FI83008C - Foerfarande och anordning foer att vaelja en station fraon en grupp av stationer vilka kommunicerar med en huvudstation. - Google Patents

Description

83008

Menetelmä ja laite aseman valitsemiseksi ryhmästä pääase-man kanssa yhteydenpitossa olevista asemista -Förfarande och anordning för att väljä en station frän en grupp av stationer vilka kommunicerar med en huvudstation 5 Keksintö koskee aseman valitsemista pääaseman kanssa kommunikoivien asemien muodostamasta ryhmästä, jotka asemat on liitetty pääasemaan multipeksi-yhteydellä, mikä käsittää ainakin yhden multipleksi-johdon kummassakin yhteys-suunnassa, joka kommunikointi käsittää viestien välittämis-10 tä aikavälissä, joka on varattu multipleksi-johtojen kussakin kehyksessä, jotka kuljettavat informaatioita koodattujen pulssien muodossa kehyksen aikaväleissä. Tavallisesti on kehyksen kesto 125 mikrosekuntia, ja se on jaettu 32 väliin, joita kutsutaan aikaväleiksi.

15 Keskitetyssä viestiliikenneverkossa asemat ovat pääteyksi-köitä, jotka on liitetty tiettyyn määrään tilaajajohtoja ja liitetty ohjausyksikköön jossa on pääasema, mikä tiedustelee mainittuja asemia, joka mainittu ohjausyksikkö on puolestaan liitetty viestiliikennekeskukseen multipleksi-joh-20 dolla.

Asemat kommunikoivat pääaseman kanssa multipleksi-johtojen kehysten varatussa aikavälissä, ja varattu aikaväli voi olla mikä tahansa kehyksen 32 aikavälistä. Useampia asemia eivät voi samanaikaisesti kommunikoida pääaseman kanssa. On niin-25 ollen tarpeellista, että asemat jakavat keskenään varatun aikavälin, kommunikoidakseen vuoron perään.

Varatun aikavälin dynaamisen käytön menetelmiä on kahta lajia: kilpailumenetelmä ja valintamenetelmä.

Kilpailutyyppisessä dynaamisessa jakomenetelmässä kukin ase-30 ma lähettää vapaasti viestejään ilman ennakkokyselyä ja välittämättä muista asemista. Pääasiallinen haitta on viestien törmääminen toisiinsa, jotka näin häiriintyvät. Tämä ilmiö pakottaa toistoihin, mitkä lisääntyvät kuormituksen ja 2 83008 asemien lukumäärän myötä, mistä seuraa tehokkuuden aleneminen vakavana välitysnopeuden rajoittumisena. Tällaisten törmäysten osittaiseksi ennakkoestämiseksi, samalla säilyttäen kilpailuperiaatteen, on joko tarpeen ajan rajoit-5 taminen, se tahtoo sanoa, että jokaisen lähettävän aseman on odotettava erään aikaintervallin päättymistä lähettääk-seen viestin, tai kuuntelumenetelmä, mikä perustuu kahteen mekanismiin: vapaan aikavälin valitseminen (kuuntelu ennen lähetystä) sekä törmäyksien havaitseminen (kuuntelee lähe-10 tyksen aikana). Nämä kaksi viimemainittua ratkaisua johtavat laitteiston ja ohjelman liikakustannuksiin kunkin aseman kohdalla, kuten myös kunkin aseman aktiviteetin tarkkailun vaikeutumiseen.

Valintamenetelmässä voi aseman suorittama valinta tapahtua 15 joko tiedustelemalla tai keskitetyllä valinnalla. Tiedus- teluvalinnassa kutakin asemaa tiedustellaan määrätyssä järjestyksessä. Kun löydetään asema, mikä on vapaa lähettämään, tämä valitaan, ja tiedustelu lakkaa. Kun viesti on lähetetty, tiedustelu alkaa uudelleen. Tämän menetelmän 20 varjopuolena on tiedusteluun kuluva aika, mikä kasvaa asemien lukumäärän myötä, sekä palvelujen järjestys, missä ei huomioida tilausten järjestystä.

Keskitetyssä valinnassa välittäjä (arbitre) varastoi eri asemien kyselyt, ja siirtyy valintaan. Varjopuolet liitty-25 vät välittäjän monimutkaisuuteen sekä siihen, että myös kyselyt ovat viestejä, mitkä pitää lähettää niille tarkoitetulla aikavälillä.

