdan perustuessa keskittäjässä mitattuihin pöllin halkaisijatietoihin, jolloin mittaus voidaan suorittaa viivakameralla, matriisikameralla, laser-etäisyysmittauksella, ultraäänimittauksella tai mekaanisella mittauksella, mittausvirheet pöllin halkaisijan mittauk-35 sessa, mekaaniset siirtovirheet pöllin keskityksessä ja mekaaniset siirtovirheet siirrettäessä pölliä sorvin karoihin 2 84148 aiheuttavat virhettä ja epätarkkuutta pyöristysvaiheen lope-tusajankohdan määrityksessä. Lisäksi mittauspisteiden määrä pituus- ja poikkileikkauksessa on rajallinen, joten pyöristyksen lopetus tehdään epätäydellisen tiedon perusteella.

5 FI-kuulutusjulkaisussa 73908 on esitetty menetelmä puun kuorinnan ja pyöristyksen ohjaamiseksi viilusorvissa, jossa puun pinnan laatua tarkkaillaan kohdistamalla siihen pyörivän puupÖlkyn pituussuunnassa valonsädekimppu ja tunnista-10 maila pölkystä heijastunut säteily puolijohdekameralla. Tällöin tutkittava kohta on kuitenkin mekaanisista rakenteista johtuen noin 3/4 pöllin kierrosta myöhässä leik-kuukohdasta ja sama tieto pyöristysvaiheesta on saman verran myöhässä. Tulkinta perustuu harmaasävyeroon sorvaamattoman 15 pöllin pinnan ja sorvatun pinnan välillä, mistä johtuen värierot itse puussa aiheuttavat virhetulkintoja. Em. seikoista johtuen menetelmä on herkkä valaistuksen muutoksille kuten eo. pyöristyksessä syntyvän viilumaton tutkiminen viivakameralla.

20 Tämän keksinnön tarkoituksena on poistaa edelläesitetyt epäkohdat. Keksinnön mukaiselle menetelmälle pöllin pyöristys-vaiheen lopettamisajankohdan määräämiseksi viilusorvissa on tunnusomaista se, että pyöristysvaiheessa syntyvää leikkuu-25 ääntä tarkkaillaan yhdellä tai useammalla anturilla, joista antureista saatava signaali johdetaan tietojenkäsittely-yksikköön, joka leikkuuäänen perusteella määrittää pyöristysvaiheen lopettamisajankohdan ja käynnistää sinänsä tunnetut toimenpiteet pyöristysvaiheen lopettamiseksi.

30

Keksinnön edulliset sovellutusmuodot on esitetty muissa patenttivaatimuksissa.

Keksinnöllä saavutetaan seuraavat edut tunnettuihin järjes-35 telmiin verrattuna: Leikkuuäänestä tuleva tieto on reaaliaikaista. Tieto on todellista pyöristysvaiheesta tulevaa tie- 3 84148 toa. Käsiteltävään tietoon eivät vaikuta mittaus-, keskitystä! siirtovirheet eivätkä värierot. Mittaustieto kertoo terän vuolentaleveyden jatkuvana tietona suhteessa pöllin pituuteen. Se soveltuu kaikkiin olemassa oleviin sorvityyppei-5 hin riippumatta niiden ympäristölaitteista, esimerkiksi kes-kittäjästä. Lisäksi se on muihin järjestelmiin verrattuna kustannuksiltaan kohtuullinen.

Seuraavassa keksintöä selostetaan yksityiskohtaisemmin esi-10 merkkien avulla viittaamalla oheiseen piirustukseen, jossa

Kuvio 1 esittää viilusorvia sivulta päin.

Kuvio 2 esittää viilusorvia päältä päin.

15

Kuviossa 1 on esitetty viilusorvin päätyrunko 1 sekä terä-penkki 2, jossa on leikkuuterä- sekä vastateräpalkit 3 ja 4. Teräpenkin asemaa valvotaan asema-anturilla 5, esimerkiksi potentiometrillä. Sorvin karoissa 6 olevasta pöllistä 7 vuo-20 leutuva viilumatto 8 tulee ulos sorvista vastaterä- ja terä-palkkien välistä. Kuviossa 2 on esitetty päältä päin terä-penkki 2, sorvin päädyt 1 sekä karoissa 6 oleva pölli 7. Lisäksi kuviossa 2 on esitetty päämoottori 9 virranmittaus-yksikköineen 10 sekä takometrigeneraattori 11 karakierrok-25 sien mittaamista varten.

Keksinnön mukainen sorvipöllin pyöristyksen lopetus perustuu pyöristysvaiheessa syntyvän leikkuuäänen (vuolentaäänen) tutkimiseen ja muokkaamiseen. Pyöristysvaiheen jälkeen alkaa 30 varsinainen viilumaton sorvaus hyötykäyttöön.

Leikkuuääntä tarkkaillaan esimerkiksi teräpenkin sivulle lähelle sitä sijoitetuilla yhdellä tai useammalla tarkoitukseen sopivalla anturilla (mikrofonilla) 12, joista mitattu 35 leikkuuääni johdetaan mikroprosessoriin 13 äänisignaalien muokkaamista, laskemista ja päättelemistä varten. Pyö- 4 84148 ristysvaihe voidaan lopettaa esimerkiksi leikkuuäänen voimakkuuden perusteella. Pyöristyksen lopettamiseksi mikroprosessori 13 antaa lopetusviestin sorvin keskukseen, jolloin käynnistetään lopettamiseen tarvittavat sisänsä tunnetut 5 toimenpiteet.

