FI83878C

FI83878C - Amfotaer foerening samt anvaendning daerav.

Info

Publication number: FI83878C
Application number: FI872674A
Authority: FI
Inventors: Anders Klingberg; Martin Hellsten; Eva Andreasson
Original assignee: Berol Kemi Ab
Priority date: 1986-06-23
Filing date: 1987-06-16
Publication date: 1991-09-10
Also published as: FI872674A; FI872674A0; SE8602772L; FI83878B; CA1273927A; BR8703141A; SE454275B; SE8602772D0

Description

1 83878

Amfoteerinen yhdiste ja sen käyttö Tämä keksintö koskee uutta amfoteerista yhdistettä sekä sen käyttöä kokoojareagenssina vaahdotuksessa.

5 US-patenttijulkaisu 4 358 368, SE-hakemusjulkaisu 8401859-7 ja ZA-hakemusjulkaisu 83/3023 kuvaavat amfotee-risten yhdisteiden , joissa esiintyy tertiaarinen amiini-ryhmä ja karboksyyliryhmä, käyttöä. Näillä kokoojareagens-seilla on hyvä selektiivisyys oksidi- ja suolatyyppisten 10 mineraalien, kuten fosfaattimineraalin, joita rikastetaan korkein saannoin ja pitoisuuksien ollessa suuria, suhteen.

Nyt on ilmennyt, että aikaisemmin tunnettuihin nähden uutta tyyppiä olevilla amfoteerisilla yhdisteillä on parempi selektiivisyys kokoojareagensseina oksidi- ja suo-15 latyyppisten mineraalien, kuten fosfaatti-, fluoridi-, kupari-, volframi-, niobium- ja kobolttipitoisten mineraalien, vaahdotuksessa. Erityisen hyvät ominaisuudet on keksinnön mukaisilla yhdisteillä poistettaessa rautamalmista fosfaattimineraaleja. On osoittautunut, että käyttä-20 mällä amfoteerisia yhdisteitä, mahdollisesti silikaateille soveltuviin kationisiin amiinikokoojareagensseihin yhdistettyinä, on mahdollista alentaa rautarikasteen fosforipitoisuus 0,03 %:iin tai vieläkin pienemmäksi, samalla kun raudan saanto on hyvin korkea. Rautarikasteen alhainen fos-25 foripitoisuus helpottaa rautarikasteen myöhempää metallurgista jalostusta. Keksinnön mukaisia uuden tyyppisiä amfoteerisia yhdisteitä voidaan kuvata yhteisesti yleiskaavalla R-j I2 I3 ; 30 RrVXn-VY;-(N -CpH2p)q-N -C2H40P03 M2 1 jossa R1 on 5 - 24 hiiliatomia sisältävä hii1ivetyryhmä; ^2 3a ^3 ova^ kumpikin itsenäisesti vety, 1-4 hiiliato- 35 mia sisältävä hiilivetyryhmä tai ryhmä R„-X -X'-Y.-Y* 1 1 1 1 m n t s 2 83878 tai vaihtoehtoisesti koko ryhmä R-, CH — CH0 I I3 / 2 \ -N-(C H~ ) -N- merkitsee rengasta -N N-»' P 2p q \ / CH_— CU / 5 X on -C-;

II

0 X' on -0—; Y on alkyleenioksiryhmä, joka on peräisin 2-4 hiiliäto-10 mia sisältävästä alkyleenioksidista; Y’ on -CH_-CH-CH~ 2 | 2

OH

15 M on yksiarvoinen kationi tai vety; m, n ja s ovat 0 tai 1; p ja q ovat 1, 2 tai 3; ja t on jokin luku nollasta viiteen; sillä edellytyksellä, että kun t ja s on 0, niin n on 0.

20 p on edullisesti 2 tai 3.

Keksinnön mukaisia yhdisteitä voidaan valmistaa helposti kaupan olevista lähtöaineista tunnettuja valmistusvaiheita käyttäen.