Keksinnön tarkoituksena on aseman valinta tehden mahdolliseksi tunnetuilla menetelmillä huomattava laitteistokustan-30 nusten säästö kullakin asemalla samalla säilyttäen liikenteen sujuva kulku, s.o. rajoittamalla asemien lukumäärän vaikutusta liikennenopeuteen sekä ottamalla huomioon kyselyjen aikaisemmuus.

3 83003

Keksinnön kohteena on menetelmä aseman valitsemiseksi asemien muodostamasta ryhmästä, jotka kommunikoivat ohjausyksikön pää-aseman kanssa, joka ohjausyksikkö käsittää liitäntäverkon ja ajoitinyksikön, joka liitäntäverkko on kytketty vaihteeseen ja pääasemaan, joka puolestaan on kytketty ajoitinyksikköön, asemat, jotka muodostavat ryhmät ovat kukin kytketyt liitäntäverk-koon lähetys-yhteydellä, joka kuljettaa asemien lähettämiä viestejä, sekä vastaanotto-yhteydellä, joka kuljettaa pääaseman lähettämiä viestejä, jolloin lähetys- ja vastaanottoyhteys on muodostettu ainakin yhdestä multipleksijohdosta, millä on toistuvassa aikakehyksessä varattuna aikaväli kommunikointia varten. Keksinnölle on tunnusomaista, että kussakin ryhmässä asemat vastaanottavat ajoitinyksikön lähettämän tahdistussignaa-lin, että kussakin ryhmässä jokainen asema, joka haluaa lähettää viestejä lähetys-multipleksi-yhteyden varatulla aikavälillä, suorittaa ryhmän sisällä tämän lähetys-aikavälin varauksesta kyselyn yhdistäen ryhmän pääasemaan senjälkeen kun aseman osoitteesta ryhmässä riippuva aikajakso on kulunut tahdistus-signaalin vastaanotosta, että pääasema tiedustelee kutakin ase-maryhmää peräkkäin lähettämällä tiedusteluviestin kaikille tiedusteltavan ryhmän asemille, ja että tiedusteltavassa ryhmässä asema, joka on saanut varatun aikavälin varauksen, lähettää viestinsä saatuaan ensin tiedusteluviestin.

Keksinnön kohteena on myös em menetelmän mukaan sovitettu laite aseman valitsemiseksi asemien muodostamasta ryhmästä, jotka kommunikoivat pääaseman, jossa laitteessa pääasema on osa ohjausyksikköä, joka käsittää myös liitäntäverkon ja ajoitinyksikön, joka liitäntäverkko on kytketty vaihteeseen ja pääasemaan, asemat, jotka muodostavat ryhmät ovat kukin kytketyt lii-täntäverkkoon lähetys-yhteydellä, joka kuljettaa asemien lähettämiä viestejä, sekä vastaanotto-yhteydellä, joka kuljettaa pääaseman lähettämiä viestejä, jolloin lähetys- ja vastaanotto-yhteys on muodostettu ainakin yhdestä multi-pleksijohdosta, millä on toistuvassa aikakehyksessä varattuna aikaväli kommu-__· nikointia varten. Laitteelle on tunnusomaista, että kukin ryh mä käsittää asemiin kytketyn itsevarausväylän sekä asemiin kytketyn kello- ja synkronointiyhteyden, joka kuljettaa ajoitinyksikön tuottaman kello- ja synkronointisignaalin, ja että kukin asema käsittää varauslaitteen, joka on kytketty itsevaraus-väylään sekä aseman mikroprosessoriin.

Aseman valinta aikaansaadaan siis kompromissilla valinta- 4 83008 menetelmän ja kilpailumenetelmän välillä. Tämä kompromissi perustuu siihen, että asemat ryhmitetään uudelleen sellaisten ryhmien muodostamiseksi, mitkä on liitetty pääasemaan, ja että pääaseman kanssa vaihdettujen informaatioiden määrä 5 on vähäinen. Asemien uudelleenryhmitys sallii jokaisessa ryhmässä yksinkertaisen systeemin toteuttamisen yhteysaika-välin jakamiseksi ryhmän asemien välillä. Informaatioiden vähäinen määrä tekee mahdolliseksi pääasemalla yhteyslait-teiston jakamisen useammalle ryhmälle. Keksintö tekee si-10 ten mahdolliseksi yhdistää hyödyn ryhmän jonkin aseman distri-buoidusta valinnasta ryhmän sisällä, kilpailun kautta tässä ryhmässä, siihen hyötyyn, mikä saavutetaan pääaseman suorittamalla ryhmän valinnalla, ja tämä ilman huomattavaa lait-teistopanosta.

