FI83251C - Hopfogningsmetod foer foeremaol med spont. - Google Patents

Description

1 83251

Porvtillisten kappaleiden liittämismenetelmä

Keksintö koskee patenttivaatimuksen 1 johdannon mukaista 5 pontillisten kappaleiden liittämismenetelmää, jossa kappaleet liitetään pysyvästi toisiinsa liimaamalla ponttaukses-ta.

Tavallisin tapa liimata pontattuja kappaleita, kuten parketit) tilautoja valmiiksi lattiaksi, paikalla koottavia kalusteita, muita rakennuslevyjä tms., toisiinsa asennuspaikalla, on levittää suuttimellisella liimapullolla liimaa pursotta-en naarasponttiin, minkä jälkeen kappaleet painetaan lujasti yhteen. Liiman kuivuttua tai kovetuttua liitos kestää 15 kuormituksen. Liimat voivat olla mitä tahansa sopivaa tyyp piä, mutta yleensä vesiohenteisia polyvinyyliasetaattilii-moja. Muitakin liimoja voidaan erikoistilanteissa käyttää, kuten urea- tai fenolihartsiliimoja tms., jos käyttökohde vaatii esim. vedenkestävyyttä.

20 Tällä tavanomaisella menetelmällä on haittana se, että liiman tasainen levittyminen ja oikean määrän saaminen ponttiin on vaikeaa ja vaatii siten ammattitaitoa. Tämä tulee vastaan erityisesti silloin, kun esimerkiksi parketin 25 ostaja itse tekee asennustyön, jolloin liitos voi tulla huonoksi tai pursunut liika liima tahraa lopputuloksen. Jos taas asennustyön tekee ammattilainen, on huomionarvoisena seikkana liiman levityksen vaatima osuus työajasta, mikä on suuruusluokkaa 15-30 %. Jos käytetään kovettajan lisää-30 mistä vaativaa liimaa, aiheutuu tästä vielä ylimääräinen työvaihe, minkä lisäksi valmiiksi sekoitetun liiman säilyvyys ja käyttöaika ovat lyhyet. Tällöin sekoitettava määrä — on myös turhan hävikin tai uuden erän sekoittamisen välttä- ____ miseksi pyrittävä arvioimaan varsin tarkasti, mikä taas on 35 vaikeaa em. levittämismäärien epätäsmällisyyden vuoksi.

Puusepänteollisuudessa on esim. huonekalujen tappiliitoksen tekemiseksi käytössä puutappeja, ns. poratappeja, joiden 2 83251 yhteydessä käytetään julkaisussa FI-841067 kuvattua "liima-helmeä" eli pieneen muovikapseliin pakattua puuliimaa. Lii-mahelmet toimitetaan irtotavarana. Kokoonpanotyön yhteydessä laitetaan kummankin liitettävissä kappaleissa olevan reiän 5 pohjalle liimahelmi, jonka on tultava oikeaan asentoon.

Tämän jälkeen sijoitetaan poratappi paikalleen reikiin. Poratapin molemmat päät ovat terävät ja lisäksi tapeissa on kärjen vierestä lähtevä pitkittäisreikä ja pienen matkan päässä pitkittäisreikään osuva poikittaisreikä. Reiät muo-10 dostavat siis kanaviston. Kun nyt liitettävät kappaleet painetaan yhteen, rikkoo tapin terävä kärki liimahelmen ja liima leviää em. kanavia pitkin liitokseen. Tällainen menetelmä ei esimerkiksi parketin asennusta nopeuttaisi lainkaan, koska tällaisten liimahelmien asettelu veisi kauemmin 15 aikaa kuin liiman levitys perinteisellä menetelmällä. Lisäk si pontillisessa tavarassa ei ole teräviä kärkiä, jotka rikkoisivat kapselin, ja vaikka sellaiset järjestettäisiinkin, ei pontillista tavaraa voida kohdistaa vaadittavalla tavalla niin, että terävät kärjet aina osuisivat liimahelmiin.

20

Julkaisu FI-44655 kuvaa pienoisliimakapseleita ja niiden murskausta liimausta varten, mutta siinä kooltaan mikroko-koiset kapselit kiinnitetään kohdepintaan sideaineella, ts. ne liimataan alustaan. Tällainen kapseli ja kiinnitystäpä 25 olisi parkettilautojen yhteydessä liian kallis ja hankala.

