FI82084B - Oevre viraenhet. - Google Patents

Description

5 82084

Yläviirayksikkö Övre viraenhet

Keksinnön kohteena on paperikoneen fourdrinier-viiraosan uusintaan tarkoitettu yläviirayksikkö, joka käsittää runkorakenteen sekä sen 10 varaan asennettujen johtotelojen, joista yksi on rintatela, ja statio-nääristen kenkäelimien ohjaaman ylävirran silmukan, joka toimii yhteistoiminnassa mainittuun fourdrinier-viiraosaan kuuluvan alaviiran silmukan kanssa osalla tämän alaviirasilmukan pituutta siten, että yläviira-silmukalla ja alaviirasilmukalla on yhteinen juoksu, jonka alueella 15 mainittujen viirojen väliin johdetusta vesipitoisesta kuitukerroksesta, joka on muodostunut alaviiran alkuosuudella ennen mainittua yhteistä juoksua, poistetaan vettä sekä etenkin yläviiran että alaviiran läpi olennaisesti käyttämällä hyväksi stationäärisiä kenkäelimiä, joista osa on sijoitettu yläviirasilmukan sisäpuolelle ja osa alaviirasilmukan 20 sisäpuolelle, joista kenkäelimistä viirojen kulkusuunnassa järjestysluvultaan parittomat on sijoitettu alaviirasilmukan sisäpuolelle ja vastaavasti parilliset yläviirasilmukan sisäpuolelle, joiden ylä- ja alaviirasilmukoiden yhteinen juoksu alkaa mainitun ensimmäisen kenkä-elimen alueella, jotka kenkäelimet ovat korkeussuunnassa siten sijoi-25 tettuina, että kaksiviirainen osuus on niiden vaikutuksella ohjattu kulkemaan tasoviiraosan yläjuoksun alkuperäisen tason alapuolella olennaisesti sinimuotoista aaltorataa.

Tavoitteena on ollut kehittää paperikoneen viiraosa, joka on hybridi-30 former-tyyppiä, siis sellainen, jossa on yksiviirainen alkuosa ja sitä seuraava kaksiviirainen osa. Tällä sinänsä tunnetulla viiraosatyypillä on todettu voitavan päästä verraten korkeisiin työnopeuksiin, kuitenkin niin, että samanaikaisesti kyetään aikaansaamaan laadullisesti korkealuokkaista paperia.

Epäkohdat ennestään tunnetuissa hybridiforraereissa liittyvät lähinnä kaksiviiraisella osuudella käytettyihin viirojen kulun ohjauselimiin, jotka samalla toimivat vedenpoistoeliminä. Nämä saattavat olla komp- 35 2 82084 lisoituja rakenteeltaan ja lisäksi ne voivat aiheuttaa viirojen liiallista kulumista, joko hankauksen kautta silloin kuin niiden viiraa vastassa oleva pinta on suuri tai jollakin tavalla epäjatkuva tai epätasainen, tai siten että kyseiset elimet aiheuttavat verraten jyrkkiä 5 suunnanmuutoksia viiran kulussa.

Esillä olevan keksinnön tarkoituksena on saada aikaan fourdrinier-vii-raosan uusintaan tarkoitettu yläviirayksikkö, jolla mainittuja epäkohtia voidaan vähentää.

10

Keksintöön lähiten liittyvän tekniikan tason osalta viitataan FI-patenttihakemuksiin 822917 ja 842918. Em. julkaisujen edustaman tekniikan tason mukaisissa hybridiformereissa on kaksiviirainen muodostus-vyöhyke, joka on aaltomainen. Näissä julkaisuissa ei kuitenkaan kaksi-15 viiraisen muodostusvyöhykkeen suhteeseen λ/Η (λ - kaksiviiraisen vyöhykkeen aallonpituus ja H - aallon amplitudi) ole kiinnitetty mitään huomiota. Hakijan koepaperikoneilla suorittamissa laajoissa koeajosar-joissa on kuitenkin havaittu, että mainitun suhteen λ/Η alueella ja siihen liittyvillä seikoilla on olennainen vaikutus rainanmuodostuk-20 seen.

