FI82848B - Foerfarande foer kontaktfri torkning av en pappers- eller kartongbana. - Google Patents

Description

83848 | Menetelmä paperi· tai kartonkirainan kosketuksettomaksi kuivattamiseks i Förfarande för kontaktfri torkning av en pappers-eller kartongbana 5

Keksinnön kohteena on menetelmä paperi- tai kartonkirainan kosketukset-tomaksi kuivattamiseksi, jossa menetelmässä kuivaukseen käytetään sekä infrapunasäteilyä että kuivattavia ilmasuihkuja, joiden avulla kuivat-timen läpi liikkuvaa rainaa samalla kosketuksettomasti kannatetaan, sop-ivimmin kaksipuolisesti, jossa menetelmässä raina ohjataan ensin infra-punakulvatusväliin tai -väleihin ja sen jälkeen leijukuivatusväliin ja jossa menetelmässä infrakuivatusyksikön tai -yksikköjen infrasäteilijöitä jäähdytetään ilmavirtauksilla sekä jossa menetelmässä käytetään ennen leijukuivatinta siten suljettua infrakuivatusyksikköä tai -yksikköjä, että jäähdytysilmaa ei ainakaan olennaisessa määrin johdeta infrakuivatusvä-liin, minkä lisäksi infrakuivatusyksikön tai -yksiköiden suljetussa ilmankierrossa lämmennyt kuiva jäähdytysilma johdetaan infrakuivatinta seuraa-van leijukuivattimen suuttimista sen kuivatusvälin kuivatus- ja kannatus- 20 ilmapuhalluksiksi.

Esillä oleva keksintö liittyy paperirainan, kartonkirainan tai muun vastaavan liikkuvan rainan kuivatukseen. Tyypillinen keksinnön sovellutuskohde on paperirainan kuivatus sen päällystyksen tai pintaliimauksen yhteydessä .

Ennestään tunnetaan ns. leijukuivattimia, joissa kuivataan kosketuksettomasti paperirainaa, kartonkirainaa tai muuta vastaavaa. Leijukuivattimia käytetään esim. paperinpäällystyslaitteissa terä-, tela- tai sivelypääl-lystimen jälkeen kosketuksettomasti kannattamaan ja kuivattamaan päällys-tysaineesta märkää rainaa. Leijukuivattimissa sovelletaan erilaisia kuivatus- ja kannatusilman puhallussuuttimia ja niiden asetelmia. Mainitut puhallussuuttimet voidaan jakaa kahteen ryhmään, nimittäin ylipaine- eli float-suuttimiin ja alipaine- eli foil-suuttimiin, joita molempia keksin- 35 nön mukaisessa menetelmässä voidaan soveltaa.

Ennestään tunnetut yleisimmin käytössä olevat leijukuivattimet perustuvat yksinomaan ilmapuhalluksiin. Osaltaan tästä syystä leijukuivattimesta 2 83848 1 tulee varsin suuren tilan ottavia, koska leljukulvattimen vaikutusmatkan on oltava verraten pitkä, jotta saataisiin riittävän suuri kuivatusteho. Osaltaan nämä epäkohdat johtuvat siitä, että llmakuivatuksessa kuivatuksen tunkeutumissyvyys jää verraten pieneksi.

5

Ennestään tunnetaan erilaisia kuivattimia, jotka perustuvat säteilyn, etenkin infrapunasätellyn vaikutukseen. Infrapunasäteilyn käytössä on se etu, että säteilyllä on verraten suuri tunkeutumissyvyys, mikä kasvaa aallonpituuden pienentyessä. Infrapunakuivattimlen käyttöä paperiralnan jO kuivatuksessa on haitannut mm. tulipalovaara, koska infrapunasäteilijöiden lämpötilat tulevat varsin suuriksi, esim. 2000°C oleviksi, jotta saavutetaan riittävän lyhytaaltoinen kuivaava säteily.

. Sähköinfrakuivattimet erillisinä tai yksinomaisesti käytettyinä ovat myös 15 energiataloudellisesti epäedullisia sähköenergian suhteellisen korkean hinnan vuoksi verrattuna esimerkiksi maakaasuun.