15 Toisaalta, kun pääaseman laitteiston käyttö on jaettu kaikkien asemien kesken, tekee keksintö samalla mahdolliseksi laitteiston säästön pääasemalla.

Keksintö selostetaan seuraavassa toteutusesimerkin muodossa oheenliitettyjen kuvien avulla, joista: 20 - Kuva 1 esittää yleiskaaviota tietoliikenneverkon raken teesta, jossa keksintöä käytetään, - Kuva 2 esittää kuvan 1 mukaista asemaryhmää sekä keksinnön mukaista laitetta, - Kuva 3 esittää kuvan 1 pääaseman kaaviota, 25 - Kuva 4 esittää kuvan 3 aseman varauslaitetta, - Kuva 5 esittää kunkin aseman toimintajärjestystä varatun aikavälin haltuunotossa.

Kuvassa 1, mikä esittää rakenteellista yleiskaaviota vies-tiliikenneverkolle, jossa keksintöä käytetään, asemaryhmät 30 , G2*..Gn on liitetty ohjausyksikköön UC vastaavasti kak sisuuntaisilla multipleksi-johdoilla , L2'‘‘Ln‘ Kukin ryhmä muodostuu asemista , S2...S^, mitkä on liitetty 5 83003 rinnan multipleksi-yhdysjohtoon, mikä liittää ryhmän ohjausyksikköön. Kukin asema on liitetty tilaajajohtoihin, muodostaen kukin ryhmä keskittimen. Ryhmä olkoon esimerkiksi etäiskeskitin, ryhmät G2...Gn paikalliskeskittimiä, s.o.

5 sijoitettuja ohjausyksikön läheisyyteen. Johtuen ryhmän G^ etäisyydestä, se käsittää rytminpalautuslaitteen RR, mikä on liitetty multipleksi-johtoon ja antaa korjattuja aika- signaaleja sekä tahdistussignaalin asemille S^...S^ aikasig-naalijohdolla LS^. Ohjausyksikkö UC käsittää liitäntäverkon 10 RCX, pääaseman SP sekä ajoitinyksikön BT. Liitäntäverkko on liitetty osaltaan ryhmiin multiplex-johdoilla , L2 ...L ja osaltaan keskukseen kaksisuuntaisella multipleksi-yhdys-johdolla LM, mikä koostuu useasta multipleksi-johdosta. Pää-asema SP on liitetty liitäntäverkkoon kaksisuuntaisella 15 multipleksi-yhdysjohdolla 1, tehden mahdolliseksi viestien vaihtamisen ryhmien asemien kanssa. Ajoitinyksikkö BT antaa aika- ja tahdistussignaaleja, mitkä ovat tarpeellisia ohjausyksikön sekä ryhmien G9...G toiminnalle, mitkä ryhmät ovat paikallisia. Se on niinollen liitetty ryhmiin G2***Gn 20 vastaavasti aikasignaalijohdoilla LS2...LSn· Tietenkin vies-tiliikenneverkko voi sisältää useampia etäisryhmiä, tai ei lainkaan sellaisia. Viestien vaihto pääaseman ja kunkin asemaryhmän välillä tapahtuu ryhmän ja pääaseman välisen multipleksi-yhteyden eräällä tähän tarkoitukseen varatulla 25 aikavälillä, ja tarkemmin sanoen multipleksi-yhteyden kaikilla multipleksi-johdoilla, jolloin tällä varatulla aikavälillä siirtonopeus on 64 kbit/s. Vaihdetut viestit tällä varatulla aikavälillä ovat muodostettuja CCITT:n määrittelemällä HDLC-tavalla, ja aseman valinta ryhmässä tapahtuu 30 kilpailulla siinä ryhmässä, jolloin valittu asema alkaa lähetyksensä pääaseman tämän ryhmän kaikille asemille lähettämän tiedusteluviestin saavuttua. Viestinvaihdot varatulla aikavälillä tapahtuvat vuorosuuntaisella tavalla master-slave periaatetta käyttäen, jolloin pääasema tiedustelee 35 asemilta lähettämällä tiedustelukehyksen ryhmille vuoronperään.

