FI81764B - Bandformigt mellanskikt foer fastsaettning pao den yttre planglasskivan i en stapel. - Google Patents

Description

1 81764

Suikalemainen välikerros kiinnitettäväksi pinon ulompaan laakalasiruutuun

Keksintö koskee suikalemaista välikerrosta kiinni-5 tettäväksi laakalasiruutupinon ulompaan laakalasiruutuun 1. patenttivaatimuksen pääkäsitteen mukaisesti.

Valmistettaessa laakalasia liukulaitteessa liukulasi menee erilaisten käsittelyasemien läpi, joissa se mitataan, tarkastetaan, leikataan ja lopuksi lajitellaan ja pino-10 taan. Eräässä täysautomaattisessa pinoamislaitteessa, joka on osa liukulaitetta, käytetään muun muassa tyhjö-laitteeseen kytkettäviä ja siitä irtikytkettäviä imulait-teita, jotka tarttuvat laakalasiruutuihin siinä vaakasuorassa asennossa, jossa ne kuljetetaan, kääntävät ne 15 ja pinoavat ne varastopukille suunnilleen pystysuorassa asennossa. Tämän jälkeen imulaitteet kytketään irti, niin että imupalkit, joihin imulaitteet on kiinnitetty, tai vastaavat tukiosat voidaan kääntää takaisin, kun lasilevy on irrotettu.

20 Kun etukäteen määrätty määrä lasiruutuja on pinottu tällä tavalla, sijoitetaan pinon ulompaan laakalasiruutuun toisistaan erilleen suikalemaisia välikerroksia, joilla tämä pino erotetaan seuraavasta pinosta. Pino muodostaa välikerroksien kanssa lasipaketin, jonka koko ja 25 paino määräytyvät kuljetuslaitteen nostovoiman ja kulje tuskapasiteetin perusteella.

Ulompaan laakalasiruutuun kiinnitetään tavallisesti 6-7 suikalemaista välikerrosta yhdensuuntaisesti tietylle etäisyydelle toisistaan. Välikerrokset voivat käy-30 tetyn tekniikan mukaan olla erilaista materiaalia, esi merkiksi puuta, lastulevymateriaalia, vaahtomateriaaleja tai molemmilta puolilta voimapaperilla liimattuja paperi-kennoja. Välikerrosten vahvuus on 10 - 40 mm ja se riippuu lasipakettien ajatellusta lisäkuljetuksesta. Suikale-35 maisten välikerroksien maksimi pituus on noin 3 200 mm, kun taas niiden leveys on 60 - 100 mm.

2 81764 Välikerroksien kiinnittämiseksi ulompaan laakalasi-ruutuun on tähän mennessä käytetty liimanauhoja. Erään perinteisen menetelmän mukaan välikerrokset sijoitetaan käsin liimanauhojen suoraan ulompaan lasiruutuun. Tämä 5 menetelmä on siihen liittyvien työkustannusten vuoksi kui tenkin kallis. Tämän lisäksi lasiruutu likaantuu, kun liimanauhat poistetaan myöhemmin, liimanauhoista ja ruutuun tarttuvista liimahiukkasista. Sen vuoksi ulompi ruutu on ennen sen lisäkäsittemistä esimerkiksi laminaat-10 tiruuduiksi tai eristyslasiksi puhdistettava tehokkaasti, mikä aiheuttaa jälleen kustannuksia.

Edellä mainitut epäkohdat voidaan eliminoida vain osittain osa-automatisoinnilla erään jo tunnetun menetelmän mukaan, jossa käytetään hyväksi välikerroksien kiinni-15 tyslaitetta. Nämä alan tekniikkaan kuuluvat kiinnitys- laitteet on järjestetty niin, että ne voivat ottaa kerralla vastaan vain yhden välikerroksen ja kiinnittää sen kaksipuolisella liimanauhalla ulompaan laakalasiruutuun.

