FI82276C - Stomme foer superkalander. - Google Patents

Description

82276 1 Superkalanterin runko Stomme för superkalander 5 Keksinnön kohteena on superkalanterin runko.

Tekniikan tasosta tunnetut superkalanterirungot ovat korkeita ja kapeita rakenteita. Ne ovat näin ollen hyvin vMrähtelyalttiita. Superkalante-reissa esiintyvät herätevoimat ovat ominaistaajuuksien alueella tai hyvin 10 lähellä niitä. Näin ollen niiden kohdalla esiintyy jatkuvasti värähtely-ongelmia. Superkalanteri on suurimassainen kone, jossa on huomattavia dynaamisia kuormituksia aiheuttavia pyörivien massojen ryhmiä. Näitä ovat esim. konerulla, jolta paperi tulee koneeseen ja joka on vaihtelevasti epäkeskeinen, ylä- ja alatelat, jotka ovat halkaisijaltaan suurempia 15 kuin muut telat, kuitutelat, joiden halkaisija pienenee käytössä ja joihin saattaa syntyä epäkeskelsyyttä. Lisäksi superkalanterissa on suuri joukko rautateloja sekä ohjaus- ja levitysteloja. Kyseiset pyörivät massat voivat olla laakerointipisteidensä suhteen epäkeskeisiä, jolloin epä-keskeisyys aiheuttaa harmoonlsla herätevoimia kalanterirunkoon. Pienet-20 kln massaepäkeskeisyydet teloissa aiheuttavat suuria voimia, koska pyö-rlntänopeudet ovat suuret ja telat painavat useita tonneja. Koko tela-pinon paino rataleveydestä riippuen voi olla jopa 200 tonnia.

Myös aukirullattava paperirulla sijaltessaan aukikelaustasolla voi alheut-25 taa huomattavaa kuormitusta superkalanterirunkoon. Aukirullattavan tampuu-rin suurin halkaisija vaihtelee 2000:sta aina 3000 mm:iin. Täyden tampuu-rin massa vaihtelee 30-70 tonniin. Tampuurien vaihdon yhteydessä aiheutuu koneeseen Iskumaista kuormitusta. Myös käyttöjen kiihdytys- ja jarrutusvaiheessa kohdistuu konerunkoon huomattavia herätevoimia. Samoin kalanteri-30 pinon nippien pika-avaukset synnyttävät iskumaisten voimien sarjan. Näin ollen superkalanterin runkoon voi kohdistua lukuisa määrä herätevoimia, jotka aiheuttavat runkovärähtelyä.

Eräänä superkalanterien runkojen mitoitusperusteena ovat ominais- ja 35 herätetaajuudet. Olennaista on, että herätetaajuuksla ei esiinny superkalanterin rungon alimman ominaistaajuuden alueella. Ajon aikana esiintyvät liialliset värähtelyt aiheuttaisivat häiriöitä superkalanterin 2 82276 1 toiminnassa. Värähtelystä aiheutuu nippipaineeseen vaihteluja, joka johtaa edelleen paperin laadun heikkenemiseen.

Ajonopeuksien kasvaminen ja tuotteelle asetettavat kasvavat laatuvaati-5 tnukset ovat johtaneetkin tarpeeseen voida muodostaa sellainen superkalan-terirunko, joka on mahdollisimman jäykkä ja värähtelemätön. Näin ollen keksinnön päämääränä on sellainen superkalanterirunko, joka on mahdollisimman jäykkä ja jonka alinta ominaisvärähdyslukua on voitu nostaa niin, että se ei osu superkalanterirunkoon kohdistuvien herätetaajuuksien alueelle. Kek-10 sinnön päämääränä on muodostaa myös sellainen superkalanterirunko, joka rakenteeltaan on kevyempi kuin tekniikan tason mukaiset runkorakenteet. Kevyemmällä rungolla pystytään edelleen nostamaan superkalanterirungon ominaisvärähdyslukua. Kevyempi runko on myös valmistuskustannuksiltaan edullisempi.

15

Keksinnön eräänä ei välttämättömänä llsäpäämääränä on muodostaa myös sellainen superkalanterirunko, joka tarjoaa väljät työskentelytilat.