6 83008

Kuva 2 esittää kuvassa 1 esiintyvien asemien erästä ryhmää G^, jolloin kukin ryhmä käsittää keksinnönmukaisen laitteen valitsemiseksi ryhmästä. Kukin asema, minkä tyyppi on tunnettu esim. ranskalaisesta patenttihakemuksesta 2.513. 470 5 "Groupe d'unitäs de terminaux pour autocommutateur numerique”, käsittää aikavälin haku- ja antopiirin 2, ohjaimen 3, mikä on vastaanotto-lähetyspiiri menetelmällä HDLC, mikroprosessorin 4, muistin 5, vaihtopiirin 6, pääteryhmän 7 sekä liitäntä-piirin 8, mikä on liitetty aikasignaalijohtoon LS^, joka 10 liitäntäpiiri antaa aika- ja tahdistussignaaleja aseman eri osasille. Aikavälin haku- ja lähetyspiiri 2 on liitetty saapuviin multipleksi-johtoihin L^a sekä lähteviin multi-pleksi-johtoihin mitkä muodostavat multipleksi-yhdys- johdon L^, mikä liittää aseman ohjausyksikköön, jolloin ku-15 kin multipleksi-lähetys- ja vastaanotto-yhdysjohto käsittää useita nultipleksi-johtoja, esim. yhdestä neljään. Keksinnön mukaisesti kukin asema S^...S^ käsittää varauslaitteen 9 liitettynä itsevarausväylään BA, mikä on yhteinen kaikille asemaryhmän G^ asemille Itsevarausväylä BA on lii- 20 tetty vastuksen R kautta jännitelähteen V positiiviseen napaan, sen negatiivisen navan ollessa maadoitettu. Kullakin asemalla varauslaite 9 on liitetty mikroprosessoriin 4.

Kuva 3 esittää, eräänä esimerkkinä, kuvan 1 ohjausyksikön UC pääasemaa SP. Tulopiiri CE on liitetty sisääntulevalla 25 multipleksi-yhteydellä 1 ohjausyksikön UC kytkentäverkkoon RCX, ja lähtöpiiri CS on liitetty lähtevällä multipleksi-yhteydellä 1^ ohjausyksikön UC kytkentäverkkoon RCX. Tulevat 1 ja lähtevät 1^ multipleksi-yhteydet muodostavat kuvan 1 kaksisuuntaisen multipleksi-yhdysjohdon 1.

30 Neljä ohjainta C^...C^, mitkä ovat sarjayhteysohjaimia, esim. tyyppiä 8530, mitä markkinoi AMD, on liitetty sisääntulossaan neljällä tulevalla multipleksi-johdolla 25, 26, 27, 28 sisääntulossaan neljällä tulevalla multipleksi-johdolla 25, 26, 27, 28 sisääntulopiiriin CE. Ne on myös liitetty lähtö- 7 83008 puolellaan neljällä lähtevällä multipleksi-johdolla 29, 30, 31, 32 vastaavasti lähtöpiiriin CS.

Pääasema käsittää myös suorasaantomuistipiirin DMA, muistin M, mikroprosessorin MP sekä liitäntäpiirin I. Mikroprosesso-5 ri MP on liitetty tietoväylällä BD liitäntäpiirin I kautta muistiin M, suorasaantimuistipiiriin DMA, ohjaimiin C^...C^, tulopiiriin CE ja lähtöpiiriin CS. Mikroprosessori MP on myös liitetty ohjausväylällä BC ohjaimiin suora saantimuistipiiriin DMA sekä muistiin M. Kukin ohjain on 10 lisäksi liitetty suorasaantimuistipiiriin DMA kyselyjohdolla LD.

Saapuva multipleksi-yhteys 1 koostuu useasta multipleksi- a johdosta, ja tulopiiri CE suorittaa näiden multipleksi-joh-tojen ja saapuvien multipleksi-johtojen 25...28 välillä 15 tila- ja aikajakoisen valinnan. Samoin lähtevä multipleksi-yhteys 1^ koostuu useasta multipleksi-johdosta, ja lähtöpii-ri SC suorittaa tila- ja aikajakoisen valinnan lähtevien multipleksi-johtojen 29...32 sekä lähtevän multipleksi-yh-teyden 1^ käsittämien multipleksi-johtojen välillä.