Keksinnön mukaiselle yläviirayksikölle on pääasiallisesti tunnusomaista se, että mainittu aaltorata on loivasti aaltoileva siten, että aallon pituuden λ suhde aallon amplitudiin H on alueella λ/Η - 10-25, sopivim-25 min λ/Η 12-20 ja että mainittu aallon pituus λ on alueella λ - 500-1000 mm ja mainittu amplitudi H alueella H - 35-60 mm, sopivimman alueella H - 40-50 mm.

Em. FI-hakemusten 822917 ja 822918 edustamassa tekniikan tasossa mai-30 nittu suhde λ/Η on aina ollut selvästi pienempi kuin 10, siis keksinnön laajimman alueen ulkopuolella ja mitä selvimmin keksinnön sopivimman alueen λ/Η - 12-20 ulkopuolella.

Lisäksi FI-viitehakemuksissa kaksiviirainen osuus on aina pienempi kuin 35 yhden siniaallon pituus. Sen sijaan keksinnön edullisissa sovellutus muodoissa kaksiviirainen osuus käsittää olennaisesti enemmän kuin yhden

II

3 82084 aallon, jopa noin kaksi täyttä aaltoa.

Em. FI-viitehakemukset esittävät sitä jo vakiintunutta ajattelua, jolla kaksiviiraiset muodostusvyöhykkeet ovat ennestään tunnetusti suunnitel-5 tu ja kun keksinnössä näistä ajatuskuluista on olennaisesti poikettu, on saatu aikaan tiettyjä etuja.

Keksinnön edullisessa sovellutusmuodossa vain ensimmäinen kenkä on verraten leveä ja seuraavat kenkäelimet leveydeltään kukin vain 1/3 - 1/10 10 ensimmäisestä. Se että ensimmäinen kenkä on seuraaviin verrattuna leveämpi, ei aiheuta erityistä viiran kulumisvaaraa, koska kyseisen kengän alueella erkanee suurin osa rainasta poistettavasta vedestä, joka toimii kengän ja viiran välisenä voiteluaineena.

15 FI-viitehakemusten mukaisissa ratkaisuissa on käytetty leveitä kehärakenteita, jotka osin ovat tai voivat olla listakantisia ja myös siten viiraa voimakkaasti kuluttavia. Edelleen voidaan todeta, että FI-hake-musten ko. elimiä käyttäen viirojen kulku kaksiviiraosassa ei ole niin juoheva kuin keksintömme edullisissa toteutusmuodoissa. Viirojen yhtei-20 sessä kulussa esiintyvät suurehkot suunnanmuutokset merkitsevät myös sitä, että niiden välissä olevaan osittain jo muodostuneeseen kuiturai-naan kohdistuu formaatiota heikentäviä leikkausvoimia.

Pääosa ylävirran läpi tapahtuvasta vedenpoistosta suoritetaan keksin-25 nössä alaviirasilmukan sisällä olevan ensimmäisen umpikantisen kengän alueella, jonka vaikutussektorin suuruus on sopivimmin säädettävä viiran johtotelan (rintatelan) aseman asetuksella. Ensimmäisen kengän leveys on yleensä n. 300-500 mm. Ensimmäinen kenkä on yleensä olennaisesti umpikantinen ja sen kannen kaarevuussäde on sopivimmin » 30 3000 mm.

Keksinnön edullisessa sovellusmuodossa ensimmäistä kenkää seuraa toinen edellistä kapeampi kenkä, joka on yläviirasilmukan sisällä ja johon on yhdistetty vedenkeräyskanava ensimmäisen kengän alueella poistuvan 35 veden poisjohtamiseksi. Ensimmäisen kengän takareunan ja toisen kengän 4 82084 etureunan väli on sopiviramin n. 100-300 mm, sopivimmin n. 150-200 mm. Liian suuri ko. etäisyys johtaa siihen, että poistuvaa vettä ei riittävästi saada johdetuksi vedenkeräyskanavaan, vaan se poistuukin alaspäin.

5

Keksintöä selostetaan seuraavassa yksityiskohtaisemmin viittaamalla oheisen piirustuksen kuvioissa esitettyihin keksinnön eräisiin sovellutus esimerkkeihin, joiden yksityiskohtiin keksintö ei ole mitenkään ahtaasti rajoitettu.