Tällöinkin tarvitaan työvoimaa, joka poistaa ennen 20 asianomaisen välikerroksen panemista kiinnityslaittee- seen suojakalvon liimanauhasta, jonka liimapuoli on kiinnitetty välikerrokseen. Näin voidaan tosin valmistaa monia välikerroksia ja varastoida ne, mutta useiden väli-kerroksien automaattinen kiinnittäminen ei ole kuiten-25 kaan mahdollista ilman aputyövoimaa.

Lisäksi tunnetaan myös suoja- ja alustapalikoiden, jotka kiinnitetään lasiruutuihin, liittäminen imulaittee-seen tai imukuppiin, joka voi, kun se on yhdensuuntainen lasin pinnan kanssa, tarttua siihen (DE-käyttömalli 30 1 942 869). Tällöin eliminoidaan tähän asti välttämätön, paljon aikaa vievä suoja- tai alustapalikan kiinnittäminen nuoralla tai käydellä. Alan asiantuntijalle ei tällöin kuitenkaan selvitetä sitä, voidaanko imukupit kiinnittää suikalemaisiin välikerroksiin ja kuinka tämä mah-35 dollisesti tapahtuu, niin että tähänastisten välikerros- kiinnitysten edellä mainitut epäkohdat pystyttäisiin eliminoimaan.

3 81764 Käsiteltävän keksinnön tehtävänä onkin muodostaa suikaleina!set välikerrokset, jotka kiinnitetään pinon ulompaan laakalasiruutuun, siten, että vältetään niin paljon kuin mahdollista laakalasiruutujen likaantuminen, 5 joka liittyy suikalemaisten välikerroksien kiinnittämiseen, ja yksinkertaistetaan välikerroksien sijoittamista automatisoinnin mahdollistamiseksi.

Tämä tehtävä ratkaistaan 1. patenttivaatimuksen tunnusosassa esitetyllä keksinnöllä.

10 Tällä tavoin varustetut suikalemaiset välikerrokset voidaan kiinnittää automaattisesti, luotettavasti ja yksinkertaisella tavalla ilman alustavaa kalvon irrottamista ja tarvitsematta lisäenergiaa tyhjön muodostamista varten puristamalla ne aivan yksinkertaisesti ulompaan 15 laakalasiruutuun. Kun välikerrokset sitten myöhemmin poistetaan, ruutuun ei jää niistä jätteitä eikä myöskään liimaa. Laakalasiruutu voidaan sen vuoksi siirtää lisä-käsittelyyn ilman sen kallista puhdistamista. Kun syvennyksessä oleva imukuppi mitoitetaan mainitulla tavalla, 20 päästään siihen, että suikalemainen välikerros on samalla tavalla kuin liimanauhakiinnityksessäkin tiiviisti kiinni ulommassa laakalasiruudussa.

Mainittu mitoitus merkitsee myös sitä, että imu-kupit nousevat vain vähän syvennyksen sivusuunnassa ra-25 jäävien yläpintojen yläpuolelle. Tällöin välikerrokset voidaan varastoida tilaa säästävästi ennen niiden kiinnittämistä paikoilleen.

Käytettäessä suikalemaisia välikerroksia varten huokoista materiaalia voidaan lisäksi edullisella tavalla 30 pinota suurempi määrä imukupeilla varustettuja välikerroksia päällekkäin asianomaisessa kiinnityslaitteessa olevaan säiliöön. Tällöin imukupeilla varustetut suikalemaiset välikerrokset voidaan sopivan kiinnityslaitteen avulla siirtää ja kiinnittää laakalasiruutuihin pitkän 35 aikaa jatkuvana toimintona automaattisesti ilman työvoimaa.

