FI83617C - Pilferproof-foerslutning av plast foer behaollare. - Google Patents

Description

1 83617

Muovia oleva sinettisuljin säiliöitä varten Jakamalla erotettu hakemuksesta 851267 5 Keksintö koskee säiliöiden muovia olevaa sinetti- suljinta ja erityisesti sellaista sinettisuljinta, joka asetetaan patenttivaatimuksen 1 johdannon mukaisen säiliön päälle. Tällainen suljin tunnetaan US-patenttijulkaisusta 4 418 828.

10 Muoviset sinettisulkimet ovat viime aikoina korvan neet metalliset sinettisulkimet erilaisia juomia sisältäviä säiliöitä varten. Eräs tyypillinen tällainen säiliöiden muovisuljin on esitelty JP-patenttihakemuksessa nro 7445/1981 ja US-patentissa nro 4 418 828.

15 Näissä patenteissa esitellyssä sulkimessa on ylä- paneeliseinä ja lieriömäinen helmaseinä, joka ulottuu alaspäin yläpaneeliseinän kehäreunasta. Helmaseinään on tehty ympäri ulottuva, rikottava viiva seinän jakamiseksi murtoviivan yläpuolella olevaan pääosaan ja sen alla ole-20 vaan, sinetöityyn alaosaan. Kehämäinen murtoviiva koostuu useista kehällä olevista raoista, jotka ovat erillään kehän suunnassa toisistaan, ja useista siltaosista, jotka ovat ympärysrakojen välissä. Pääosan sisäpintaan on tehty sisäkierre ja useat säteittäisesti sisäänpäin ulkonevat 25 kytkentäläpät on tehty sinetöidyn alaosan sisäpintaan kehän suunnassa erillään olevissa kohdissa.

Kuvatun rakenteen omaava muovisuljin kiinnitetään säiliöön, jossa on suu-kaulaosa, jonka kehäpintaan on tehty ulkokierre, jonka alla on pitoleukaosa. Säiliön suu-30 kaulaosan sulkemiseksi sulkimella suljin asetetaan suu-kaulaosan päälle ja sitä käännetään sulkusuunnassa, niin että se kytkeytyy suu-kaulaosan ulkokierteen kanssa sisä-kierteellään. Tämän tuloksena suljin kääntyy sulkusuunnassa suhteessa suu-kaulaosaan ja samalla se liikkuu aksiaa-35 lisesti alaspäin. Tällöin suu-kaulaosan ulkopintaan tehty 2 83617 pitoleukaosa koskettaa kytkentäläppiin, jotka on tehty sinetöidyn alaosan sisäpintaan, näiden taivuttamiseksi joustavasti ulospäin. Kun kytkentäläpät ohittavat pitoleu-kaosan kokonaan, ne palaavat joustavasti sisään päin sä-5 teittäisesti ja pysyvät pitoleukaosan alapintaa vasten. Säiliön suu-kaulaosan avaamiseksi kierretään suljinta avaussuuntaan, joka on päinvastainen kuin sulkusuunta. Tällöin sulkimen sisäkierrettä liikutetaan suu-kaulaosan ulkokierrettä pitkin ja siksi suljin kääntyy avaussuunnas-10 sa ja liikkuu samalla aksiaalisesti ylöspäin. Sulkimen sinetöity alaosa ei kuitenkaan voi liikkua aksiaalisesti ylöspäin, koska sen sisäpintaan tehdyt kytkentäläpät koskevat suu-kaulaosan pitoleukaosan alapintaan. Tämä saa aikaan huomattavan rasituksen sulkimen helmaseinään tehdyn 15 murtoviivan siltaosiin. Tällöin siltaosat murtuvat helma-seinän jakamiseksi pääosaksi ja sinetöidyksi alaosaksi. Tämän jälkeen yläpaneeliseinä ja helmaseinän pääosa erotetaan suu-kaulaosasta. Näin suu-kaulaosa on avattu ja sinetöity alaosa jää kiinni suu-kaulaosaan.

20 On tärkeää, että kuvatun rakenteen ja toiminnan omaava säiliön suljin täyttää seuraavat kaksi vaatimusta. Ensiksi, kun suljetaan säiliön suu-kaulaosa sulkimella, pitäisi kytkentäläppien voida taipua helposti ja joustavasti suunnassa säteittäisesti ulospäin kulkiessaan pito-25 leukaosan yli, sulkimen asentamiseksi suu-kaulaosalle verraten pienellä kiertomomentilla ja sellaisen liiallisen rasituksen estämiseksi tarkasti, joka kohdistuisi murto-viivan siltaosiin ja johtaisi murtumiseen. Toiseksi, kun avataan säiliön suu-kaulaosa, pitäisi kytkentäläppien kyt-30 keytyä kokonaan ja tarkasti pitoleukaosaan, niin että ne estävät tarkasti sulkimen liukumisen ulos suu-kaulaosasta rikkomatta murtoviivan siltaosia sen seurauksena, että kytkentäläpät kulkevat pitoleukaosan ohi, kun niitä taivutetaan säteittäisesti ulospäin. On selvää, että jos täl-35 lainen liukuminen tapahtuu, huononevat sulkimen sinetöivät 3 83617 ominaisuudet. Jotta suljin täyttäisi nämä kaksi vaatimusta on pienennettävä riittävästi kiertomomenttia alaspäin, joka on kohdistettava sulkimeen, kun kytkentäläpät viedään pitoleukaosan ylitse aksiaalisesta alaspäin ylhäältä, li-5 sättävä riittävästi kiertomomenttia ylöspäin, joka on kohdistettava sulkimeen, kun kytkentäläpät viedään pitoleukaosan ylitse aksiaalisesta ylöspäin alhaalta, ja säädettävä se sopivasti murtuva kiertomomentti, joka on kohdistettava sulkimeen murtoviivan siltaosien rikkomiseksi, arvoon, 10 joka on vaaditun, alaspäin kohdistetun kiertomomentin ja vaaditun, ylöspäin kohdistetun kiertomomentin välillä.