10

Kuvio 1 esittää kaaviollisena sivukuvana keksinnön menetelmää soveltavaksi uusitusta fourdrinier-viiraosasta.

Kuvio 2 esittää keksinnön mukaista yläviirayksikköä kaaviollisena sivu-15 kuvana.

Kuvio 3 esittää kaaviollisena sivukuvana erään toisen keksinnön mukaisen muodostusosan.

20 Kuvion 1 mukaisesti uusittava ja parannettava fourdrinier-tasoviirayk-sikkö 10 käsittää runko-osan, joka muodostuu vaakapalkeista 23 ja pys-typalkeista 24 ja 25. Tasoviirasilmukka 11 kulkee rintatelalta 12 lähtien vaakatasossa T-T juoksuaan, jolla viirasilmukan 11 sisällä on sinänsä tunnettu vedenpoistokalusto, johon kuuluvat rintapöytä 13', 25 tasoimulaatikot 13,15 ja 17 sekä foilit 14,18. Telojen 19 ja 20 välisellä alaviistolla juoksulla raina W irrotetaan viirasta 11 ja siirretään pick-up-huovalle 21 pick-up-telan 22 imuvyöhykkeen 22a vaikutuksella. Viiran 11 paluujuoksua ohjaavat johtotelat 16.

30 Kuten edellä todettiin viimeaikoina ovat yleistyneet tasoviiraosien uusinnat, joiden tarkoituksena on joko paperin laatuominaisuuksien parantaminen ja/tai paperikoneen tuotantonopeuden nostaminen. Näissä ja muissa keksinnön tarkoituksissa kuvion 1 mukaisesti on fourdrinier-viirayksikön 10 yläpuolelle olennaisesti sen keskikohdalle sovitettu 35 yläviirayksikkö 30, jonka runko-osa 35 on pystypalkkien 24 varassa.

Yläviirayksikön 30 toimintaan vaikuttavat parametrit näkyvät parhaiten 5 82084 kuviosta 2. Keksinnön mukaista yläviirayksikköä 30 käytettäessä on fourdrinier-tasoviiraosaan 10 tarpeen tehdä hyvin vähäisiä modifikaatioita sen laitteiden jäädessä suurimmaksi osaksi ennalleen. Muutokset rajoittuvat siihen, että tasoviiraosan 10 keskialueelta poistetaan 5 esim. kolme peräkkäistä tasoimulaatikkoa ja niiden tilalle sovitetaan viiran 11 kulkusuunnassa ensimmäiseksi sileäpintainen ja umpikantinen, verraten suuren kaarevuussäteen Rx omaava muodostuskenkä 41 ja jälkipuolelle listakannella 36 varustettu muodostuskenkä, jonka kannella on suuri kaarevuussäde R5 ja jonka sisätila on yhdistetty imulähteeseen (-10 P). Mainittujen kaarevapintaisten (RltR5) kenkien 41 ja 45 keskivälille viiran 11 silmukan sisälle sovitettu kapeampi kenkä 43, joka saattaa muistuttaa foilia. Keskikengän 43 viiraa 11 ohjaava yläpinta on sopi-vimmin pienen etäisyyden H1 kenkien 41 ja 45 tangenttitason alapuolella.

15 Yläviirayksikön 30 viirasilmukka 31 on johtotelojen 32,33 ja 34 ohjaama. Ainakin jälkimmäinen johtoteloista 34 on varustettu käytöllä 35. Johtotelat 32,33 ja 34 on varustettu sinänsä tunnetusti kaavarein 37. Yläviiran 31 silmukan sisälle on sovitettu yhtenäisenä yksikkönä veden-poistolaatikko 40, joka alasivuun on integroitu kaksiviiraisen muodos-20 tusvyöhykkeen kulkua ohjaavat kapeat listamaiset kengät 42 ja 44, jotka tulevat sijaitsemaan alaviirayksikön vastaavien vedenpoistoelimien 41,43 ja 45 olennaisesti keskiväleissä. Täten uusinnassa lisättävien, kaksiviiraisella muodostusvyöhykkeellä toimivien kenkien 41,42,43, 44 ja 45 keskinäiset etäisyydet LlfL2,L3 ja Lj, ovat sopivimmin keskenään 25 olennaisesti yhtäsuuret. Kaarevuussäteet R1,R2,R3 ja R* ovat yleensä välillä 2000-4000 mm, sopivimmin n. 3000 mm.