Julkaisussa GB-1 289 550 on kuvattu menetelmä, joka perustuu vaahtomuoviin tms. imeytetyn liiman esiinpursuamiseen asennettavan osan puristuksen vaikutuksesta, minkä jälkeen lii-30 man annetaan kovettua kokoonpuristuneen vaahtomuovin muodostaessa joustavan alustan. Viitejulkaisun menetelmä ei toimisi parkettilautojen liimauksen yhteydessä, koska vaahtomuovin kokoonpuristumistaan vastustava voima kykenee työntämään ponttiliitoksen osat erilleen liiman ollessa märkää, 35 jolloin ei saada syntymään hyvää liitosta. Myös märkää liimaa sisältävän vaahtomuovin käsittely muutaman millimetrin levyisenä nauhana on työläämpää kuin perinteisesti tehtävä liiman levitys pullosta, eikä parkettilaudan ponttiin voi fc 7 9 ς 1

2 L· £ yj I

tällaista nauhaa sijoittaa, koska liima kuivuisi tai pilaantuisi ennen käyttöä.

Keksinnön tavoitteena on saada aikaan sellainen liimaus-5 menetelmä pontillisten kappaleiden liittämiseksi, jolloin kappaleiden asennusvaiheessa ei tarvita minkäänlaista liiman käsittelyä ja jolloin pontilliset kappaleet voidaan liittää luonteensa mukaisesti missä tahansa pituussuuntaisessa asennossa toisiinsa nähden. Tämän toteuttamiseksi ja oleel-10 lisen parannuksen aikaansaamiseksi edellä esitettyihin epäkohtiin, on keksinnön mukaiselle menetelmälle tunnusomaista se, mitä on esitetty patenttivaatimuksen 1 tunnus-merkkiosassa.

15 Keksinnön oleellisimpina etuina voidaan pitää sitä, että ponttiliitoksen asennusvaiheessa ei ole tarvetta minkäänlaiseen liimankäsittelyyn, mikä saa aikaan asennustyöajan säästöä ja että liimaa on aina liitoksessa sopiva määrä riippumatta tekijän ammattitaidosta, samalla kun ponttiliitoksen 20 kaikki muut edulliset ominaisuudet säilyvät muuttumattomina.

Lisäksi asennustyö voidaan keskeyttää koska tahansa ja missä vaiheessa tahansa ja sitä voidaan sen jälkeen jatkaa haluttuna ajankohtana niin, ettei liimaa mene hukkaan eikä työn jatkaminen edellytä lisätoimenpiteitä.

: - 25

Seuraavassa menetelmää selostetaan tarkemmin oheisiin piirustuksiin viittaamalla.

Kuvio 1 esittää erästä keksinnön menetelmän toteutusmuotoa 30 varastointitilassa, kuvio 2 esittää kuvion 1 mukaisen toteutusmuodon yksityiskohtaa, kuvio 3 esittää erästä toista keksinnön menetelmän toteutus-muotoa varastointitilassa, . . 35 kuvio 4 esittää keksinnön menetelmän toimintaa poikkileik-kauskuvana pontillisia kappaleita toisiinsa asennettaessa vaiheina I-III.

4 83251

Kuviossa 1 on pontillinen parkettilauta 1, joka muodostuu lakkauksella 2 varustetusta pintasälekerroksesta 3 sekä välisälekerroksesta 4 ja pohjakerroksesta 5. Parkettilauta on esitetty naaraspontin puolelta ja siinä näkyy keksinnön 5 mukaisesti liimakapseleita 7, jotka on sijoitettu pontti-uraan 6 sopivan välimatkan S päähän toisistaan. Kuviossa 2 on esitetty ponttiuraan 6 sijoitettu liimakapseli 7, mistä näkyy tarkemmin tämä menetelmän toteutusmuoto. Liimakapseli 7 muodostuu suojaavan kotelon tai kuoren 9 sisään sijoiteli) tusta liimasta 8. Kapseli on mitoitettu siten, että se pont tiuraan 6 painettuna joutuu antamaan hieman periksi, jolloin se jää tiukasti puristukseen ponttiuran 6 vastakkaisten seinämien väliin niin, että se pysyy kuljetuksen ja käsittelyn aikana paikallaan ponttiuran pohjassa. Tällöin liimakapselit 15 ovat toisistaan irrallisia ja ne voidaan syöttää ponttiuraan 6 tuotteen valmistuslinjalla mekaanisesti tai paineilmalla kaseteista, jotka täytetään esimerkiksi tärytekniikkaa käyttäen.