Paperin päällystysasemissa, myös on-machine-päällystysasemissa, on käytetty erillisiä infrakuivattimia, joiden kuivatus perustuu pelkästään 20 säteilyvaikutukseen. Näillä infrakuivattimllla ei kuitenkaan ole saavutettu riittävän hyvää paperin laadun ja haihdutuksen säädettävyyttä. Lisäksi kuivatusprosessi tulee erittäin riippuvaiseksi infrapunakuivat-timen toimivuudesta.

25 Keksintöön lähiten liittyvän tekniikan tason osalta viitataan hakijan FI-patenttiin 77707, jossa on esitetty yhdistetty infra-leijukuivatin, myöhemmin "turboinfra", jossa on uutuutena se, että menetelmässä käytetään ennen leijukuivatinta siten suljettua infrakulvatusyksikköä tai -yksikköjä, että jäähdytysilmaa ei ainakaan olennaisessa määrin johdeta 30 infrakuivatusväliin, ja jonka infrakuivatusyksikön tai -yksiköiden suljetussa ilmankierrossa lämmennyt kuiva jäähdytysilma johdetaan infra-kuivatinta seuraavan leljukulvattimen suuttimista sen kuivatusvälin kuivatus- ja/tai kannatusilmapuhalluksiksi.

35 Esillä olevan keksinnön päätarkoituksena on kehittää em. FI-patentissa esitettyä "turboinfraa".

i 3 83848 1 Em. FI-patentissa esitetyssä "turboinfrassa" leijukuivattimeen johdettava lämmin kuivatusilma on lämmitetty n. 120°C:een puhaltamalla se infra-kuivaimen läpi. Kuivatusenergia leijussa on peräisin infran jäähdytys-hukkatehosta, joka saadaan talteen käyttämällä se hyväksi leijussa. Näin g on saatu infran huonoa hyötysuhdetta parannettua eikä leijun haihdutus-energiaa tarvitse tuottaa, ei ainakaan kokonaan, erillisellä höyry- tai kaasulämmittimellä. Paperitehtaissa olevalla matalapainehöyryllä päästään likimain samaan ilman lämpötilaan leijussa kuin infran jäähdytysiimaa käyttämällä. Korekapainehöyryllä ja kaasupolttimella päästään lämpö-jQ tilaan 200-300°C. Erillisillä polttimilla tai lämmönvaihtimilla voidaan ilman puhallusnopeutta säätää varsin laajalla alueella. Vastaavaa vapautta ei "turboinfrassa" ole, vaan infran rakenne asettaa tietyt 3 rajoitukset puhallusnopeutta tai oikeammin tilavuusnopeutta (m /s) nostettaessa. Jäähdytysllma kulkee säteilijämoduulissa infralampun ja 15 suojalasin välissä. Lasi ei kestä tiettyä arvoa suurempaa paine-eroa sisä- ja ulkopuolen välillä, ja koska paine joudutaan rajoittamaan, on puhallusnopeus (tilavuusvirta) myös rajoitettu.

Esillä olevan keksinnön tarkoituksena on edellä ilmenneiden epäkohtien 20 välttäminen ja uuden menetelmän aikaansaaminen infra-leijukuivatti-missa.

Keksinnön erityistarkoituksena on aikaansaada uusi kyseinen menetelmä, jota käyttäen päällystyskoneen tuontantonopeus on nostettavissa ilman 25 kalliita investointeja. Tarkoituksena on myös energlakulutuksen vähentäminen, siis infra-leijukuivattimen hyötysuhteen nostaminen.

Edellä esitettyihin ja myöhemmin selviäviin päämääriin pääsemiseksi keksinnölle on pääasiallisesti tunnusomaista se, että infrakuivattlmen 30 jäähdytysilmaan talteenotettu lämpöenergia pääasiallisesti kokonaisuudessaan johdetaan leijukuivattimen sen puolen lämmitysenergiaksi, joka puoli on kuivattavan rainan päällystetyn märän puolen vastakkaisella kuivalla puolella.

