FI84040C - Styrkoppling foer en kopplingsbar friktionskoppling i ett fartygs drivanordning. - Google Patents

Description

84040

Ohjauskytkentä laivan käyttölaitteen kytkettävää kitkakyt-kintä varten

Keksintö koskee ohjauskytkentää laivan käyttölait-5 teen kytkettävää kitkakytkintä varten, jossa käyttölaitteessa laivan moottorin ja laivan potkurin välisessä voi-mansiirtolaitteessa on erilaisille siirrettäville vääntö-momenteille säädettävä kitkakytkin, Jolloin ohjauskyt-kennässä on sulkuventtiilijärjestely kehittämässä kul-10 loinkin yhden monista mahdollisista kitkakytkintä paineistavan painenesteen erilaisista suurista paineista, joka vastaa kitkakytkimen säädettyä vääntömomenttia, ja laite, joka säädettyä vääntömomenttia vastaten ohjaa sulkuvent-tiilijärjestelyä.

15 Keksinnön tavoitteena on saada laivan potkuri käyn nistymään myös silloin, kun laivan potkurin käynnistämiseksi tarvitaan erittäin suuri irrotusvääntömomentti. Näin vältetään kitkakytkimen ylikuormitus, joka liittyy liian suureen kytkentätyöhön kytkentää suoritettaessa. Samanai-20 kaisesti vältetään tässä kytkentätolminnossa laivan moottorin kierrosluvun liian suuri kuristaminen.

Tämä tehtävä ratkaistaan keksinnön mukaisella laitteella, jolle on tunnusomaista, että mainittu ohjaava laite on ajastinkytkentä, joka kitkakytkimen kytkentätoimin-25 nossa kytkee sulkuventtiilijärjestelyn ajasta riippuvaisesti peräkkäin lähinnä ainakin yhden kerran kehittämään kitkakytkintä paineistavan painenesteen huippuarvo, kulloinkin tähän liittyvä pienempi väliarvo sekä sitten tähän liittyvä loppuarvo.

30 Keksinnön muita tunnuspiirteitä esitetään alapa- tenttivaatimuksissa.

Keksinnön muita rakennemuotoj a esitetään piirustuksissa, ja niitä selostetaan seuraavassa. Tällöin kuvio 1 on käyrästö kitkakytkimen eri käyttöpai-35 neista ajasta riippuvana kytkentätoiminnon aikana keksinnön mukaista ohjauskytkentää käytettäessä, 2 64040 kuvio 2 on kytkentäkaavio keksinnön mukaisesta oh-jauskytkennästä kitkakytkimiä varten voimansiirtolaittees-sa laivan moottorin Ja laivan potkurin välillä laivan käyttölaitteessa kytkimien ollessa auki.

5 kuvio 3 on kytkentäkaavio kuvion 2 ohjauskyt- kennästä ensimmäisen aikasyklin aikana kytkettäessä kitkakytkimiä voimansiirtolaitteessa laivan moottorin ja laivan potkurin välillä, jolloin kitkakytkimien käyttöpaineella on tämän ensimmäisen aikasyklin aikana tietty huip-10 puarvo, kuvio 4 on kytkentäkaavio kuvion 2 ohjauskytkennäs-tä toisen aikasyklin aikäna, jolloin kitkakytkimien käyttöpaineella on huippuarvoon nähden pienempi väliarvo, kuvio 5 on kytkentäkaavio kuvion 2 ohjauskytkennäs-15 tä kolmannen aikasyklin aikana, jolloin kitkakytkimien käyttöpaine pidetään päätearvossa, kuvio 6 on kytkentäkaavio keksinnön mukaisen oh-jauskytkennän toisesta rakennemuodosta laivojen käyttölaitteiden kytkettäviä kitkakytkimiä varten voimansiirto-20 laitteessa laivan moottorin ja laivan potkurin välillä, jolloin kytkentätila on esitetty kytkimien ollessa auki, kuvio 7 esittää kuvion 6 ohjauskytkentää ensimmäisen aikasyklin aikana, jolloin kitkakytkimiin syötetään tietty huippuarvo, 25 kuvio 8 esittää kuvioiden 6 ja 7 mukaista ohjaus- kytkentää toisen aikasyklin aikana, jolloin kytkimien käyttöpaineella on huippuarvoon nähden pienempi väliarvo, kuvio 9 esittää kuvioiden 6 ja 8 mukaista ohjaus-kytkentää kolmannen aikasyklin aikana, jolloin kitkakytki-30 mien käyttöpaine pidetään päätearvossa, ja kuviot 10 - 13 esittävät keksinnön mukaisen oh-jauskytkennän kolmatta rakennemuotoa, jolloin esitetään vastaavasti aina vain se osa, joka on muutettu kuvioiden 6-9 rakenteeseen nähden, kun taas ne osat, joita ei ole 35 esitetty, vastaavat näissä kuvioissa esitettyjä osia.