Säiliöiden tavanomaisissa sulkimissa ei kuitenkaan voida aikaansaada riittävää eroa vaaditun, alaspäin kohdistetun kiertomomentin ja vaaditun, ylöspäin kohdistetun 15 kiertomomentin välille ja valmistusvirheistä johtuen säiliöt usein eivät täytä mainittua ensimmäistä tai toista vaatimusta.

Jos toisaalta sinetöity alaosa jää kiinnitetyksi suu-kaulaosaan, se on poistettava, kun säiliötä on jälleen 20 käytettävä. Tämä poistotyö on kuitenkin erittäin monimutkainen. Kun sinetöity alaosa jää suu-kaulaosaan ja yläpa-neeliseinä ja pääosa helmaseinästä, jotka on kerran poistettu, asennetaan jälleen suu-kaulaosalle, voi usein käydä niin, että sulkimen siltaosat, jotka on rikottu, kun suu-25 kaulaosa avattiin, näyttävät ehjiltä, jolloin sulkimen sinetöivät ominaisuudet eivät ole riittävän selviä. Näistä syistä on usein suotavaa muovisulkimissa, mikä on toteutettu metallisulkimissa, poistaa myös sinetöity alaosa yhdessä sulkimen muiden osien kanssa, kun suu-kaulaosa ava-30 taan. Tämän aikaansaamiseksi on samoin kuin metallisulkimissa tehtävä ainakin yksi siltaosa muita vahvemmaksi ja muodostaa murtoviiva aksiaalisesti sinetöityyn alaosaan. Kun tätä rakennetta käytetään, rikkoutuu aksiaalinen murtoviiva silloin, kun suu-kaulaosa avataan, ja sinetöity 35 alaosa avataan nauhan muodossa. Tällöin vahvempi siltaosa 4 8 3 61 7 jää paikalleen murtumatta. Tällöin nauhan muodossa avattu, sinetöity alaosa jää helmaseinän pääosaan kiinnitetyksi vahvemman siltaosan kohdalla ja sinetöity alaosa tulee myös irrotetuksi suu-kaulaosasta yhdessä sulkimen muiden 5 osien kanssa.

Säiliöiden edellä mainitun vaatimuksen täyttävien muovisulkimien valmistuksessa on ratkaistava seuraava ongelma, joka koskee aksiaalisen murtoviivan muodostamista sinetöityyn alaosaan.

10 Aksiaalisen murtoviivan muodostaa ns. rei'itys tai uritus samoin kuin metallisulkimissa. Tässä tapauksessa on suotavaa muodostaa aksiaalinen murtoviiva yhtä aikaa tai eri ajankohtana kuin ympärysraot ympäri ulottuvassa murtoviivassa, kun on muodostettu sulkimen aihio ruisku-15 puristamalla, muottipuristamalla tms. tavalla, samoin kuin metallisulkimissa. Rei'ityksen tai urituksen aikaan saamiseksi sinetöityyn alaosaan on tätä käsiteltävä leik-kaustyökaluilla sekä sen uiko- että sisäpinnan puolelta. Mitään erityistä ongelmaa ei ole, jos sinetöidyn alaosan 20 sisäpintaan kohdistettavan, sisäpuolisen leikkaustyökalun ulkoneva käyttöosa on pienempi kuin välimatka kehän suunnassa vierekkäisten kytkentäläppien välillä ja se on sijoitettu oikein kytkentäläppien väliin. Varsinaisessa valmistuksessa on kuitenkin mahdotonta tai erittäin vai-25 keaa sijoittaa sisäisen leikkaustyökalun ulkonevaa käyt-töosaa kytkentäläppien väliin, koska tämä hidastaa valmistusta jyrkästi. Ellei sisäisen leikkaustyökalun ulkonevaa käyttöosaa sijoiteta kytkentäläppien väliin, vaan se on ainakin osaksi limittäin kytkentäläppien kanssa, on 30 selvää, että sisäisen leikkaustyökalun ulkoneva käyttöosa kohdistaa suuren puristusvoiman kytkentäläppiin, jolloin näihin syntyy haitallisen suuri muodonmuutos.

Keksinnön tavoitteena on kehittää säiliön sinetti-suljin, joka ilman edellä mainittua ongelmaa voi täyttää 35 sen vaatimuksen, että sinetöity alaosa rikkoutuu varmasti 5 83617 aksiaalisesti ja se avautuu nauhan muodossa,, kun säiliö avataan.

Tämä tavoite saavutetaan keksinnön mukaisella sul-kimella, jolle on tunnusomaista, että sinetöityyn alaosaan 5 14 on tehty aksiaalinen murtoviiva 48, joka kulkee alas päin tämän yläpäästä, mutta jota ei ole ainakaan valtaosassa sinetöidyn alaosan 14 alaosasta 20, ja että ainakin valtaosa jokaisen kytkentäläpän 26 pohjareunasta 28 sijaitsee sinetöidyn alaosan 4 alaosassa 20, johon aksiaali-10 nen murtoviiva 48 ei ulotu.

