FI82021C - Svaveltrioxidabsorptionskolonn och -foerfarande. - Google Patents

Description

1 82021

Rikkitrioksidin absorptiokolonni ja -menetelmä Tämä keksintö kohdistuu menetelmiin ja laitteeseen väkevöidyn rikkihapon valmistamiseksi absorboimalla 5 rikkitrioksidin rikkihappoon.

Valmistettaessa rikkihappoa rikkidioksidista tavanomaisen kontaktimenetelmän mukaan saadaan kuivaa rikkidiok-sidikaasua, joka johdetaan katalyyttikerrossarjän lävitse, jolloin oleellisesti kaikki rikkidioksidista muuttuu rikki-10 trioksidiksi. Rikkitrioksidi absorboidaan sitten rikkihappoon yhdessä tai useammassa absorptiotornissa savuavan rikkihappovirran saamiseksi.

Tyypillisesti rikkitrioksidikaasuvirta katalyyttisistä konvertterikerroksista sisältää 5-13 tilavuusprosent-15 tia rikkitrioksidia ja jäähdytetään yleensä alueella 160-260°C olevaan lämpötilaan ennen absorptiovaihetta. Rikkitrioksidi poistetaan tyypillisesti kaasuvirrasta vastavirta-absorption avulla rikkihapolla tiilivuoratussa, pakatussa absorptiotornissa.

20 Seurauksena erittäin suurista lämpömääristä, joita muodostuu rikkitrioksidia absorboitaessa ja halusta välttää absorboitumattoman rikkitrioksidin siirtyminen poistokaasu-virtaan, vaativat absorptiotornit suuren hapon läpikulku-virtauksen, jos halutaan välttyä liian kuumalta, syövyttä-25 vältä hapolta. Edelleen on myös edullista, että vältytään hapon suurilta pitoisuusalueilta käyttämällä riittävän suurta absorptiohappovirtaa. Tyypillisesti happotuotteen poisto-virta edustaa vain 5-10 prosenttia absorptiotornipakkausten ja liittyvän putkiston sisältämästä, kiertävästä happovir-30 rasta. Käytettäessä taloudellisesti saatavia materiaaleja ovat hapon lämpötilat tyypillisesti 120°C saakka.

Vastavirtaan tapahtuva hapon alaspäin suuntautunut virtaus ja ylöspäin suuntautunut kaasuvirtaus tornin täytteen lävitse vaatii tornin suunnittelun siten, että muodos-35 tuu riittävästi tyhjää tilaa kahden virtauksen vuorovaikutusta ja toistensa ohikulkua varten ja vältytään 2 82021 "ylivuodoksi" kutsutulta tilanteelta, jolloin kaasuvir-taus estää nesteen poistumisen täytteen lävitse. Tämä hankaluus on vaikein siellä, missä kaasu ensin saapuu täytteeseen, koska siellä kaasun virtaus on suurin kaa-5 sussa läsnäolevan rikkitrioksidin vuoksi ja myös kuumin (siten tiheys on pienin), mikä aiheuttaa kaasun suuren tilavuusmäärän virtauksen täytteessä olevien aukkojen lävitse. Epäkohtaa suurentaa se, että alaspäin suuntautuva nestevirtaus on myös suurin täytteen alaosassa, koska hap-10 po absorboi pääosan rikkitrioksidista kaasusta tässä alueessa.

Esillä olevan rakenteen mukaiset absorptiotornit vaativat jakolaitteet täytteen päällä saapuvan absorboivan hapon levittämiseksi täytteen ylitse niin, että täytteen 15 pinnat kokonaisuudessaan kostuvat rikkitrioksidin maksimi-absorption saamiseksi.

Tavanomaisten absorptiotornien suurena epäkohtana on paksujen tiilivuorausten tarve tornin sisällä kuumien tornivaippojen ja kuumien vuorausten välttämiseksi tiili-20 vuorauksen takana. Kuumaa kaasua (160-200°C) syötetään tyypillisesti tornin alaosaan välittömästi tiilivuorauksen viereen, joka kostuu epäedullisesti vain ajoittain. Tällainen tiilivuoraus lisää tornin hintaa ja on vaikea asentaa asianmukaisesti.