Ryhmä voi olla peräisin alfa-olefiinista, joka 25 sisältää 8-20 hiiliatomia, karboksyylihaposta tai hydro-ksyyliyhdisteestä. Esimerkkejä sopivasta hydroksyyliyhdis-teistä tai karboksyylihapoista ovat Ziegler-, okso- ja rasva-alkoholit, kuten n-butanoli, isobutanoli, sekundaarinen butanoli, n-heksanoli, sekundaariset heksanolit, 30 isoheksanolit, 2-etyyliheksanoli, n-oktanoli, lauryylial- : koholi, myristyylialkoholi, setyylialkoholi, stearyylial- koholi ja oleyylialkoholi sekä niitä vastaavat karboksyyli-hapot.

. . Lähtöaineina voidaan käyttää paitsi alifaattisia 35 alkoholeja ja karboksyylihappoja myös sykloalifaattisia 3 83878 alkoholeja ja aromaattisia hydroksyyli- tai karboksyyli-yhdisteitä. Sopivia sykloalifaattisia alkoholeja ovat syk-loheksanoli ja alkyylisubstituoidut sykliset alkoholit. Sopivista aromaattisista hydroksyyli- tai karboksyyliyhdis-5 teistä voidaan mainita ennen kaikkea synteettisesti tuotetut mono-, di- ja trialkyylisubstituoidut fenolit, kuten oktyylifenoli, nonyylifenoli, dodekyylifenoli, dibutyyli-fenoli ja tributyylifenoli.

Ryhmät Y ja Y' voidaan liittää molekyyliin tavan-10 omaisella tavalla antamalla sopivan lähtöaineyhdisteen reagoida alkyleenioksidin tai epikloorihydriinin kanssa. Ryhmä N-CpH2p v°i^aan liittää molekyyliin käyttämällä reagoivina aineina etyleenidiamiinia, dietyleenitriamiinia, tri-etyleenitetramiinia ja vastaavia propyleeniamiineja sekä 15 niiden alkyylisubstituoituja johdannaisia. Vaihtoehtoisesti voidaan liittää akryylinitriili ja hydrata se sitten.

Keksinnön mukaiset yhdisteet ovat osoittaneet yleisesti hyviä ominaisuuksia kokoojareagensseina oksidi- tai suolatyyppisten mineraalien, kuten apatiitin, vaahdotuk-20 sessa, ja niitä voidaan käyttää edullisesti silikaatin kokoojana toimivaan primaariseen amiiniin yhdistettynä rauta-mineraalien rikastamisessa fosforipitoisista malmeista.

Kuvio 1 esittää erään sellaisen vaahdotusprosessin kulkukaaviota. Vaiheessa I rautamalmi jauhetaan yhdessä 25 veden, natriumhydroksidin ja natriumsilikaatin kanssa hiukkaskooltaan vaahdotukseen soveltuvaksi. Jauhetun malmin sisältävä liete siirretään sen jälkeen vaiheeseen II, jossa malmi esikäsitellään tärkkelyksellä ja pH-arvo säädetään natriumhydroksilla, jolloin rautamineraalit flokku-30 loituvat ja laskeutuvat. Jäljelle jäävä lieju imetään pois. Sen jälkeen malmia ilmastetaan usean minuutin ajan vaiheessa III lisäten samalla tärkkelystä ja lisää natriumhydrok-sidia pH-arvon säätämiseksi, minkä jälkeen lisätään vaiheessa IV primaarinen amiini ja amfoteerinen kokoojarea-35 genssi sekä lisää natriumhydroksidia pH-arvon säätämiseksi.

4 83878

Kokonaisuutta ilmastetaan uudelleen muutaman minuutin ajan. Vaiheessa V liete raakavaahdotetaan. Pinnalle kerääntyvä sivukivi poistetaan vaahtotuotteena 1, ja rautamineraali-rikaste poistetaan alakautta ja siirretään, sen jälkeen 5 kun on lisätty vielä primaarista amiinia ja natriumhyd-roksidia pH-arvon säätämiseksi, vaiheessa VI ilmastusta varten. Usean minuutin ilmastuksen jälkeen suoritetaan toinen vaahdotus, jolloin erottuu vaahtotuote 2 ja saadaan rautamineraalirikastetta.