3 84040

Kuviossa 1 esitetään x-akselilla aika t ja y-akse-lilla käyttöpaine PK. Käyttöpaine saadaan aikaan hydraulisesti pääasiassa perustumattomalla painenesteellä, mieluimmin öljyllä. Käyrästö alkaa nolla-ajankohtana, jolloin 5 kytkimien käyttöapineen arvo on nolla. Suoritettaessa kytkentä paineneste vapautuu ja täyttää täyttöaikana t0 kit-kakytkimien sylinteritilan. Tähän tarvittava paine P0 ei riitä sulkemaan kytkimet niin, että ne siirtäisivät merkittävän vääntömomentin. Tämä täyttöaika on käytännölli-10 sesti katsoen kuollut aika, joka on otettava ehdottomasti huomioon. Sen jälkeen painenesteen käyttöpaine kytkimissä nousee säädettyyn väliarvoon p^ 1 ja se pidetään ensimmäisen aikasyklin t3 aikana tässä huippuarvossa. Tällöin syntyy haluttu irrotusvääntömomentti potkurin käynnistämisek-15 si. Tällöin lämpiävät kitkakytkimien kytkinlevyt, jotka ovat kiinni toisissaan suurella paineella, huippuarvoa vastaavasti ja hankaavat toisiinsa. Samanaikaisesti tapahtuu laivan moottorin kierrosluvun kuristaminen. Jotta kytkimet eivät kuumenisi liikaa liian suuren kitkatoiminnon 20 vuoksi ja jotta moottoria ei kuristettaisi määrättyä mini-mikierroslukua pienempään arvoon, käyttöpaine lasketaan ensimmäisen aikasyklin t1 jälkeen väliarvoon p^ 2 ja pidetään aikasyklin t2 ajan vakiona. Aikasykli t2 on mieluimmin tuntuvasti pitempi kuin aikasykli tx. Toisen aika-25 syklin t2 jälkeen tulee mukaan kolmas aikasykli t3, joka on ajallisesti rajoitettuja jonka ajan kitkakytkimien käyttöpaine pidetään loppuarvossa pK. Viimeistään kolmannessa aikasyklissä t3 kytkimien liukuvaihe päättyy. Erikoisrakenteessa, jota ei ole esitetty piirustuksissa, voi-30 daan tiettyjä käyttötapauksia varten kytkeä useita kertoja tietty huippuarvo ja kulloinkin siihen liittyen tietty väliarvo ennen loppuarvoon tapahtuvaa kytkemistä. Lisäksi on mahdollista, että huippuarvo tai huippuarvot säädetään yhtä korkeiksi kuin loppuarvo, mutta huippuarvot ovat kui-35 tenkin mieluimmin loppuarvon alapuolelle.

4 84040

Piirustuksen kuvioissa 2-13 samat osat on varustettu aina samoilla viitenumeroilla ja niitä selostetaan-kin tämän vuoksi vain yhteen rakennemuotoon viittaamalla, mikäli toiminnot ovat samanlaisia.

