FI81661C - Kulventil. - Google Patents

Description

8166!

Palloventtiili - Kulventil Tämä keksintö koskee palloventtiiliä putkijohtoja jne. varten, ja erityisesti kaksoissulkutyyppistä palloventtiiliä, jossa pesäontelon sisäisen paineen kasvaessa epänormaalisti tämä pesäontelo saatetaan yhteyteen nestekanavan kanssa, mikä tukahduttaa tällaisen epänormaalin paineen kasvun pesäon-telossa.

Sentyyppisissä palloventtiileissä, joissa pallomainen sulku-elin pysyy pyörivästi paikallaan pesässä varren avulla ja nes-tekanava avataan ja suljetaan pallomaista sulkuelintä pyörittämällä, tunnetaan tyypillisinä sulkumenetelminä yksisulku-tyyppi ja kaksoissulkutyyppi, kuten on esitetty julkaisussa "Piping Technique", maaliskuun 1979 numero, sivut 78 - 89.

Kuv. 1 esittää leikkausta tavanomaisen yksisulkutyyppisen palloventtiilin pääosasta, jossa pallomainen sulkuelin 2 venttiilielimenä on suljettu pesään 1 niin, että se pyörii varren (ei esitetty) ympäri pesään muodostetun nestekanavan 3 avaamiseksi ja sulkemiseksi. Pesään on sovitettu istukan-pidäke 4 nestekanavan ympäröimiseksi ja rengasmainen venttii li-istukka 6 on asennettu pallomaista sulkuelintä vastapäätä istukanpidäkkeen 4 ja siihen kiinnitetyn ulkorenkaan 5 väliin. ulkorengasta 5 pakotetaan sen takaa pallomaista sulku-elintä päin puristusjousien 7 avulla, jotka sijaitsevat ennalta määrätyin välein kehän suunnassa, jolloin rengasmainen venttiili-istukka 6 saatetaan kosketukseen pallomaisen sul-kuelimen pinnan kanssa tiivistyksen aikaansaamiseksi istukanpidäkkeen ja pallomaisen sulkuelimen välillä.

Istukanpidäkkeen 4 ulkokehäpinnan siihen osaan, joka on liukukosketuksessa pesän sisäseinämäpinnan kanssa, jonka ulkohalkaisija D2 on suurempi kuin venttiili-istukan tiivistyspistehalkaisija , on asennettu O-rengas 8, jonka tehtävänä on tiivistää pesän ja istukanpidäkkeen

81 6 6 I

välillä. Kuvion 1 palloventtiilissä on lisäksi tiivistys-ainekanava 9 tiivistysaineen ruiskuttamiseksi injektorista (ei esitetty) tiivistyspisteeseen, joka avautuu venttiili-istukan sisäpinnan läheisyydessä tiivistystehtävän väli-5 aikaiseksi täyttämiseksi istukan mahdollisesti vahingoit tuessa .

Kun tällaisessa yksisulkutyyppisessä venttiilissä neste-kanava saatetaan alttiiksi nestepaineelle ja primääri-puolen nestepaine on suurempi kuin sekundääripuolen 10 nestepaine P2 joutuu istukanpidäke tämän takia alttiiksi sen takaa vaikuttavalle itsepuristavalle voimalle, joka on verrannollinen rengasmaisen osan sen alueen, jonka leveys vastaa erotusta venttiili-istukan 6 tiivistyspiste-halkaisijan ja istukanpidäkkeen O-renkaan kohdalla 15 olevan ulkohalkaisijän D2 välillä ja nestepaineen P^ ja pesäontelon sisäpaineen P^ välisen paine-eron tuloon, eli; ;<D2 ' D?>‘p1-p3> niin, että venttiili-istukka tulee läheiseen kosketukseen kuulan kanssa. Tällä tavalla primääripuolen neste on tiivistetty.

20 Toisaalta jos primääripuolen neste vuotaa pesäonteloon, mikä nostaa pesäontelon sisäpainetta P^ suuremmaksi kuin sekundääripuolen nestepaine P2» seuraava voima: π 2 2 ;'D2 - Di"P3 - P2> vaikuttaa istukanpidäkkeeseen paineenalennusvoimana istukanpidäkkeen pakottamiseksi takaisin sen takapintaa 25 päin. Kun tämä paineenalennusvoima tulee suuremmaksi kuin puristusjousen 7 puristusvoima siirtyy venttiili-istukka tästä syystä pois kuulasta, jolloin pesäontelon sisäinen paine voidaan laskea sekundääripuolelle pesäontelon sisäisen paineen epänormaalin kasvun estämiseksi.

Il 3 81 66!

Yksisulkutyyppisen venttiilin mukaan voidaan pesäontelon sisäisen paineen epänormaali kasvu siis estää saattamalla pesäontelon yhteyteen sekundääripuolen kanssa. Neste-tiivistäminen tapahtuu kuitenkin vain primääripuolella.

5 Tiivistysmenetelmänä, joka voi tiivistää nestettä sekä primääri- että sekundääripuolella, tunnetaan kaksoissulku-tyyppi, kuten kuviossa 2 on esitetty. Tämän tiivistys-menetelmän mukaan muodostetaan porrastettu osa istukan-pidäkkeen 4 siihen ulkokehäosaan, jossa istukanpidäke on 10 liukukosketuksessa pesän 1 sisäseinämäpinnan kanssa, jolloin porrastettu osa ulottuu siitä pinnasta, jolla on suurempi halkaisija D2 kuin venttiili-istukan 6 tiivistys-pistehalkaisija siihen pintaan, jolla on pienempi halkaisija kuin tiivistyspistehalkaisija . Nämä 15 suuremman ja pienemmän halkaisijan omaavat pinnat muodostavat suljetun kammion pesän sisäseinämäpinnan yhteyteen, joka on liukukosketuksessa sen kanssa. Suljettu kanmio toimii O-rengas urana 11, johon on sijoitettu O-rengas 8 tiivistyksen aikaansaamiseksi pesän 1 ja istukanpidäkkeen 6 20 välillä.