Keksijät ovat suorittaneet laajoja tutkimuksia ja kokeita muovisten sinettisulkimien valmistusprosessin kanssa ja he ovat todenneet, että i) jos aksiaalinen murtoviiva, joka voi olla rako tai uur-15 re, tehdään sinetöityyn alaosaan, niin että se ulottuu sen yläpäästä sen alaosan yläpäähän tai kohtaan, joka on hieman tätä alempana, niin sinetöidyn alaosan alaosa murtuu aksiaalisesti aksiaalista murtoviivaa pitkin silloin, kun säiliö avataan, ja sinetöity alaosa avautuu nauhan muodos-20 sa, jolloin ei ole erityistä tarvetta raon tai uurteen muodostamiseksi ainakaan valtaosaan sinetöidyn alaosan alaosasta; ja ii) jos ainakin valtaosa jokaisen kytkentäläpän pohjareunasta sijoitetaan sinetöidyn alaosan alaosaan, johon aksi- 25 aalinen murtoviiva ei ulotu, voidaan mainittu aksiaalinen murtoviiva tehdä aiheuttamatta tuotantonopeuden jyrkkää alenemista ja ilman vaaraa kytkentäläppien suuresta muodonmuutoksesta. Tämä havainto on johtanut keksinnön toisen tavoitteen toteuttamiseen.

30 Keksinnön edut käyvät ilmi sen erään toteutusmuo don seuraavasta, oheisiin piirustuksiin liittyvästä kuvauksesta.

Piirustuksissa: kuvio 1 esittää pystyleikkauskuvantoa sivulta näyt-35 täen osaksi läpileikkauksena aihion, josta muodostetaan 6 83617 keksinnön mukaisen sulkimen eräs toteutusmuoto; kuvio 2 esittää osittain perspektiivikuvantoa kuvion 1 näyttämän aihion kytkentäläpästä; kuvio 3 esittää osittain pohjakuvantoa kuvion 1 5 aihion kytkentäläpästä; kuvio 4 esittää sivulta pystyleikkauskuvantoa ja se näyttää osaksi läpileikkauksena keksinnön mukaisen sulkimen erään toteutusmuodon; kuvio 5 esittää läpileikkauskuvantoa pitkin kuvion 10 4 viivaa V - V; kuvio 6 esittää sivulta pystyleikkauskuvantoa näyttäen osaksi läpileikkauksena kuvion 4 sulkimen asennettuna säiliön suu-kaulaosalle; ja kuvio 7 esittää sivulta pystyleikkauskuvantoa ku-15 vion 4 sulkimesta irrotettuna säiliön suu-kaulaosalta, kun se on kerran asennettu tälle.

Kuvio 1 näyttää sulkimen aihion, josta muodostetaan keksinnön mukaisen sulkimen eräs toteutusmuoto. Aihiossa, jota osoittaa yleisnumero 2 ja joka on tehty sopivasta 20 muoviaineesta, kuten polypropeenista tai polyeteenistä, ruiskupuristamalla, muottipuristamalla tms. tavalla, on pyöreä yläpaneeliseinä 4 ja lieriömäinen helmaseinä 6, joka ulottuu alaspäin yläpaneeliseinän 4 kehäreunasta. Rengasmainen ulkonema 8 on tehty helmaseinän 6 sisäpinnan .25 yläpääosaan, niin että se ulkonee säteittäisesti sisäänpäin yläpääosasta. Helmaseinän 6 kehäpinnan alaosaan on tehty porrasosa 10, joka on siirretty diametraalisesti sisäänpäin. Porrasosan 10 alapuolella olevalla osalla 12 on huomattavan suuri seinämäpaksuus, kun sitä vastoin por-30 rasosan 10 alapuolella olevalla osalla 14 on pienempi paksuus. Näytetyssä toteutusmuodossa on tehty porras 16 myöskin helmaosan 6 sisäpuoliseen kehäpintaan porrasosan 10 alapuolelle ja osassa 14 on suhteellisen paksu osa 18 porrasosan 16 yläpuolella ja suhteellisen ohut osa 20 por-'35 rasosan 16 alapuolella. Kuten käy ilmi seuraavasta kuvauk- 7 83617 sesta, on osan 20 paksuus tx riittävän pieni, mieluiten 0,05 - 0,75 mm, erityisesti 0,20 - 0,50 mm. Suhteellisen paksun osan 18 paksuus t2 on edullisesti 0,50 1,10 mm, mieluiten 0,75 - 0,85 mm. Haluttaessa voidaan osan 18 paksuus 5 t2 tehdä riittävän pieneksi samoin kuin osassa 20 (siksi porrasosaa 16 ei ole). Korotettu ja alennettu tai pyället-ty osa 22 on tehty helmaseinän 6 osan 12 kehäpintaan estämään siihen tarttuvan sormen liukumisen. Sisäkierre 24 on tehty helmaseinän 6 osan 12 sisäiseen kehäpintaan. Helma-10 seinän 6 osan 14 sisäpuoliseen kehäpintaan on tehty useita välimatkan päähän toisistaan sijoitettuja kytkentäläppiä. Jokainen kytkentäläppä 26 ulkonee säteittäisesti sisäänpäin pohjareunastaan 28, joka on liitetty osan 14 sisäpuoliseen kehäpintaan. Kuten käy ilmi seuraavasta kuvaukses-15 ta, on tärkeää, että ainakin valtaosa jokaisen kytkentälä-pän 26 pohjareunasta 28 sijaitsee suhteellisen ohuessa osassa 20 porrasosan 16 alapuolella osassa 14. Näytetyssä toteutusmuodossa sijaitsee jokaisen kytkentäläpän 26 poh-jareunan 28 yläpää samalla linjalla porrasosan 16 kanssa. 20 Täten jokaisen kytkentäläpän 26 koko pohjareuna 28 sijaitsee suhteellisen ohuessa osassa 20 porrasosan 16 alapuolella.