5 Kuviossa 2 näkyvä pumppu 2, joka siirtää painenes- tettä, mieluimmin öljyä, johtosarjan 4 kautta, jossa on kytkentäventtiili 6, on yhdistetty lamellikytkimenä konstruoidun, kytkettävän kitkakytkimen 10 sylinteritilaan. Johtosarjaan 4 on pumpun 2 ja kytkentäventtiilin 6 väliin 10 yhdistetty haarajohto 12, jossa on toinen kytkentäventtii-li 14 ja joka johtaa toisen lamellikytkimenä konstruoidun, kytkettävän kitkakytkimen 18 sylinteritilaan. Kitkakytki-mien 10 ja 18 sekundääriosat käyttävät vaihteiston 24 välityksellä laivan potkuria 26. Vastaavasti laivan moottori 15 28 ja 30 käyttää molempien kitkakytkimien prlmääriosia.

Johtosarjasta 4 haarautuvat kytkentäventtiilien 6 ja 14 yläpuolelle kolme ohjaus johtoa 32, 34 ja 36, jotka kuuluvat sulkuventtiililaitteeseen 40. Ohjausjohdossa 32 on sulkuventtiili 42, joka on säädetty loppupaineelle pK 20 ja joka johtaa kokoomajohtoa 44 pitkin kytkimien 10 ja 18 vaihteiston 24 voiteluöljyjärjestelmään. Haarajohto 34 johtaa samoin kokoomajohtoon 44 ja käsittää kytkentäventtiilin 46, joka on kaksi kytkentäasentoa käsittävä kaksi-tieventtiili, ja sulkuventtiilin 48, joka on säädetty 25 huippuarvoon ρ^. Kytkentäventtiili 46 pidetään esitetyssä asennossa, jossa se on auki, paineilmajohdon 50 paineilman avulla jousen 52 voimaa vastaan. Ohjausjohto 36 johtaa samoin kokoomajohtoon 44 ja käsittää kytkentäventtiilin 54, joka on kaksi kytkentäasentoa käsittävä kaksitievent-30 tiili, ja sulkuventtiilin 56, joka on säädetty huippuarvoon Puv 2. Kytkentäventtiili 54 pidetään jousen 60 avulla kuviossa 2 esitetyssä tilanteessa sulkuasennossa, koska kytkentäventtiilin 54 yhdistetty paineilmajohto on tässä tilanteessa paineeton. Kokoomajohdossa 44 on varmuusyli-35 paineventtiili 64.