35 Esillä olevassa keksinnössä on infrakuivatusyksikköön tai -yksiköihin liitetty leijukuivatin, jossa käytetään kuivatus- ja kannatusilmana hyväksi lnfrasäteilijöiden ja niiden läheisyydessä olevien muiden osien 4 83848 1 jäähdytysiimaa, mikä on kuivatusilmaksi erityisen sopivaa, koska kyseessä on kuiva ja kuuma ilma. Esillä olevassa keksinnössä toteutuu edullinen infrayksikön ja leijukuivatinyksikön yhteensovitus, etenkin energiatalouden kannalta.

5

Seuraavassa keksintöä selostetaan yksityiskohtaisesti viittaamalla oheisen piirustuksen kuviossa esitettyyn keksinnön erääseen sovellusesimerkkiin, jonka yksityiskohtiin keksintöä ei ole rajoitettu.

10 Kuviot IA ja IB esittävät kaaviolllsesti keksinnön lähtökohtana olevia leijukulvattimia.

Kuvio 2A esittää keksinnön lähtökohtana olevaa ennestään tunnetulla ilmankierrolla varustettua infra-leijukuivatinta.

15

Kuvio 2B esittää kaaviolllsesti keksinnön menetelmän mukaisella ilmankierrolla varustettua infra-leijukuivatinta.

Kuvio 3 esittää tarkemmin erästä edullista keksinnön sovellusesimerkkiä.

20

Aluksi selostetaan kuvioihin 1A,1B,2A ja 2B viitaten eräiden keksinnön lähtökohtana olevien, osittain ennestään tunnettujen leijukuivattimien ja infra-leljukuivattimien rakenteen ja toiminnan pääpiirteet.

25 Kuvioissa IA ja IB on esitetty leijukuivatln 20, joiden kahden vastakkaisen puoliskon rajoittaman kuivatusvälin 20V kautta ralna W, jonka nuolella B merkitty puoli on päällystetty ja märkä, kulkee. Kuvioissa IA ja IB on leijukuivattimeen 20 merkittyä kokonaislämmitysenergiaa merkitty Q:lla.

30

Kuvioissa 2A ja 2B on esitetty integroidun lnfra-leijukuivattimen rakenteen periaate. Leijukuivattimeen 20 on liitetty infra-kuivatin, jonka kosketuksettoman käsittelyvälin 10V läpi raina kulkee leiju-kuivattimen 20 käsittelyväliin 20V. Infrayksikkö 10 käsittää säteily-35 yksikön 10S, jossa muodostetaan sähköisesti infra-säteilyteho, joka kohdistetaan käsittelyvälin 10V kautta kulkevaan rainaan W verraten suurena energiaimpulsslna. Infrayksikössä 10 on säteily-yksikön 10S

5 83848 1 vastakkaisella rainan puolella heijastusyksikkö 10R, joka palauttaa säteilyn ralnaan W. Kuviossa 2A on esitetty ennestään tunnettu infra-leijukuivattimen ilmankiertojärjestely, jonka yksityiskohtien osalta viitataan edellä mainittuun hakijan FI-patenttiin 77707.

^ Kuviossa 2B on esitetty tämän keksinnön mukainen ilmankiertojärjestely. Kuvioissa 2A ja 2B on Q:lla merkitty infrayksikön 10 jäähdytysilmaan talteenotettua lämpöenergiaa. Viitteellä on esitetty infrayksikköön 10 tuotavaa sähkötehoa.

1Q Hakijan toimesta tehdyissä kokeissa leijukuivaimella on havaittu, että märässä päällystyspastassa oleva vesi paperin W pinnalla pakenee lämpöä. Ensin kuvion IA mukaisella leijukuivattimella 20 kuivattiin rainaa W niin, että kummassakin leijun puoliskossa oli samat olosuhteet eli sama lämpöenergia ½Q puhallettiin paperin W päällystetylle märälle puolelle P •jjj ja vastakkaiselle kuivalle puolelle. Näin saatiin leijukuivattimelle halhdutusteho, jota merkitään 100 %:lla. Kun rainan W märän pastan puolella P olevaan leijukuivattimen 20 puoliskoon puhallettiin (L^n) kuvion IB mukaisesti lämmittämätöntä ilmaa ja toisen puolen olosuhteet pidettiin entisinä (kuvio IA), putosi lämmitysteho puoleen eli 50 %:iin, 2Q mutta halhdutusteho vain 70 Z:iin. Edellisessä kuvion IA tapauksessa haihdutustehon suhde lämmitysenergiaan on 100/100 * 1 ja jälkimmäisessä kuvion IB tapauksessa 70/50 - 1,4, toisin sanoen 40 Z enemmän.

