FI82122C - Hydraulisk snabbgaongsventil. - Google Patents

Description

1 82122

Hydraulinen pikaliikeventtiili -Jakamalla erotettu hakemuksesta 872476

Keksinnön kohteena on pääasiallisesti yhden suhteellisen tarkoin 5 toleranssein valmistettavan reiän ja yhden tai useamman karan tarvitseva pikaliikeventtiili, joka sylinterin mäntää ulospäin ajettaessa yhdistää varren puoleisen tilan männän taakse ja mäntää sisäänpäin ajettaessa sulkee mainitun yhteyden ja muodostaa yhteyden suuntaventtiil ilta varren puoleiseen sylinterin kammioon.

10 Joidenkin tunnettujen hinnaltaan edullisten pikaliikekytkentöjen puutteena on se, että venttiili avautuu nopeasti ja liian paljon, jolloin sylinterin mäntä pääsee ryntäämään hetkellisesti, kunnes venttiili jälleen sulkeutuu. Seurauksena saattaa olla vaarallinen sylinterin heilahteluliike.

15 Useat tunnetut ominaisuuksiltaan paremmat pikaliikeventtiilit ovat puolestaan rakenteellisesti niin monimutkaisia, että venttiilien valmistuskustannukset nousevat melko korkeiksi.

Tunnetaan myös vain yhden tarkoin toleranssein valmistettavan reiän ja yhden liikkuvan karan avulla toimivia pikaliikeventtiileitä.

: 20 Näiden tunnettujen venttiileiden haittana on se, että ne eivät aina • käytössä ole turvallisia, koska sylinterin ryntäystaipumusta varsi • .·. ulos suunnalle ei ole estetty. Toinen haittatekijä liittyy rakenteen monimutkaisuuteen eli venttiileiden molempiin päihin on johdettu erilliset ohjauspainekanavat ja lisäksi on olemassa erilliset päävir- 1 25 taustiet. Haittatekijä on myös se, että venttiilissä esiintyy tietyllä taakalla jatkuvaa edestakaista kytkentää pikaliikkeeltä työnopeudelle ja takaisin.

Suomalaisessa patentissa 56249 on esitetty ratkaisu, jossa pelkällä männänvarren pinta-alalla tapahtuvan pikaliikkeen lisäksi on 30 olemassa työnopeus täydellä männän pinta-alalla varsi ulos suunnalle sekä ryntäyksen esto tälle suunnalle. Ratkaisun haittana on monimutkainen rakenne sekä syntyvät tehohäviöt paine-eroventtiilissä ja se, että tietyllä pienehköllä taakalla esiintyy jatkuvaa edestakaista kytkentää pikaliikkeeltä työnopeudelle ja takaisin, mikä on omiaan 35 huonontamaan liikkeen hallittavuutta.

f Tämän keksinnön tarkoituksena on saada aikaan uusi hydraulinen pikaliikeventtiili, joka poistaa mainitut epäkohdat ja joka samalla on 2 82122 rakenteeltaan yksinkertainen ja helposti valmistettavissa sekä käytössä turvallinen.

Keksinnön mukaiselle hydrauliselle pikaiiikeventtii1i11 e on pääasiallisesti tunnusomaista se, mitä on esitetty patenttivaatimuk-5 sen 1 tunnusmerkkiosassa.

Keksinnön eräitä toteutusmuotoja selitetään yksityiskohtaisemmin viitaten oheisiin piirustuksiin.

Kuvio 1 esittää keksinnön mukaista pikaliikeventtiiliä halki-leikattuna sekä aiivaatimuksen 8 mukaista järjestelmää.

10 Kuvio 2 esittää aiivaatimuksen 5 mukaista pikaliikeventtiiliä halki leikattuna ja tyypillistä hydraulijärjestelmää, johon venttiili voidaan liittää.

Piirustuksen eri kuvioissa on tilavuusvirtalähde merkitty viitenumerolla 1, sylinteri numerolla 2 ja suuntaventtiili numerolla 3 sekä 15 pi kaii i keventti i1i numerolla 4.