, 84040

O

Virtausaine-ajastinkytkimen 70 syöttö tapahtuu pai-neilmalähteestä 72, joka on paineilma johdon 74 ja siinä olevan kytkentäventtiilin avulla, joka on kaksiasentoinen kolmitieventtiili, yhdistetty kahteen paineilman ohjaus-5 johtoon 78 ja 80. Kummassakin ohjaus johdossa 78 ja 80 on vastaventtiili 82 ja vastaavasti 84, joka päästää lävitseen vain paineilmalähteestä 72 tulevan paineilman, mutta ei vastakkaiseen suuntaan. Vastaventtiilien 82 ja 84 kanssa on kytketty rinnan kulloinkin säädettävä virtauskuris-10 tin 86 tai 88. Ohjausjohto 78 syöttää käyttöpaineen kyt-kentäventtiiliä 90 varten ja käsittää kuristin-vastavent-tiili-yksikön 82, 86 ja kytkentäventtiilin 90 välissä säiliön 92 ilmansyöttökammiona. Ohjausjohto 80 johtaa samoin venttiiliin 90 ja käsittää säiliön 94 ilmansyöttökammiona 15 kuristin-vastaventtiili-yksikön 84, 88 ja kytkentäventtiilin 90 välissä. Kytkentäventtiili 90 on kaksiasentoinen kolmitieventtiili. Kuviossa 2 esitetyssä tilanteessa kytkentäventtiili 76 on auki ja yhdistää paineilmalähteen 72 ohjaus johtoihin 78 ja 80, niin että molemmat säiliöt 92 ja 20 94 täyttyvät paineilmalla mainittujen säiliöiden paineiden vastatessa paineilmalähteen 72 painetta. Tämän ohjausjoh-dossa 78 olevan paineen avulla kytkentäventtiili 90 pidetään jousen 96 painetta vastaan suljetussa asennossa, jossa ohjausjohdolla 80 ei ole yhteyttä kytkentäventtiilin 54 25 paineilmajohtoon 62. Sen sijaan ohjausjohdon 80 säiliön 94 paine on myös tähän säiliöön yhdistetyssä kytkentäventtiilin 46 paineilma johdossa 50, niin että tämä on esitetyllä tavalla auki, kuten jo mainittiin, jousen 52 puristusta vastaan. Tämän vuoksi johtosarjassa 4 on hydraulinen 30 paine, jonka huippuarvo on p,^ x. Kitkakytkimet 10 Ja 18 ovat kuitenkin auki, koska kytkentäventtiilit 6 ja 14 ovat kiinni, eikä hydraulinen paine voi tämän vuoksi päästä kitkakytkimiin. Kytkentäventtiilien 6 ja 14 ja kitkakytki-mien 10 ja 18 sylinteritilojen väliset johdon osat 102 ja 35 104 on yhdistetty toisiinsa kytkentähaaralla 106, jossa on 84040 6 kaksoisvastaventtiili 108. Kaksoisvastaventtiiliin 108 on yhdistetty ohjausjohto 110, joka ohjaa ohjausventtiiliä 76. Kuviossa 2 esitetyssä tilanteessa ei kitkakytkimissä 10 ja 18 eikä näin ollen myöskään kaksoisvastaventtiilissä 5 8 ole pumpun 2 painenestettä, niin että myös hydraulinen ohjausjohto 110 on paineeton ja kytkentäventtiili 76 pysyy jousensa 112 avulla kuviossa 2 esitetyssä asennossa. Kuvio 3 esittää tilannetta aikasyklin t2 kuluessa, jolloin kit-kakytkimien käyttöpaineella on huippuarvo p^ 1. Näin on 10 laite aina silloin, kun kuvion 3 mukaisesti kytketään ainakin toinen kahdesta kytkentäventtiilistä 6 tai/ja 14 läpipäästölle, ja pumpun 2 hydrauliikkapaine voi näin muodostua kytkinsylinteritiloihin. Toisen kytkentäventtiilin 6 tai 14 vaihtokytkentä läpipäästölle vastaa kuvion 1 käy-15 rästössä ajankohtaa nolla. Aikasyklin t0 kuluttua kytkimeen 10 tulee huippuarvopaine p^ lr joka kytkee tällöin aikasyklin t0 loppuessa, mikä on ensimmäisen aikasyklin tt alky, kytkentäventtiilin 76 ohjausjohdon avulla kuviossa 3 esitettyyn kytkentäasentoon. Tämän jälkeen alkaa molempien 20 ilmansyöttösäiliöiden 92 ja 94 tuuletus kuristimien 86 ja 88 ja kytkentäventtiilin 76 kautta. Tämä tila, jolloin huippuarvopaine on pml> kestää niin kauan, että ilmansyöt-tösäiliön 92 ilmanpaine riittää pitämään kytkentäventtiilin 90 jousen 96 puristusta vastaan kuviossa 3 esitetyssä 25 asennossa.