4 81764

Elastiset imukupit ovat esimerkiksi luonnon- tai synteettistä kumia ja ne on jo periaatteessa tunnetulla tavalla muotoiltu ontoksi kartioksi tai pallokalotiksi, niin että puristettaessa imukuppi laakalasiruutuun ilma 5 tulee ulos imukupista, ja ontossa tilassa syntyy itsestään tietty tyhjö elastisesta palautumispyrkimyksestä johtuen, jolloin laakalasiruudussa oleva kiinnitys pysyy ennallaan. Tällöin käytetään hyväksi sitä, että laakalasiruudussa on tasainen, käytännöllisesti katsoen huokoiseton pinta.

10 Erittäin tarkoituksenmukaista on, että imukupit yhdistetään molemmilta puolilta voimapaperilla liimattuihin paperikennoihin, joita käytetään välikerroksien materiaalina, koska voimapaperin pinta on suhteellisen huokoinen ja karkea, joten imukupit eivät tartu siihen. Sen 15 vuoksi useita imukupeilla varustettuja suikalemaisia välikerroksia, jotka ovat tätä materiaalia, voidaan pinota päällekkäin säiliöön. Nämä pinotut välikerrokset ovat siis vain kevyesti kiinni toisissaan, niin että ne on helppo irrottaa koneella ja kiinnittää laakalasiruutuun.

20 Molemmilta puolilta voimapaperilla liimattujen pa- perikennojen, jotka muodostavat välikerrokset, etuna on imukuppien kiinnittämiseen nähden myös se, että syvennykset voidaan saada aikaan puristamalla ne yksinkertaisesti meistillä, jolloin paperikennon soluseinämät puristuvat 25 pysyvästi kiinni toisiinsa. Syvennyksen valmistamiseksi ei tässä tapauksessa siis tarvita lainkaan materiaalin-poistotoimintoa. Imukupin kiinnittäminen näin muodostettuun syvennykseen ja/tai onttoon kennotilaan voi tapahtua sitten liimaamalla tai puristamalla imukuppi sisään 30 vastaavasti muotoillun alareunan avulla.

Syvennykset ja niihin kiinnitetyt imukupit on tarkoituksenmukaista sijoittaa riviin. Kun syvennyksien ja imukuppien välinen etäisyys on suunnilleen yhtä suuri, voidaan saada aikaan tasainen tartuntatoiminto suikale-35 maisen välikerroksen koko pituudella.

5 81764

Keksinnön mukaisen suikalemaisen välikerroksen erästä rakenne-esimerkkiä selostetaan seuraavassa kaksi kuvaa käsittävän piirustuksen avulla. Tällöin

Kuvio 1 esittää imukupilla varustettua välikerrosta 5 kaaviona ylhäältä, ja kuvio 2 esittää kuvion 1 mukaista välikerrosta sivu-kuvana.

Kuviossa 1 osa suikalemaisesta välikerroksesta on merkitty numerolla 1. Välikerros käsittää molemmilta puo-10 liitä voimapaperilla 2, 3 liimatut paperikennot 4.

Välikerroksessa on syvennys 5, joka on valmistettu meistillä puristamalla sisään ylempi voimapaperi ja sen alla oleva paperikennon osa. Kuviossa 2 alueella on esitetty, kuinka paperikennot ovat puristuneet yhteen. Kuvios-15 sa 1 ja 2 esitetyn, koko leveydelle ulottuvan syvennyksen asemesta syvennys voidaan puristaa myös vain suikalemaisen välikerroksen keskelle, niin että syvennyksessä on suljettu reuna, joka pystyy lisäämään välikerroksen vääntöjäyk-kyyttä. Toisaalta välikerroksen on oltava vain sen kiinnit-20 tämistä varten riittävän jäykkä, koska se ei joudu enää sanottavaan taivutusrasitukseen tarttuessaan useaan kohtaan laakalasiruutuun. Tällöin esiintyy pääasiassa vain puristuskuormituksia, jotka aukkojen välissä olevat väli-kerroksien osat pystyvät ottamaan varmasti vastaan.

