FI83188C - Daeckregummeringsfoerfarande, varvid staolgoerdelskikt foernyas. - Google Patents

Description

1 83188

Renkaan pinnoitusmenetelmä, jossa uusitaan teräsvyökerroksia

Keksintö kohdistuu yleisesti vyörenkaiden pinnoitusmenetelmään, jossa poistetaan suojakerros ja sitä seuraava kerros, korvataan poistetut kerrokset ja korjataan renkaan rakenne pinnoitusta varten, jossa menetelmässä on seuraavat vaiheet: vyörengas asetetaan hiomakoneeseen; rengas hiotaan entisen kulutuspinnan syvyyden alle; todetaan poistettavien vöiden leveys ja syvyys; tehdään ensimmäinen viilto poistettavan vyön ensimmäisen reunan alle suurin piirtein renkaan leveyden puoliväliin asti; tehdään toinen viilto poistettavan vyön toisen reunan alle siten, että viillot kohtaavat toisensa; leikattu vyö poistetaan renkaalta; vyökerros korvataan uudella, jossa la, jossa on metallisia kulmakaapeleita; suojavyökerroksen päälle pannaan puskurikumikerros; puskurikumikerroksen päälle pannaan kerros esivulkanoitua kulutuspintakumia; renkaan kehän ympärille asennetaan tuki renkaan tukemiseksi vulkanoinnin aikana; ja rengas viedään vulkanointikammioon vulkanoimattomien osien vulkanoimiseksi. Renkaiden suurkuluttajien rengaskulut voidaan saada huomattavasti vähenemään ja hallittua, jos renkaiden, jotka ennen hylättiin, kulutuspinnat voidaan uusia ja näin pitkittää renkaiden elinikää.

Teräsvyörenkaat ovat pidentäneet renkaiden käyttöikää. Ulkoren-gas voi kuitenkin vahingoittua esim. rengasrikossa, isosta kivenjärkäleestä ja jarrutuksessa aiheuttaen pistekulumista ja vöiden altistumista kosteudelle. Renkaan liiallinen kuluminen mistä syystä tahansa saattaa johtaa päällimmäisen suojakerroksen altistumiseen kosteudelle ja sen tuhoutumiseen.

Edellä esitettyjen vahinkojen korjaamisessa esiintyviä ongelmia vaikeuttaa se, että rengasrakenne on säilytettävä ehjänä silloin kun vöitä irrotetaan ja silloinkin kun kulutuspintaa uusitaan. Ehjänä säilyttämisen vaatimus on synnyttänyt joitakin sovellutuksia, joissa edellytetään osakaavausta ja liian suurikokoisia ja suuria määriä välineitä, jotta uusiminen olisi ollut taloudellisesti kannattavaa.

2 83138

Julkaisussa US-4 071 071 on kuvattu ainoastaan suojavyön poisto. Rengas pinnoitetaan ilman tämän uusimista, joten tulos ei vastaa millään tavoin uutta rengasta. US-3 002 549 taas kuvaa pinnoituskumin ja vyön poistoa yhdessä ja erityisesti siten, että rengas irrotetaan välillä laitteesta ja käännetään. Renkaan kääntäminen tekee menetelmän hitaaksi, epätarkaksi ja hankalaksi eikä ole siten myöskään taloudellisesti käyttökelpoinen.

Julkaisu EP-477 11 kuvaa menettelytavan, jota erityisesti keksinnössämme on vältetty. Siinä on sisäpuolinen puhallettu vulkanointiputki, jossa on rajoitinelin, joka rajoittaa halkaisi jamitan suurenemista prosessin aikana. Tämä on epätarkka ja hankalakäyttöinen menettely ja siten kallis. DE-2 259 316 esittää ulkopuolisen vanteen, jota käytetään tavanomaisessa pinnoitusmenettelyssä. Tässä taas ei hyödynnetä sisäpuolista vulkanointivaippaa. Menettelyä on kokeiltu ja sen on todettu olevan epäonnistunut.