Edellä esitettyä havaintoa sovelletaan keksinnössä turbolnfraan, jolloin 25 sen leijuosan hyötysuhdetta saadaan parannettua n. 40 %. Tämän mahdollistamiseksi keksinnössä puhelletaankln kuvion 2A asemasta kuvion 2B mukaisesti lnfrasta 10 tuleva lämmennyt jäähdytysilma olennaisesti kokonaisuudessaan leijukuivattimen 20 siihen puoliskoon, joka on paperin W kuivalla puolella. Paperin märän puolen P leijun osaan järjestetään 3Q erillinen kylmä kierto -L . Näin kuuman puoliskon tilavuusvlrta (m^/s) nousee n. kaksinkertaiseksi lämpötilan pysyessä entisenä. Kuuman puolen ilman lämpöenergia vastaa näin 200 Z leijutehoa ja haihdutustehoa on 70 Z eli 0,7 x 2 - 1,4.

35 Tämän keksinnön avulla voidaan päällystyskoneen tuotantonopeutta nostaa Investoimatta kalliisiin kuivatuslaitteisiin. Erillisen ilmakierron 6 83848 1 järjestäminen kylmälle leijupuoliskolle joudutaan kustantamaan, mutta käyttökustannuksissa saavutetaan huomattavia säästöjä.

Kuvio 3 esittää tarkemmin erästä keksinnön mukaista infraleijukuivatinta.

5

Taustaksi todettakoon aluksi, että keksintö soveltuu sellaisten papereiden päällystyksen yhteydessä käytettäväksi, jossa päällystetään vain radan toinen puoli P. Keksintö soveltuu myös käytettäväksi kaksipuolisen päällystyksen kuivatuksen yhteydessä, mutta tällöin eri puolten päällystys on tehtävä eri vaiheessa ja tällöin päällystys-laitteistoon voi kuulua kaksi peräkkäistä kuvion 3 mukaista infra-leiju- • kulvatinta, joiden välissä on toisen puolen, kuvion 3 tapauksessa ralnan W alapuolen päällystysasema.

-J5 Kuviossa 3 esitetty yhdistetty infraleijukulvatin käsittää infra- kulvattimen 10, jossa on kaksi peräkkäistä infrakuivatusyksikköä 10A ja 10B, joiden käsittelyvälien 10V^ ja 10Vg läpi paperiraina W kulkee. Infraykslkköjen ΙΟΑ,ΙΟΒ jälkeen seuraa olennaisesti välittömästi tai lyhyen välin E päässä leijukuivatin 20, jonka käsittelyvälin 20V läpi 20 kosketuksettomasti kannatettu ja samalla kuivatettava raina W kulkee. Rainan W kulkua infraleijukuivattimen läpi on havainnollistettu kuviossa 3 plstekatkoviivalla -W .

Kuviossa 3 infrayksiköt 10A ja 10B ovat sinänsä tunnettuja sähköllä 25 toimivia yksiköitä, joissa on yläpuolinen säteily-yksikkö 10S ja vastakkainen vastaheljastusyksikkö 10R, joka palauttaa rainan W läpäisseen säteilyn käsittelyväliin 10V^ ja lOV^. Sähköllä toimivia infrayksiköiden • 101 infrasäteilljöitä 105 on jäähdytettävä niin, että niiden lämpötila ei nousisi niiden kestävyyden kannalta lilan korkeaksi. Jäähdytysilma 30 tuodaan kanavan 17 kautta, jossa on ilman tulosuunnassa ensin suoda-tinykslkkö 11, säätösäleikkö 12 ja puhallin 13. Ilmantulokanava 17 on yhdistetty kanavilla 16A ja 16B suutinykslkölhin 14A ja 14B, joiden kautta puhalletaan tarvittaessa saattovirtauksen F„, ja F käsittely- OA bo väleihin 10V^ ja 10Vg kuivattavan rainan W molemmin puolin. Suutin-35 yksiköissä 14A ja 14B, jotka edeltävät infrayksikköjä 10A ja 10B on puhallussuuttimina coanda-suuttimet, joita seuraa kantopinnat, joiden i 7 83848 1 välistä raina W kulkee saattopuhalluksin FgA ja F<,g stabiilisti kannatettuna.