Tämän keksinnön mukaisesti on tehty seuraava parannus kytkentäläppiin 26. Kuvioiden 2 ja 3 mukaisesti on 25 jokaista kytkentäläppää 26 taivutettu taivutusviivaa 30 pitkin ja jokainen koostuu ensimmäisestä osasta 32, joka ulottuu pohjareunasta 28 taivutusviivan 30 luokse, ja toisesta osasta 34, joka ulottuu taivutusviivasta 30 sen vapaan pään luokse. Pohjareuna 28 ulottuu olennaisen rinnak-30 käin, ja siksi olennaisen pystysuorasti, aihion 2 keski-akselin 36 kanssa (kuvio 1). Mutta haluttaessa voi pohja-reuna 28 olla kalteva sopivassa suunnassa suhteessa aihion 2 keskiakseliin 36 (kuvio 1); se voi nimittäin olla kalteva alaspäin sopivassa kulmassa suhteessa sulkimen 35 sulkusuuntaan, jossa suljin asennetaan säiliön suu-kaula- β 83617 osalle (myötäpäivään katsottuna ylhäältä kuviossa 1, nuolen 36 näyttämä suunta kuvioissa 2 ja 3) tai vastakkaisessa suunnassa. Ensimmäinen osa 32 on mieluiten kalteva suunnassa, joka on päinvastainen kuin edellä mainittu sul-5 kusuunta, ja se ulottuu säteittäisesti sisäänpäin pohja-reunasta 28. Ensimmäisen osan 32 kaltevuuskulma a suhteessa osan 20 sisäpintaan on edullisesti 5°* a $5°, mieluiten 20°$ a $80° ja kaikkein mieluiten 30°$ a $70°. On tärkeää, että toinen osa 34, joka ulottuu säteittäisesti sisäänpäin 10 taivutusviivasta 30, ulottuu kaltevasti suhteessa ensimmäiseen osaan 32 mainitussa sulkusuunnassa. Toisen osan 34 kaltevuuskulma 8 suhteessa ensimmäiseen osaan 32, on edullisesti 0°< β $90° ja mieluiten 0°$ β $70° ja kaikkein mieluiten 5°s β $45°. Taivutusviiva 30 voi ulottua olen-15 naisen rinnakkain aihion 2 keskiakselin 36 (kuvio 1) kanssa ja siksi olennaisen pystysuorasti, tai se voi olla kaltevasti alaspäin lähestyen osan 20 sisäpintaa. Se on mieluiten kalteva alaspäin suunnassa poispäin osan 20 sisäpinnasta. Taivutusviivan 30 kaltevuuskulma γ suhteessa 20 suuntaan alaspäin ja poispäin osan 20 sisäpinnasta on mieluiten 5°$ y £80°, mieluummin 10°$ γ $60° ja kaikkein mieluiten 20°i y $0°.

Kuten kuviot 1 ja 2 näyttävät, voi ensimmäisen osan 32 yläreuna 38 ulottua sopivasti alaspäin kaltevasti suun-' 25 nassa säteittäisesti sisäänpäin, niin että se muodostaa loivan käyrän, ja toisen osan 34 yläreuna 40 ulottuu lähes vaakasuorasti. Toisaalta on sopivaa, että ensimmäisen osan 32 alareuna 42 ja toisen osan 34 alareuna 44 ulottuvat ylöspäin kaltevasti suunnassa säteittäisesti sisäänpäin. 30 Toisen osan 34 alareunan 44 kaltevuuskulma δ2 on yleensä hieman suurempi kuin ensimmäisen osan 32 alareunan 42 kaltevuuskulma 6X. Sopiva kaltevuuskulma 6, on 10°$ $30° ja kaltevuuskulma 62 on 20° $ δ2 $50°.

Viitaten kuvioon 4 yhdessä kuvion 1 kanssa, muo-35 dostetaan keksinnön mukaisen säiliön sulkimen saamiseksi 9 83617 ympyrää pitkin ulottuva murtoviiva 46 aihioon 2 ja mieluiten yhtä aikaa ympyrää pitkin ulottuvan murtoviivan 46 muodostamisen kanssa muodostetaan aksiaalinen murtoviiva 48 aihioon 2. Kuvion 4 mukaisesti sijaitsee ympyrää pitkin 5 ulottuva murtoviiva 46 heti porrasosan 10 alla ja siksi osa 12, jolla on suurempi paksuus ja joka on porrasosan 10 yläpuolella, muodostaa helmaseinän 6 pääosan ja osa 14, jonka paksuus on pienempi ja joka on porrasosan 10 alapuolella ja joka koostuu suhteellisen paksusta osasta 18 ja 10 suhteellisen ohuesta osasta 20, muodostaa sinetöidyn alaosan. Itse kehämurtoviiva 46 koostuu useista kehää pitkin erillään olevista ja kehän suunnassa ulottuvista raoista 50 ja useista siltaosista 52, jotka ovat rakojen 50 välissä. Osa 14 eli sinetöity alaosa 14 on liitetty osaan 12 15 eli helmaseinän 6 pääosaan 2 siltaosien 52 välityksellä. Yksi siltaosa 52A useista siltaosista 52 on tehty vahvaksi siltaosaksi, jonka pituus kehän suunnassa on suurempi kuin muiden siltaosien 52 ja joka on muita vahvempi. Haluttaessa voidaan kaksi tai useampia niistä tehdä hyvin vahvoiksi 20 siltaosiksi.