Keksintö kohdistuu menetelmään, jolle on tunnusomaista se, mitä on määritelty patenttivaatimuksen 1 tunnusmerkkiosassa. Rengasrakenne säilyy menetelmässä eheänä, jolloin jäljellä olevien kerrosten lähempi tarkastelu tulee mahdolliseksi, jotta voidaan varmistaa, ettei rengas ole liian vahingoittunut pinnoitusta varten.

Uusittava kulutuspinta saadaan pysymään eheänä asettamalla pinnoitettavan renkaan ulkopinnan ympärille teräksinen vul-kanointivanne vyörenkaan muodon säilyttämiseksi vulkanoinnin aikana siten, että vyörenkaan kulutuspinta vulkanoidaan sopi-vanmuotoiseksi.

Keksintömme suhteen painotamme erityisesti määriteltyä sisäpuolista pientä painetta vyön poiston ajaksi, mikä hämmästyttävää kyllä, saa aikaan erittäin suuren työstötarkkuuden vyön poistossa. Oletettavaa oli, että suurempi paine olisi ollut höydyllinen. Näin ei kuitenkaan tapahtunut, vaan ilman puute renkaassa ilmeisesti mahdollistaa sen, että veitsen muoto nostaa vanhan vyön pois johtaen tarkempiin toleransseihin, 3 83188 mikä mahdollistaa uuden vyön asettamisen ja uudelleenpinnoituk-sen. Keksintömme mahdollistaa renkaan sisäpuolen paineistamisen ja siten renkaan painamisen sen ympärille asetettua tukea vasten. Tällöin vulkanointivaippa pitää kokoonpanon paikallaan ja paine pakottaa pinnoitusosat tukea vasten.

Keksintöön kuuluu seuraavassa selitetyt rakenteet ja menetelmät. Vaatimuksista selviää keksinnön suojapiiri.

Kuvissa on esitetty useita keksinnön sovellutuksia, joista:

Kuva 1 esittää tyypillistä vyörengasta sivusta;

Kuva 2 esittää karhennuskoneen pääosia ja renkaan asentoa eri koneenosien suhteen karhennuksen aikana;

Kuva 3 on vyörenkaan tyypillistä rakennetta esittävä per-spekti ivikuva;

Kuva 4 on poikkileikkauskuva, joka esittää vyörenkaan rakennetta ja eri vyökerrosten sijaintia;

Kuva 5 on perspektiivikuva vyörenkaan sivusta, kun rengas on karhennuskoneessa. Renkaassa näkyvät poikittaiset lovet, joilla poistettavat vyökerrokset on merkitty;

Kuva 6 on perspektiivikuva sivusta otettuna raspin suhteesta renkaan kulumispintaan ja sen liikkeestä hiomisen aikana kulu-mispinnan ensimmäisellä puolella;

Kuva 7 on perspektiivikuva sivusta otettuna kuvan 6 mukaisen hiomaraspin suhteesta renkaan kulumispintaan ja sen liikkeestä hiomisen aikana kulumispinnan toisella puolella;

Kuva 8 esittää poikkileikkausta sellaisesta tyypillisestä renkaasta, jonka suojavyökerroksen päät on hiottu, jolloin rengas on valmis suojavyökerroksen poistoon;

Kuva 9 esittää kaksiteräistä veistä, jota käytetään vyökerrosten poistoon keksinnön periaatteiden mukaisesti;

Kuva 10 on sivukuva kaksiteräisestä veitsestä, jota käytetään vyökerrosten poistoon keksinnön periaatteiden mukaisesti;

Kuva 10a on suurennos vyönpoistoveitsen toisesta päästä;

Kuva 11 on poikkileikkauskuva, jossa erilliset vyökerrokset näkyvät, ja jossa veitsi on kuvattu aloittamassa ylimmän kerroksen poistoa poistovaiheen alussa;

Kuva 12 on kuvan 11 kaltainen poikkileikkauskuva, joka esit- 4 83188 tää vyönpoistoveistä pienemmässä kulmassa irrottamassa vyötä kulumispinnasta juuri ulkorenkaan keskikohdan jälkeen;

Kuva 13 on kuvan 11 kaltainen ja se esittää vyönpoistoveistä aloittamassa kulumispinnan ylimmän kerroksen toisen pään reunan irrotamista;