Aikasyklin tx lopussa ilmansyöttösäiliön 92 ilmanpaine on laskenut niin paljon, että jousi 96 kytkee kytkentäventtiilin 90 kuviossa 4 esitettyyn asentoon. Tällöin ilmansyöttösäiliö 94 liittyy kytkentäventtiilin 90 väli-30 tyksellä kytkentäventtiilin 54 ohjausjohtoon 62, ja mainitun säiliön ilmanpaine kytkee tämän kytkentäventtiilin 54 jousen 60 puristusta vastaan kuviossa 4 esitettyyn asentoon. Näin ollen kitkakytkimeen 10 tulee sulkuventtiilin 56 käyttöpaine p^ 2. Tämä tila pysyy voimassa niin kauan 35 kuin paineensyöttösäiliössä 94 oleva ilmanpaine pitää mo- 7 84040 lemmat kytkentäventtiilit 54 ja 46 kuviossa 4 esitetyssä aukiasennossa. Tällöin vain sulkuventtiili 56 on auki, kun taas sulkuventtiilit 48 ja 42 ovat kiinni, koska ne on säädetty suuremmalle painoarvolle kuin sulkuventtiili 56.

5 Aikasyklin t2 lopussa ilmansyöttösäiliön 94 ilman paine on laskenut niin pieneksi, että molemmat kytkentäventtiilit 54 ja 46 kytketään samanaikaisesti niiden jousien 60 ja 52 avulla kuviossa 5 esitettyihin sulkuasentoi-hin. Tästä hetkestä alkaen kitkakytkimessä 10 vaikuttaa 10 sellainen käyttöpaine, jonka suuruus vastaa aikasyklin t2 lopussa avatun sulkuventtiilin 42 loppuarvoa pK.

Kuvioiden 6-9 esittämä keksinnön mukainen ohjaus-kytkentä saa aikaan saman kuin kuvioiden 2-5 mukainen ohjauskytkentä kuvioiden 1 käyrästön mukaisesti. Kuvioiden 15 6 kytkentäasennossa esiintyy sama vaikutus kuin kuvioiden 2 kytkentäasennossa; kuvion 7 kytkentäasennossa esiintyy sama vaikutus kuin kuvion 3 kytkentäasennossa; kuvion 8 kytkentäasennossa esiintyy sama vaikutus kuin kuvion 4 kytkentäasennossa, ja kuvion 9 kytkentäasennossa esiintyy 20 sama vaikutus kuin kuvion 5 kytkentäasennossa. Samat osat on varustettu samoilla viitenumeroilla eikä niitä seloste-takaan enää uudestaan.

Kuvioiden 6-9 mukaisessa ohjauskytkennässä ohjaus johto 80 on kuvioiden 2-5 mukaisesta rakennemuodosta 25 poiketen yhdistetty kytkentäventtiiliin 112, johon se johtaa paineilman käyttöpaineena, jota vastaan tämän venttiilin jousi 114 vaikuttaa. Kytkentäventtiili 112 on kaksi-asentoinen kaksitieventtiili. Ohjausjohtoon 78 on yhdistetty toinen kytkentäventtiili 116 ja se syöttää siihen 30 sen käyttämiseen tarvittavan ilmanpaineen, jonka paine vaikuttaa tämän kytkentäventtiilin jousta 118 vastaan.

Kytkentäventtiilin 112 toinen sisääntulo 120 on yhdistetty ohjausjohdossa 36 pumpun 2 ja kytkentäventtiilien 6 ja 14 väliseen johtosarjaan 4. Sulkuventtiili 56, joka 35 on säädetty painearvolle p^ 2, on yhdysjohdossa 122, joka 8 84040 yhdistää kytkentäventtiiIin 112 toisen ulostulon 124 toisen kytkentäventtiilin 116 sisääntuloon 128.

Sulkuventtiili 48, joka on säädetty huippuarvolle Ρκνχ, on johdossa 130, joka yhdistää kytkentäventtiilin 112 5 ulostulon 124 toisen kytkentäventtiilin 116 toiseen sisääntuloon 132.