Kuvion 1 mukaisen pi ka 1i i keventti i1 in 4 toiminta on seuraavanlainen. Suuntaventtiilin 3 ollessa vasemmanpuoleisessa toiminta-asennossaan paineneste pääsee tilavuusvirtalähteestä 1 putkea 21 ja 22 pitkin männän takaosaan 5 ja samalla putkea 23 pitkin liitännän 15 20 kautta karan 9 vasemmanpuoleiseen päätykammioon 18. Kara 9 siirtyy oikealle jousta 10 vasten, koska vastakkainen päätytila 26 on yhteydessä kuristuskohdan 12, liitännän 14 ja putken 25 kautta säiliöön 20.

Tällöin avautuu yhteys varren puoleisesta sylinterin tilasta 6 kanavan 24 ja liitännän 16 sekä karan kuristusurien 17 kautta liitäntään 15 ja 25 edelleen männän takaosaan 5. Näin sylinterin 2 mäntä liikkuu pi kali i kkeel1ä ulospäin, koska varren puolelta 6 paineneste palautuu suoraan pi kaii i keventti i1in 4 kautta männän takaosaan 5.

Il 3 82122

Kuvion 1 järjestelmässä osa putkeen 21 syötettävästä nesteestä pääsee sivukuristimen 19 kautta säiliöön rajoittaen suurinta mahdollista pika!iikenopeutta. Mikäli ulkoinen kuorma pyrkii vetämään männän-vartta 7 ulospäin nopeammin kuin tilavuusvirtalähteen 1 tuotto 5 edellyttää, häviää paine männän takaosasta 5 ja samalla pika 1iikevenit i i1in päätykammiosta 18, jolloin keskitysjousi 10 sulkee venttiilin estäen ryntäyksen.

Suuntaventtiilin 3 ollessa oikeanpuoleisessa toiminta-asennossaan paineneste pääsee tilavuusvirtalähteestä 1 putkea 25 pitkin liitäntään 10 14 ja edelleen kuristuskohdan 12 ja vastaventtii1 in 13 kautta karan 9 oikeanpuoleiseen päätytilaan 26, jolloin kara 9 siirtyy vasemmalle jousta 11 vasten, koska päätytila 18 on putken 23 ja 21 sekä suunta-venttiilin 3 kautta yhteydessä säiliöön 20. Tällöin avautuu yhteys liitännästä 14 liitäntään 16 ja edelleen putkea 24 pitkin sylinterin 15 varren puoleiseen tilaan 6, jolloin männänvarsi 7 liikkuu sisäänpäin.

Suuntaventtiil in 3 ollessa keskiasennossaan sylinterin 2 mäntä pysyy paikallaan, vaikka ulkoinen voima pyrkisikin vetämään männänvartta 7 ulos. Kun ulkoinen voima pyrkii vetämään männänvartta 7 ulospäin pikaliikeventtiilin 4 kara 9 pysyy suljetussa keskiasennossaan 20 eikä isokaan ulkoisen voiman aiheuttama paine pyri avaamaan venttiiliä 4. Suuntaventtiilin 3 keskiasennossa putkesta 25 voi olla myös yhteys säiliöön 20 tai yhteys voi olla suljettu kuten kuviossa 1. Pikaliike-venttiili 4 toimii aina myös putkirikkoventtiilinä putken 25 rikkoutumisia vastaan ollessaan sijoitettuna sylinterin 2 välittömään 25 läheisyyteen.

Kuvion 1 mukaiseen pikaliikeventtiiliin 4 on järjestetty hyvät kuormanlaskuominaisuudet varsi ulos suunnalle siten, että yhteys liitännästä 16 liitäntään 15 avautuu karaan 9 tehtyjen urien 17 ansiosta suhteellisen pitkällä karan liikematkalla. Samalla karan 30 toinen päätytila on tehty vaimennuskammioksi 26, josta neste pääsee poistumaan vain pienen kuristimen 12 kautta liitäntään 14. Näin kuristusurat 17 avautuvat hitaasti, mutta sulkeutuvat nopeasti ja vaimentamatta, mikä järjestely on turvallisuuden kannalta hyväksi, koska kuorman ryntääminen myös karan 9 dynamiikkavaiheiden aikana on 35 tehokkaasti estetty. Myöskään kuristimeen 12 joutuva roska ei aiheuta vaarallista ryntäystilannetta, koska kuristin 12 ei millään tavoin vaikuta venttiilin sulkeutumiseen. Venttiilin sulkeutuessa päätytila 4 82122 26 täyttyy pienen vastaventtiil in 13 kautta nesteellä.