25 Lisäksi esiintyy tyypillisesti kaksi vastakkaista vaatimusta, jotka täytyy täyttää poistettaessa rikkidioksidia happoabsorption avulla. Vaaditaan rikkitrioksidin kokonaispoisto kaasusta ylittämättä käytetylle rikkihapolle annettuja väkevyys- ja lämpötilarajoja ja toiseksi vaadi-30 taan oleellisesti kaiken rikkitrioksidin poisto kaasusta hyötysuhteen lähentyessä 99,9 prosenttia tai suurempaa arvoa.

Ensimmäinen vaatimus täytetään tavallisesti tornin täytteen 15-20 % olevassa alaosassa, s.o. täytteen ensim-35 mäisessä osassa, joka koskettaa saapuvaa kaasua. Tämä

II

3 82021 vaatimus määrää tornin läpimitan ja on siten tornin kustannusten perustekijä. Loppuosa 80-85 % täytteestä aiheuttaa rikkitrioksidin absorption niillä suurilla tasoilla, jotka ympäristöviranomaiset vaativat ja jolloin ei vaa-5 dita näin suurta tornin läpimittaa tai suurta happovir-tausta.

Siten tavanomaisten absorptiotornien seuraava epäkohta on se, että tornien koko yläosassa on liian suuri verrattuna tornin muuhun osaan ja kaasun tiheyteen sekä 10 happovirtaukseen tässä yläosassa.

Nykyisissä menetelmissä valmistettaessa rikkihappoa kaksoisabsorptiojärjestelmää käytettäessä on kaksi absorp-tiotornia, joissa molemmissa esiintyy edellä mainitut epäkohdat.

15 Esillä olevan keksinnön kohteena on absorptiotornin ja -menetelmän kehittäminen, jolloin tornin koko ja hapon kierrätysnopeus tornin täytteessä on alennettu tavanomaista pienemmälle tasolle.

Keksinnön seuraavana kohteena on kaasun haitallisen 20 vaikutuksen pienentäminen rakennemateriaaleihin tornin pohjalla niin, että voidaan käyttää ohuempaa tiilivuoraus-ta tai sitä ei tarvitse käyttää lainkaan.

Siten erään kohtansa mukaan keksintö antaa rikkitrioksidin absorptiotornin, joka käsittää: 25 (a) ulkokuoren; (b) rikkihapon ruiskutuskammion mainitun ulkokuoren alaosassa; (c) rikkitrioksidin absorptiotäytettä olevan alueen mainitun ruiskutuskammion yläpuolella mainitussa ulkokuo- 30 ressa; (d) välineet rikkihappovirran ruiskuttamiseksi mainitussa ruiskutuskammiossa; (e) välineet rikkitrioksidia sisältävän kuuman kaa-suvirran syöttämiseksi mainittuun ruiskutuskammioon, jolloin 35 muodostuu laimentunut rikkitrioksidikaasuvirta; 4 82021 (f) välineet mainitun laimentuneen rikkitrioksidi-kaasuvirran syöttämiseksi mainittuun absorptiotäytetilaan; (g) välineet rikkihappovirran syöttämiseksi mainittuun absorptiotäytetilaan; 5 (h) välineet rikkihappovirran talteenottamiseksi mainitusta ruiskutuskammiosta ja mainitusta absorptioti-lasta; ja (i) välineet muodostuneen kaasuvirran talteenottamiseksi mainitusta absorptiotäytetilasta.

10 Keksinnön suositeltavassa toteutuksessa käytetään edellä esitettyä tornia, joka edelleen käsittää mainitun tornin ulkopuolella olevan sivuruiskutuskammion, joka on yhdistetty mainittuun rikkihapon ruiskutuskammioon.