Keksinnön päämääriin on päästy superkalanterirunkoratkaisulla, jolle on 20 pääasiallisesti tunnusomaista, että superkalanterirunko käsittää ensimmäisen viistopalkin, joka on sovitettu liittymään toisesta päädystään kalanteripinon viereiseen pystypalkkiin sen alaosaan ja toisesta päädystään aukikelaimen kannatustasoa kannattelevaan vaakapalkkiin, edullisesti sen keskialueelle, ja että sivurunko käsittää toisen viistopalkin, 25 joka liittyy toisesta päädystään toiseen pystypalkkiin, edullisesti sen alaosaan ja toisesta päädystään vaakapalkkiin, edullisesti sen keskialueelle ja että sivurunko käsittää kolmannen viistopalkin, joka on sovitettu liittymään toisesta päädystään kalanteripinon viereiseen sivu-rungon pystypalkkiin sen yläosaan ja toisesta päädystään vaakapalkkiin 30 sen keskialueelle.

Keksinnön mukaisella superkalanterirungolla on saavutettu tekniikan tason mukaisiin runkoihin nähden huomattavasti edullisemmat värähtelyominai-suudet. Värähtelytasot keksinnön mukaisessa superkalanterirungossa ovat 35 kauttaaltaan alemmat kuin tekniikan tason rungoissa. Tietyssä rungon laskentapisteessä on suoritettu värähtelylaskelmat, jolloin värähtelykäyrät on voitu piirtää ajonopeuden funktiona. On määritetty rungon tietyssä 3 82276 1 laskennallisessa mitoituspisteessä värähtelyamplitudi ajonopeuden funktiona. Edelleen on määritetty mitoituspisteen värähtelynopeus paperi-radan ajonopeuden funktiona.

5 Kuviossa 1 on esitetty keksinnön mukainen superkalanterirunko aksono-metrisena kuvantona.

Kuviossa 2A on esitetty kuvion 1 mukainen superkalanteri sivukuvantona ja katsottuna kuvion 1 nuolen K suuntaan.

10

Kuviossa 2B on esitetty leikkaus I-I kuviosta 2A.

Kuviossa 3 on esitetty kuvion 1 perusrunkomuotoa jäykempi ratkaisu.

•J5 Kuviossa 4A on esitetty ajonopeus-värähtelyamplitudikäyrästö keksinnön mukaiselle kuvion 1 superkalanterirungolle sekä vastaava vertailukäyrä tekniikan tason rungolle.

Kuviossa 4B on esitetty ajonopeus-värähtelynopeuskäyrä keksinnön mukai-20 selle kuvioissa 1 esitetylle superkalanterirungolle ja vastaava vertailukäyrä tekniikan tason mukaiselle rungolle.

Kuviossa 1 on esitetty keksinnön mukainen superkalanterirunko. Superkalanterirunko käsittää superkalanterin konesuuntaisen pitkittäisakselin X 25 molemmilla puolilla olennaisesti vastaavanlaiset sivurungot 10. Kumpikin sivurunko 10 on muodostettu keksinnön mukaisesti ristikkorakenteeksi. Kukin superkalanterin sivurunko 10 käsittää pystysuuntaisen kalanteri-pinon 20 viereisen kyseistä telastoa kannattelevan ensimmäisen pysty-palkin 11 sekä kyseiseen pystypalkkiin 11 sen pituuden keskialueella 30 liittyvän vaakapalkin 12. Vaakapalkin 12 päädyssä tai päädyn tuntumassa sijaitsee toinen keskeisakseliltaan pystysuuntainen palkki 13. Pysty-palkit 11 ja 13 sijaitsevat keskeisakseleiltaan olennaisesti toistensa suuntaisesti ja vastaavasti vaakapalkki 12 sijaitsee keskeisakseliltaan olennaisesti kohtisuorasti molempiin pystypalkkeihin 11 ja 13 nähden.

Pystypalkkien 11 ja 13 sekä vaakapalkin 12 ja perustason T väliselle alueelle on sovitettu keksinnön mukaisesti viistopalkit. Keksinnön mukai- 35 4 82276 1 sesti liittyy vaakapalkkiin 12 olennaisesti sen keskialueelle keskeis-akseleiltaan pystytasoon nähden viistosti kulkevat viistopalkit 14,15 ja 16.

5 Keksinnön kuviossa 1 esitetyssä suoritusmuodossa on viistopalkkeja kolme kappaletta. Ensimmäisen pystypalkin 11 ja toisen pystypalkin 13 sekä vaakapalkin 12 sekä tason T väliselle alueelle on sovitettu ensimmäinen viistopalkki 14 ja toinen viistopalkki 15. Ensimmäinen viistopalkki 14 on sovitettu kulkemaan sivurungon 10 kalanteripinon 20 viereisen pysty-10 palkin 11 alaosasta edullisesti peruslaatan T tuntumasta vaakapalkin 12 keskialueelle vaakapalkin 12 pituuteen nähden.