Kuvion 1 pikaliikeventtiilissä vartta 7 ulospäin ajettaessa toiminnassa oleva jousi 10 on tehty voimakkaammaksi, kuin vartta 7 sisäänpäin ajettaessa toiminnallisena oleva jousi 11. Jousen 10 5 toiminta-alue voisi olla esimerkiksi sellainen, että kuristusurat 17 alkavat avautua paineella 10 bar ja ovat täysin auki paineella 20 bar. Näin venttiilin karalle 9 saataisiin kuormanlaskutilanteessa riittävästi voimaa myös sulkeutumissuuntaan, eivätkä myöskään pienet karan 9 välyksiin joutuvat epäpuhtaudet pystyisi helposti estämään karan 9 10 liikettä. Jousen 11 vaatima toimintapaine voisi puolestaan olla esimerkiksi 1 bar, koska nestettä varren puoleiseen tilaan 6 ajettaessa kyseessä on lähinnä karan 9 eräänlainen vastaventtiilitoiminta. Kuormanlaskutilanteessa mahdollisesti vaihteleva ryntäyspaine liitännässä 16 ei suoranaisesti aiheuta karaan 9 dynamiikkaa huonontavia 15 aksiaalisia voimia, koska kyseiset painevoimat puristavat karaa 9 vain kehältä säteettäisesti. Venttiilin 4 toimintaa voidaan vielä lisää vaimentaa, jos karan 9 halkaisija vaimennuskammion 26 kohdalla on tehty isommaksi ja näin saatu vaimennuskammiosta 26 karan 9 liikkeen aikana poistuva nestemäärä suuremmaksi. Sama asia voidaan hoitaa 20 erillisen karaa 9 paksumman vaimennusmännän avulla.

Venttiilin 4 kuormanlaskutoiminnalle on ominaista se, että kuormanlasku voi tapahtua suhteellisen pienin häviöin, koska syöttö-puolella sylinterin kammiossa 5 tarvitaan vain pieni paine esimerkiksi 10...20 bar, vaikka taakka on pienikin tai sylinteriä liikutellaan 25 ilman taakkaa.

Toinen hyötysuhdetta perinteisiin venttiileihin nähden parantava seikka on se, että keksinnön mukaisessa venttiilissä 4 tarvitaan yhden varsi ulos iskun aikana esimerkiksi 10...20 bar paineista nestettä tilavuus, joka on suuruudeltaan yhtä kuin varren 7 poikkileikkaus-30 pinta-ala kerrottuna sylinterin iskulla. Tavanomaisessa kuormanlasku-venttiilissä vastaava tilavuus on yhtä kuin sylinterin männän poikkileikkauspinta-ala kerrottuna sylinterin iskulla.

Edelleen etuna on se, että taakan paikallaan pitämisen varmistamiseksi ei vaadita mitään jousen kiristämisiä eikä säätöruuvien 35 tarkkaa asettelua. Venttiilin vaatimasta pienestä toimintapaineesta seuraa myös sylinterin tiivisteiden, pumpun ja järjestelmän muiden komponenttien pienempi kuormitus ja pitempi elinikä. Useilla nykyisin 5 82122 käytössä olevilla kuormanlaskuventtiileillä on haittana juuri huono hyötysuhde varsinkin toimilaitetta tyhjänä ajettaessa. Toinen haittatekijä liittyy venttiilin vaatimaan viritystyöhön, koska säätö-jousi on usein kiristettävä niin tiukalle että suurin taakka ei valu 5 alas.