Seuraavana kohtana keksintö antaa menetelmän väke-15 vöidyn rikkihapon valmistamiseksi rikkitrioksidia sisältävästä kuumasta kaasuvirrasta, mikä menetelmä käsittää: (a) mainitun kaasuvirran syöttämisen absorptiotor-nissa olevaan rikkihapon ruiskutuskammioon; (b) ensimmäisen kierrätetyn rikkihappovirran ruis-20 kuttamisen mainitussa ruiskutuskammiossa mainitun rikki- trioksidin pääosan absorption suorittamiseksi mainitusta kaasuvirrasta mainittuun kierrätettyyn rikkihappoon ensimmäisen rikastetun rikkihappovirran ja laimentuneen rikki- i· trioksidikaasuvirran muodostamiseksi: 25 (c) mainitun laimentuneen rikkitrioksidikaasuvir- ran syöttämisen rikkitrioksidin absorptiotäytteeseen, joka sijaitsee mainitun ruiskutuskammion yläpuolella mainitussa absorptiotornissa; (d) toisen kierrätetyn rikkihappovirran syöttämisen 30 mainittuun rikkitrioksidin absorptiotilaan oleellisesti kaiken mainitun rikkitrioksidin absorption suorittamiseksi, joka on jäänyt jäljelle mainittuun laimentuneeseen rikki-trioksidikaasuvirtaan, toisen rikastuneen rikkihappovirran ja oleellisesti rikkitrioksidia sisältämättömän kaasuvir-35 ran muodostamiseksi;

II

5 82021 (e) mainittujen ensimmäisen ja toisen rikastuneiden rikkihappovirtojen talteenoton; ja (f) mainitun oleellisesti rikkitrioksidia sisältämättömän kaasuvirran talteenoton.

5 Ensimmäinen ja toinen kierrätetty happovirta, jotka syötetään ruiskutuskammioon ja absorptiotäytetilaan vastaavasti, voidaan saada yhteisestä lähteestä tai kumpikin voidaan saada sopivasta ja erillisestä happopiiristä, joita käytetään täydellisessä rikkihapon valmistuslaitoksessa.

10 Esimerkiksi kierrätetty happo täytettyyn absorptiotorniin voidaan saada myös joko primäärisestä tai lopullisesta tor-nihapon kuivauspiiristä tai näiden yhdistelmistä. Ruiskutuskammioon syötettävä happo voidaan saada jostakin edellä mainitusta absorptiotäytetilan happolähteestä tai jostain 15 muusta erillisestä piiristä. Edullisesti nämä kaksi happo-syöttöä saadaan kiertävän hapon yhteisestä lähteestä, jolloin ruiskutuskammion tilavuus on suurempi kuin täytetyn absorptiotilan hapon tilavuus.

Siten keksinnön suositeltava piirre kohdistuu edellä 20 esitettyyn menetelmään, jolloin mainittu ensimmäinen, kierrätetty rikkihappovirta muodostaa pääosan kierrätetystä, yhteisestä rikkihappovirrasta ja mainittu toinen kierrätetty rikkihappovirta muodostaa vähäisemmän osan mainitusta yhteisestä kierrätetystä rikkihappovirrasta.

25 Täytettyyn absorptiotilaan ja ruiskutuskammioon syötettyjen, kierrätettyjen happojen suhteelliset määrät määräytyvät hapon lämpötilojen ja väkevyyksien mukaan halutuissa, rikastetuissa happovirroissa. Normaaleissa käyttö-olosuhteissa hapon virtausvaatimus ruiskutuskammioon on 30 yleensä suurempi kuin täytettyyn absorptiotilaan johdetun hapon määrä. Kuitenkin tapauksessa,jossa on otettava huomioon energian talteenotto tai muita merkittäviä näkökohtia, on mahdollista, että suhteellista virtausmäärää voidaan vaihdella siten, että huomioidaan vastakkainen näkö-35 kohta. Eräs tällainen tapaus voi esiintyä, jos halutaan 6 82021 erittäin kuumaa happoa ruiskutuskammiosta, jolloin vaadittaisiin ruiskutuskammioon syötetyn happokierrätyksen tilavuuden pienentämistä.