Kuva 14 on kuvan 12 kaltainen ja se esittää veistä pienemmässä kulmassa etenemässä kulumispinnan yli irrottaakseen kulumispinnan ylimmän kerroksen kokonaan;

Kuva 15 esittää uuden pinnan tuottamisen ensimmäistä vaihetta kahden päällimmäisen kerroksen poistamisen jälkeen, jolloin reuna-alueelle asetetaan kiilatuki ja se nidotaan kiinni;

Kuva 16 on kuvan 15 kaltainen ja se esittää kiilatukia paikoillaan ja uutta kulutuspintaseosta karhennetulla pinnalla kahden kiilatuen välissä;

Kuva 17 on kuvan 16 kaltainen poikkileikkauskuva, jossa päällimmäinen vyö ja kiilatuet ovat paikoillaan ja kulumispinta on siis jo osittain uusittu;

Kuva 18 on kuvan 17 kaltainen ja siinä puskurikumi ja esivul-kanoitu pinnoitemateriaali on lisätty, jolloin rengas on tullut vulkanointi- eli viimeistelyvaiheeseen;

Kuva 1 9 on poikkileikkauskuva, joka esittää ulkorengasta, jonka kudosrunko on korjattu ja joka on valmis pinnoitettavaksi ja renkaan ympärille on tavalliseen tapaan pantu vulkanoin-tivaippa ja renkaan ulkokehän ympärille on asetettu vulkanoin-tivanne renkaan pitämiseksi vulkanointiasennossa, kunnes renkaan jäykkyys on taas ennallaan;

Kuva 20 esittää vulkanointivannetta suoraan sivulta kuvattuna; Kuva 21 esittää vulkanointivannetta päältäpäin ja k.o. sovelluksen kiinnikkeitä;

Kuva 22 on vulkanointivanteen poikkileikkauskuva;

Kuva 23 on kuvan 19 kaltainen poikkileikkauskuva pinnoituk-: seen valmiista renkaasta, joka on nostettu vulkanointialustan päälle pinnoiteteollisuudelle tavanomaisella tavalla;

Kuva 24 on esikoottu vyö, joka esivulkanoidaan käytettäväksi ‘Γ. vyönuusimisprosessissa;

Kuva 25 esittää esikoottua vyötä, jonka osia ei ole vulka-noitu; 5 83188

Kuva 26 esittää esikoottua kuvien 24 ja 25 mukaista vyörakennetta päältä kuvattuna;

Kuva 27 on poikkileikkauskuva kuvan 8 kaltaisesta teräsvyören-kaasta kuitenkin sellaisena, että toinen kerros on järjestetty siten, että kaksi ensimmäistä kerrosta voidaan poistaa samalla kerralla;

Kuva 28 on poikkileikkauskuva, joka esittää kuvan 23 vyötä sen jälkeen kun kaksi päällimmäistä vyötä on poistettu ja rengas on samanlaisessa tilassa kuin kuvassa 15 on esitetty ennen kiilojen asettamista paikoilleen.

Piirustuksiin viitatessa käytetään vyörenkaasta yleensä viitenumeroa 10. Kuvassa 2 esitetään karhennuskoneen 11 osia. Vyörengas 10 asennetaan karhennuskoneen 11 napoihin 12 ja 14. Napa 12 on koneen kiinteällä ja napa 14 liikkuvalla puolella. Raspi 15 on asennettu jalustan 13 päähän koneen 11 päälle siten, että se liikkuu säteessä keskikohdasta (CP = center-point) renkaan 10 ulkopinnan ympäri. Kuvattu välineistö on kokonaan pinnoitealalla tunnettua.

Kuva 3 esittää tyypillistä vyörenkaan rakennetta. Vyörenkaal-la 10 on säteittäinen kudoskerros 16, välivyökerros 18, vyö-kerroksia 20 ja 22 ja suojakerros tai vyö 24. Kaikissa vöissä on kulmakaapeleita 23 ja jokaisesta vyöstä lähtee kulmittain toinen vyö vastakkaiseen suuntaan.