10 Erästä yhdistetyyppiä, joka kuuluu keksinnön pii riin ja joka on helppo valmistaa, voidaan kuvata yhteisesti yleiskaavalla 0 R„ R- 1 I2 T3 15 R-,ΟΝ (cpH2p)q N C2H4OP°3 M2 11 jossa R^llä ja M:llä on kaavan I yhteydessä ilmoitettu merkitys, kun taas R2 ja R^ tarkoittavat vetyä tai 1 - 4 20 hiiliatomia sisältävää alkyyliryhmää, p on 2 tai 3 ja q on 1 - 3.

Yhdisteitä, joilla on hyvät vaahdotusominaisuudet, on valmistettavissa helposti käyttämällä lähtöaineyhdis-teinä alfa-olefiineja. Sellaisia yhdisteitä voidaan kuva-25 ta yhteisesti kaavalla R, R, I I3

R.CH_CHCH0(NC H- ) N C-H.OPO., Μ0 III

12| 2 p2pq 24 32

OH

30 jossa Reillä, R2:lla, Railia ja Millä on kaavan I yhteydessä ilmoitettu merkitys, p on 2 tai 3 ja q on 1 - 3.

Toisen edullisen yhdisteryhmän muodostavat yhdisteet, joita saadaan aikaan mm. hydroksyyliyhdistettä ja 35 epikloorihydriiniä käyttäen. Näitä yhdisteitä voidaan kuvata yhteisesti kaavalla 5 83878 ΐ2 ΐ3

R1Ο-Υ.-CH-CHCH-(NC Η0 ) N C-H.OPO-. M_ IV

1 t 21 2 p 2p cj 2 4 3 2

OH

jossa Reillä, Y:llä, R2:lla, Railia, Millä ja tiliä on 5 kaavan I yhteydessä ilmoitettu merkitys, p on 2 tai 3 ja 1 on 1 - 3.

Erään sopivan keksinnön mukaisten yhdisteiden ryhmän muodostavat lisäksi yhdisteet, jotka vastaavat kaavaa 10 ?2 R3

R1|NCpH2p'q N C2H40P03 M2 V

jossa Reillä, R2illa, Railia ja Millä on kaavan I yhteydes-15 sä ilmoitettu merkitys, p on 2 tai 3 jaqon 1 - 3.

Erään ryhmän yhdisteitä, joilla on hyvät vaahdotus-ominaisuudet ja joita on helppo valmistaa, muodostavat vielä yhdisteet, jotka vastaavat kaavaa 20 /CH2-CH2v R1 Xm K Yt Yi * N C2H40P03 M3

Nch — ch/

λ i VI

25 jossa Reillä, Xillä, X':lla, Yillä, Y'illa, Millä, millä, nillä, tiliä ja sillä on kaavan I yhteydessä ilmoitettu merkitys. Esimerkkejä vaahdotuksessa käytettäviksi soveltuvista eri yhdisteistä ovat seuraavat:

30 OH H

ll[ T 2- + c15H31-c-NCH2CH2NCH2cho0P03 2Na

H H

li 2- +

C9H19-CH2(j:HCH2NCH2CH2NCH2CH20P03^ 2Na 35 OH

6 83878

H

I 2- + (2-etylhexyl-0-CH2<j:HCH2) 2 N CH2CH2NCH2CH2OPC>3 2Na

OH

OH H

Il 2- + O-C H O-CH CHCH N CH„CH„ N CH„CH OPO., 2Na 24 21 2 22 223

5 OH

H H _ I I 2-

CicHoo_OH::HoCHCHo (NCH„CH0) N CH CH OPO 16 33 2| 2 222 22 3

OH

10 ^chj-ch2 εΐ2Η25θ·0(ε2Β40>2 CH2fCH2 \ /M 2Na+ OH TH2— CH2/ 1 5 O CH2~CH2 if / \ 2- , ♦ C. _.H- -C-N N CH CH-OPO- 2Na 1/JJ \ ✓ 2 2 λ CH- CHf 20 Amfoteerisen yhdisteen vaahdotusominaisuuksia voi daan parantaa edelleen toteuttamalla vaahdotushydrofobi-sen sekundaarisen kokoojareagenssin ollessa mukana, joka sekundaarinen kokoojareagenssi on edullisesti polaarinen, veteenliukenematon, hydrofobinen aine, jolla on amfoteeri-25 sen yhdisteen peittämiin mineraalihiukkasiin kohdistuva affiniteetti. Amfoteerista yhdistettä lisätään tavallisesti 10 - 1000 g, edullisesti 50 - 500 g, malmitonnia kohden ja polaarista veteen liukenematonta ainetta 0 -1000 g, edullisesti 5 - 750 g, tonnia kohden. Käytettäes-30 sä amfoteerista ainetta yhdessä hydrofobisen aineen kanssa niiden välinen suhde voi vaihdella hyvin laajoissa rajoissa, mutta tavallisesti se on arvojen 1:20 ja 20:1, edullisesti arvojen 1:5 ja 5:1, välillä. Veteen liukenematon hydrofobinen aine, jota voidaan keksinnön mukaises-35 ti kutsua sekundaariseksi kokoojareagenssiksi, on edulli- 7 83878 sesti polaarinen aine. Haluttaessa voidaan myös lisätä jotakin tavanomaista emulgaattoria hiilivetyyn liuotettuna stabiilin vesiemulsion ja hyvän jakaantumisen aikaansaamiseksi. Emulgaattori voi olla ioniton pinta-aktiivinen yh-5 diste, joka - siinä tapauksessa, että se on veteen liukenematon - on sisällytettävä polaariseen aineeseen. Sopivia polaarisia yhdisteitä ovat veteen liukenemattomat saippuat, kuten kalkkisaippuat; veteen liukenemattomat pinta-aktii-viset alkyleenioksidiadditiotuotteet; orgaaniset fosfaatti-10 yhdisteet, kuten tributyylifosfaatti ja tri(2-etyylihek-syyli)fosfaatti; sekä karboksyylihappojen esterit, kuten NTA:n tributyyliesterit ja tri(2-etyyliheksyyli)esterit sekä dioktyyliftalaatti.

Keksinnön mukaisessa vaahdotusmenettelyssä amfotee-15 rista kokoojareagenssia voidaan käyttää edullisesti yhdessä vaahdonmuodostusaineiden kanssa. Sopivia vaahdonmuodos-tusaineita ovat hydrofiiliset polysakkaridit, jotka on substituoitu anionisilla ryhmillä. Polysakkaridit, joilla on suhteellisen alhainen viskositeetti, ovat edullisia.

20 Substituutio molekyyliä kohden voi vaihdella laajoissa rajoissa, mutta tavallisesti se vaihtelee yhdestä anionises-ta substituentista polysakkaridimolekyyliä kohden yhteen substituenttiin anhydroglukoosiyksikköä kohden. Esimerkkejä sopivista polysakkarideista ovat karboksimetyylisellu-25 loosa, sulfometyyliselluloosa, arabikumi, karaijakumi, traganttikumi, ghattikumi (intiankumi Angeissus latifo-liasta), alginaatit ja tärkkelys, kuten maissitärkkelys, sekä anioniset tärkkelysjohdannaiset, kuten karboksime-tyylitärkkelys ja tärkkelysfosfaatti.

30 Keksinnön mukaisella menettelytavalla toteutetta vassa vaahdotuksessa voidaan lisätä tunnetulla tavalla pH:n säätöaineita samoin kuin vaahtoa muodostavia ja aktivoivia aineita. Useimmissa vaahdotusmenetelmissä pH-arvo on tärkeä hyvän erottumisen saavuttamiseksi. Myös 35 keksinnön mukainen vaahdotusmenettely on sidoksissa 8 83878 pH-arvoon. Se tarjoaa entistä paremmat mahdollisuudet optimoida eri mineraalien erottuminen valitsemalla sopiva pH-arvo. Näin ollen amfoteerisen yhdisteen luonne vaihte-lee huomattavasti pH-arvon mukaan. pH-arvon ollessa alle 5 6 se on pääasiallisesti kationinen, kun taas pH-arvon ol lessa yli 10 se on pääasiallisesti anioninen ja pH-alueel-la 6 - 10 se on kahtaisioninen. Apatiittia ja silikaattia tai apatiittia ja kalsiittia sisältävän malmin erotuksessa saavutetaan erinomainen selektiivinen rikastuminen toteu-10 tettaessa vaahdotusmenettely suunnilleen pH:ssa 8-11.