Kaksi rikastettua happovirtaa voidaan joko yhdistää 5 tornissa poistettavaksi happoseoksena tai poistaa tornista erillisinä virtoina, jotka saadaan täytetystä absorptio-tornista ja ruiskutuskammiosta erikseen. Ensimmäisessä tapauksessa, jolloin kaksi rikastettua happovirtaa yhdistetään, on edullista, että saadaan "yhteinen" happosiirtopii-10 ri, mikäli se kohdistuu keksinnön mukaiseen menetelmään.

Toisaalta termillä "erillinen" piiri tarkoitetaan, että ei tapahdu rikastettujen happovirtojen suoraa sekoittumista keskenään, jotka poistuvat täytetystä absorptiotilasta ja ruiskutuskammiosta.

15 Täten voidaan havaita, että rikastuneet hapot, jot ka valmistetaan kahdessa erillisessä alueessa tornissa, voidaan haluttaessa yhdistää keskenään ja/tai jonkun muun sopivan hapon kanssa, jota kierrätetään täydellisessä rik-kihappolaitteessa.

20 Suositeltavassa toteutuksessa rikastuneen hapon, joka saadaan täytetystä absorptiotilasta, annetaan siirtyä ruiskutuskammion lävitse ja joka täten yhdistyy ruiskutus-kammiosta saatavan rikastuneen hapon kanssa.

Keksinnön ymmärtämiseksi paremmin esitellään seuraa-25 vassa keksinnön suositeltavia toteutuksia vain esimerkin avulla mukaan liitettyihin piirroksiin liittyen, jolloin:

Kuvio 1 esittää pystyleikkausta keksinnön mukaisesta rikkitrioksidiabsorptiotornista;

Kuvio 2 esittää kaaviollista leikkauskuvaa happo-30 ruiskujen sijoittelusta kuvion 1 mukaiseen torniin;

Kuvio 3 esittää pystyleikkausta kuvion 1 mukaisesta tornista, joka on varustettu happoruiskujen sivuryhmällä ja

Kuviot 4, 5 ja 6 esittävät kaaviollisesti keksinnön 35 mukaiseen absorptiotorniin liitetyistä happokierrätysjärjestelmistä.

Il 7 82021

Kuviossa 1 esitetty absorptiotorni käsittää hiili-teräskuoren 11, jossa on poistokaasun poistoaukko 12 yläosassa ja kuuman kaasun syöttöaukko 13 ja hapon poisto-aukko 14 pohjalla.

5 Kuoressa 11 on sen alaosassa sisäpuolinen vuoraus 15, joka on valmistettu haponkestävistä tiilistä ja keraamisesta tukialustasta 16, jotka yhdessä kuoren pohjan kanssa muodostavat rikkihapporuiskutuskammion 17. Kammioon 17 on sijoitettu ryhmä hapon jakoruiskuja 18 yhteydessä ha-10 pon syötön 19 kanssa.

Ulkokuoressa 11 tukialustan 16 yläpuolella on rikki-trioksidin absorptiotila 20, joka on täytetty keraamisilla satulamaisilla täytekappaleilla, joiden lävitse kaasu ja happo voivat perkoloitua perusteellisen ja läheisen koske-15 tuksen muodostamiseksi niiden välille.

Ulkokuoren 11 yläosassa on hapon syöttöaukko 21 ja valurautaa oleva hapon jakolaite 22, jonka yläpuolella on sumuneroitin 23, joka on valmistettu ruostumattomaan teräs-kehykseen sisältyvistä lasikuiduista.

20 Kuviossa 2 on esitetty ryhmä happoruiskuja 18, jot ka muodostuvat useista yhdensuuntaisista putkista, joissa on useita pienen painehäviön omaavia suuttimia 24. Vaihtoehtoisesti ruiskuryhmä voidaan sijoittaa säteettäisiksi suutinryhmiksi ruiskutuskammioon.

25 Ruiskuryhmä, joka muodostaa välineen rikkihapon ruiskuttamista varten ruiskutuskammioon 17, voi, vaihtoehtoisissa toteutuksissa, syöttää happoa myötäsuuntaisina, vastasuuntaisina tai poikkisuuntaisina virtauksina, koska ei esiinny rikkitrioksidin vastapainetta rikkihapon suh-30 teen. Ruiskuryhmä voidaan tyypillisesti tarkastaa ja korvata.