Keksinnön eräänä tärkeimpänä vaikutustapana on se, että yksiviiraisella alkuosuudella viiran 11 läpi tapahtuvan vedenpoiston suunta käännetään 30 vastakkaiseksi eli ylöspäin viiran 31 läpi tapahtuvaksi vedenpoistoksi. Tässä tarkoituksessa ensimmäinen kenkä 41 on umpikantinen, mikä pakottaa veden poistumaan nuolten F2 suunnassa yläviiran läpi. Kaksiviiraisella osuudella tapahtuvasta vedenpoistosta ensimmäisen kengän 41 alueella tapahtuva vedenpoisto muodostaa valtaosan esim. noin 90 %. Ensim-35 mäisen kengän 41 alueella yläviiran 31 läpi tapahtuva vedenpoisto on muodostusosan kokonaistoiminnan kannalta erittäin olennainen. Tämän 6 82084 vuoksi kyseinen vedenpoisto-osuus on sopivaa järjestää säädettäväksi. Tässä tarkoituksessa yläviiran 31 johtotela 32 on järjestetty nuolen S suunnassa lähinnä pystytasossa asemaltaan säädettäväksi niin, että kaksiviiraisen osuuden ja kengän 41 yhteinen peittokulma a muuttuu.

5 Mitä suurempi kulma a sitä suurempi on yläviiran 31 läpi tapahtuva vedenpoiston osuus ensimmäisellä kengällä 41. Jos esim. ensimmäisen kengän 41 kaarevuussäde Rj — 3000 mm ja leveys 1Q on 300-500 mm on kulma a esim. välillä a = 2°...12°. Mainitun peittokulman a säätämistä varten voidaan ensimmäinen kenkä 41 järjestää myös kallisteltavaksi, siis 10 pituusakselinsa suunnassa kierrettäväksi tai jopa siirrettäväksi vaakasuunnassa ja/tai pystysuunnassa. Tässä yhteydessä tarvittaville laitteille on jo keksitty ratkaisu hakijan em. FI patentissa 62873 - US patentti 4.416.731.

15 Keksinnön mukaisesti kaksiviirainen muodostusvyöhykkeen, joka rajoittuu viivojen K1(K2 (kuvio 2) välille, kulku on loivasti, pääasiallisesti sinimuotoisesti aaltoileva, niin että aallon alueella H - 35-60 mm, amplitudi H on alueella H - 35-60 mm, sopivimmin H - 40-50 mm. Kaksiviiraisen osuuden kulku alkaa solidikantiselta muodostuskengältä 41 sen 20 tuloreunan 41' tangenttitason ollessa tasoviiran alkuperäinen taso T- T. Tämän jälkeen kaksiviirainen vyöhyke kaareutuu alaspäin kengän 42 ohjaamana, minkä jälkeen se kaareutuu taas ylöspäin alaviirayksikön 10 sisällä olevan kapean kengän 43 ohjaamana. Tämän jälkeen viirojen 11,31 juoksu kaareutuu alaspäin yläviirayksikön 30 kapean kengän 44 ohjaamana 25 palautuen alkuperäiseen tasoon T-T listakantisen 46 kengän 45 ohjaamana. Vaikka kengät 42,43 ja 44 ovat varsin kapeita viirojen 11 ja 31 etenemissuunnassa, muodostuu kaksiviiraisesta osuudesta kokonaisuudessaan jouheasti, pääasiallisesti sinimuotoisesti aaltoileva dynaamisten voimien johdosta. Kengän 41 alueella kaksiviiraisella muodostusvyöhyk-30 keellä vaikuttava vedenpoistopaine on tunnetusti Px - T2/R1( missä T2 on yläviiran 31 kiristys (N/m). Vastaavasti kengän 42 alueella vaikuttava vedenpoistopaine P2 - T1(/R2 (Tt - alaviiran kiristys (N/m)). Kengän 43 alueella vaikuttava vedenpoistopaine on P3 - T2/R3. Kengän 44 alueella vaikuttava vedenpoistopaine P4 - T2/R* ja kengän 45 alkureunan läheisyy-35 dessä vaikuttava vedenpoistopaine P5 - T2/R5. Kiristykset Tx ja T2 ovat

II

7 82084 sopivimmin luokkaa 5-8 kN/m ja kaarevuussäteet RltR2,R3 ja R4 luokkaa 3000 mm.