25 Keskelle jokaista syvennystä 5 on sijoitettu elas tinen imukuppi 7. Elastinen imukuppi voi olla liimattu paikalleen - piirustuksessa edellytetään tätä - mutta muissa rakennemuodoissa se voi olla yhdistetty syvennyksen materiaaliin painonappia muistuttavana liitäntänä.

10 Tätä varten imukupin alaosaan on tehtävä sen ympäri menevä uloke, joka voi muodostaa voimapaperikerroksen 2 kanssa tiiviin liitännän.

Vain yhden jokaiseen syvennykseen järjestetyn imu-kupin asemesta on myös mahdollista käyttää kahta tai use-35 ampia pienempiä imukuppeja, jotka takaavat suuremman varmuuden yhden imukupin toiminnan loppuessa esimerkiksi jonkin tuntemattoman vaurion vuoksi.

6 81764

Imukupin suositettava mitoitus on esitetty kuviossa 2 syvennykseen nähden.

Syvennyksen syvyys on V, joka on vain osa välikerroksen korkeudesta tai vahvuudesta H. Välikerroksen on 5 oltava huomattavasti vahvempi kuin syvennyksen syvyys, niin että saadaan riittävät lujuusominaisuudet myös syvennyksen kohdalle. Imukuppi on mitoitettu niin, että sillä on lepotilassa, toisin sanoen silloin, kun se ei ole puristettu kiinni laakalasiruutuun, korkeus S, joka on vähän 10 suurempi kuin syvennyksen syvyys V. Tällöin imukupin ylempi, avonainen puoli koskettaa varmasti laakalasiruutuun ja muotoutuu laakalasiruutuun puristuessaan niin, että imukuppi menee kokonaan syvennykseen. Tämä tarkoittaa sitä, että voimapaperin 2 yläpinta ja imukupin ylä-15 reuna, jota ei ole merkitty, ovat samassa tasossa, jonka laakalasiruutu määrää.

Välikerros kiinnittyy luotettavasti laakalasiruutuun järjestelyllä (ei esitetty), johon kuuluu useita syvennyksiä ja imukuppeja rivissä suikalemaisen väliker-20 roksen ajatellulla keskiviivalla.

Kun suikalemainen välikerros ja imukupit otetaan pois laakalasiruudusta, siihen ei käytännöllisesti katsoen jää mitään jätteitä. Tästä syystä laakalasiruutua ei tarvitse puhdistaa erikseen ennen sen lisäkäsittelyä.

25 Vielä on huomattava, että voimapaperin ja/tai pape- rikennojen revetessä mahdollisesti syvennyksen 5 kohdalla välikerroksen lujuusominaisuudet heikkenevät vain hyvin vähän, niin että nyt käsiteltävää käyttötapausta varten jää vielä varmasti riittävä kestävyys. Ylemmän voimapape-30 rikerroksen ja/tai paperikennojen repeämiset tai vahingoittumiset voidaan välttää tai niitä voidaan vähentää siten, että syvennyksillä on suhteellisen tasainen siir-tymäkohta normaaliin materiaalivahvuuteen nähden.

Claims (2)

7 81764

1. Suikalemainen välikerros kiinnitettäväksi laakalasiruutuja käsittävän pinon ulommaiseen laakalasi- 5 ruutuun, valmistettuna nimenomaan molemmilta puolilta voimapaperilla liimatuista paperikennoista, tunnettu siitä, ttä välikerrokseen (1) on muodostettu syvennyksiä (5), joihin jokaiseen on sijoitettu kiinteästi vähintään yksi elastinen imukuppi (7), ja että imukuppi on mitoi-10 tettu niin, että sen ollessa kuormittamaton sen avonainen sivu ulottuu syvennykseen rajoittuvien välikerroksen yläpintojen (2) yli, mutta tulee laakalasiruutuun puristettuna näiden yläpintojen kanssa samaan tasoon.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen suikalemainen 15 välikerros, tunnettu siitä, että syvennykset (esimerkiksi 5) ja niihin kiinnitetyt imukupit (esimerkiksi 7) on järjestetty riviin. s 81764