Anturien lukumäärä riippuu pöllin pituudesta ja halutusta tarkkuudesta. Anturit voidaan sijoittaa eri puolille sorvia mekaanisista rakenteista riippuen. Tarkoituksenmukaista on 10 valita anturin paikka siten, että ääni kuuluu hyvin anturille, ja että anturi on mekaanisesti suojassa. Anturin toiminta voi perustua äänen etenemiseen ilmassa, metallissa tai muussa tarkoitukseen soveltuvassa väliaineessa. Kuvioissa 1 ja 2 on anturit 12 sijoitettu teräpenkin 2 taakse.

15

Leikkuuääntä mittaavilta antureilta saatavan tiedon lisäksi päättelyssä käytetään sorvin karakierroksia. Lisäksi päätelmien teossa voidaan käyttää aputietoina teräpenkin asemaa ja päämoottorin kuormitusta. Tarkkailu on jatkuvaa, ja tarkkai-20 lujakso on yksi karakierros (pöllin kierros). Tarkkailujak-son alkua muutetaan riippuen tulevasta äänisignaalista.

Leikkuuäänen lisäksi voidaan tarkkailla ja analysoida karojen käyttölaitteen ottamaa tehoa, virtaa tai muuta kuormi-25 tukseen verrannollista suuretta. Tarvittaesssa on järjestelmästä mahdollista saada myös tuotannollista raportoitavaa tietoa (esimerkiksi nettoraaka-aine m^, keskimääräiset pöllin halkaisijat tms.).

30 Alan ammattimiehelle on selvää, että keksinnön eri sovellu-tusmuodot eivät rajoitu yksinomaan edelläesitettyihin esimerkkeihin, vaan ne voivat vaihdella jäljempänä esitettävien patenttivaatimusten puitteissa.

Claims (11)

1. Menetelmä pöllin pyöristysvaiheen lopettamisajankohdan määräämiseksi viilusorvissa, tunnettu siitä, että 5 pyöristysvaiheessa syntyvää leikkuuääntä tarkkaillaan yhdellä tai useammalla anturilla (12), joista antureista saatava signaali johdetaan tietojenkäsittely-yksikköön (13), joka leikkuuäänen perusteella määrittää pyöristysvaiheen lopettamisajankohdan ja käynnistää sinänsä tunnetut toimenpiteet 10 pyöristysvaiheen lopettamiseksi.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnet-t u siitä, että pyöristysvaiheen lopettamisajankohdan määrittämisessä käytetään hyväksi sorvin karakierroksia. 15

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että pyöristysvaiheen lopettamisajankohdan määrittämisessä käytetään lisäksi aputietoina sorvin terä-penkin asemaa ja karojen käyttölaitteen (9) kuormitusta. 20

4. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että anturien toiminta perustuu äänen etenemiseen ilmassa tai muussa tarkoitukseen soveltuvassa väliaineessa. 25

5. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että tarkkailu on jatkuvaa, että tarkkailujakso on yksi karakierros, ja että tarkkailujakson alkua muutetaan riippuen tulevasta äänisignaalista. 30

5 84148

6. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että myös karojen käyttölaitteen (9) ottamaa tehoa, virtaa tai muuta kuormitukseen verrannollista suuretta tarkkaillaan ja analysoidaan. 35 6 84148

7. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että tietojenkäsittely-yksikkö laskee saamiensa tietojen perusteella tuotannollisia raportteja. 5

8. Patenttivaatimuksen 1 mukainen laitteisto pöllin pyöristysvaiheen lopettamisajankohdan määräämiseksi viilu-sorvissa, tunnettu siitä, että pyöristysvaiheessa syntyvän leikkuuäänen tarkkailemiseksi laitteistossa on yksi 10 tai useampi anturi (12), joista antureista saatava signaali johdetaan tietojenkäsittely-yksikköön (13), joka leikkuu-äänen perusteella määrittää pyöristysvaiheen lopettamis-ajankohdan ja käynnistää sinänsä tunnetut toimenpiteet pyöristysvaiheen lopettamiseksi. 15

9. Patenttivaatimuksen 8 mukainen laitteisto, tunnettu siitä, että laitteistossa on karakierroksien mittausyksikkö (11), josta saataava signaalia käytetään hyväksi pyöristysvaiheen lopettamisajankohdan määrittämi- 20 sessä.

10. Patenttivaatimuksen 8 tai 9 mukainen laitteisto, tunnettu siitä, että laitteistossa on asema-anturi (5) teräpenkin aseman määrittämiseksi sekä karojen käyttö- 25 laitteen kuormituksen mittauselin (10), joista saatavaa tietoa käytetään aputietoina pyöristysvaiheen lopettamisajan-kohdan määrittämisessä.

11. Patenttivaatimuksen 8, 9 tai 10 mukainen laitteisto, 30 tunnettu siitä, että anturit on sijoitettavissa eri puolille leikkaavaa terää. ^ 84148