Tarvittaessa voidaan myös lisätä tavanomaisia vaahtoa muodostavia ja aktivoivia aineita. Mitään yleisiä sääntöjä ei voida laatia, koska jokainen malmi on loppujen lopuksi käsiteltävä sen kemiallisen ja fysikaalisen koostumuksen mu-15 kaisesti.

Seuraavat esimerkit valaisevat keksinnön mukaista ainetta ja menettelytapaa tarkemmin.

Esimerkki A OH H

20 Amidi C. 1d!-N-CH_CH_N-CH_CH_OH valmistettiin an-

Ibjl 2 Z Z Z

O

II

tamalla 272 g:n (1 mol) yhdistettä C^H^^C-OCH^^ reagoida 104 g:n (1 mol) kanssa aminoetyylietanoliamiinia H

25 H2NCH2CH2NCH2CH2OH. Vapautunut metanoli haihdutettiin reaktion lopussa. Reaktion jälkeen reaktioseos titrat-tiin emäksisellä typellä. Amidiyhdisteen saanto oli noin 93 %.

72 g:n (0,2 mol) amidia annettiin sitten reagoida 30 85 °C:ssa 35 g:n kanssa polyfosforihappoa kaksi tuntia.

Anionisen ryhmän, joka sisälsi pinta-aktiivista yhdistettä, titraus vahvisti yhdisteen ? ? ¥ 9

C. CH0 .C-N-CH,,CH„NCH„CH„OP (OH) „ muodostumisen. Kokonais-l b J1 Z Z Z Z Z

35 saanto oli 69 %, ja saatu reaktiotuote oli massa, jolla 9 83878 oli suuri viskositeetti ja joka oli neutraloinnin jälkeen vesiliukoinen.

Esimerkki B

104 g:n (0,48 mol) epoksidia 2-etyyliheksyyli-5 OCH2CH£H2 annettiin reagoida 70 °C:ssa 25 g:n (0,24 mol) kanssa aminoetyylietanolamiinia kaksi tuntia, jolloin muodostui tertiaarinen amiini

H

i (2-etyy1iheksyyli-OCH2CHCH2)2NCH2CH2NCH2CH2OH.

10 Ah

Aminoitumisaste määritettiin tertiaarisella typellä tit-raamalla, ja se todettiin noin 91 %:ksi.

50 g:n (0,093 mol) tertiääristä amiinia annettiin sitten reagoida 70 °C:ssa 26 g:n kanssa polyfosforihappoa 15 2 tuntia.

Anionisen ryhmän, joka sisälsi pinta-aktiivista yhdistettä, titraus vahvisti yhdisteen

H

(2-etyyliheksyyli-OCH2CHCH2)2NCH2CH2NCH2CH2OP(OH)2 20 OH 0 muodostumisen. Saatu reaktiotuote oli massa, jolla oli suuri viskositeetti ja joka oli neutraloinnin jälkeen vesiliukoinen.

Esimerkki C

25 Suoritettiin vaahdotus kuvassa 1 esitetyn kulkukaa- vion mukaisesti. Rautamalmi, joka 34 % Fe:a, 23,9 % Siitä ja 0,044 % P:a etupäässä hematiitin (49 %), silikaatin (kvartsin) (51 %) ja apatiitin (0,24 %) muodossa, murskattiin hiukkasläpimitaltaan 1,7 mm:ä pienemmäksi ja ho-30 mogenoitiin. Homogenoidusta materiaalista otettiin 600 g:n annoksia. Annoksia jauhettiin vielä laborariokankimyllyssä 30 minuuttia yhdessä veden (400 ml), natriumhydroksidi (0,40 g) ja ve-ilasin (0,27 g) (38 p-% natriumsilikaattia, painosuhde Si02/Na02 = 3,22, 41,0°B§) kanssa.

10 83878

Hiukkasjakautuma oli sellainen, että 97 % hiukkasista läpäisi silmäkooltaan 32 pm:n seulan.

Jokaisesta annoksesta jauhettua materiaalia valmistettiin vettä sisältävä mineraaliliete, jonka tilavuus oli 8 1. Lämpötila säädettiin noin 20 °C:ksi ja pH 10,5:ksi. Lisättiin 0,0675 g esihydrolysoitua maissitärkkelystä ja kokonaisuutta ilmastettiin siipisekoittajän avulla 2 minuuttia .