Kuvio 6 esittää sitä tilaa, jossa kitkakytkimet 10 ja 18 ovat irtikytkettyinä, siis auki. Paineilmalähteen 72 paineilma vaikuttaa kytkentäventtiilin 76 kautta kytkentä-10 venttiileihin 112 ja 116 ja pitää nämä molemmat kytkentä-venttiilit 112 ja 116 kuviossa 6 esitetyssä asennossa jousien 114 ja 118 voimaa vastaan. Sulkuventtiilillä 56 ei ole tällöin yhteyttä kokoomajohtoon 44. Sulkuventtiilillä 48 on kuitenkin kytkentäventtiilin 116 kautta paineneste-15 yhteys kokoomajohtoon, ja se pitää näin ollen avatun kytkentäventtiilin 112 avulla johtosarjassa 4 olevan paineen huippuarvossa p^ x. Tämä johtosarjan 4 huippuarvopaine ei kuitenkaan siirry kitkakytkimiin 10 ja 18, koska molemmat kytkentäventtiilit 6 ja 14 ovat kiinni.

20 Kun sitten kytkentäventtiili 6 ja/tai kytkentävent- tiili 14 avataan, esimerkiksi kuvion 7 mukaisesti kytkentäventtiili 6, johtosarjan 4 paine laskee huippuarvosta Pkv l täyttöpaineeseen p0, joka on esitetty kuvion 1 käy-rästössä. Täyttöäjän t0 lopussa johtosarjan 4 paine nou-25 see jälleen huippuarvoon lr koska pumpun 2 paineöljy virtaa kitkakytkimen 10 täyttämisen jälkeen jälleen sulku-venttiilin 48 kautta kokoomajohtoon 44. Paineen noustessa huippuarvoon pw ! kitkakytkimen 10 sylinteritilassa paine-neste, tässä sen oletetaan olevan öljy, saa kaksoisvasta-30 venttiilin 108 avulla aikaan kytkentäventtiilin 76 kytkeytymisen sellaiseen asentoon, jossa tämä kytkentäventtiili 76 sulkee johdon 74 paineilman syötön ja yhdistää molemmat ohjausjohdot 78 ja 80 ulostuloon 132. Huippuarvo p^ 1 pysyy yllä johtosarjassa 4 niin kauan kuin ohjausjohdossa 78 35 vallitseva paine pystyy pitämään kytkentäventtiilin 116 9 84040 jousen 118 puristusta vastaan kuvioissa 6 ja 7 esitetyssä asennossa. Näin on laita aikasyklin t2 aikana. Aikasyklin tx lopussa ohjausjohdon 78 paine on laskenut niin paljon, että jousi 118 kytkee kytkentäventtiilin 116 kuviossa 8 5 esitettyyn asentoon. Nyt pumpun 2 painenesteen on virrattava johtosarjasta 4 sulkuventtiilin 56 ja molempien avattujen kytkentäventtiilien 112 ja 116 kautta kokoomajohtoon 44. Tällöin johtosarjaan 4 tulee pienempi väliarvo p,^ 2, joka vaikuttaa kytkentäventtiilin 6 kautta sitten myös 10 kitkakytkimessä 10. Tämä kuvion 8 mukainen kytkentätila kestää siihen saakka, että paineilman paine ohjausjohdossa 80 pystyy pitämään kytkentäventtiilin jousen 114 puristusta vastaan kuviossa 8 esitetyssä asennossa. Kun sen jälkeen ohjausjohdosta 80 ohjausventtiiliin 112 vaikuttava 15 ohjauspaine on virtauskuristimen 88 välityksellä laskenut aikasyklin t2 lopussa niin paljon, että kytkentäventtiili 112 kytkeytyy jousensa 114 vaiktuksesta kiinniasentoon, syntyy kuviossa 9 esitetty kytkentätila.

Kuvion 9 kytkentätilassa kytkentäventtiili 112 on 20 kiinni, niin että paineneste pääsee virtaamaan pumpusta 2 vain sulkuventtiilin 42 kautta kokoomajohtoon 44. Tällöin johtosarjassa 4 ja kitkakytkimen 10 sylinteritilassa syntyy loppupaine pK. Tämä pysyy sitten voimassa kitkakytkimen 10 jäljellä olevan kiinnikytkentäajan t3.