Kuviossa 3 on esitetty eräs vaihtoehtoinen keksinnön toteutusmuoto, 5 joka sopii esim. suhteellisen ohuille paperilaaduille. Kuvion 3 toteu-tusesimerkki poikkeaa kuvion 1 mukaisesta ensinnäkin siinä, että sen yläviirayksikkö 30 on sijoitettu varsin lähelle perälaatikkoa 25. Näin ollen alaviiran 11 muodostama yksiviirainen alkuosuus 10a muodostuu suhteellisen lyhyeksi niin, että sen alueella on vain kaksi rintapöytää 10 13" tai vastaavaa, jonka toisen yläpuolella on jo ylävirran 31 rintate- la 32, joka on pystysuunnassa S säädettävä. Kuvion 3 mukaisesti kaksi-viiraisella osuudella on vain kaksi muodostuskenkää, nimittäin verraten leveä ensimmäinen umpikantinen kenkä 41, joka saa aikaan huomattavan suuren vedenpoiston määrän nuolen Fj suunnassa yläviiran 31 läpi 15 ja laatikkoon 40'. Koska verraten lyhyellä yksiviiraisella alkuosuudel-la 10a on jäänyt vielä varsin runsaasti vettä poistamatta, on kengän 41 alueella tapahtuvan vedenpoisto-osuus edellä mainittua suurempi. Veden-poistolaatikon 40’ yhteydessä on ensimmäistä kenkää 41 olennaisesti kapeampi toinen kenkä 42, joka on listamainen ja joka aikaansaa "kuo-20 pan" viirojen 11 ja 31 kulussa. Tämän jälkeen kaksiviiraisella osuudella on alaviiraa 11 vasten tasoimulaatikot 46, joiden alueella viirojen 11 ja 31 yhteinen juoksu palaa hyvin loivasti yläviiran tasoon T-T ja jotka vielä täydentävät vedenpoistoa. Jälkimmäisen laatikon 46 ja sitä seuraavan tasoimulaatikon 17' alueella yläviira 31 erkanee alaviIrasta. 25 Tasoimulaatikko 17' varmistaa sen, että raina W seuraa alaviiraa 11. Muissa suhteissa kuvion 3 esittämän muodostusosan rakenne ja toiminta on pääasiassa edellä kuvioiden 1 ja 2 yhteydessä selotetun kaltainen. Kuviossa 3 tasoimulaatikot 46' suureksi osaksi vastaavat kuvioissa 1 ja 2 esitettyä listakannella 36 varustettua muodostuskenkää 45.

30

Seuraavassa selostetaan keksinnön mukaisen muodostusosan toiminnan pääpiirteet sekä eri parametrien vaikutus siihen. Tasoviiraosan 10 toiminta on yksiviiraisella alkuosuudella 11a normaali. Perälaatikko 25 syöttää kuitususpensiosuihkun J tasoviiraosalle viirapöydän 13' kohdalle, 35 jonka alueella ja jälkeen massasta poistuu vettä lähinnä vain painovoi-maisesti ja vedenpoistokaluston 13,14,15 edesauttamana. Yläviirayk- * 82084 sikkö 30 ja sen määrittelemä kaksiviirainen muodostusvyöhyke on siten sijoitettu, että kaksiviiraisen osuuden alkuviivalla Kx on muodostuneen kuitukerroksen W„ kuiva-ainepitoisuus luokkaa 1 % - 1,5 %. Jos kuituker-roksen kuiva-ainepitoisuus on tätä raja-arvoa olennaisesti suurempi 5 kuitukerroksen tullessa yläviirayksikön 30 vaikutuspiiriin, ei keksinnön mukaisia tavoitteita ainakaan kaikilta osin pystytä saavuttamaan. Tämä koskee ennenkaikkea yläviirayksikön 30 vaikutusta muodostuvan rainan symmetrisyyteen ja formaatioon.