Näytetyissä toteutusmuodoissa on tehty kaksi aksiaalista murtoviivaa 48 kehää pitkin ennalta määrätyin välein (välejä kuvataan lähemmin seuraavassa), joskin näiden aksiaalisten murtoviivojen 48 lukumäärä voi olla 1 tai 25 3 tai suurempi. Yksi aksiaalinen murtoviiva 48 sijaitsee vahvan siltaosan 52A toisen pään vieressä nähtynä kehän suunnassa ja toinen on vastakkaisen pään vieressä kehän suunnassa. On tärkeää, että aksiaaliset murtoviivat 48 ulottuvat alaspäin sinetöidyn alaosan 14 yläpäästä, mutta 30 loppuvat sinetöidyn alaosan 14 suhteellisen ohuen osan 20 yläpään (siten porrasosan 16) kohdalla tai kohdassa, joka on tätä hieman alempana, ja että niitä ei ole ainakaan valtaosassa suhteellisen ohuesta osasta 20. Aksiaaliset murtoviivat 48 voivat ulottua olennaisen rinnakkain ak-35 selin 36 kanssa tai hieman kaltevasti suhteessa akseliin 10 8361 7 36, kuten piirustus näyttää. Itse aksiaaliset murtoviivat 48 voidaan tehdä raosta, joka tehdään leikkaamalla aine kokonaan, tai urituksesta tai rei'ityksestä, joka tehdään leikkaamalla aine osittain sen paksuuden suunnassa. Viita-5 ten kuvioon 5 yhdessä kuvion 4 kanssa, koostuu kukin näytetty aksiaalinen murtoviiva 48 raosta 54, joka ulottuu sinetöidyn alaosan 14 yläpäästä porrasosan 16 kohdalle (ja siten pitkin sinetöidyn alaosan 14 koko osaa 18), ja urasta 56, joka seuraa rakoa 54 ja ulottuu alaspäin jonkin 10 matkaa (ja siten sinetöidyn alaosan 14 suhteellisen ohutta osaa 20 pitkin). Urassa 56 aineen leikattu syvyys pienenee vähitellen alaspäin. Täten jäljellä olevan aineen paksuus kasvaa vähitellen alaspäin.

Aksiaalisten murtoviivojen 48 osalta on huomattava 15 seuraava seikka. Kun tehdään aksiaalinen murtoviiva 48, tarkemmin määriteltynä rako 54 ja ura 56, yhtä aikaa tai eri ajankohtina kuin kehämurtoviivan 46 muodostaminen, tarkemmin määriteltynä raon 50, on yleensä käytettävä ulkoista leikkaustyökalua, jolla on leikkuuterät, jotka vas-20 taavat rakoa 50 ja kehäreunan kohdalla muodostettuja rakoja 54 ja 56, aihiota 2 vasten sen kehäpinnasta ja samalla käytettävä sisäistä leikkaustyökalua, jolla on kaarimaiset ulkonevat osat, jotka toimivat yhdessä leikkuuterien kanssa, aihiota vasten sen sisäisestä kehäpinnasta. Aksiaali-25 nen murtoviiva 48 loppuu kuitenkin sinetöidyn alaosan 14 suhteellisen paksun osan 20 yläpään kohdalla tai hieman tämän kohdan alapuolella eikä sitä ole ainakaan valtaosassa suhteellisen ohuesta osasta 20. Täten ei ole lainkaan välttämätöntä kohdistaa sisäisen leikkaustyökalun ulkonev-30 aa käyttöosaa ainakaan valtaosaan suhteellisen ohuesta osasta 20. Lisäksi ainakin valtaosa jokaisen kytkentäläpän 26 pohjareunasta 28 sijaitsee suhteellisen ohuessa osassa 20. Täten voidaan muodostaa aksiaalinen murtoviiva 48 tarvitsematta säätää kulmasuhdetta aihion 2 ja sisäisen leik-35 kaustyökalun välillä ennaltamäärättyyn arvoon, mikä on H 83617 monimutkaista ja vähentää tehokkuutta jyrkästi. Lisäksi tämä voidaan saada aikaan samalla välttäen kytkentälaippo-jen 26 muodonmuutoksen varmasti, jonka voisi saada aikaan sisäisen leikkaustyökalun ulkonevan käyttöosan suuri pu-5 ristusvoima.