Ilmastetun lietteen annettiin laskeutua 3 minuutin ajan, ja lieju imettiin pois. Liete, josta oli erotettu lieju, jaettiin neljään osaan, ja kukin jae siirrettiin vaahdotuskennoon ja laimennettiin vedellä 0,5 l:ksi. pH säädettiin natriumhydroksidilla arvoon 10,5, jonka jälkeen lisätiin 0,0675 g esihydrolysoitua maissitärkkelystä. Sen jälkeen kun oli suoritettu 2 minuutin ilmastus ja säädetty pH lopuksi 11:ksi, lisättiin anioninen kokooja-reagenssi ja primaarinen amiinikokoojareagenssi. Primaarisen amiinin määrä oli 0,0067 g ja anionisen kokoojarea-genssin määrä on ilmoitettu taulukossa 1. 2 minuutin lisä-ilmastuksen jälkeen suoritettiin raakavaahdotus, jolloin saatiin vaahtotuote 1 ja rautamineraalia sisältävä pohja-rikaste. pH säädettiin jälleen arvoon 11 natriumhydroksidilla, pohjarikasteeseen lisättiin 0,0067 g primaarista amiinia ja kokonaisuutta ilmastettiin 2 minuuttia, minkä jälkeen suoritettiin uusi vaahdotus, jolloin saatiin vaahtotuote 2 ja rautamineraalirikastetta. Käytetyt primaariset amiinit ja nionisia ryhmiä sisältävät yhdisteet sekä saavutetut tulokset ilmenevät taulukosta 1.

Esimerkki D

Suoritettiin vaahdotus puhtaille mineraaleille, jotka koostuivat fluoriapatiitista, scheeliitistä, magnesii-tista, kvartsista, oliviinista tai fluoriitista. Ensin mineraalit jauhettiin ja märkäseulottiin, joista seulotuista mineraaleista otettiin kooltaan 250 - 400 μπι:η jae vaah-dotuskokeisiin. 0,2 ml jaetta siirrettiin koeputkeen, jon- 11 83878 ka halkaisija oli 15 mm ja pituus 120 mm. Lisättiin 10 ml vesiliuosta, jonka pH ja väkevyys kulloisenkin kokooja-reagenssin suhteen oli taulukkojen 2-4 mukainen, minkä jälkeen mineraalia ilmastettiin 5 minuuttia sekoittaen.

Ilmastuksen jälkeen liuos ja vesi imettiin pois 6 atm:n ylipaineen avulla, ja syötettiin ilmaa putken kautta. Kun veden paine laski, ilma vapautettiin ja tapahtui flotaatio. Vaahtomäärä arvioitiin visuaalisesti. Tulokset ilmenevät alla olevista taulukoista 3-4, i2 83878 *· Ή 3 ΰί> GPP - d) Ο Ρ QJ φ ·. · ΓΟ Ι'' τ- +J id +J 3 -Ρ n ro ro Ρ Ρ m ·γτΗ ο ο ο (D Μ Ρ 0) α •Η ο Ο ·Η I Ο Ο Ο -ι—ι Ο-ι —I Ö-t

3 — I

•ro c#> (N o O ,G

Φ I G (0 I

H Qi r\i (N (N φ φ :(0 G) — ro ro ro G > :<0 — -H g cap ε :<a II — 3 P nj :0 -H · ro <t cd P m p

Ρ p P •H' Tf -S' e >(lll CD Γ-~ <T

-ΡΦ-Η-ΗΟ O O (0 P (0 '