Kuviossa 3 on esitetty suositeltavampi keksinnön • mukainen absorptiotorni, jossa kuvion 1 mukaista ulkokuor ta 1 1 on muutettu kiinnittämällä siihen kuuman kaasun 35 syöttöputki 25, joka on valmistettu teräksestä ja vuorattu β 82021 haponkestävillä tiilillä. Putken 25 sivut muodostavat tornin ulkopuolella olevan sivuruiskutuskammion 27 ja tässä kammiossa 26 on sivuryhmä happoruiskuja 28.

Kuvion 3 mukaisen tornin vaihtoehtoisessa toteutuk-5 sessa ruiskuryhmä voidaan sijoittaa ulkopuoliseen, laajennettuun, alaspäin virtaavaan pystysuoraan putkeen kuuman rikkitrioksidikaasun käsittelemiseksi ennen sen saapumista torniin.

Kuviossa 4 on esitetty yhteinen happokierrätyspiiri 10 yhdistettynä absorptiotorniin, jolloin ensimmäinen ja toinen rikastettu rikkihappovirta saatuna vastaavasti ruisku-tuskammiosta ja täytetystä absorptiotilasta, yhdistetään tornissa ja poistetaan pumppaamalla tankkiin 29. Happoa tankista 29 kierrätetään ja jäähdytetään lämmönvaihtajän 15 30 lävitse ruiskutuskammioon 17 ja täytettyyn absorptio- tilaan 20 pääosana ja sivuosana vastaavasti. Tuotteen pois-toputki 31 on sijoitettu sopivasti esitetyllä tavalla.

Kuviossa 5 on esitetty vaihtoehtoinen, yhteinen ha-ponkierrätyspiiri, jossa lämmönvaihdin 30 on sijoitettu 20 ruiskutuskammion happovirran poistokohdan jälkeen ja ennen saapumista täytettyyn absorptiotilaan. Tällainen järjestely sallii haluttaessa korkeampien lämpötilojen saavuttamisen kiertävän hapon kokonaismäärän avulla.

Kuviossa 6 on esitetty erilliset hapon kierrätys-25 piirit täytettyä absorptiotilaa ja ruiskutuskammiota varten. Erillinen syöttö ja happopiiri ruiskutuskammiota varten sallii korkeammassa lämpötilassa olevan rikastetun hapon valmistamisen suuremmalla energian talteenotolla.

Toiminnassa keksinnön mukaisia torneja käytetään 30 pääabsorpointilaitteina tyypillisessä 2000 STPD rikkihappo-laitoksessa, jotka vastaanottavat rikkitrioksidikaasuvir-ran 200°C lämpötilassa saatuna 12-prosenttisen rikkidiok-sidivirran 93-prosenttisella konversiolla.

Kuvioihin 1 ja 4 viitaten 15140 1/min oleva yhtei-35 nen kiertävä hapon kokonaisvirta saapuu torniin 80°C

11 9 82021 lämpötilassa 95,5 prosentin pitoisena. Pääosa (9463 1/min) syötetään ruiskutuskammioon ja vähäisempi osa (5678 1/min) täytettyyn absorptiotorniin.

Esitetyissä toteutuksissa tornin läpimitta täytetyn 5 absorptiotilan kohdalla on 6 metriä ja vaaditaan vain 3,6 metrin syvyys tyypilliselle satulapakkaukselle. Tämä poikkeaa pakkaukselle vaadittavasta 6 metrin syvyydestä tavanomaisen rakenteen omaavassa tornissa saman rikkitri-oksidipoistokyvyn saavuttamiseksi.

10 Tornin pohjalta poistoaukon 14 kautta poistuvan hapon lämpötila on tyypillisesti 120°C ja väkevyys 99,2 %. Rikkitrioksidin absorptiohyötysuhde on tyypillisesti suurempi kuin 99,99 %.