Seuraava seikka on myös huomattava aksiaalisen mur-toviivan 48 muodostamisen yhteydessä. Kun kulmasuhde aihion ja ulkoisen ja sisäisen leikkaustyökalun välillä säädetään ennalta määrättyyn arvoon aksiaalisia murtoviivoja 10 48 muodostettaessa, vähenee tehokkuus jyrkästi, kuten mai nittiin edellä. Täten on suotavaa suorittaa leikkaustyö säätämättä erikseen mainittua kulmasuhdetta. Kun leikkaus-työ suoritetaan säätämättä tätä kulmasuhdetta erikseen, muodostuu aksiaalinen murtoviiva 48 mielivaltaisella kul-15 ma-asennolla. Kuten käy ilmi seuraavasta kuvauksesta, on suljinta avattaessa rikottava sinetöidyn alaosan 14 suhteellisen ohut osa 20 aksiaalisen murtoviivan 48 jälkeen. Kun aksiaalinen murtoviiva 48 tehdään kulma-asennolla, jossa se on yhteensuunnattu tai limittäin kytkentäläpän 26 20 pohjareunan 28 kanssa, on suhteellisen ohuen osan 20 murtaminen huomattavan vaikeaa kytkentäläpän 26 läsnäolosta johtuen. Ottaen tämän huomioon on kytkentäläpät 26 sijoitettu kehää pitkin tasaisin välein näytetyssä toteutus-muodossa ja lisäksi kahden aksiaalisen murtoviivan 48 vä-25 limatka CD kehän suunnassa säädetään seuraavasti suhteessa kytkentäläpän 26 kehäjakoon P ja kytkentäläpän 26 pohja-reunan 28 kehäleveyteen W.

(n + 1) P - X > CD > nP + W 30 jossa n on 0 tai positiivinen kokonaisluku.

Tällöin ainakin yksi aksiaalinen murtoviiva 48 on kulma-asennossa, jossa se ei ole yhteensuunnattu eikä limittäin kytkentäläpän 26 pohjareunan 28 kanssa. Täten voi-35 daan suljinta avattaessa sinetöidyn alaosan 14 suhteel- i2 8361 7 lisen ohut osa 20 rikkoa varmasti ja helposti, kun on rikottu ainakin toinen kahdesta aksiaalisesta murtoviivasta 48.

Viitaten kuvioon 4 voidaan muodostaa tiivistävä 5 vuori 58 sopivasta muoviaineesta aihion 2 yläpaneeliseinän sisäpinnalle, tai tarkemmin rengasulkonemalle 8, joka on tehty yläpaneeliseinän 4 sisäpinnalle, kun on tehty kehä-murtoviiva 46 ja aksiaaliset murtoviivat 48 tai tätä ennen. Tiivistysvuoren 58 muodostus voidaan suorittaa si-10 nänsä tunnetulla valumenetelmällä. Sen sijaan, että tii-vistysvuori 58 tehdään erikseen, voidaan tiivistävä ulko-neraa muodostaa sopivalla muodolla samana kappaleena aihion 2 yläpaneeliseinän 4 sisäpintaan.

Näin tehty, valmis suljin 60 asetetaan säiliölle, 15 jolla on suu-kaulaosa 62, jolla on kuvion 6 näyttämä muoto. Suu-kaulaosan 62 lieriömäiseen kehäpintaan tehdään ulkokierre 64 ja tämän alle pitoleukaosa 66.

Suu-kaulaosan 62 sulkemiseksi sulkimella 60 asetetaan suljin 60 suu-kaulaosan 62 päälle ja sitä kierretään 20 sulkusuunnassa eli myötäpäivään nähtynä ylhäältä kuviossa 6. Tämän tuloksena sulkimeen 60 tehty sisäkierre 24 kytkeytyy suu-kaulaosaan 62 tehdyn ulkokierteen 64 kanssa ja suljinta 60 liikutetaan aksiaalisesti alaspäin. Jokainen sulkimeen 60 tehty kytkentälaippa 26 kulkee täten suu-kau-25 laosaan 62 tehdyn ulkokierteen 64 ohi ja edelleen pitoleu-kaosan 66 ylitse. Kulkiessaan pitoleukaosan 66 ylitse, jokaista kytkentälaippaa 26 häiritsee pitoleukaosa 66 ja se tulee taivutetuksi joustavasti ulospäin säteittäisesti. Kun sulkimen 60 sisäkierre 24 on täysin kytkettynä ulko-30 kierteen 64 kanssa, kulkee jokainen kytkentäläppä 26 kokonaan pitoleukaosan 66 ohi ja eroaa kosketuksesta pitoleukaosan 66 kanssa. Tämän tuloksena kytkentäläpät 26 palaavat joustavasti alkuperäiseen tilaansa.

Esimerkistä ja seuraavista vertailuesimerkeistä käy 35 selvästi ilmi, että vaadittu kiertomomentti alaspäin, joka i3 83617 on kohdistettava keksinnön sulkimeen 60, kun joustavasti taivutetut kytkentäläpät 26 kulkevat pitoleukaosan 66 ylitse, on lähes yhtä suuri tavanomaisessa säiliön sulki-messa, jossa kunkin kytkentäläpän 26 toista osaa 34 ei ole 5 taivutettu ensimmäisen osan 32 kanssa, vaan se ulottuu suoraa viivaa pitkin ensimmäisen osan kanssa, kuten kak-sipisteinen katkoviiva näyttää kuviossa 3, ja se on siksi riittävän pieni. Joten, kun suljin 60 asennetaan suu-kau-laosalle 62, voidaan varmasti estää liiallisen rasituksen 10 muodostuminen murtoviivaan 46 ja murtoviivoihin 48 ja siksi voidaan tarkasti estää murtoviivan 46 ja murtoviivojen 48 murtuminen tällä hetkellä.