10 Kaksiviiraisella muodostusvyöhykkeellä K1-K2 aluksi kengän 41 etureuna 41' poistaa vähäisesti vettä nuolen Fx suunnassa kaavinvaikutuksella. Kengän 41 alueella sekä sen ja foililistan 42 välisellä alueella vettä poistuu huomattavassa määrin nuolen F2 suunnassa lähinnä yläviiran 31 kiristyspaineen P3 ansiosta ja keskipakovoiman edesauttamana. Yäviiran 15 31 läpi nuolen Fx suunnassa poistuvat vedet johdetaan osaksi veden liike-energian (Auto-slice-vaikutus) ja osaksi vedenkeräyslaatikon 40 imun (-P) vaikutuksesta kanavan 46 kautta nuolen V suunnassa laatikkoon 40 ja siitä edelleen paperikoneen sivulle. Kengän 42 vaikutusalueella määrää viirojen 11,31 välisen kiristyspaineen P2 lähinnä tasoviiran 11 20 kiristys Ti, jolloin vedenpoisto tapahtuu pääasiallisesti nuolen F3 suunnassa. Kenkien 42,43 ja 44 etureunoilla voi olla myös kaavinvaiku-tus, joka jossain määrin poistaa vettä. Alaviirayksikön 10 yhteydessä olevan kengän 43 vaikutusalueella määrää viirojen 11 ja 31 välisen kiristyspaineen yläviiran 31 kiristys T2 aiheuttaen vedenpoiston nuolen 25 Fa suunnassa, mitä edistää viimeisen foilin 44 etureunan kaavinvaikutus. Näin poistuvat vedet siirretään liike-energialla ja alipainevaikutuk-sella (-P) kanavan 47 kautta laatikon 40 välityksellä viiraosan sivulle. Kengän 44 vaikutusalueella määrää kiristyspaineen alaviiran 11 kiristys T3 ja kengän 45 alueella yläviiran 31 kiristys T2. Kengän 45 30 listojen 46 välisistä raoista rainaan W kohdistuva imu poistaa vettä ja ennenkaikkea varmistaa sen, että raina W seuraa tasoviiraa 11 yläviiran 31 erkaantuessa siitä.

Kuviossa 1 yläviirayksikkö 30 on sijoitettu tasoviiran pituuden L,, 35 keskialueelle. Kuvion 1 kaltaisissa toteutuksissa kaksiviiraisen osuuden pituus L verrattuna tasoviiran koko pituudesta L„ riippuu monista 9 82084 eri tekijöistä nun. siitä, onko uusinnan tarkoituksena pääasiallisesti lisätä muodostusosan nopeutta vai pääasiallisesti parantaa rainan for-maatiota, siis vaikuttaa paperin laatuominaisuuksiin. Kuvion 1 kaltaisissa toteutuksissa pituus L on pituudesta L„ välillä 25-40 %, sopivim-5 min välillä 30-35 %.

Mitä tulee vedenpoisto-osuuksiin, niin yksiviiraisella alkuosuudella 11a tapahtuu kokonaisvedenpoistosta noin 85 % - 95 %, sopivimmin n. 90 %. Kaksiviiraisella vedenpoistovyöhykkeellä K^Kj tapahtuva vedenpoisto 10 jakautuu sopivimmin siten, että nuolen F2 suunnassa yläviiran 31 läpi tapahtuvan vedenpoiston osuus kaksiviiraisella osuudella tapahtuvasta kokonaisvedenpoistosta on hyvin suuri n. 80-95 % sopivimmin n. 90 %. Nuolen F3 suunnassa alaviiran 11 läpi tapahtuvan vedenpoiston osuus on 5 % ja nuolen F* suunnassa tapahtuvan vedenpoiston osuus luokkaa alueella 15 L tapahtuvasta vedenpoistosta on luokkaa 10 % lopun jakautuessa muille osuuksille.