Kuviossa 1 on merkitty viitenumerolla 17 superkalanterin aukirullainta ja viitenumerolla 18 on esitetty superkalanterin kiinnirullainta. Auki-15 rullaimen 17 kannatustaso 19 sijaitsee sivurunkojen 10 välissä. Sivurun-got 10 on yhdistetty toisiinsa poikittaispalkeilla 21. Paperirainaa on merkitty katkoviivoilla ja kirjaimella W kuvioissa 2A ja 3.

Kuviossa 1 esitetysti rajaavat pystypalkit, vaakapalkki ja kolme viistoa 20 palkkia kolmiomaiset sivurungon 10 runkoalueet Ja Näin ol len keksinnön mukaisesta rakenteesta on saatu paitsi jäykkä niin myös kevyt. Keksinnön mukaisen rungon avulla on pystytty nostamaan koko su-perkalanterirungon alinta ominaisvärähdyslukua tekniikan tason mukaisiin runkorakenteisiin nähden. Kolmiomaisten välitilojen Dj-D^ avulla raken-25 teestä on saatu kevyt. Näin on myös mahdollistettu väljät työskentelytilat superkalanterin yhteyteen. Rakenteella saavutettu jäykkyys on mahdollistanut myös rakennemittojen pienentämisen ja siten keksinnön mukainen superkalanterirunko rakennekustannuksiltaan on edullisempi kuin tekniikan tason mukaiset runkoratkaisut. Runkorakenteen keveneminen on 30 edelleen nostanut alinta rungon ominaisvärähdyslukua. Näin ollen keksinnön mukaisella runkorakenteella pystytään ajamaan hyvin suurilla nopeuksilla koneen rungon värähtelytason pysyessä silti alhaisena. Ajonopeus voi olla jopa 1000 m/min tai sen yli.

35 Kuviossa 2A on esitetty kuvion 1 sivurunko 10 katsottuna kuvion 1 nuolen K suunnasta. Kuviossa 2 on tasotarkasteluna esitetty sivurungon ristikko-rakenteen muodostuminen.

Il 5 82276

Kuviossa on merkitty ensimmäisen viistopalkin 14 keskelsakselia X^:llä. Kalanteripinon 20 viereisen pystypalkin 11 keskeisakselia on merkitty X^illa. Pystypalkin 11 ja viistopalkin 14 keskeisakselin välinen kulma 5 on o<^ ja on edullisesti 30-60° ja edullisimmin n. 45°. Viistopalkin 14 keskeisakseli Xj leikkaa vaakapalkin 12 keskeisakselin X^ olennaisesti vaakapalkin 12 keskialueella tai sen tuntumassa. Kyseistä leikkauspistettä on merkitty Pirilä. Keksinnön mukainen kuviossa 1 esitetty ratkaisu käsittää edelleen toisen viistopalkin 15, joka on sovitettu kul-10 kemaan toisen pystypalkin 13 ala-alueelta edullisesti perustan T tuntumasta olennaisesti vaakapalkin 12 keskialueelle tai sen tuntumaan. Pystypalkki 13 on sovitettu kulkemaan keskeisakseliltaan pystytasossa ja se on sovitettu liittymään vaakapalkin 12 päätyyn vaakapalkin 12 keskipisteen ja vaakapalkin 12 päädyn välisellä alueella ja edullisimmin ky-15 seisen ulomman päädyn tuntumassa.