Kuvioiden 2A,2B ja 3 mukaisesti rainan W kulku on vaakasuuntainen sen g kulkiessa ensin infrayksiköiden 10A ja 10B käsittelyvälien 10VA ja 10Vg kautta ja sen jälkeen leijukuivattimen 20 käsittelyvälln 20V kautta. Rainan W kulku voi olla myös pystysuora tai viisto.

Kuvion 3 mukaisesti säteily-yksiköiden 10S sisälle puhallettavaa jääh-|g dytysilmaa ei puhalleta käsittelyväleihin 10VA ja 10Vg, vaan jäähdytys-ilman kierto on tältä osin suljettu. Yksikköjen 10S säteilijöiden (ei esitetty) yhteydessä lämmennyt jäähdytysilma otetaan yksiköistä 10S ulos ilmakanavien 18A ja 18B kautta virtauksina FA ja Fg. Ilmajärjes-telmään kuuluvat säätöpellit ja -säleiköt 19, joilla ilmamääriä voidaan •jg asetella ja säätää. Virtauksen FA ja Fg yhdistetään kanavaan 18 ja johdetaan puhaltimen 21 imemänä kanavaan 22, jossa on haaraosa 22a, jonka kautta leijukuivattimelle 20 liika ilma voidaan tarvittaessa puhaltaa virtauksena FQut infraleljukuivattimesta ulos.

2Q Kuvion 3 mukaisesti kanava 22 johtaa kaasupolttimen 23 tulopuolelle. Kaasupoltin 23 el ole useinkaan välttämätön, vaan leijukuivattimen 20 tuloilmaksi yleensä riittää infrakuivattlmen 10 jäähdytysilma. Kaasupolttimen 23 lähtöpuolelta on johdettu kanava 24^ leijukuivattimen 20 alakoteloon 30£ niin, että infrakuivattlmen jäähdytysilmasta talteen-25 otettu lämpöenergia Q käytetään kokonaisuudessaan rainan U märän ja päällystetyn puolen P vastakkaisen kuivan puolen kuivatusenergiaksi. Jos kaasupoltinta 23 ei ole, on kanava 22 yhdistetty suoraan kanavaan 24^. Leijukuivattimen 20 ylätilaan 30^ johdetaan kanavan 24^ ja siihen liittyvien suuttlmien 25^ kautta kylmää kiertollmaa virtauksena F^j.

0q Kanavan 24 kautta johdetaan virtaukset FC2 suutinlaatikon 32 alasuuttl-miln 252 ja niiden kautta käsittelyväliln 20V rainan W molemmin puolin leijukuivattimen 20 kuivatus- ja kannatusllmaksi. Käsittelyvälistä 20V otetaan jäähtynyt ja kostunut ilma yhteiden 26j ja 262 kautta virtauksina Fgj ja Fp2* Ja P°ist°ilma kerätään kanavaan 27.

Kuvion 3 leijukuivatin 20 muodostuu rainan W vastakkaisilla puolilla olevista koteloista 30^ ja 302* Suutinlaatikoissa 31,32 on tasomaiset 35 8 83848 1 kantopinnat, jotka toimivat joko ylipaineisina tai alipaineisina kanto-pintana, joihin suuttlmien, soplvimmin coanda-suuttlmien 25χ ja 252 kautta johdetaan kuivatus- ja/tai kannatuspuhallukeet Fc^ ja F^· Suutinlaatikolden 31 ja 32 väleistä otetaan virtaukset Fqj ja F^» jotka g kerätään laatikoiden 31 ja 32 sisältä kanavaan 27.