Moniin kuormanlaskuventtiileihin verrattuna on keksinnön mukaisen venttiilin 4 etuna luonnostaan paremmin hallittavissa oleva dynaaminen käyttäytyminen eli venttiilin luonnostaan rauhallisempi toiminta. Syynä tähän on se, että venttiiliä 4 voidaan helpolla 10 tavalla turvallisuudesta tinkimättä vaimentaa pienen säädettävän kuristimen 12 tai vaihdettavissa olevan suuttimen 12 avulla. Vaimennus voidaan tehdä siten, että se vaikuttaa vain urien 17 avautumis-suuntaan, mutta sulkeutumissuuntaan pääkara pääsee liikkumaan melko voimakkaan jousen 10 painamana vaimentamatta täysin vapaasti, koska 15 liitännän 15 puoleisessa karan päässä ei ole edes ohjauspainekanavaa, jonka kautta neste joutuisi poistumaan.

Monissa perinteisissä kuormanlaskuventtiileissä, joita ohjataan toimilaitteen vastakkaisen puolen paineella, törmätään usein vaarallisiin heilahteluilmiöihin, jotka johtuvat esimerkiksi siitä, että 20 molempiin suuntiin vaimennetun venttiilin ominainen toimintanopeus sattuu resonanssiin sylinterillä liikuteltavan joustavan rakenteen ominaistaajuuden kanssa, joka voi olla esimerkiksi 0,3...1 Hz.

Jos tavanomaisen kuormanlaskuventtiilin toimintaa ei taas mitenkään vaimenneta, on siitä puolestaan usein seurauksena venttiilin 25 äänekäs toiminta, pärinä ja laitteita kuluttava nopeataajuinen paineenvaihtelu.

Toisena syynä venttiilin 4 luonnostaan parempaan toimintaan voidaan pitää sitä, että kuormanlaskutilanteen aikana sylinteripiiristä ei pääse nestettä, joka voi olla helposti kokoonpuristuvaakin, kuten 30 ilmapitoinen hydrauliöljy, poistumaan säiliöön. Jos dynamiikkajakson aikana venttiilin 4 läpi virtaa liian paljon kokoonpuristuvaa nestettä, niin tämä 1iial1inenkin neste kuristuskohdan 17 ohitettuaan laajenee ja ikään kuin vaimentaa toimintaa.

Tavanomaisessa kuormanlaskuventtiilissä, jonka kara dynamiikka-35 jakson aikana avautuu liikaa, kokoonpuristunut neste pääsee purkautumaan säiliöön, jolloin tilavuusvirtalähde joutuu korvaamaan kaiken männän takana olevasta tilasta puuttuvan nesteen.

6 82122

Edelleen nesteen kokoonpuristuvuus ei keksinnön mukaisessa venttiilissä aiheuta sellaisia tehohäviöitä kuin se aiheuttaa perinteisessä kuormanlaskuventtiilissä. Keksinnön mukainen venttiili 4 joutuu nimittäin sylinterin yhden varsi ulos iskun aikana puristamaan 5 esimerkiksi 10...20 bar paineeseen nestetilavuuden, joka on suuruudeltaan yhtäkuin varren 7 poikkileikkauspinta-ala kerrottuna sylinterin iskulla. Tavanomaisessa kuormanlaskuventtiilissä vastaava tilavuus on yhtäkuin sylinterin männän poikkileikkauspinta-ala kerrottuna sylinterin iskulla.