Toisen viistopalkin 15 ja toisen pystysuuntaisen palkin 13 keskeisakse-lien X^, ja välistä kulmaa on merkitty ojilla. Edullisesti on myös alueella 30-60° ja edullisimmin noin 45°. Viistopalkki 15 liit-20 tyy toisesta päädystään toisen pystypalkin 13 alaosaan olennaisesti perustason T tuntumassa ja toisesta päädystään se liittyy vaakapalk-kiin 14 yhdistyen paitsi kyseiseen vaakapalkkiin 14 niin myös kyseiseen solmupisteeseen tuotuun ensimmäiseen viistopalkkiin 14. Edullisesti sijaitsee toisen viistopalkin 15 keskeisakselin X^ ja vaakapalkin 25 12 keskeisakselin X^ leikkauspiste Pj" vaakapalkin 12 pituuteen nähden sen keskialueella. Keksinnön mukaisesti on vaakapalkin 12 ja viisto-palkkien 14 ja 15 liittymäpisteeseen eli solmupisteeseen tuotu vielä kolmas viistopalkki 16. Viistopalkki 16 on sovitettu liittymään vaaka-palkkiin 12 sen yläpuoliseen pintaan olennaisesti samassa kohdassa vaaka-30 palkin 12 pituuteen nähden kuin viistopalkit 14 ja 15. Kolmas viistopalkki 16 on yhdistetty toisesta päädystään ensimmäisen pystypalkin 11 yläosaan ja toisesta päädystään se on sovitettu liittymään vaakapalkkiin 12 vaakapalkin 12 keskialueella. Kolmannen viistopalkin 16 keskeisakseli X, ’ o leikkaa vaakapalkin 12 keskeisakselin X^ pisteessä Pj'". Kolmannen viis-35 topalkin 16 keskeisakselin X^ ja ensimmäisen pystypalkin 11 keskeisakselin välinen kulma on edullisesti myös alueella 30-60° ja edullisimmin noin 45°.

6 82276 1 Kuvioissa 1,2A,2B esitetyssä keksinnön superkalanterirungon suoritusmuodossa leikkaavat viistopalkkien 14,15 ja 16 pitkittäiskeskeisakselit Χ^,Χ^,Χ^ toisensa samassa pisteessä, jota on merkitty kirjaimella P^. Kyseinen leikkauspiste sijaitsee lisäksi vaakapalkin 12 pitkittäis-5 keskeisakselilla X^.

Kuviossa 2A on lyöty lukkoon koordinaatisto, jonka avulla on määritelty keksinnön mukainen hyvät jäykkyysominaisuudet omaava superkalanteri-runkorakenne. Esitettynä on sivurungon 10 tasotarkastelu. Tällöin puhut-10 taessa palkkien keskeisakselien X leikkauspisteestä tarkoitetaan yhtä hyvin tällä kyseisten palkkien pitkittäiskeskeisakselien keskeistasojen (X^) leikkauspisteitä (kuvio 2B). Näin ollen puhuttaessa tässä selostuksessa keskeisakseleista voidaan tarkoittaa myös palkkien pitkittäiskes-keispäätasoja.

15

Mitoituksen lähtöpisteenä ovat palkkien kyseiset keskeisakselit tai kes-kelstasot. Vaakasuuntaisten mittojen mitoituslähtöpisteenä on pidetty kalanteripinon 20 viereisen ensimmäisen pystypalkin 11 keskeisakselin X2 suuntaista linjaa. Pystysuuntaisen mitoituksen lähtötasona on pidetty 20 perustan T tasoa.

Seuraavassa taulukossa on esitetty runkomitat ja niiden eräät edulliset mittalukualueet: 25 Lj kalanteripinon 20 viereisen pystypalkin 11 keekeislinjan ja toisen pystypalkin 13 pltkittäiskeskeisakselin välinen vaakasuuntainen etäisyys. on edullisesti alueella 4 m - 7 m.

L2 - on esitetty pisteen P^ vaakasuuntainen etäisyys keskeislinjalta X2. L2 on edullisesti alueella 2 m - 4 m ja edullisesti on 30 alueella 0,3 x L - 0,7 x L.. Edullisin alue L_:lle on noin 0,5 x L .

li 4. 1 - on vaakapalkin 12 päädyn etäisyys koordinaattilinjalta X2.

Lj on edullisesti alueella 5 m - 9 m.

Hj - on vaakapalkin 12 keekeislinjan X^ etäisyys perustasosta T.

35 Hj on edullisesti alueella 3 m - 7 m.

H9 on pystypalkin 11 yläpäädyn etäisyys vaakatasosta T.

on edullisesti alueella 9 m - 11 m.

li 7 82276 1 - on viistopalkin 16 keskeislinjan X^ ja pystypalkin 11 keskeis- linjan leikkauspisteen P^ etäisyys vaakatasosta T. on edullisesti alueella 6 m - 10 m.

5 - on ensimmäisen viistopalkin 14 keskeislinjan X^ ja pystypalkin 11 keskeislinjan X£ välinen kulma ja kyseisten palkkien keskeisakselien välinen leikkauspiste on merkitty P^Jlla. on edullisesti alueella 30° - 60°.