20 Kuviossa 3 on toinen keksinnön mukainen liimakapselijärjestely, jossa kapselit ovat välimatkan S päässä toisistaan kiinni pöhjanauhassa 11. Tällöin kapselit 7 on muodostettu esim. syvävetämällä muovikalvo 10 kapselin muotoiseksi, täyttämällä nämä liimalla 8 ja saumaamalla reunoistaan 15 25 pohjanauhaan 11. Tällainen liimakapselinauha voidaan säilyttää rullalla ja painaa tuotteen valmistuslinjalla suoraan nauhana ponttiuraan 6, jolloin liimakapseli pysyy uran pohjassa esimerkiksi puristumalla pohjanauhan 11 tai kapselin sivujen kohdalta ponttiuran 6 vastakkaisten seinämien vä-30 liin. Kapselien välissä matkalla S oleva pohjanauha on edullisesti rei'itetty tai muuten nestettä läpäisevä, jotta liima leviäisi varmasti myös ponttiuran pohjaan lujan liitoksen saamiseksi.

- 35 Kuviosta 4 näkyy liimaustapahtuma vaiheittain. Vaiheessa I

ollaan viereisen parkettilaudan 13 urosponttia 12 juuri tuomassa suunnassa P naarasponttiin 6, jossa on liimakapseleita 7. Vaiheessa II liimakapseli 7 on puristunut niin 5 83251 voimakkaasti pontin seinämiä vastaan, että se rikkoutuu ja liima 8 purkautuu pitkin ponttiuraa 6. Lopulta vaiheessa III näkyy valmis liimattu ponttiliitos, jossa liima täyttää parkettilautojen 1 ja 13 välisen sauman 14. Liima levittyy 5 tällä tavoin erittäin hyvin ja laajalle alueelle ponttiuras-sa 6, koska kapseli rikkoutuessaan "ampuu" liiman 8 kapselin päistä. Tällöin ei tarvita mitään porauksia ja kanavistoja liitettävissä kappaleissa, kuten puhkaistaessa kapseleita terävällä kärjellä. Myöskään kapselin asento ponttiuran 10 pohjassa ei ole merkityksellinen. Kapselin kuoren 9 tai 10 paksuus ja kovuus määräävät rikkoutumisen ja em. levittymisen ("ampumisen") voimakkuuden ja se voidaan suunnitella kuhunkin käyttökohteeseen sopivaksi.

15 Silloin, kun liimana on polyvinyyliasetaattiliima tai vas taava, syntyy liimaliitos edellä kerrotulla tavalla. Jos taas on tarvetta käyttää kovettajaa vaativaa liimaa, sijoitetaan esimerkiksi varsinainen liima kapseleissa ponttiuran 6 pohjaan, kuten edellä, mutta sen lisäksi sivellään uros-20 pontin 12 pintaan kovettaja, joka saa kuivua. Kun nyt pont tiliitos kootaan, kuten kuviossa 4 on esitetty ja edellä kuvattu, kovettuu liima kovettajan vaikutuksesta. On tietenkin mahdollista toteuttaa käänteinen järjestys, jossa kovettaja on kapseleissa ja ponttiurassa 6 ja liima siveltynä 25 urosponttiin 12 ja kuivana. Tiettävästi sellaista esim.

lautaparkettien liimaukseen tai juuri muuhunkaan vastaavaan käyttöön soveltuvaa liimaa, jonka molemmat komponentit saisivat kuivua, ei ole olemassa, joten tällöin aina tarvitaan kapseleita nestemäistä ainesosaa varten.