:OPH CP - - (0 d) > r- 00 O

>ιΦ(0ΐο o o Αί-Pfö oom^r n E Id dl (0 :0 -P ·— •ro >i -P :(0

™ ™ ™ m φ P

S S S G -P tn l lii ·· c#> o aö

•H ro m ro CP '—' 3 M

G ---

0-3 (N CM CM

-nm wee G m 2 2 2 (OG OOO P cOt-h·

φ III -H ·— H* ΓΟ (N

C O' --- QjdPOOO

d> <0 £ £ ^ · ~ ' ' *

Cd) III CP OOO

•HP r-~ r~ r~ P (0 — — —

(0 -ro E E E

(0 o 2 2 2 ε o i i i cN φ p

•H λ; CD 00 00— P -H

PO O O DE CO CP — 00 H* CN

CP 34 ---^0 (01 cap»»» EO <N — m cr m

, ^ -HO

O P -H

1- -H I -H CO

G ™ rH

O G Π Ό «O ucs 3

« P I E PO

D E 2 O Q) P

|J Cn -Τ'1 G G

D F -H (0 — H- r- LO

< 2n gfödP''-

En E ro m — h* — 1— •h u ρ i r" oo γιο Z 3 Φ m ίο G E ΓΜ Ph

d) OK

Cn — o

(rt O E EE

φ OOO

S *" »T iJ

(0 o o p ·(—l (N o Pj — O Γ'· Γ'· o El | (#> - - *

O „yp φ — CO ΓΜ LO

<n >, &p co cd cd O E >t 34 U m

CM P

G G g JS

d) «Ö e 2 h σι ^ ^ G aO o CJ 1—i ie # ' ' ' •H -P -n >1 I | H- H· r~ G -H ρ po Dj CP ro H* ro

O g K P

“ C LO Q) •H —i |

G -H E CN

< W U —

G

3 -H 3 H 34—1

•H p -H

H (0 d) (0

p p τ— (N g p<— CN

m P HOP

d) Φ m ρ φ E-ι > WC > 13 83878

CN

m 2 ro

O

(¾

i O

sf

K

CM

U

K cm 2 m 2 p-t (N CM 00 mu o 2 2 Oh CM CM CM o ro ^ m m m O cm 2 2 22 2

Oh S CM

0 U ro oo ro u O

K EC O OK O

EC U—O Oh Oh U-2 U

(M CM O O

U EC CO CM

1 U EC r-~ EC EC EC

2 O CM r- CM OO (OOOU

/ \ I U 2 U U 22 / \ -H 2 <» S3 U—2

H T rH 2 U—2 2 O

(/l®2 >i 'S' cm O cm 1(1CMCME>H 2 rr2 U 2

G U U (/1 cm2 U cm U

Q) \ / U cn 22 2 22

CP \ / dl 2 U U—O oo u U—O

m2 2 2 2 cm 2 CM

0) I H I 2 U~ 2 2

G 0=0 r—I O =U cm U U

m I :>i — o=u o ΓΟ00 >, OO O' H— H— 00

Oro 4-/ ro '— oo rooo 02 0)222 22 X I r~ oo l/ο m

Oh-cmh-u»- *- «-

2 U ^ U — U UU

CM

O G

I—I

« H

d -n m G) -P +/

2 (/) G

!<(])· . . . . Q) E-i&hh— cm ro ιη><32 14 83878 • inoooinmmoo · ιηοοοιηιηοοο PQ CO Or- r- CQi— Or- r- T T— 1— 00 T- tr! k (li · ιηιηοοοιηοοιη Qj · ιηοιηι/ΐιηοοοο

<C <- CM O CM <— 00 <N

<K> <x> « · 4-> 4-> -P Gl Ή J-|

<ϋ <U

i-H I—I L> 10 rd (0 rd • o o I I I I m I I · o n I I I I o I t pinoin r- Sh in o cm τ- Ο) ^ 0) ^

C G

-Η Ή B · ooiiiioii g · oiniiiimii in in o o tN cm 3 3

-P -P

• oinmoininooo · ininmomminoo Q) ΓΟ ONNOr-hO O 0) Γ0 CO 00 (D O MO <-

-P ^ ^ ^ -P

0 0 Λ · oomoinminom x; · oiniiuninmoom cm oinooor"*— oo cn o cm cm oo o cm t— (0 t— ftJ r— id rd > > • m m m o m m m m m · inoininininooo i— 00 00 '— O *— CM CM *— CM T— CM CM ID CM '— •P Ή -P 4-1 4-> 4-) -Η Ή