Kun kytkentäläpät 26 palaavat täysin alkuperäiseen tilaansa, ne koskevat pitoleukaosan 66 alapintaan, kuten 15 kuvio 6 näyttää selvästi. Kun sulkimen 60 sisäkierre on täysin kytkennässä suu-kaulaosan 62 ulkokierteen 64 kanssa, on tiivistysvuori 58 läheisessä kosketuksessa suu-kaulaosan 62 pääpintaosan kanssa, joten se tiivistää suu-kau-laosan 62.

20 Suu-kaulaosan 62 avaamiseksi kierretään suljinta 60 avaussuuntaan eli vastapäivään katsottuna ylhäältä kuviossa 6. Täten sulkimen 60 sisäkierre 24 liikkuu suu-kaulaosan 62 ulkokierrettä pitkin ja siksi suljin 60 liikkuu aksiaalisesti ylöspäin, kun sitä kierretään. Sinetöity 25 alaosa 14 ei sitä vastoin voi liikkua aksiaalisesti ylöspäin koska kytkentäläpät 26 on tehty sen sisäpintaan ja ne ovat kytkennässä suu-kaulaosan 62 pitoleukaosan 66 alapinnan kanssa. Näin ollen syntyy huomattava rasitus kehämur-toviivaan 46 ja tarkemmin määriteltynä sen siltaosiin 52. 30 Kehämurtoviivan 46 siltaosat 52 murtuvat siksi, mutta jäl jelle jää vahva siltaosa 52A kuvion 7 mukaisesti. Lisäksi kuvion 7 mukaisesti murtuu sinetöidyn alaosan 14 suhteellisen ohut osa 20 sen jälkeen, kun ainakin toinen kahdesta aksiaalisesta murtoviivasta 48 on murtunut. Tämän tulok-35 sena sinetöity alaosa 14 avautuu nauhan muodossa ja kyt- i4 8361 7 kentäläpät 26 eroavat pitoleukaosan 66 alapinnasta. Mitä tulee suhteellisen ohuen osan 20 murtumiseen on kokeissa todettu, että jos osan 20 paksuus tj on tarpeeksi pieni, mieluiten 0,05 - 0,75 mm, erityisesti 0,20 - 0,50 mm, tu-5 lee osa 20 varmasti rikotuksi aksiaalisten murtoviivojen 48 jälkeen tarvitsematta muodostaa uritusta tms. Kun sinetöity alaosa 14 on avattu nauhan muodossa ja kytkentäläpät 26 ovat eronneet kosketuksesta pitoleukaosan 66 alapinnan kanssa, tulee koko suljin 60 mukaanlukien sinetöity alaosa 10 14, joka on liitetty pääosaan 12 vahvalla siltaosalla 52A, joka ei ole murtunut, liikutetuksi aksiaalisesti ylöspäin, kun sitä kierretään. Tämän tuloksena koko suljin 60 tulee poistetuksi suu-kaulaosalta 62 ja tämä tulee avatuksi.

Kuten käy selvästi ilmi seuraavan esimerkin ja ver-15 tailuesimerkin kuvauksesta, koskevat kytkentäläpät 26 pitoleukaosan 66 alapintaan voimakkaammin keksinnön mukaisessa, parannetussa sulkimessa kuin tavanomaisessa sulki-messa, jossa jokaisen kytkentäläpän 26 toista osaa 34 ei ole taivutettu suhteessa ensimmäiseen osaan 32, vaan se 20 ulottuu suoraa viivaa pitkin yhdessä ensimmäisen osan 32 kanssa, kuten kaksipisteinen katkoviiva näyttää kuviossa 3. T,s. vaadittu kiertomomentti ylöspäin, joka on kohdistettava keksinnön sulkimeen, kun kytkentäläpät 26 viedään joustavasti taivutetussa tilassa pitoleukaosan 66 ylitse 25 suunnassa aksiaalisesti ylöspäin, on tehty paljon suuremmaksi kuin tavanomaisessa sulkimessa. Täten estetään varmasti sulkimen 60 poisto suu-kaulaosalta 62 ilman murto-viivan 46 ja murtoviivojen 48 suotavaa murtamista ja sulkimen 60 sinetöivät ominaisuudet voidaan säilyttää.

30 Haluttaessa on mahdollista tehdä pitävä ulkonema sinetöidyn alaosan 14 ulkopintaan, mieluiten lähelle toisen murtoviivan 48 oikeaa puolta, niin että kun avataan suu-kaulaosa 62 poistamalla suljin 60 siitä, vedetään pi-toulkonemaa murtoviivan 46 murtamiseksi ja samalla mur-35 toviivan 48 murtamiseksi kokonaan, ja tämän jälkeen kier- is 8 3 61 7 retään suljinta 60 vastapäivään katsottuna ylhäältä kuviossa 6.