Muunnetussa menetelmässä, kuvioihin 1 ja 5 viitaten, 15 torniin täytetyn absorptiotilan tuloaukon 21 kautta saapuvan, kiertävän rikkihapon lämpötila on alempi kuin ruisku-tuskammion syöttöputken 19 kautta saapuvan rikkihapon. Happovirta syötön 19 kautta voidaan jäähdyttää vain 100°C lämpötilaan, kun taas syötön 21 kautta saapuva happovirta 20 jäähdytetään 80°C lämpötilaan. Tässä tapauksessa 84 % ko-konaislämmöstä on nyt käytettävissä lämmönsiirtoon 100°C ' yläpuolelle, kun taas vain määrä oli vain 51 % kokonaisläm- möstä oli käytettävissä ensimmäisen esimerkin menetelmässä, jolloin molemmat happovirrat jäähdytettiin 80°C lämpötilaan. 25 Saatu etu lämmönpoistossa eroittamalla kaksi tapaa sallii merkittävän suunnittelujoustavuuden, mitä ei esiinny nykyisissä yksitornisissa menettelyissä.

Siten voidaan havaita, että esillä olevan keksinnön mukaan saatava parannus rikkitrioksidin absorptioon rikki-30 happoon perustuu absorboivien happoruiskutusten käyttöön rikkitrioksidin esiabsorptiota varten kaasuvirrasta ennen sen saapumista täytemassaan, jolloin nämä ruiskut on sijoitettu tyypillisesti täytteen alapuoliseen tilaan ja halut-! taessa kaasun syöttöputkeen. Happovirta, jota käytetään 35 ruiskutuksiin, on pääosa kierrätetystä haposta absorboivassa järjestelmässä ja vähäistä osaa käytetään absorptio-tornin täytteen kasteluun.

1» 82021

Useita etuja saavutetaan edellä esitetyn esiabsorp-tiomenetelmän avulla.

Ensiksikin tiilivuorausta tai metallia kaasutilan alkuosassa, jossa ruiskuja käytetään, kastellaan jatku-5 vasti kylmällä hapolla, mikä suojaa tiilien takana olevaa vuorausta. Myös voidaan käyttää ohuempia tiilivuorauksia, mikä aiheuttaa pääomakustannusten säästöä.

Vaihtoehtoisissa toteutuksissa viime aikoina kehitettyjen korroosiota kestävien metallien käyttö tornin 10 kaasutilan alkuosassa keksintöä sovellettaessa sallii ha-ponkestävien tiilien täydellisen poistamisen.

Toinen etu perustuu pienempikokoisen tornin käyttöön tuloksena alentuneesta kaasuvirtauksesta, suuremmasta kaasun tiheydestä ja alentuneesta kaasun virtauksesta, 15 mikä vaaditaan täytettä varten. Tyypillisesti tornin läpimittaa voidaan pienentää 25 prosentiin asti keksinnön mukaista menetelmää varten.

Kolmas etu perustuu happovirtauksen pienenemiseen jakelujärjestelmissä, mikä sallii ohuempien putkien ja 20 vastaavien osien käytön tornin yläosassa.

Vielä seuraava etu perustuu kykyyn muuttaa happo-virtausta ruiskuihin muutosten mukaan rikkitrioksidin absorptiossa, jolloin kuitenkin täytteen kastelu pysyy muuttumattomana. Tavanomaisten jakelulaitteiden toimintaa 25 ei voida helposti keskeyttää virtauksessa, kun taas voidaan suunnitella ruiskutusjärjestelmiä, jotka voivat toimia alennetussa paineessa ja yksittäisten suuttimien toiminta voidaan tarvittaessa keskeyttää. Tämä etu on erikoisen käyttökelpoinen, jos suoritetaan energian talteenotto 30 absorptiomenetelmässä.

Vielä seuraava etu perustuu ruiskuihin liittyvän päälämmönpoiston, jolloin hapon matala lämpötila ei ole oleellinen, eroittamisen täytteen jäähdyttämisestä, jolloin vaaditaan hyvä jäähdytys.