20 Viestit,mitkä tulevat joltain asemalta saapuvalla multi-pleksi-yhteydellä 1a, käsitellään jossain ohjaimista C^... C4, ja johonkin ryhmään tai asemaan osoitetut viestit käsitellään jollain ohjaimista C^...C^ ja lähetetään lähtevällä multipleksi-yhteydellä 1^.

25 Kuva 4 esittää kuvan 2 varauslaitetta 9, mikä kuuluu jokaiseen asemaan ja käsittää JA-portin 16, kiikun 17, vastuksen 18 sekä kaksi transistoria 19 ja 20. Portin 16 lähtöpuoli on liitetty D-tyyppisen kiikun 17 tulopuoleen, minkä lähtö-puoli on taas liitetty vastuksen 18 kautta transistorin 19 30 kantaan. Transistorin 19 kollektori on liitetty itsevaraus-väylään BA ja sen emitteri on liitetty transistorin 20 kol-lektoriin, minkä emitteri on taas maadoitettu. Transistorin β 83008 19 kollektori on liitetty portin 16 yhteen tuloliitäntään sekä väylän tilajohdon 11 kautta aseman mikroprosessoriin, mikä on puolestaan liitetty: kyselyjohdolla 12 portin 16 toiseen tuloliitäntään, päästöjohdolla 13 kiikun 17 nollaan-5 palautusliitäntään, tilajohdolla 14 kiikun 17 lähtöpuolelle, sekä estojohdolla 15 transistorin 20 kantaan.

Kun joku ryhmän asema haluaa ottaa käyttöönsä varatun aikavälin lähetys-multipleksi-yhteydestä, sen mikroprosessori 4 käynnistää kuvan 5 esittämän toimintajärjestyksen 10 (algoritmin) suorittaakseen yrityksen ottaa käyttöönsä itse-varausväylä, lähettämällä signaalin kyselyjohdolla 12 portille 16. Tämä saa tuloliitäntäänsä väylän tilasignaalin arvoltansa 1, jos itsevarausväylä on vapaa, ja signaalin arvoltansa 0, jos väylä on varattu. Jos joku toinen asema 15 on varannut väylän, portti 16 on suljettu, ja kysely pysähtyy portin 16 tasolle. Jos väylä on vapaa, portti 16 lähettää signaalin kiikulle 17, mikä muuttaa tilansa ja antaa signaalin transistorin 19 kantaan, tehden transistorin 19 johtavaksi. Transistori 20 saa normaalisti estolinjan 15 väli-20 tyksellä käskysignaalin, mikä tekee sen johtavaksi. Mikäli esiintyy aseman sisäinen häiriö, saa transistorin 20 kanta signaalin, mikä sulkee transistorin 20, mikä taas sulkee transistorin 19, koska ne ovat sarjassa. Näinollen, kun asemalla ei ole häiriötä, transistori 20 on johtava, ja kun 25 transistori 19 on myös johtava, on itsevarausväylä BA käytännöllisesti katsoen maadoitettu transistoreiden 19 ja 20 kollektori-emitteritietä. Kun itsevarausväylä on täten maadoitettu, ei mikään muu ryhmän asema pysty varaamaan itsevarausväylää. koska portti 16 sen itsevarauslaitteessa 30 on suljettu. Asemalla, mikä on ottanut käyttöönsä itsevaraus-väylän, tilaviesti on lähetetty väylän tilantiedustelujohdolla 11 todistukseksi siitä, että väylän tilan muutos on aivan oikein seurannut kiikun tilan muutosta, ja siten va-rauskyselyä, mikä on lähetetty kyselyjohdolla 12.

9 83008

Mikroprosessorin ollessa täten tietoinen siitä, että sen varauskyselyä seuraa itsevarausväylän tilan muutos, se antaa käskyn viestin lähettämisestä lähetys-multipleksi-yhteydelle Lib' liittää ryhmän pääasemalle, sen jälkeen kun se on 5 saanut tiedusteluviestin pääasemalta vastaanotto-multipleksi-yhteyden L. välityksellä. Tiedusteluviesti on jaettu ryh-män kaikille asemille, koska ne on liitetty vastaanotto-multipleksi-yhteyteen L._, mutta vain se asema, mikä on va-rannut itsevarausväylän BA, lähettää viestin lähetys-multi-10 pleksi-yhteydelle L^, tämän multipleksi-yhteyden varatulla aikavälillä. Pääaseman kanssa tapahtuneen viestinvaihdon lopussa antaa mikroprosessori päästöjohdolla 13 päästösig-naalin, mikä saattaa kiikun 17 nollatilaan, mikä taas vapauttaa itsevarausväylän BA.