10 Kuviossa 1 näytettyyn ohjausjärjestelmään kuuluu männän takatilaan 5 johtavasta putkesta 21 otettu haarautuma kuristimen 19 kautta säiliöön. Kuristimen 19 ansiosta venttiilin 4 toiminta saadaan vakaammaksi ja vaimeammaksi vaikka suuntaventtiilin 3 karaa nopeastikin liikuteltaisiin. Sylinterin männän takatilaan 5 ja samalla karan 9 15 päätykammioon ei näet pysty muodostumaan voimakasta painelatausta, koska osa tulevasta nesteestä ei pääse aina virtaamaan kuristimen 19 kautta säiliöön. Järjestelmän etuna on myös se, että männänvartta 7 sisäänpäin ajettaessa männän takaa 5 tulevasta isosta tilavuus-virrasta osa pääsee suoraan kuristuksen 19 kautta säiliöön, jolloin 20 suuntaventtii1i 3 voidaan mitoittaa vastaavasti pienemmäksi. Järjestelmällä päästään portaattomaan kuormanlaskunopeuden säätöön ja vakaaseen toimintaan käyttäen hyväksi aivan yksinkertaista suunta-venttiiliä 3, jonka ei tarvitse olla ns. proportionaaliventti ili. Suuntaventtiil in 3 putkeen 21, 22 johtavaa virtausaukkoa vähitellen 25 avaamalla saadaan putkeen 21, 22 syntymään kuormanlaskutoiminnon vaatima venttiilin 4 avautumispaine esimerkiksi 10 bar, jolloin taakka lähtee liikkeelle urien 17 avautuessa. Suuntaventtiilin 3 avulla putkeen 22 tulevaa tilavuusvirtaa edelleen kasvattamalla saadaan paine ddelleen putkessa 22 nousemaan, jolloin urat 17 avautuvat enemmän ja taakan 30 laskunopeus kasvaa kunnes tilavuusvirtalähteen 1 koko tuotto ohjautuu järjestelmään, mikä määrittää taakan suurimman laskunopeuden. Taakan suurinta laskunopeutta voidaan yksinkertaisella tavalla muuttaa muuttamalla kuristusaukkoa 19 käsin tai automaattisesti magneettiventtiilin avulla. Tällainen maksiminopeuden säätötapa on edullinen, koska se ei 35 vaadi mitään suurempia tehohäviöitä tai järjestelmän paineennousua.

Kuviossa 1 olevan kuristimen 19 tilalla voidaan myös käyttää esimerkiksi proportionaalista paineventtiiliä, jonka avulla putkilinjan

II

7 82122 22 painetta ja samalla kuormanlaskunopeutta säädetään. Myös tällä järjestelyllä päästään vakaaseen toimintaan ja portaattomaan kuorman-laskunopeuden säätöön. Etuna on, että suuntaventtiilinä 3 voi olla auki-kiinni tyyppinen venttiili, ja että vartta 7 sisäänpäin ajettaessa 5 proportionaalinen paineventtiili voidaan pitää paineettomana, jolloin se läpäisee ison tilavuusvirran ja suuntaventtiili 3 voi olla pienikokoinen. Edelleen paineventtiilin asetusta voidaan tarvittaessa nostaa, kun sylinterin 2 on tehtävä työtä varsi ulos suuntaan.

Kuviossa 2 nähtävään pikaiiikeventtii1iin 4 on karan 9 toiseen 10 päähän sovitettu vastaventtiili 27. Karan 9 liike oikealle on niin pitkä, että rengasmainen tila 28 avautuu aluksi liitäntään 16 ja myöhemmin karan 9 iskun loppuvaiheessa liitäntään 14, jolloin liitännät 14 ja 16 ovat rengasmaisen tilan 28 välityksellä yhteydessä keskenään, samalla kun liitännästä 16 on tilan 28 kautta yhteys 15 karan porauksen 29 ja vastaventtiilin 27 kautta liitäntään 15.

Lisäksi pääkaran 9 päähän on liitetty halkaisijaltaan hieman pääkaraa 9 pienempi apukara 30, joka saa ohjauspaineensa karan porausta 31 pitkin tilasta 28.

Mikäli ulkoinen kuorma pyrkii vetämään vartta 7 ulospäin, 20 toimii pikaliikeventtiili 4 kuormanlaskuventtiilinä vartta 7 ulospäin ajettaessa, jolloin kuorman aiheuttama ylimääräinen paine hävitetään kuristusurissa 17 ja virtaus tapahtuu liitännästä 16 hieman auki olevien urien 17 kautta rengasmaiseen tilaan 28 ja edelleen vasta-venttiilin 27 kautta liitäntään 15 ja siitä edelleen männän taka-25 tilaan 5.