25 Kuvioiden 6-9 mukaisessa rakennemuodossa molemmat sulkuventtiilit 48 ja 56 on kytketty virtauksen mukaan molempien kytkentäventtiilien 112 ja 116 väliin. Samaan toimintatapaan päästään myös silloin, kun kytkentäventtiili 116 kytketään kytkentäventtiilin 112 ja molempien sul-30 kuventtillien 48 ja 56 väliseen virtauskanavaan kuvioiden 10, 11, 12 ja 13 mukaisesti. Kuvioiden 10 kytkentäasento vastaa toiminnallisesti kuvion 6 kytkentäasentoa; kuvion 11 kytkentäasento vastaa toiminnallisesti kuvion 7 kytkentäasentoa; kuvion 12 kytkentäasento vastaa toiminnallises-35 ti kuvion 8 kytkentäasentoa, ja kuvion 13 kytkentäasento vastaa toiminnallisesti kuvion 9 kytkentäasentoa.

Claims (5)

10 84040

1. Ohjauskytkentä laivan käyttölaitteen kytkettävää kitkakytkintä varten, jossa käyttölaitteessa laivan 5 moottorin (28, 30) ja laivan potkurin (26) välisessä voi-mansiirtolaitteessa on erilaisille siirrettäville vääntö-momenteille säädettävä kitkakytkln (10, 18), jolloin oh-jauskytkennässä on sulkuventtiilijärjestely (40) kehittämässä kulloinkin yhden monista mahdollisista kitkakytkin-10 tä paineistavan painenesteen erilaisista suurista paineista, joka vastaa kitkakytkimen säädettyä vääntömomenttia, ja laite, joka säädettyä vääntömomenttia vastaten ohjaa sulkuventtiilijärjestelyä, tunnettu siitä, että mainittu ohjaava laite on ajastinkytkentä (70), joka kit-15 kakytkimen (10, 18) kytkentätoiminnossa kytkee sulkuvent-tiilijärjestelyn (40) ajasta riippuvaisesti peräkkäin lähinnä ainakin yhden kerran kehittämään kitkakytkintä paineistavan painenesteen huippuarvo, kulloinkin tähän liittyvä pienempi väliarvo sekä sitten tähän liittyvä loppu-20 arvo.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen ohjauslaite, tunnettu siitä, että loppuarvo on suurempi kuin edellä mainittu huippuarvo tai edellä mainitut huippuarvot.

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen ohjauslaite, tunnettu siitä, että painenestelähteestä (2) kitkakytkimeen (10, 18) johtaa painenestejohto (4), jossa on kytkentäventtiili (6, 14), ja että sulkuventtiilijärjestely (40) on liitetty painenestejohdon (4) haaraan (32, 30 34, 36) painenestelähteen (2) ja kytkentäventtiilin (6, 14. välillä.

4. Patenttivaatimuksen 3 mukainen laivan käyttölaite, tunnettu siitä, että sulkuventtiililaittees- sa (40) on käyttöpaineen eri arvojen lukumäärää vastaava 35 määrä sulkuventtiilejä (42, 48, 56), joista jokainen on 84C40 11 säädetty yhteen näistä arvoista, ja että kulloinkin vain halutun paineen syöttävä sulkuventtiili on auki, kun taas muut sulkuventtiilit ovat kiinni ja/tai erotettu paine-neste johdos ta .

5. Patenttivaatimuksen 3 tai 4 mukainen laivan käyttölaite, tunnettu siitä, että ajastinkytkin (70) sisältää ainakin kaksi virtauskuristimen (86, 88) kautta tyhjennettävää ilmansyöttölaitetta (92, 94), joiden paineenalennusajat määräävät kulloinkin käyttöpaineen 10 asianomaisen arvon voimassaolon päättymisajankohdan. 12 84040