15 Kuvassa 5 esitetyn toimintajärjestyksen tarkoituksena on määrätä kullekin asemalle 125 mikrosekunnin kehyksessä jokin määrätty aikaintervalli, joka riippuu aseman osoitteesta ryhmässä. Kehys on rajattu tahdistussignaaleilla, mitkä tuodaan aikasignaali-yhdysjohdoilla LS^...LSn· Tämä kulle-20 kin asemalla määrätty aikaintervalli estää konfliktin ryhmän asemien kesken erottamalla ryhmän itsevarausväylän BA va-rausyritykset toisistaan. Kun asema haluaa lähettää viestin, mikroprosessori käynnistää toimintajärjestyksen, mikä alkaa tahdistussignaalin saapumisen odottamisella. Tämän tahdis-25 tussignaalin ensimmäinen muutos asettelee aikaviiveen N.t mikrosekunniksi, missä N on aseman osoite ryhmässä ja t arvoltaan vähintään kolme sekuntia, minkä määrittelee epävarmuus mikroprosessorin suorittamassa tahdistussignaali-muutoksen odotuspiirissä. Odotusajan päätyttyä suoritetaan 30 itsevarausväylän varauskysely, ja sen tulos, asema on varannut tai ei, todetaan (kiikun 17 tila tilan tiedustelu-johdon 14 välityksellä, ja väylän BA tila tilantiedustelu-johdon 11 välityksellä). Jos asema on varannut väylän kyselynsä seurauksena, luovutetaan lähetys-multipleksi-yhteys 35 lähettävälle asemalle, mikä lähettää viestinsä saatuaan ίο 83008 pääasemalta lähetystä odottavalle ryhmälle osoitetun tie-dusteluviestin. Itse asiassa on tiedusteluviesti siis jaettu kaikille ryhmän asemille, mutta vain se asema, mikä on suorittanut varauksen, voi lähettää, koska muilla asemilla 5 varauskysely on ollut kielteinen, ja niiden jokaisen mikroprosessori on ollut tietoinen itsevarausväylän varauskyse-lyn epäonnistumisesta väylän tilantiedustelujohdon 11 ja tilantiedustelujohdon 14 välityksellä. Kun itsevarausväylän varauskyselyn tulos on ollut kielteinen, suoritetaan 10 toinen odotusajan asettelu, ja tämän toisen odotusajan päättyessä yllä selostettu prosessi uusitaan (tahdistussignaa-lin muutoksen odotus, ...j.n.e.).

Claims (5)

11 83008

1. Menetelmä aseman valitsemiseksi asemien (S2 ... S^} muo dostamasta ryhmästä (G1 ... Gn), jotka kommunikoivat ohjausyksikön (UC) pääaseman (SP) kanssa, joka ohjausyksikkö (UC) käsittää liitäntäverkon (RCX) ja ajoitinyksikön (BT), joka liitäntäverkko (RCX) on kytketty vaihteeseen ja pää-asemaan (SP), joka puolestaan on kytketty ajoitinyksikköön (BT), asemat, jotka muodostavat ryhmät ovat kukin kytketyt liitäntäverkkoon (RCX) lähetys-yhteydellä (Lj^), joka kuljettaa asemien (Sj^ ... S^) lähettämiä viestejä, sekä vastaanotto-yhteydellä (Lia), joka kuljettaa pääaseman (SP) lähettämiä viestejä, jolloin lähetys- ja vastaan-ottoyh-teys on muodostettu ainakin yhdestä multipleksijohdosta, millä on toistuvassa aikakehyksessä varattuna aikaväli kommunikointia varten, tunnettu siitä, että kussakin ryhmässä (Gx ... Gn) asemat vastaanottavat ajoitinyksikön (BT) lähettämän tahdistussignaalin, että kussakin ryhmässä jokainen asema (S^^ ... S^), joka haluaa lähettää viestejä lähetys-multipleksi-yhteyden (Lib) varatulla aikavälillä, suorittaa ryhmän sisällä tämän lähetys-aikavälin varauksesta kyselyn yhdistäen ryhmän pääasemaan (SP) sen-jälkeen kun aseman (Sj___Sk) osoitteesta ryhmässä (Gj^ ... Gn) riippuva aikajakso on kulunut tahdistussignaalin vastaanotosta, että pääasema tiedustelee kutakin asemaryh-mää peräkkäin lähettämällä tiedusteluviestin kaikille tiedusteltavan ryhmän asemille, ja että tiedusteltavassa ryhmässä asema, joka on saanut varatun aikavälin varauksen, lähettää viestinsä saatuaan ensin tiedusteluviestin.