Kostea ja jäähtynyt ilma ohjataan virtauksena FQ säätösäleikön 29 kautta poistoilmapuhaltimen 28 imupuolelle ja puhaltlmen 28 painepuolelta ilma puhalletaan virtauksena FQUt ulos.

10

Infrakuivattimen 10 ja leijukulvattimen 20 keskinäisen välin pituus E ei ole keksinnössä kriittinen, mutta edullisesti kuivattimet 10 ja 20 sijoitetaan mahdollisimman lähelle toisiaan niin, että yksiköiden 10A ja 10B käsittelyväleissä lOV^ ja 10Vg lämmenneistä saattopuhalluksista F^^ ja -jg FgB ainakin osa seuraa ralnaa W sen juoksulla Wq joutuen rainan W mukana leijukulvattimen 20 kasittelyväliin 20V. Näitä virtauksia havainnollistavat nuolet F .

. o

Kuvion 3 mukaisesti johdetaan tulokanavan 17 kautta tuotua kylmää ilmaa 20 kanavien 16A ja 16B kautta rainan W^n saattopuhalluksiksi FgA ja Fgg. Toinen vaihtoehtoinen mahdollisuus on ottaa mainittujen saattopuhal-lusten ilmavirtaukset ilmakanavasta 18 tai kanavista 18A ja/tai 18B, joissa kulkee infrayksiköissä 10A ja 10B lämmennyt kuiva ilma.

25 Infrayksiköissä 10A ja 10B kohdistetaan rainaan W pinta-alayksikköä kohti kuivaimen keskimääräistä kulvatustehoa soplvimmin olennaisesti suurempi verraten lyhytaikainen kuivatusenergiapulssi. Tämän energia-• pulssin rainassa W höyrystämä vesi vapautuu ralnasta W pääasiallisesti vasta leijukulvattimen 20 kulvatusvälissä 20V, jossa ralnaa W huuhdel-3Q laan samalla sitä kannattaen kuivilla ilmasuihkullla.

Edellä ei ole selostettu erityisen tarkasti infrakuivattimen 10 ja lei-jukuivattlmen 20 rakenteen yksityiskohtia, mutta ne selviävät tarvittaessa esim. hakijan FI-kuulutusjulkaisuista nrot 35 Leijuyksikön 20 pituus L määräytyy lähinnä kuivatustarpeen mukaan ja sen mukaan, kuinka paljon jäähdytysilmaa edeltävät leijuyksiköt 10A ja 10B tuottavat.

9 83848 f Kuviossa 3 on esitetty peräkkäin kaksi infrayksikköä 10A ja 10B.

On ymmärrettävä että keksinnön puitteissa Infrayksiköitä voi olla vain yksi tai voidaan käyttää useampaakin kuin kahta peräkkäistä yksikköä.

5

Keksinnön piiriin kuuluvat myös sellaiset sovellukset, joissa jokin vähäisempi määrä lnfrakuivattimen talteenotetusta jäähdytysenergiasta Q johdetaan myös rainan W päällystetyn puolen P leijulaatlkkoon sen kannatus- ja kuivatusilmaksi. Tällöin kuviossa 3 voidaan kanavasta 22 jq tai 2^2 johtaa kuristettavissa oleva yhde kanavaan 24^.

Seuraavassa esitetään patenttivaatimukset, joiden määrittelemän keksinnöllisen ajatuksen puitteissa keksinnön eri yksityiskohdat voivat vaihdella ja poiketa edellä vain esimerkinomaisesti esitetystä.

15 20 25 30 35

Claims (8)