σ^2 “ on toisen viistopalkin 15 keskeisakselin ja toisen pystypal- 10 kin 13 keskeisakselin X,. välinen kulma ja kyseisten palkkien kes keisakselin leikkauspistettä on merkitty kirjaimella P^. o^2 on edullisesti alueella 30° - 60°.

0<2 - on vaakapalkin 12 yläpuolella olevan kolmannen viistopalkin 16 keskeisakselin X^ ja kalanteripinon 20 viereisen pystypalkin 11 15 keskeisakselin X2 välinen kulma; viistopalkin 16 ja pystypalkin 11 keskeisakselien X^ ja Xj välinen leikkauspiste on merkitty kirjaimella P„. c* on edullisesti alueella 30° - 60°. j 2 3 - pisteen P^ ja perusvaakatason T välinen etäisyys, on edullisesti alueella 0,5 m - 1 m.

20 H,. - pisteen P^ ja perusvaakatason T välinen etäisyys, on edullisesti alueella 0-1 m.

Lisäksi L^/H^ on alueella 0,4-1,5 ja edullisemmin alueella 0,6-1.

Kuviossa 2B on esitetty leikkaus I-I kuviosta 2A. Palkin keskeisakselia 25 on merkitty X^rllä. Palkin pitkittäiskeskeispäätasoa on merkitty X^illä. Taso kulkee olennaisesti palkin massakeskipisteen kautta ja on yhdensuuntainen palkin päällys- ja pohjatasojen kanssa. Palkin leveys on edullisesti alueella 200 mm - 400 mm ja palkin korkeus L,. on edullisesti alueella 500 mm - 1000 mm.

30

Kuviossa 3 on esitetty keksinnön mukaisesta superkalanterirungon edellä esitetystä perusmuodosta poikkeava vielä stabiilimpi runkorakenne. Kuvion 3 ratkaisu on muuten täysin vastaavanlainen kuin kuvioiden 1,2A,2B ratkaisu paitsi, että runkorakenne käsittää kolmannen pystysuuntaisen pal-35 kin 22, joka on sovitettu ensimmäisen pystypalkin 11 ja toisen pystypalkin 13 väliselle alueelle niiden etäisyyden puoleen väliin. Kyseinen kolmas pystypalkki 22 on sovitettu liittymään viistopalkkeihin 14 ja 15 8 82276 Ί siten, että pystypalkin 22 keskeisakseli X^ leikkaa vaakapalkin 12 kes-keisakselin olennaisesti vastaavassa kohdassa kuin viistopalkkien 14 ja 15 keskeisakselit Xj ja X^, leikkaavat vaakapalkin keskeisakselin X^. Kuviossa on kyseistä yhteistä leikkauspistettä merkitty Pirilä. Myös on 5 mahdollinen sellainen keksinnön suoritusmuoto, että kolmas sivurungon pystypalkki 22 liittyy suoraan vaakapalkkiin 12 koskematta viistopalk-keihin 14 ja/tai 15.

Kuviossa 4A on esitetty keksinnön mukaisen kuviota 1-2A,2B vastaavan 10 superkalanterin värähtelytarkastelu. Kuviossa on esitetty superkalan-terirungon mittauspisteen värähtelyamplitudi paperin ajonopeuden funktiona. Kuviossa on esitetty myös tavanomaisen tekniikan tason mukaisen rungon vastaavat värähtelyarvot. Kuviossa on merkitty käyrällä a tekniikan tason mukaista runkorakennetta ja sen värähtelyä ja käyrällä b on 15 merkitty keksinnön mukaisen kuvioiden 1-2A,2B suoritusmuotoa vastaavan rungon värähtely-ajonopeuskäyrää. Kuviossa ajonopeus on nostettu 200 m/min aina ajonopeuden ylärajaan 1000 m/min. Tavallisen rungon värähtelyamplitudi kasvaa jyrkästi ajonopeusalueen ylärajaa lähestyttäessä. Ajonopeusalueen ylärajalla ]000 m/min on värähtelvamplitudien 20 erotus keksinnön mukaisen superkalanterirungon ja tekniikan tason mukaisen rungon välillä yli 50 %. Keksinnön mukaisen rungon värähtely-amplitudi ajonopeudella 1000 m/min on esimerkiksi noin 0,13 mm ja vastaavasti on tekniikan tason mukaisen rungon värähtely ajonopeudella 1000 m/min, vastaavasti noin 0,33 mm.