Jos sylinteri 2 joutuu tekemään työtä pienehköä ulkoista voimaa vastaan vartta 7 ulospäin ajettaessa, siirtyy kara 9 asentoon, jossa liitännästä 16 on kuristukseton yhteys rengasmaiseen tilaan 28 ja edelleen vastaventtiilin 27 kautta liitäntään 15, mutta yhteys 30 liitännästä 16 liitäntään 14 on edelleen poikki. Tässä tilanteessa apukara 30 on paineellisena oikeanpuoleisessa ääriasennossaan ja nojaa venttiilin päätyyn 32. Männänvarsi 7 liikkuu nyt pikaliikkeellä ulospäin. Karan 9 kyseisessä asennossa pitämiseen vaaditaan vähimmäis-paine, joka saadaan jakamalla jousen 10 voima F1 karan 9 poikkileik-35 kauspinta-alalla A^. Jotta pääkaran 9 liike kyseisestä pikaliikeasen-nosta edelleen oikealle olisi mahdollinen, on paineen liitännässä 15 noustava arvoon / (Aj - A,,), jossa Ag tarkoittaa apukaran tehollista poikkileikkauspinta-alaa. Kun paine saavuttaa tämän arvon liikkuu 8 82122 pääkara 9 oikealle ja avaa yhteyden varren puolelta 6 ja liitännästä 16 rengasmaisen tilan 28 kautta liitäntään 14 ja edelleen suuntaventtiil in 3 kautta säiliöön 20. Sylinteri 2 on näin siirtynyt pikaliikkeeltä hitaammalle ison voiman työnopeudelle. Samalla siirtymähetkellä pääsee 5 myös apukaraan 30 vaikuttava paine poistumaan porausta 31 pitkin tilan 28 kautta liitäntään 14 ja edelleen säiliöön 20. Venttiili 4 pysyy nyt pienemmälläkin liitännässä 15 vaikuttavalla paineella työasennossa.

Vasta kun tämä paine laskee arvoon / A^, siirtyy kara 9 jälleen vasemmalle pikaliikeasentoon. Järjestelyllä voidaan välttää turhat 10 liikkeen hallintaa vaikeuttavat edestakaiset kytkennät pikaliikkeeltä työnopeudelle ja takaisin. Jos nimittäin liikutetaan suhteellisen vakioista taakkaa ja ylitetään juuri ja juuri kytkentäpaine ja siirrytään pikaliikkeeltä työnopeudelle, niin tarvittava paine samalla laskee, koska tehollinen sylinterin 2 pinta-ala muuttuu pelkän varren 7 15 pinta-alasta koko männän pinta-alaksi. Paineenlaskusta puolestaan seuraa, että useimmat tunnetut pikaliikeventtiilit siirtyvät uudestaan pikaliikkeelle jne.

Mikäli jossakin sovellutuksessa, esimerkiksi puristimessa kuormitusolosuhteet ovat sellaiset, että edellä kuvattua ilmiötä ei 20 esiinny tai edestakaisista kytkennöistä ei katsota olevan haittaa, voidaan kuvion 2 mukaisesta venttiilistä apukara 30 runkoineen ja poraus 31 jättää pois. Keksinnön mukaisessa venttiilissä 4 ei myöskään virtausreitin muuttuessa synny turhia karan peittoalueista johtuvia paineiskuja, koska nesteen vaihtoehtoinen virtausreitti 25 vastaventtiil in 27 kautta liitäntään 15 on koko ajan liitännästä 16 liitäntään 14 johtavan virtausreitin rinnalla. Siirtyminen pikaliikkeeltä työnopeudelle tapahtuu pehmeästi, koska reitti varren puoleisesta tilasta 6 säiliöön 20 avautuu pitkällä karan 9 liikematkalla kuristusurien 17 kautta.

30 On huomattava, että tämän keksinnön yhteydessä sanalla sylinteri tarkoitetaan yleisesti toimilaitetta tai toimilaiteryhmää, jolla voi käytettävän laitteen eri liikesuunnille tai saman liikesuunnan eri vaiheille olla vaikuttamassa hetkellisesti erilaisia vaikutuspinta-aloja tai erilaisia kierrostilavuuksia.

35 Samoin sana neste tai paineneste tarkoittaa tämän keksinnön yhteydessä yleensä kaikkia putkistossa virtaamaan kykeneviä väliaineita, mukaanlukien kaasut ja voidemaiset väliaineet.