1. Menetelmä paperi- tai kartonkirainan (V) kosketuksettomaksi kuivattamiseksi, jossa menetelmässä kuivaukseen käytetään sekä infrapunasäteilyä 5 että kuivattavia ilmasuihkuja, joiden avulla kuivattimen (10,20) läpi liikkuvaa rainaa (W) samalla kosketuksettomasti kannatetaan, sopivimmin kaksipuolisesti, jossa menetelmässä raina (W) ohjataan ensin infrapuna-kuivatusväliin tai -väleihin (10VA, 10VB) ja sen jälkeen leijukuivatusväliin (20V) ja jossa menetelmässä infrakuivatusyksikön tai -yksikköjen (ΙΟΑ,ΙΟΒ) 10 infrasäteilijöitä (105) jäähdytetään ilmavirtauksilla (F^.F^) sekä jossa menetelmässä käytetään ennen leijukuivatinta (20) siten suljettua infra-kuivatusyksikköä tai -yksikköjä (ΙΟΑ,ΙΟΒ), että jäähdytysilmaa ei ainakaan olennaisessa määrin johdeta infrakuivatusväliin (10VA,10VB), minkä lisäksi infrakuivatusyksikön tai -yksiköiden (ΙΟΑ,ΙΟΒ) suljetussa ilmankierrossa 15 lämmennyt kuiva jäähdytysilma johdetaan infrakuivatinta seuraavan leiju-kuivattimen (20) suuttimista (25,,252) sen kuivatusvälin (20V) kuivatus- ja kannatusilmapuhalluksiksi, tunnettu siitä, että infrakuivattimen (10) jäähdytysilmaan talteenotettu lämpöenergia (Q) pääasiallisesti kokonaisuudessaan johdetaan leijukuivattimen (20) sen puolen (302) lämmitys-20 energiaksi, joka puoli (302) on kuivattavan rainan (W) päällystetyn märän puolen (P) vastakkaisella kuivalla puolella.

1 Patenttivaatimukset

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että : leijukuivattimen siihen puoliskoon (30,), joka on kuivattavan rainan (W)

25 Päällystetyllä puolella (P), johdetaan kanavan (24,) kautta kylmää, ja sopivimmin kuivaa, ilmaa käytettäväksi leijukuivattimen kannatuspuhalluk-; sinä (Fcl).

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen menetelmä, tunnettu sii-30 tä, että infrakuivattimen jäähdytysilmaan talteenotettu lämpöenergia johdetaan kokonaan kuivattavan rainan (W) päällystettyyn märkään puoleen (P) nähden vastakkaiseen leijukuivattimen (20) puoleen (302).

4. Jonkin patenttivaatimuksen 1-3 mukainen menetelmä, tunnettu 35 siitä, että infrakuivattimen (10) jäähdytysilmaan talteenotettu lämpö- energia (Q) johdetaan leijukuivattimen (20) alapuoliskolle (302). 11 83848

5. Jonkin patenttivaatimuksen 1-4 mukainen menetelmä, tunne t tu siitä, että menetelmässä leijukuivattimen (20) haihdutustehoa nostetaan n. 40 % verrattuna siihen, että edeltävän infrakuivattimen (10) jäähdytysil-maan talteenotettu lämpöenergia (Q) johdettaisiin tasan jaettuna molemmil-5 le päällystettyyn rainaan nähden vastakkaisille leijukuivattimen (20) puoliskoille (30,,30,).

6. Jonkin patenttivaatimuksen 1-5 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että leijukuivattimessa (20) ei käytetä muuta lämpöenergiaa kuin jQ edeltävän infrakuivattimen (10) jäähdytysilmaan talteenotettu lämpöenergia (Q).

7. Jonkin patenttivaatimuksen 1-5 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että leijukuivattimeen (20) johdettavaa ilmaa lämmitetään infra- Ί5 säteilijöiden lisäksi erillisellä lämmityslaitteella, sopivimmin kaasu-polttimella (23) tai höyrylämmönvaihtimella.

8. Patenttivaatimuksen 7 mukainen menetelmä, tunrfe ttu siitä, että infrakuivattimen (10) jäähdytysilma, joka sisältää infrakuivattimesta 2Q talteenotetun lämpöenergian (Q), johdetaan kanavaan (22), joka johtaa kaasupolttimen (23), höyrylämmönvaihtimen tai muun vastaavan lämmityslait-teen tulopuolelle, ja että mainitun kaasupolttimen (23) tai vastaavan lämmityslaitten lähtöpuolelta on johdettu kanava (24,) ja ilmavirtaus (Fc,) käytettäväksi kuivattavan rainan (W) päällysteestä märän puolen (P) vas-25 takkaisen kuivan puolen kannatus- ja kuivatusilmana. 30 35 i2 83848