Kun rengas on tarkastettu ja sen on todettu tarvitsevan uusia vöitä ennen pinnoitusta, vyörengas 10 asetetaan hiomakoneeseen 11 ja se täytetään hiomista varten ilmalla 55-69 kPa:n paineeseen. Rengas 10 hiotaan aluksi pintakuviosyvyyteen hiomapinnan 25 aikaansaamiseksi, kuten kuvassa 4 on esitetty.

Renkaan 10 ulkopinnalla kuuluu olla neljä ohjauslovea, jotka on tehty käsityökalulla (ei näy kuvassa) suojakerroksen paikallistamiseksi. Lovien 26 tulisi sijaita tasaisten välien :·. päässä toisistaan renkaan 10 ulkopinnalla, kuten kuvassa 5 on esitetty. Ensin lovet 26 osoittavat suojakerroksen 24 syvyyden ja leveyden. Renkaan 10 pintaa hiotaan sitten lisää, 6 83188 kunnes päästään n. 2,4 mm suojakerroksen 24 sisään.

Raspin jalusta asetetaan tämän jälkeen 5° kulmaan, mikä näkyy jalustan kulmaosoittimessa 17, renkaan 10 kulmien hiomiseksi suojakerroksen 24 reunojen paljastamiseksi renkaan koko kehän matkalla. Rengasta 10 ja raspia 15 pyöritetään vastakkaisiin suuntiin renkaan kummankin kulman hiomisen yhteydessä, kuten kuvissa 6 ja 7 on esitetty. Raspia 15 pyöritetään vyön 24 kaapeleiden 23 suuntaan ja rengasta pyöritetään vastakkaiseen suuntaan raspin terien ja kaapeleiden kosketuksen rajoittamiseksi .

Raspi 15 hioo ensin navan 14 puoleisen puolen muodostaen hiomapinnan 27, joka ulottuu renkaan 10 ulkopinnasta suojakerroksen 24 teräskaapeleihin 23, kuten kuvasta 8 käy ilmi.

Tämän jälkeen raspi palaa ja se säädetään toista puolta varten, jolloin jalustan kulmaosoitin 17 näyttää 5°:tta toiselle puolelle. Sitten raspiväline 15 hioo navan 12 puolen poistaen kulutuspintamateriaalin ja muodostaen hiomapinnan 28 ja paljastaen suojakerroksen 24 teräskaapeleiden 23 päät. Lopuksi raspi 15 vetäytyy pois.

Kuvissa 9, 10 ja 10a on esitetty kaksiteräinen poistoveit-si 30, jolla on yläpuoli 31 ja terät 32 ja 34. Veitsellä 30 Y on yläpuolen 31 kanssa samansuuntainen alapuoli 36. Kuvas sa 10a näkyy, että terän 34 alapuolella on pieni uurto 34a. Terän 32 alapuolella on samanlainen uurtoleikkuupinta 32a. Veitsi 30 on ohut ja se kiinnitettään jalustaan, ja -sitä voidaan liikuttaa samalla tavalla kuin raspia 15, kun se on jalustassa 13.

Kuvissa 11, 12, 13 ja 14 kaksiteräinen poistoveitsi 30 on asennettu jalustaan 13 (ei näy kuvissa) ja renkaan ilmanpaine on edullisesti 0-20 kPa. Jalustan kulmaosoitin 17 säädetään 15-20°:lie ja leikkuuterä 34 voi alkaa irrottamisen, kuten erityisesti kuvassa 11 on esitetty.

7 83188

Veitsi 30 viedään asentoon, jossa leikkuuterä 34 voi aloittaa leikkaamisen juuri suojakerroksen 24 alta irrottaen sen renkaasta 10. Kun kerroksen 24 reuna on irrotettu ja veitsi 30 on tunkeutunut pintaan n. 1 cm, pidetään veistä 30 tässä asennossa, kunnes kerros 24 on irrotettu renkaan 10 koko kehältä. Veitsi 30 irrotetaan vyön alta ja jalustan osoitin 17 säädetään osoittamaan 10-15°. Veitsi 30 työnnetään uudelleen suojakerroksen 24 alle. Veistä 30 syötetään nyt renkaan pinnan yli, kunnes renkaan niskan keskikohta on ohitettu, kuten kuvassa 12 on esitetty.