•P ·Ρ ·Η ·Ρ -Η -P

CO 4-1 -Η -H 4-) 4-) M* -P -P -P -P 4-)

rO-p 4-)4-)4-) -P (0 -P -p-P-P -P

O Oj -P -P -P *P ·Ρ -P *P O £1| -P -p -P -P *P -P *P

(d -p -P -P -P 4-) -P -P G (d 4-) -P -P -P -p -p -P G

X ·Ρ ·Ρ ·Ρ 'P H 4) dl II) -P ^ -P -P ·Ρ -P t—I -P Ui U) *P

G> -P P-PgPCDiP-PCU-P G> -P p-PgM(D>i-P<D-P

iJ -P 0tfl00<U>iPC> J -P 0W00<l>>iS-lG>

G> t/1 Gi-iHG-CGirdtP-P G> W GHriGXltmtJ'-H

< cu PiuoPom>idH < ο) ΜίθθΜυ(θ>(θι-:

E-· Eh P4«Q[nWffl«SO EH Eh hJDQtufflfflXSO

Claims

1. Amfoteerinen yhdiste, tunnettu siitä, että sillä on yleinen kaava 5 R_ R_. |2 13 RrVXn"VYs'(N 'CpH2p)q'N 'C2H40P03 M2 1 10 jossa R^ on 5 - 24 hiiliatomia sisältävä hiilivetyryhmä; R2 ja R^ ovat kumpikin itsenäisesti vety, 1 - 4 hiiliatomia sisältävä hiilivetyryhmä tai ryhmä R^-X^-X^-Y^Y^ tai vaihtoehtoisesti koko ryhmä

15 R. R, CH —CH_

12 I3 / \ -N- (C Hn ) -N- merkitsee rengasta -N N-,’ P 4 \ / CH2~ CH2 20. on -C-; II O X' on -0-; Y on alkyleenioksiryhmä, joka on peräisin 2-4 hiiliatomia sisältävästä alkyleenioksidista; 25 Y' on -CH^-CH-CH0 2 | 2 OH M on yksiarvoinen kationi tai vety; 30 m, n ja s ovat 0 tai 1; p ja q ovat 1, 2 tai 3; ja t on jokin luku nollasta viiteen; sillä edellytyksellä, että kun t ja s on 0, niin n on 0.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen amfoteerinen yh-35 diste, tunnettu siitä, että p on 2 tai 3. 's 83878

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen amfoteeri-nen yhdiste, tunnettu siitä, että sillä on yleinen kaava 5. i2 ΐ3 R1C-N ,CpVq N C2H40P03 M2 11 jossa R^rllä ja M:llä on kaavan I yhteydessä ilmoitettu 10 merkitys, kun taas R2 ja R^ tarkoittavat vetyä tai 1 - 4 hiiliatomia sisältävää alkyyliryhmää, p on 2 tai 3 ja q on 1 - 3.

4. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen amfoteeri-nen yhdiste, tunnettu siitä, että sillä on ylei- 15 nen kaava R~ R-, I I R^CHCHjINCpHjplg N C2H40P03 M., III OH 20 jossa R^sllä, R2:lla, Railia ja M:llä on kaavan I yhteydessä ilmoitettu merkitys, p on 2 tai 3 ja q on 1 - 3.

5. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen amfoteeri-nen yhdiste, tunnettu siitä, että sillä on ylei- 25 nen kaava 1 ΐ3 R1°-Yt-CH2lj:HCH2,NCpH2p)q N C2H40P03 M2 IV OH 30 jossa R^:llä, Y:llä, R2:lla, Railia ja M:llä on kaavan I yhteydessä ilmoitettu merkitys, p on 2 tai 3 ja q on 1 - 3.

6. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen amfoteeri-35 nen yhdiste, tunnettu siitä, että sillä on yleinen kaava 17 83878 /C„_ch R1 Xm X' Y. Y' N N C-H.OPO, M-. ImntSv . 2433 \h — CH / * Δ VI 5 jossa R^jllä, X:llä, X':lla, Y:llä, Y'illa, millä, nillä, tiliä, sillä ja Millä on kaavan I yhteydessä ilmoitettu merkitys.

7. Jonkin patenttivaatimuksista 1-6 mukainen amfoteerisen yhdisteen käyttö, tunnettu siitä, 10 että mainittua yhdistettä käytetään kokoojareagenssina vaahdotuksessa. ie 83878