Edellä kuvioissa 2 ja 3 esitetyt keksinnön toteutusmuodot poikkeavat toisistaan siinä suhteessa, että kuviossa 2 on kaksiviiraisella veden-20 poistovyöhykkeellä kenkien 41,42,43,44 ja 45 ohjaamana kaksi aaltoa, joista ensimmäisen aallon pituus on L2 + 1¾ ja toisen aallon pituus on L3 + L4. Kuviossa 3 on vain yksi "aalto", jonka kengät 41 ja 42 pääasiassa määrittävät.

25 Keksinnön mukaisesti kaksiviiraisen juoksun kulku on sitä ohjaavien kenkien kohdalla olennaisesti sinimuotoinen. Keksinnön tarkoitusperien kannalta on hyvin tärkeätä se, että mainitun sinikäyrän muoto on sopivan loiva. Tätä seikkaa kuvaa parhaiten suhde f - λ/Η, missä λ - aallonpituus (huipusta huippuun) ja aallon amplitudi H (korkeusero huipun 30 ja laakson välillä). Keksinnön tarkoitusperien kannalta mainittu suhde f - 10-25, sopivimmin 12-20. Mainitun aallon pituus λ on sopivimmin alueella λ - 500-1000 mm ja amplitudi alueella n. 35-60 mm sopivimmin noin 40-50 mm. Kaksiviiraisen vyöhykkeen juoksu poikkeaa jonkin verran sinimuotoisesta aallosta lähinnä sen vuoksi, että kuvioiden 1 ja 2 35 mukaisessa toteutuksessa alaviiran 11 sisällä olevat ensimmäinen ja viimeinen kenkä 41 ja 45 ovat olennaisesti leveämpiä kuin toinen, koi- 10 82084 mas ja neljäs kenkä 42,43 ja 44.

Aaltoileva keksiviirainen muodostusvyöhyke on kokonaisuudessaan ala-viiran perustason T-T alapuolella, edullisesti vieläpä niin, että kape-5 an keskikengän 43 ohjauspinta on pienen etäisyyden Hx tason T-T alapuolella.

Seuraavassa esitetään patenttivaatimukset, joiden määrittelemän keksinnöllisen ajatuksen puitteissa keksinnön eri yksityiskohdat voivat 10 vaihdella ja poiketa edellä esitetystä.

Claims (4)

1. Paperikoneen fourdrinier-viiraosan uusintaan tarkoitettu yläviirayk-sikkö (30), joka käsittää runkorakenteen (35) sekä sen varaan asennet- 5 tujen johtotelojen (32,33,34), joista yksi on rintatela (32), ja sta-tionääristen kenkäelimien ohjaaman yläviiran (31) silmukan, joka toimii yhteistoiminnassa mainittuun fourdrinier-viiraosaan kuuluvan alaviiran (11) silmukan kanssa osalla (L) tämän alaviirasilmukan pituutta (Lc) siten, että yläviirasilmukalla (31) ja alaviirasilmukalla (11) on yh-10 teinen juoksu, jonka alueella mainittujen viirojen (11,31) väliin johdetusta vesipitoisesta kuitukerroksesta (Wc) , joka on muodostunut ala-viiran (11) alkuosuudella (11a) ennen mainittua yhteistä juoksua, poistetaan vettä sekä etenkin yläviiran (31) että alaviiran (11) läpi olennaisesti käyttämällä hyväksi stationäärisiä kenkäelimiä (41,42,43,44, 15 45,46'), joista osa on sijoitettu yläviirasilmukan (31) sisäpuolelle ja osa alaviirasilmukan (11) sisäpuolelle, joista kenkäelimistä (41,42,43, 44,45) viirojen kulkusuunnassa järjestysluvultaan parittomat on sijoitettu alaviirasilmukan (11) sisäpuolelle ja vastaavasti parilliset yläviirasilmukan (31) sisäpuolelle, joiden ylä- ja alaviirasiImukoiden 20 (11,31) yhteinen juoksu alkaa mainitun ensimmäisen kenkäelimen (41) alueella, jotka kenkäelimet (41,42,43,44,45) ovat korkeussuunnassa siten sijoitettuina, että kaksiviirainen osuus on niiden vaikutuksella ohjattu kulkemaan tasoviiraosan yläjuoksun alkuperäisen tason alapuolella (T-T) olennaisesti sinimuotoista aaltorataa, tunnettu 25 siitä, että aaltorata on loivasti aaltoileva siten, että aallon pituuden suhde aallon amplitudiin H on alueella A/H - 10-25, sopivimmin A/H - 12-20 ja että mainittu aallon pituus A on alueella A - 500-1000 mm ja mainittu amplitudi H alueella H - 35-60 mm, sopivimmin alueella H - 40-50 mm. 30