Veitsi 30 vedetään pois ja jalustan kulmaosoitin säädetään 15-20°:lie, jotta veitsi 30 voi hiomapintaa 28 pitkin toimia vastakkaiselta puolelta samalla tavalla terän 32 kanssa kuin yllä selostettiin terän 34 kohdalla. Kun veitsi on edennyt n. 1 cm suojakerroksen 24 alle, veistä 30 pidetään asennossa, kunnes kerros on irti renkaan 10 koko kehältä. Veitsi vedetään sitten pois ja jalustan kulmaosoitin 17 pannaan osoittamaan 10-15°:tta. Veitsi työnnetään takaisin kerroksen alle, jossa se etenee, kunnes kohtaa toisen puolen viillon.

Nyt vyö on kokonaan irrotettu renkaasta 10 ja se voidaan poistaa. Veitsi 30 vedetään takaisin renkaasta n. 1,3 cm, ja sitä viedään hitaasti napaa 14 kohti siten, että vyö irto-aa renkaasta 10. Irrottaminen tehdään tässä järjestyksessä siksi, että vyö 24 joutuu liikkuvan navan puolelle. Niinpä napa 14 vedetään sisään ja vyö voidaan poistaa. Napa 14 palautuu renkaan 10 sisään ja toiminta jatkuu.

Rengas tarkastetaan vyön 22 kunnon toteamiseksi. Jos rengas . . on hyvässä kunnossa eikä vyössä 22 esiinny korjauksia tai . vaurioita, rengas uusitaan tavalliseen tapaan tai suojaker ros 24 korvataan ja rengas rakennetaan uudelleen ja pinnoite-: taan jatkossa esitetyllä tavalla. Jos vyö 22 on vahingoittu nut, se voidaan poistaa yllä esitettyjä vaiheita noudattamalla.

Ensin tehdään poikittaiset lovet 26 vyön 22 sijainnin toteami- 8 83188 seksi ja sitten käytetään raspia 15 vyön 22 reunojen paljastamiseksi. Veistä 30 käytetään vyön 22 irrottamiseksi samalla tavalla kuin suojakerrosta 24 irrotettaessa. Vyön 22 poistamisen jälkeen renkaan kunto tarkastetaan huolellisesti. Mikäli seuraavissa kerroksissa esiintyy vaurioita, on rengas parasta hylätä. Muussa tapauksessa rengas voidaan valmistaa pinnoitusta varten.

Rengas irrotetaan hiomakoneesta 11 ja asetetaan laitteeseen (ei näy kuvassa), jossa renkaaseen tehdään uusi vyö. Renkaaseen puhalletaan enintään 55 kPa:n paine. Reunoille tuodaan vulkanoimatonta kumia reunusten 42 ja 44 aikaansaamiseksi, kuten kuvassa 15 on esitetty. Reunukset nidotaan kiinni sisäpuolesta renkaan 10 sivureunaan päin käyttäen käsikäyttöistä nidontalaitetta, ks. numero 50 kuvassa 15. Kun reunukset 42 ja 44 on saatu paikoilleen, asetetaan renkaan keskelle vulka-noimaton teräsvyö 45, jossa on teräksisiä kulmakaapeleita 23, siten, että se ulottuu kehäpinnan ympäri ja koskettaa reunuksia 42 ja 44, kuten kuvassa 16 on esitetty. Vyön 45 teräksiset kulmakaapelit 23 kulkevat vastakkaiseen suuntaan vyön 20 kulmakaapeleihin nähden.

Koneenkäyttäjä nitoo seuraavaksi vulkanoimattoman teräsvyön 45 kiinni aloittaen keskustasta ja edeten ensin toiselle ja sitten toiselle puolelle. Kun vyö 45 on kiinnitetty paikoilleen, voidaan reunusta tai reunuksia tarvittaessa lisätä tasaisen pinnan aikaansaamiseksi.