30

Kapseleiden päämitat, muovikuoren mitat ja kapseleiden si-joitusvälimatka S ponttiurassa voidaan tehdä kulloisenkin — liitostyypin mukaan. Parkettilautojen ollessa kyseessä on ____ kapseli tyypillisesti n. 5 mm paksu ja n. 25 mm pitkä ja - · 35 niiden sijoitusväli ponttiurassa on suuruusluokkaa 40-60 mm. Kapselin kuoren materiaali on valittava sellaiseksi, että se kestää ja suojaa käytettävän liima-aineen, kestää sijoituksen uraan, pysyy urassa ja kestää myös varastoin- 6 G 3 2 51 tiolosuhteet. Itse kapselimateriaalin hyvä tarttuvuus kulloiseenkin liimaan saattaa vaikuttaa edullisesti liitoksen lujuuteen.

5 Kun kapselit on sijoitettu ponttiuraan jo pontillisen kappaleen valmistuksen aikana, jolloin sen vaatima lisäinvestointi ja lisätyövaihe on suuruudeltaan epäoleellinen, saadaan pontillisen kappaleen asennustyössä huomattava yksinkertaistuminen ja nopeutuminen, koska liimaus voidaan silloin 10 itse asiassa unohtaa kokonaan. Mitään liiman hävikkiä ei myöskään synny, olipa liimatyyppi mikä tahansa, koska vain lopullisesti asennettu kappale aktivoi liimakohtaisella tavalla juuri täsmälleen tarvittavan liimamäärän.

15 Vaikka tässä kuvattu menetelmä on juuri omiaan sovellettavaksi pontillisia kappaleita valmistavassa tuotantolinjassa, jolloin kapselit ovat asennettavissa muiden vaiheiden yhteydessä, voidaan menetelmää soveltaa myös jälkikäteen käsin tehtävään työhön. Tähän tarkoitukseen soveltunee 20 parhaiten liimakapselinauha, josta käyttäjä katkaisee sopivan mittaisen pätkän ja painaa sen ponttiuraan.

Vaikka edellä on esimerkkinä käytetty parkettilautaa, on menetelmä aivan samanlaisena sovellettavissa mihin tahansa 25 pontilliseen tai uralliseen liitokseen.

Claims (6)

7 63251

1. Pontillisten parkettilautojen tai vastaavien liittämismenetelmä, jossa kappaleet liitetään pysyvästi toisiinsa liimaamalla ponttauksesta siten, että naaraspontin sisälle 5 sijoitetaan ennen ponttiliitoksen kokoamista liimaa tai ainakin yhtä liimakomponenttia sisältäviä kapseleita, jotka ponttiliitosta koottaessa puristuvat naaraspontin (6) ja urospontin (12) väliin ja murtuvat tämän puristuksen vaikutuksesta, jolloin kapseleissa ollut liima tai liimakompo-10 nentti (8) leviää naaras- ja urospontin väliin, jolloin kapseli (7) muodostuu liimaa tai liimakomponenttia kestävästä ja ympäristövaikutuksilta suojaavasta kuoresta (9; 10), jonka sisään liima tai liimakomponentti on tiiviisti suljettu, tunnettu siitä, että kapselit (7) ovat perättäin kiinni 15 nauhassa (11), että tämän nauhan ja/tai siinä olevien kapseleiden leveys on hieman suurempi kuin naaraspontin (6) vastakkaisten sivujen välimatka siten, että kun kapselinauha työnnetään naarasponttiin, se pysyy paikallaan puristuksen alaisena naaraspontin vastakkaisten sivujen välissä, ja 20 että kapselit (7) sijoittuvat naarasponttiin määrävälein.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen liittämismenetelmä, tunnettu siitä, että kapselien kiinnitysnauha (11) muodostaa osan kapselien kuoresta. 25

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen liittämismenetelmä, tunnettu siitä, että kapselit (7) ovat pontin suunnassa pitkänomaisia.

4. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen liit tämismenetelmä, tunnettu siitä, että kapselien kuoret (9; 10. ovat ensisijaisesti tasapaksua ainetta.

5. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen liit-35 tämismenetelmä, tunnettu siitä, että kapselien (7) kiinnitysnauha (11) on ainakin kapselien välisellä osuudella liimaa läpäisevä. β 83251

6. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen liittämismenetelmä, tunnettu siitä, että liiman ollessa kaksi-komponenttiliima toinen liimakomponentti sijoitetaan kapseleissa (7) naarasponttiin (6) ja toinen liimakomponentti 5 levitetään koiraspontin (12) pintaan.