Keksintö ei ole rajoitettu pelkästään esitettyihin

II

9 82122 sovellutusesimerkkeihin vaan voi yksityiskohdiltaan vaihdella huomattavastikin patenttivaatimusten puitteissa.

Claims (7)

10 82122 Patentti vaatimukset

1. Pääasiallisesti yhden suhteellisen tarkoin toleranssein valmistettavan reiän (8) ja yhden tai useamman karan (9) tarvitseva 5 pikaiiikeventtii1i (4), joka sylinterin (2) mäntää ulospäin ajettaessa yhdistää varren puoleisen tilan (6) männän taakse (5) ja mäntää sisäänpäin ajettaessa sulkee mainitun yhteyden ja muodostaa yhteyden suuntaventtiililtä (3) varren puoleiseen sylinterin kammioon (6), tunnettu siitä, että yhden tai useamman jousen (10, 11) avulla 10 perusasennossaan pidetty pi kaii i keventti i1i (4) sinänsä tunnetulla tavalla sulkee sylinterin varren puolelta (6) tulevan yhteyden toimien näin varsi ulos suunnan putkirikkoventtiilinä ollessaan sijoitettuna sylinterin välittömään läheisyyteen, ja että sylinterin varren puolelta (6) männän taakse (5) menevä virtaustie on johdettu sinänsä tunnetulla 15 tavalla suoraan karan päätytilan (18) kautta, jolloin sinänsä tunnetulla tavalla erillistä ohjauspainekanavaa ei tarvita karan liikuttelua varten, ja että suuntaventtiililtä (3) sylinterin varren puolelle (6) johtavassa linjassa ennen karaa oleva liitäntä (14) ja sen puoleinen karan päätytila (26) ovat pääasiallisesti vain pienen 20 kuristimen (12) tai pienen vastusvastaventtiil in (12 ja 13) välityksellä yhteydessä keskenään, jolloin karan (9) liikettä voidaan hidastaa lähdettäessä ajamaan sylinterin vartta (7) ulospäin, ja että karan palautusjousi (10) tai useampia palautusjousia (10 ja 11) on sijoitettu päätytilaan (26), jolloin se tai ne ovat sinänsä tunnetulla 25 tavalla olennaisesti päävirtausteiden ulkopuolella.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen pikaiiikeventtii1i (4), tunnettu siitä, että venttiili toimii myös varsi ulos suunnan kuormanlaskuventtii1inä siten, että venttiiliin kuuluu varren 30 puoleisen liitännän (16) ja männän taakse johtavan liitännän (15) välillä sijaitseva, esimerkiksi karaan (9) tehtyjen urien (17) avulla aikaansaatu kuristuskohta, joka avautuu suhteellisen pitkällä matkalla karan (9) liikkuessa jousta (10) vasten ja jossa kuristuskohdassa ylimääräinen, ulkoisen voiman varren puolelle (6) aiheuttama paine 35 hävitetään vartta (7) ulospäin ajettaessa ja että venttiilin toista päätytilaa (26) voidaan käyttää karan liikkeiden vaimentamiseen turvallisella tavalla, eli että kuristusurien (17) avautuessa II 11 82122 paineneste joutuu poistumaan päätytilasta (26) pienen kuristimen (12) kautta aiheuttaen karan (9) liikkeen hidastumisen, mutta venttiilin sulkeutumissuuntaan karan (9) liike on nopea ja vaimentamaton.