Kiilatuet 46 ja 48 asetetaan reunusten 42 ja 44 päälle ja osittain vulkanoimattoman teräsvyön 45 päälle. Kiilatuet 46 ja 48 voivat ylittää renkaan reunan. Mahdollinen ylimääräinen kumi tulee poistaa tässä vaiheessa. Vulkanoimaton suojakerros 51, jossa on teräksisiä kulmakaapeleita 23, asetetaan renkaan keskelle siten, että se peittää kiilatuet 46 ja 48 ja vulkanoimattoman teräsvyön 45. Kun toinen vyö 51 on paikallaan siten, että sen teräksiset kulmakaapelit kulkevat vastakkaiseen suuntaan vyön 45 teräksisiin kulmakaapeleihin nähden, saattaa olla tarpeellista lisätä ylimääräiset kiilatuet 46 9 83188 ja 48, jotta renkaan säde saadaan toivotun mittaiseksi. Lisä-kiilatuet 46 ja 48 liitetään vulkanoimattoman kulutuspinta-seoksen suojavyön 51 reunaan ja ne voivat ylittää sivureunan. Kiilat nidotaan kiinni ilman poistamiseksi ja kulutuspinta-seosta lisätään jatkuvasti, kunnes saadaan koko renkaalle 10 tasainen pinta. Mahdollinen ylimääräinen materiaali tulee poistaa. Rengas on tässä vaiheessa kuvassa 17 esitetyn näköinen .

Rengas 10 on valmis kulutuspinnan pituuden mittausta varten ja renkaan ulkopinnan ympärysmitta mitataan mittanauhalla siten, että leikattava kulutuspinta on juuri renkaan ympärysmitan pituinen harjan päältä mitattuna. Renkaan 10 pinnalle lisätään tavalliseen tapaan puskurikumikerros 53 ja esivul-kanoitu kulutuspintakerros 55 ja ne kiinnitetään renkaan pintaan. Tämän jälkeen rengas on kuvassa 18 esitetyn näköinen.

Renkaan esikäsittely on nyt saatu päätökseen ja renkaan ympärille asetetaan vulkanointivaippa 57 ja sen päälle teräksinen vulkanointivanne 60 siten, että se vaikuttaa kulutuspinnan 55 ulkopintaan pitäen sitä tiiviissä kosketuksessa renkaaseen 10. Tämä vaihe näkyy kuvassa 19.

Kuvien 20, 21 ja 22 teräsvanteen 60 kaari on ainoalaatuinen, minkä johdosta rengas löytää helpommin oikean muodon vulka-noinnin aikana ja renkaan ajo-ominaisuudet pinnoituksen jälkeen ovat hyvät.

Kuvasta 20 näkyy, kuinka vulkanointivanne 60 koostuu sisemmästä päästä 62 ja ulommasta päästä 64 sekä pääosasta 66. Pääosassa 66 on kiristyskoukut 67 sisempää päätä 62 varten ja vastaavat koukut 68 ulompaa päätä 64 varten.

Kuvan 21 salpaosat kiinnitetään renkaan 71 avulla koukkuihin 67 ja kielekeosat 73 kiinnitetään koukkuihin 68 renkaalla 75. Kieleke 76 kiinnittää renkaat 71 salpaosiin 70. Kieleke 77 yhdistää renkaat 75 salpaosiin 70. Salpavartta 78 voidaan käyttää salpaosan 70 kiinnittämiseksi kielekkeeseen 77 10 831 88 sen siirtämiseksi salpaosaan 70 koukkujen 67 ja 68 siirtämiseksi toisiaan kohti, jolloin saadaan aikaan toivottu paine kulutuspintaa 55 varten, kuten kuvassa 19 esitetään.

Pääosan 66 koko kehän ympärillä on poimuja 80. Ne auttavat vulkanointivannetta 60 pitämään muotonsa toistuvien vulkanoin-tikertojen aikana. Pääosan 66 kaari (kuvassa 23) sopii edullisimmin 26 tuuman säteen renkaaseen. Säde on merkitty numerolla 82.

Renkaaseen puhalletaan 55 kPa:n ilmanpaine vulkanointivannetta 60 asennettaessa paikoilleen. Vanteen tulee istua tiivisti, mutta se ei saa olla liian kireä. Rengas irrotetaan laitteesta, vulkanointiputki 84 asennetaan sen sisään ja rengas nostetaan laipalliselle 87 alustalle 86, kuten kuvassa 23 on esitetty. Ilmanpaine nostetaan 69 kPa:han renkaan odotellessa vulkanointia.