Il

Claims (6)

11 82021

1. Menetelmä väkevän rikkihapon valmistamiseksi rikkitrioksidia sisältävästä kuumasta kaasuvirrasta, 5 tunnettu siitä, että se käsittää: (a) kaasuvirran syöttämisen absorptiotornissa sijaitsevan rikkihapon ruiskutuskammioon (17); (b) ensimmäisen kierrätetyn rikkihappovirran ruis-kuttamisen ruiskutuskammioon (17) rikkitrioksidin pääosan 10 absorboimiseksi kaasuvirrasta kierrätettyyn rikkihappoon, jolloin muodostuu ensimmäinen rikastettu rikkihappovirta ja rikkitrioksidiköyhä kaasuvirta; (c) rikkitrioksidiköyhän kaasuvirran syöttämisen täytekappaleita sisältävään rikkitrioksidin absorptiovyö- 15 hykkeeseen (20), joka on ruiskutuskammion yläpuolella absorptiotornissa; (d) toisen kierrätetyn rikkihappovirran syöttämisen rikkitrioksidin absorptiovyöhykkeeseen (20) oleellisesti kaiken rikkitrioksidiköyhään kaasuvirtaan jääneen rikki- 20 trioksidin absorboimiseksi, jolloin muodostuu toinen rikastettu rikkihappovirta ja oleellisesti rikkitrioksidi-vapaa kaasuvirta; (e) ensimmäisen ja toisen rikastetun rikkihappovirran ottamisen talteen; ja 25 (f) oleellisesti rikkitrioksidivapaan kaasuvirran ottamisen talteen.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että ensimmäinen kierrätetty rikkihappovirta muodostaa pääosan yhteisestä kierrätetystä 30 rikkihappovirrasta ja toinen kierrätetty rikkihappovirta muodostaa pienemmän osan yhteisestä kierrätetystä rikkihappovirrasta.

3. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että ensimmäinen ja toinen rikas- 35 tettu rikkihappovirta yhdistetään. 12 82021

4. Jonkin patenttivaatimuksen 1-3 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että se lisäksi käsittää kaasuvirran ruiskuttamisen ensimmäisen kierrätetyn rikkihapon osan kanssa tornin ulkopuolella olevaan sivuruisku- 5 tuskammioon (27), joka on yhdistetty rikkihappokammioon (17), ennen kaasun syöttämistä rikkihappokammioon (17).

5. Rikkitrioksidin absorptiotorni, tunnettu siitä, että se käsittää: (a) vaipan (11); 10 (b) vaipan (11) alaosassa sijaitsevan rikkihapon ruiskutuskammion (17); (c) täytekappaleita sisältävän rikkitrioksidin ab-sorptiovyöhykkeen (20), joka sijaitsee ruiskutuskammion (17) yläpuolella vaipassa (11); 15 (d) välineet (18) rikkihappovirran ruiskuttamiseksi ruiskutuskammioon (17); (e) välineet (13) rikkitrioksidia sisältävän kuuman kaasuvirran syöttämiseksi ruiskutuskammioon (17), jossa muodostuu rikkitrioksidiköyhää kaasua; 20 (f) välineet (16) rikkitrioksidiköyhän kaasuvirran syöttämiseksi täytekappaleita sisältävään absorptiovyöhyk-keeseen (20); (g) välineet (22) rikkihappovirran syöttämiseksi täytekappaleita sisältävään absorptiovyöhykkeeseen (20); 25 (h) välineet (14) rikkihappovirran talteenottami- seksi ruiskutuskammiosta (17) ja absorptiovyöhykkeestä (20); ja (i) välineet (12) muodostuneen kaasuvirran talteen-ottamiseksi täytekappaleita sisältävästä absorptiovyöhyk- 30 keestä (20).

6. Patenttivaatimuksen 5 mukainen torni, tunnettu siitä, että se lisäksi käsittää tornin ulkopuolella olevan sivuruiskutuskammion (27), joka on yhdistetty rikkihapon ruiskutuskammioon (17). li 13 82021