Esimerkki

Kymmenen aihiota, joiden muoto oli olennaisesti 5 sama kuin kuvioiden 1-3 näyttämän aihion 2 muoto, valettiin polypropeenista, jonka sulaindeksi oli 2,0 ja tiheys 0,90. Jokaisen aihion sisäkekierteen sisähalkaisija d oli 25,4 mm ja yläosan ulkohalkaisija D oli 30,0 mm ja koko-naiskorkeus H 19,0 mm. Jokaisella osan 20 sisäpintaan teh-10 dyllä kytkentäläpällä 26 oli seuraavat arvot:

Paksuus W: 0,35 mm

Ensimmäisen osan 32 alareunan 42 pituus £j:l,9 mm Toisen osan 34 alareunan 44 pituus £2:2,0 mm Kaltevuuskulma a: 50° 15 Kaltevuuskulma 6: 10°

Kaltevuuskulma γ: 30°

Kaltevuuskulma 6X: 20°

Kaltevuuskulma δ2: 45°

Ensimmäisen osan 32 yläreunalla 38 oli kaareva muo-20 to, jonka säde oli 0,5 mm, ja toisen osan 34 yläreuna 40 oli olennaisen vaakasuora.

Jokainen aihio oli asennettu lasisäiliön suu-kaula-osalle 62, jolla oli kuvion 6 näyttämä muoto ja 28 mm:n nimellishalkaisija, ja vaadittu kiertomomentti alaspäin 25 mitattiin.

Tämän jälkeen poistettiin aihio voimalla suu-kaula-osasta 62 ja vaadittu kiertomomentti ylöspäin mitattiin. Tulokset näytetään taulukossa 1 alla.

Vertailuesimerkki 30 Vertailun vuoksi valettiin kymmenen aihiota samoin kuin esimerkissä paitsi että jokaisella osan 20 sisäpintaan tehdyllä kytkentälaipalla 26 oli muoto, jonka kaksi-pisteinen katkoviiva näyttää kuviossa 3 (nimittäin toista osaa 34 ei oltu taivutettu suhteessa ensimmäiseen osaan 35 32, vaan se ulottui suoraa viivaa pitkin ensimmäisen osan ie 8361 7 32 kanssa).

Samalla tavalla kuin esimerkissä mitattiin vaadittu kiertomomentti alaspäin ja vaadittu kiertomomentti ylöspäin. Tulokset näytetään taulukossa 1.

5 Taulukko 1

Vaadittu kiertomomentti Vaadittu kiertomomentti alaspäin (kg-cm)_ylöspäin (kg-cm)_

Kesklm. Suurin Pienin Keskim. Suurin Pienin Esim. 1,5 2,0 1,0 9,0 10,0 8,0 10 Vert.

esim. 1,4 2,0 1,0 4,0 4,5 3,5

Claims (6)

1. Muovia oleva sinettisuljin säiliötä varten, jossa on suu-kaulaosa (62), jonka kehäpintaan on tehty ulko- 5 kierre, ja pitoleukaosa (66), joka on ulkokierteen alapuolella, joka suljin käsittää yläpaneeliseinän (4) ja lieriömäisen helmaseinän (6), joka ulottuu alaspäin yläosan (4) kehäreunasta ja johon on tehty kehää pitkin kulkeva murtoviiva (46), joka jakaa helmaseinän (6) pääosaksi (12) 10 murtoviivan yläpuolella ja sinetöidyksi alaosaksi (14) sen alapuolella, jolloin pääosan (12) sisäpintaan on tehty sisäkierre (24), joka kytkee säiliön suu-kaulaosan (62) ulkokierteeseen, ja sinetöidyn alaosan (14) sisäpintaan on tehty useita säteittäisesti sisäänpäin ulkonevia kyt-15 kentäläppiä (26) kehää pitkin välimatkan päähän toisistaan, tunnettu siitä, että sinetöityyn alaosaan (14) on tehty aksiaalinen murtoviiva (48), joka kulkee alaspäin tämän yläpäästä, mutta jota ei ole ainakaan valtaosassa sinetöidyn alaosan (14) alaosasta (20), ja että 20 ainakin valtaosa jokaisen kytkentäläpän (26) pohjareunasta (28) sijaitsee sinetöidyn alaosan (14) alaosassa (20), johon aksiaalinen murtoviiva (48) ei ulotu.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen suljin, tunnettu siitä, että sinetöidyn alaosan (14) yläosa (18) 25 on suhteellisen paksu ja sen alaosa (20) on suhteellisen ohut, ja että aksiaalinen murtoviiva (48) ulottuu yläosan (18) alapäähän tai kohtaan, joka on hieman sen alla.

3. Patenttivatimuksen 1 tai 2 mukainen suljin, tunnettu siitä, että aksiaalinen murtoviiva on rako 30 tai ura, ja sen alapääosan kohdalla jäljelle jäävän aineen paksuus on progressiivisesti kasvava alaspäin mentäessä.

4. Patenttivaatimuksen 2 mukainen suljin, tunnettu siitä, että sinetöidyn alaosan (14) suhteellisen ohuen alaosan (20) paksuus tj on 0,05 - 0,75 mm.

5. Patenttivaatimuksen 4 mukainen suljin, tun nettu siitä, että paksuus tx on 0,20 0,50 mm. ie 8 3 61 7

6. Jonkin patenttivatimuksen 1-5 mukainen suljin, tunnettu siitä, että kehämurtoviiva (46) koostuu useista kehällä välimatkan päässä toisistaan olevista ja kehän suuntaisista raoista (50) ja useista siltaosista 5 (52), jotka ovat rakojen (50) välissä; jolloin ainakin yksi siltaosista on vahva siltaosa (52A), jonka vahvuus on suurempi kuin muiden siltaosien (52); ja että aksiaalinen murtoviiva (48) sijaitsee vahvan siltaosan (52A) pään vieressä kehän suunnassa nähtynä. 10 « 83617