Rengas viedään paineistuskammioon, jossa vulkanointilämpötila on 126,5°C ja renkaan vulkanointiputken 84 ilmanpaine on 793 kPa ja kammion paine on 586 kPa. Arvioitu vulkanointi-aika mainitun lämpötilan saavuttamisen jälkeen on n. 4,5 h.

Kuva 24 esittää esikoottua, esivulkanoitua vyörakennetta 145. Käytettäessä tätä materiaalia on vyön 145 pohjaan laitettava ohut puskurikerros 142, jotta edellä esitelty vulkanointi voidaan suorittaa.

Kuva 25 esittää esikoottua vyörakennetta 245, jonka vulkanoi-maton kulutuspintaseos 242 on kiinnitetty vulkanoimattomiin vöihin 245, joiden metallikaapelit kulkevat kulmittain toisiinsa nähden.

Eräissä sovelluksissa päätetään alkutarkastuksen jälkeen korvata sojakerros 24 ja vyö 22. Ne voidaan poistaa yhtäaikaa. Yllä esitetyt vaiheet käydään läpi molempien kerrosten yhtäaikaisen poiston jälkeen.

" 83188

Ohjauslovet 26 tehdään ulottumaan renkaan poikki, kuten kuvassa 5 on esitetty, erityisesti painottaen vyön 22 reunojen löytymisen tärkeyttä. Raspia 15 käytetään samalla tavalla kuin yllä on esitetty hiomaan esiin kerroksen 22 reunat koko renkaan 10 kehän matkalta, kuten kuvassa 27 on esitetty. Hiomaraspia 15 ja rengasta 10 pyöritetään edellä kerroksen 22 yhteydessä esitetyllä tavalla. Vyönpoistoveitsi 30 nostetaan jalustalle 13 ja renkaan ilmanpaine lasketaan minittuun 0-20 kParhan ja veitsi asetetaan 15-20° alkuasentoon. Veitsi aloittaa juuri kerroksen 20 alta nostaen sitä irti renkaasta 10. Veitsi painetaan n. 1 cm kerroksen 22 alle, kuten edellä on mainittu. Jo esitettyjä vaiheita seurataan ja vyö 22 ja suoja-kerros 24 poistetaan yhdessä. Nyt rengas 10 on kuvassa 28 esitetyssä vaiheessa. Lopputyövaiheet onkin jo kuvattu edellä.

Eräissä tapauksissa puuttuu suojakerros 24, jolloin ensimmäinen kerros 22 poistetaan ja rengas valmistetaan yllä esitettyjä työvaiheita noudattaen. Tällaiseen renkaaseen tehdään ·: kuitenkin vain yksi uusi vyö.

Edellä on käynyt ilmi, kuinka useat keksinnön kohteet saavute-'··. ja muita etuja saavutetaan.

Koska yllä esitellyissä rakenteissa ja menetelmissä voidaan tehdä erilaisia muutoksia tarvitsematta poiketa keksinnön % suojapiiristä, on kaikki selityksessä tai oheisissa kuvissa esitetyt seikat katsottava havainnollistaviksi eikä rajoittaviksi tekijöiksi.

‘ *

Claims (6)