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen yläviirayksikkö, tunnettu siitä, että aaltoradan kulkua ohjaavan ensimmäisen kenkäelimen (41) leveys (L10) viirojen (11, 20) kulkusuunnassa on välillä Ll0 - 300 mm - 500 mm. 35

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen yläviirayksikkö, tunnet- i2 82084 C u siitä, että aaltoradan kulkua ohjaavan toisen kenkäelimen (42) muodostaa vähintään yksi n. 50-100 mm levyinen lista.

5. Jonkin patenttivaatimuksen 1-3 mukainen yläviirayksikkö, t u n -5 n e t t u siitä, että aaltoradan kulkua ohjaavan neljännen kenkäelimen (44) muodostaa n. 40-70 mm levyinen lista. Il i3 82084 1. Övre viraenhet (30) avsedd för förnyande av fourdrinier-viradelen i en pappersmaskin, vilken enhet (30) innefattar en stomkonstruktion (35) 5 samt en Övre viraslinga (31) som är styrd av styrvalsar (32,33,34) som är monterade sä att de är stödda av stomkonstruktionen, av vilka en är en bröstvals (32), och stationära skoorgan, vilken slinga saraverkar med en undre viraslinga (11) som hör tili nämnda fourdrinier- viradel pä en del (L) av längden (Le) av denna undre viraslinga pä sädant sätt, att 10 den övre viraslingan (31) och den undre viraslingan (11) har ett gemen-samt lopp, pä vars omräde man avlägsnar vatten frän det vattenhaltiga fiberskiktet (W0) som letts mellan nämnda viror (11,31), vilket fiber-skikt bildats pä begynnelseandelen (11a) av den undre viran (11) före nämnda gemensamma lopp, bäde genom särskilt den övre viran (31) och den 15 undre viran (11) väsentligen genom utnyttjande av stationära skoorgan (41,42,43,44,45,46'), av vilka en del är placerade innanför den övre viraslingan (31) och en del innanför den undre viraslingan (11), av vilka skoorgan (41,42,43,44,45) de med udda ordningstal är i virornas löpriktning placerade innanför den undre viraslingan (11) och pä mot-20 svarande sätt de med jämnt ordningstal innanför den övre viraslingan (31), varvid det gemansamma loppet av de övre och nedre viraslingorna (11,31) börjar pä omrädet av det första skoorganet (41), vilka skoorgan (41,42,43,44,45) är i höjdriktningen sälunda placerade, att andelen med dubbel vira är genom inverkan av dessa styrd att nedanför (T-T) den 25 ursprungliga nivän av det övre loppet av andelen med pian vira löpa en väsentligen sinusformad vägbana, kännetecknad därav, att vägbana är längsluttande väkig pä sädant sätt, att förhällandet mellan väglängden λ och vägamplituden H är inom omrädet A/H - 10-25, lämpli-gast A/H - 12-20 och att väglängden A är inom omrädet A - 500-1000 mm, 30 och nämnda amplitud inom omrädet H - 35-60, lämpligast inom omrädet H - 40-50 mm. 2. övre viraenhet enligt patentkravet 1, kännetecknad därav, att bredden (L10) av det första skoorganet (41) som styr loppet 35 av vägbana i virornas (11,20) löpriktning är Ll0 - 300 mm - 500 mm. i4 82084 3. Övre viraenhet enligt nägot av patentkraven 1 eller 2, känne-t e c k n a d därav, att andra skoorgan (42) som styr loppet av nämnda vagbana bildas av minst en list med en bredd pä ca 50-100 mm. 5 4. Övre viraenhet enligt nägot av patentkraven 1-3, känne - t e c k n a t därav, att det fjärde skoorganet (44) som styr loppet av vägbana bildas av en list med en bredd pä ca 40-70 mm. n