25 Värähtelyamplitudit ja värähtelynopeudet ovat vaakasuuntaisia (x-akselin suunta) ja laskentapisteenä on piste E (kuviossa 1).

Kuviossa 4B on esitetty vastaavasti keksinnön mukaisen superkalanteri-30 rungon (käyrä b) ja tekniikan tason mukaisen rungon (käyrä a) värähtely-nopeus tietyssä mittauspisteessä ajonopeuden funktiona. Tekniikan tason mukaisen rungon kohdalla värähtelynopeus kasvaa jyrkästi ajonopeusalueen ylärajaa kohti lähestyttäessä. Ajonopeusalueen ylärajalla 1000 m/min saavutetaan keksinnön mukaisessa superkalanterissa mittauspisteelle varähte-35 lynopeus, joka on esimerkiksi noin 7 mm/s. Vastaavasti tekniikan tason mukaiselle vertailurungolle saavutetaan vastaavalla ajonopeudella värähtelynopeus, joka on noin 18 mm/s. Värähtelynopeuksien ero on näin ollen yli 50 Z.

Claims (6)

9 82276

1. Superkalanterin runko, joka käsittää superkalanterin konesuuntaisen pitkittäisakselin (X) molemmilla puolilla olevat sivurungot (10), sivu- 5 runkoja (10) yhdistävät poikittaispalkit (21), sivurunkojen (10) väliin sovitetun kannatustason (19) sekä sillä olevan aukirullaimen (17), sivu-runkojen (10) pystypalkkien (11) viereen sovitetun kalanteripinon (20), tunnettu siitä, että superkalanterin sivurunko (10) käsittää ensimmäisen viistopalkin (14), joka on sovitettu liittymään toisesta 10 päädystään kalanteripinon (20) viereiseen pystypalkkiin ('ll) sen alaosaan ja toisesta päädystään aukikelaimen (17) kannatustasoa (19) kan-nattelevaan vaakapalkkiin (12), edullisesti sen keskialueelle, ja että sivurunko käsittää toisen viistopalkin (15), joka liittyy toisesta päädystään toiseen pystypalkkiin (13), edullisesti sen alaosaan ja toisesta 15 päädystään vaakapalkkiin (12), edullisesti sen keskialueelle ja että sivurunko (10) käsittää kolmannen viistopalkin (16), joka on sovitettu liittymään toisesta päädystään kalanteripinon (20) viereiseen sivurungon (10) pystypalkkiin (11) sen yläosaan ja toisesta päädystään vaaka-palkkiin (12) sen keskialueelle. 20

1 Patenttivaatimukset

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen superkalanterin runko, tunnet-t u siitä, että viistopalkkien (14,15,16) pitkittäiskeskeisakselit (Χ^,Χ^,Χ^.) tai kyseisten palkkien keskeistasot leikkaavat toisensa samassa sivun pisteessä (P^). 25

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen superkalanterin runko, tun nettu siitä, että viistopalkin (14 ja/tai 15 ja/tai 16) ja siihen liittyvän pystypalkin (11 ja/tai 13) keskeisaksellen tai keskeistasojen välinen kulma (c?4^ ja/tai ja/tai crt·^) on edullisesti alueella 30 30-60°.

4. Jonkin edellä olevan patenttivaatimuksen mukainen superkalanterin runko, tunnettu siitä, että sivurunko (10) käsittää kolmannen pystypalkin, joka on sovitettu kalanteripinon (20) viereisen sivurungon 35 pystypalkin (11) ja vaakapalkkiin (12) liittyvän toisen pystypalkin (13) väliselle alueelle ja että kyseinen kolmas pystypalkki on sovitettu liit- 10 82276 1 tymään vaakapalkkiin (12) ja/tai ensimmäiseen ja/tai toiseen viistopalk-kiin (14 ja/tai 15).

5. Jonkin edellä olevan patenttivaatimuksen mukainen superkalanterin 5 runko, tunnettu siitä, että viistopalkin (14 ja/tai 15 ja/tai 16) pitkittäisakselin ja vaakapalkin pitkittäisakselin leikkauspisteen (P^) etäisyys kalanteripinon (20) viereisen pystypalkin (11) keskilinjalta on alueella (0,3-0,7) x Lj, jossa on pystypalkkien (11 ja 13) keskilinjojen välinen etäisyys. 10

6. Jonkin edellä olevan patenttivaatimuksen mukainen superkalanterirunko, tunnettu siitä, että L^/H^ on alueella 0,4-1,5. 15 20 25 30 35 II il 82276