2. Vaatimuksen 1 mukaisen menetelmän mukaan sovitettu laite aseman valitsemiseksi asemien (S^^ ... S^) muodostamasta ryhmästä (G^ ... Gn), jotka kommunikoivat pääaseman (SP) kanssa, jossa laitteessa pääasema (SP) on osa ohjausyksikköä (UC), joka käsittää myös liitäntäverkon (RCX) ja ajoitinyksikön (BT), joka liitäntäverkko (RCX) on kytketty vaihteeseen ja i2 83003 pääasemaan (SP), asemat, jotka muodostavat ryhmät ovat kukin kytketyt liitäntäverkkoon (RCX) lähetys-yhteydellä (Lib), joka kuljettaa asemien (S-l ... Sk) lähettämiä viestejä, sekä vastaanotto-yhteydellä (L^a), joka kuljettaa pääaseman (SP) lähettämiä viestejä, jolloin lähetys- ja vastaanotto-yhteys on muodostettu ainakin yhdestä multi-pleksijohdosta, millä on toistuvassa aikakehyksessä varattuna aikaväli kommunikointia varten, tunnettu siitä, että kukin ryhmä (Gj^ ... Gn) käsittää asemiin (Sj ... Sk) kytketyn itsevarausväylän (BA) sekä asemiin kytketyn kello- ja synkronointiyhteyden (LS), joka kuljettaa ajoi-tinyksikön (BT) tuottaman kello- ja synkronointisignaalin, ja että kukin asema käsittää varauslaitteen (9), joka on kytketty itsevarausväylään (BA) sekä aseman mikroprosessoriin (4).

3. Vaatimuksen 2 mukainen laite aseman valitsemiseksi asemien (S^ ... Sk) muodostamasta ryhmästä (Gj ... Gn), tunnettu siitä, että itsevarausväylä (BA) on liitetty vastuksen (R) kautta tasajännitelähteen (V) yhteen napaan toisen navan ollessa maadoitettu, että varauslaite (9) käsittää JA-portin (16), flip-flop kiikun (17), ensimmäisen ja toisen sarjakytketyn transistorin (19, 20) sekä vastuksen (18), jonka JA-portin (16) anto on liitetty kiikun (17) tulopuolelle, minkä anto on puolestaan liitetty vastuksen (18) kautta ensimmäisen transistorin (19) kantaan, jolloin itsevarausväylä (BA) on liitetty ensimmäisen transistorin (19) kollektoriin sekä JA-portin (16) toiseen tu-loliitäntään, jolloin mikroprosessori (4) on liitetty väylän tilantiedustelujohdolla (11) itsevarausväylään (BA), kyselyjohdolla (12) JA-portin (16) toiseen tuloliitäntään, päästöjohdolla (13) kiikun nolla-asettelu-liitäntään, tilantiedustelujohdolla (14) kiikun antopuolelle sekä esto-johdolla (15) toisen transistorin (20) kantaan.

4. Vaatimuksen 2 mukainen laite, tunnettu siitä, että ohjausyksikkö (UC) on kytketty paikallisryhmiin (G2 i3 83008 ... Gn) ja että kunkin paikallisen ryhmän kello ja synkro-nointiyhteys (LS) on kytketty suoraan ajoitinyksikköön (BT).

5. Vaatimuksen 2 mukainen laite, tunnettu siitä, että ohjausyksikkö (UC) on kytketty etäisryhmiin () ja että kukin etäisryhmä käsittää rytminpalautuslaitteen (RR), mikä on liitetty toisaalta lähetys-vastaanottoyhteyteen kytkien ryhmän ohjausyksikköön, ja toisaalta kello- ja synkronointiyhteyteen.