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen pikaliikeventtiili (4), tunnettu siitä, että venttiilillä aikaansaadaan mäntä ulos suunnalle myös työnopeus täydellä männän pinta-alalla siten, että venttiilin on sylinterin varren puoleisen tilan (6) perusasennossa sulkevan kohdan jälkeen sovitettu varren puolelta (6) 10 männän taakse (5) päästävä vastaventtiili (27), joka on sijoitettu sinänsä tunnetulla tavalla pääkaran (9) sisään ja että kara pääsee pikaliikeasennosta liikkumaan edelleen jousta (10) vasten muodostaen lopulta yhteyden sylinterin varren puolelta (6) suuntaventtiilin (3) kautta edelleen säiliöön (20) tai järjestelmän muuhun osaan. .:!· 15

4. Patenttivaatimuksen 3 mukainen pikaliikeventtiili (4), tunnettu siitä, että muutos pikaliikkeeltä työnopeudelle voi tapahtua kerralla ilman edestakaisia nopeudenmuutoksia siten, että .·. pääkaran (9) päätyyn on sovitettu poikkileikkauspinta-alaltaan 20 pääkaraa pienempi apukara (30), joka saa ohjauspaineensa pääkaran sisällä olevaa porausta (31) pitkin vastaventtiilin etupuolella olevasta tilasta (28), jolloin pääkaraa (9) siirtävä paine vaikuttaa karan (9) täydelle poikkileikkauspinta-alalle siihen saakka, kunnes pikaliikeyhteys varren puolelta (6) männän taakse (5) on täysin auki, 25 mutta yhteys varren puolelta (6) suuntaventtiilille (3) ja edelleen f: säiliöön (20) tai muuhun järjestelmän osaan on suljettu, jossa pääkaran (9) asennossa apukara (30) nojaa venttiilin päätyyn (32) ollessaan uloimmassa ääriasennossaan, ja josta pääkaran (9) asennosta karan (9) liike edelleen on mahdollinen vasta, kun paine 30 vaikuttaessaan pääkaran (9) ja apukaran (30) poikkileikkauspinta-alojen erotukseen, voittaa jousen (10) voiman, jolloin avautuu yhteys varren puoleisesta liitännästä (16) välitilan (28) kautta suuntaventtiili-1iitäntään (14) ja edelleen säiliöön (20) tai muuhun järjestelmän osaan, ja jolla avautumishetkellä paine sylinterin varren puoleisesta 35 tilasta (6) ja samalla apukaralta (30) häviää, joten pääkaran (9) täysin ääriasennossaan pitämiseen voidaan tarvita pienempi paine kuin mikä vaaditaan vaihtamiseen pikaliikkeeltä työnopeudelle. 12 821 22

5. Patenttivaatimuksen 1, 2, 3 tai 4 mukainen pika!iikevenit i i1i (4), tunnettu siitä, että pääkaran (9) liikkeen vaimennuksen parantamiseksi karan (9) toinen pää on tehty karan perushalkaisijaa paksummaksi tai karan päässä on erillinen isompi- 5 halkaisijainen vaimenninmäntä, jolloin vaimennuskammiosta (26) karan liikkeen aikana poistuva nestemäärä on saatu suuremmaksi.

6. Patenttivaatimuksen 2, 3, 4 tai 5 mukaisen pikaliike-venttiilin (4) ohjausjärjestelmä, tunnettu siitä, että 10 kuormaa alas laskettaessa 1iikenopeuden säätö on järjestetty säätämällä männän taakse johtavan linjan (22) painetta sopivalla tavalla, esimerkiksi proportionaalisen paineventtiilin avulla, jolloin, mikäli tämä paineventtiili on kytketty suuntaventtiilin (3) ja sylinterin männän alapuolisen tilan (5) yhdistävästä linjasta (21, 22) otetun 15 sivuhaaran kautta säiliöön, tai muuhun pienipaineiseen järjestelmän osaan, suuntaventtiilin (3) ei tarvitse mäntää sisäänpäin ajettaessa läpäistä kaikkea männän takaa (5) palaavaa nestettä vaan osa voi virrata paineettomaksi asetetun proportionaalisen paineventtiilin : kautta säiliöön. 20

7. Patenttivaatimuksen 2, 3, 4 tai 5 mukaisen pikaiiikevenit ii1in (4) ohjausjärjestelmä, tunnettu siitä, että suuntaventtiilin jälkeiseen työjohtoon (21, 22), joka on yhteydessä sylinterin männän taakse (5), on järjestetty sivuvirtauslinja 25 pelkän kuristuskohdan (19) kautta järjestelmän säiliöön tai muuhun pienipaineiseen järjestelmän osaan. i3 821 22