1. Vyörenkaan pinnoitusmenetelmä, jossa poistetaan suoja-kerros (24) ja sitä seuraava kerros (22), korvataan poistetut kerrokset ja korjataan renkaan rakenne pinnoitusta varten, jossa menetelmässä on seuraavat vaiheet: a) vyörengas (10) asetetaan hiomakoneeseen, b) rengas hiotaan entisen kulutuspinnan syvyyden alle (25), c) todetaan poistettavien vöiden leveys ja syvyys, d) tehdään ensimmäinen viilto poistettavan vyön (24 tai 22) ensimmäisen reunan alle suurin piirtein renkaan leveyden puoliväliin asti, e) tehdään toinen viilto poistettavan vyön toisen reunan alle siten, että viillot kohtaavat toisensa, f) leikattu vyö (24 tai 22) poistetaan renkaalta (10), g) vyökerros korvataan uudella (45), jossa on metallisia kulmakaapeleita (23), h) suojakerros korvataan uudella (51), jossa on metallisia kulmakaapeleita (23), i) suojavyökerroksen päälle pannaan puskurikumikerros (53), j) puskurikumikerroksen päälle pannaan kerros esivulkanoi-tua kulutuspintakumia (55), k) renkaan kehän ympärille asennetaan tuki (60) renkaan tukemiseksi vulkanoinnin aikana, l) rengas viedään vulkanointikammioon vulkanoimattomien osien vulkanoimiseksi, tunnettu siitä, että renkaan (10) ilmanpaine säädetään arvoon n. 55-69 kPa hionnan ajaksi ja että renkaan ilmanpaine säädetään arvoon n. 0-20 kPa vyön (24 tai 22) poiston ajaksi.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että siihen kuuluu vaiheina: a) poikittaisten lovien (26) tekeminen renkaaseen kaapeleiden (23) reunojen sijainnin löytämiseksi, ja b) renkaan hiominen ensimmäisen ja toisen hiotun sivupin- i3 831 88 nan (27 ja 28) muodostamiseksi kaapeleiden reunasta renkaan viereiseen sivuun.

3. Patenttivaatimuksen 2 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että siihen kuuluu seuraavat vaiheet: a) kaksiteräinen, ensimmäisellä ja toisella terällä (34 ja 32) varustettu vyönpoistoveitsi (30) kiinnitetään hioma-koneeseen, b) veitsen ensimmäinen leikkuuterä (34) asetetaan n. 15-20° kulmaan poistettavaan vyöhön nähden, c) poistettavan vyön ensimmäisen reunan alle tehdään viilto ja veistä liikutetaan n. 1 cm renkaan (10) sisään ja pidetään tässä asennossa, kunnes kerros on irronnut koko renkaan kehältä sanotun matkan verran, d) veitsi poistetaan vyön alta ja se asetetaan n. 10-15° kulmaan poistettavaan vyöhön nähden, e) leikataan vyön ensimmäisen reunan alta kunnes renkaan keskikohta on ylitetty, f) veitsi (30) poistetaan vyön alta, g) veitsen toinen terä (32) asetetaan n. 15-18° kulmaan poistettavaan vyöhön nähden, h) leikataan poistettavan vyön toisen reunan alta ja viedään veistä eteenpäin n. 1 cm ja veistä pidetään tässä asennossa, kunnes kerros on irronnut renkaan koko kehältä sanotun matkan verran, i) veitsi (30) poistetaan vyön alta, j) veitsi säädetään takaisin n. 10-15° kulmaan poistettavaan vyöhön nähden, k) leikataan poistettavan vyön toisen reunan alta ensimmäiseen viiltoon asti, ja l) poistetaan veitsi (30) renkaasta (10) ja jatketaan sitten vyön poistamiseksi renkaasta.

4. Patenttivaatimuksen 3 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että siihen kuuluu seuraavat vaiheet: a) vulkanointiputki (84) viedään renkaan (10) sisälle, b) renkaan ympärille asetetaan vulkanointivaippa (57), c) rengas nostetaan vulkanointialustalle (86), 14 831 88 d) vulkanointiputkeen aikaansaadaan 793 kPa:n paine, e) vulkanointikammioon aikaansaadaan 586 kPa:n paine.

5. Patenttivaatimuksen 4 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että siihen kuuluu: a) kolmen painevälineen (78, 70, 77) asentaminen tuen (60) poikki, ja b) painevälineiden säätäminen tiiviin kosketuksen aikaansaamiseksi renkaan kehälle.

6. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että siihen kuuluu: a) uuden vyökerroksen (145) metallisten kulmakaapeleiden (23) asettaminen vastakkaiseen suuntaan kuin alla olevan vyön (20) metallikaapelit, ja b) uuden suojavyökerroksen (245) metallisten kulmakaapeleiden (23) asettaminen vastakkaiseen suuntaan kuin uuden vyökerroksen (145) metallikaapelit.