Normaalitilassa primääripuolella on primääripuolen neste-paine P1 tästä syystä suurempi kuin pesäontelon 10 sisäinen paine P^ niin, että itsepuristava voima: V - ,p - P , 4 vaikuttaa istukkapidäkkeen takapintaan, jolloin venttiili-25 istukka 6 tiivistää primääripuolen nesteen.

Toisaalta jos pesäontelon sisäinen paine kasvaa primääri-puolen nesteen pesäonteloon vuotamisen tai lämpötilan nousun takia ja pesäontelon sisäinen paine P^ tulee suuremmaksi kuin sekundääripuolen nestepaine P2 sallituissa 30 rajoissa johdetaan pesäontelon sisäinen paine O-rengasuraan 81661 11 niin, että O-rengas 8 painautuu O-rengasuran 11 oikeanpuoleista pesäseinämää päin kuten kuviossa 3 on esitetty ja pesäontelon sisäinen paine vaikuttaa siihen pintaan asti, jolla on pienempi halkaisija D^. Tämän 5 tuloksena itsepuristava voima: V - φ(Ρ3 - P ) 4 vaikuttaa istukanpidäkkeen 4 takapintaan, mikä saa venttiili-istukan 6 tiivistämään sekundääripuolen nesteen. Toisin sanoen estetään nestemäisen väliaineen vuotaminen primääripuolelta sekundääripuolelle.

10 Pesäontelo on siis tällaisen kaksoissulkumenetelmän mukaan suljettu paineen osalta, jolloin erityisesti siinä tapauksessa, että nestemäinen väliaine on kokoonpuristumaton neste ja esimerkiksi silloin kun primääripuolen nestettä vuotaa pesäonteloon yli tietyn määrän, tulee 15 pesäontelon sisäinen paine kasvamaan epänormaaliin arvoon ja aiheuttamaan venttiilin vahingoittumisen. Tällaista epänormaalia paineen kasvua pesäontelossa voidaan välttää liittämällä kevennysventtiili pesäonteloon mutta tämä ei päde silloin kun neste on tulenarkaa. Myöskin silloin kun 20 kevennysventtiilin kapasiteetti on puutteellinen, neste- tyypistä riippumatta, venttiili tulee vahingoittumaan.

Keksinnön tarkoituksena on tämän mukaan saada aikaan kaksoissulkutyyppinen palloventtiili, jossa pesäontelon sisäisen paineen kasvaessa ennalta määrättyä tasoa 25 suuremmaksi pesäontelo saatetaan yhteyteen nestekanavan kanssa käyttämällä tätä painetta epänormaalin paineen kasvun estämiseksi pesäontelossa.

Tämän keksinnön erään tarkoitusperän mukaan on saatu aikaan palloventtiili, jossa on pesä; liikkuva pallomainen sulku-30 elin pesässä olevan nestekanavan avaamiseksi ja sulkemi- 5 81661 seksi, liikkuvan pallomaisen sulkuelimen ja pesän väliin muodostunut pesäontelo, pesäontelon nestekanavasta eristävä rengasmainen tiiviste, ja vaihtoventtiili pesäontelon ja nestekanavan selektiiviseksi yhdistämiseksi jotta neste pääsee pesäontelosta nestekanavaan kun pesäontelon sisäpaine saavuttaa ennalta määrätyn tason, jolloin vaihtoventtiili käsittää aksiaalisesti kahden asennon välillä liikkuvan elimen, jolloin järjestely on sellainen, että kun liikuva elin on ensimmäisessä asennossa, se mahdollistaa yhteyden neste-kanavan ja pesäontelon välillä ja kun liikkuva elin on toisessa asennossa, se sulkee nestekanavan ja pesäontelon välisen yhteyden, jolloin liikkuva elin on painettu toista asentoaan kohti jousella, jolloin kun pesäontelon sisäinen paine on sallituissa rajoissa, pidetään elintä mainitussa toisessa asennossa katkaisemaan nestekanavan ja pesäontelon välisen yhteyden, ja kun pesäontelon sisäinen paine saavuttaa ennalta määritetyn tason siirtyy liikkuva elin mainittuun ensimmäiseen asentoon muodostaakseen yhteyden pesäontelon ja nestekanavan välillä, ja joka tunnetaan siitä, että mainittu liikkuva elin käsittää pääsylinterissä aksiaalisesti liikkuvan päämännän ja alasylinterissä aksiaalisesti liikkuvan alamännän, jolloin päämäntä ja alamäntä ovat yhteenkytketyt, ja pääsylinterin sisätila on päämännän avulla jaettu ilmakehän yhteyskammioon, joka on yhteydessä ilmakehän kanssa ja pesäontelon yhteyskammioon, joka on yhteydessä pesäonteloon, jolloin alasylinterin sisätila on alamännän avulla jaettu nestekanavan yhteyskammioon, joka on yhteydessä nestekanavaan ja ohjauskammioon, joka on yhteydessä pesäonteloon, jolloin järjestely on sellainen että pesäontelon sisäpaineen saavuttaessa ennaltamäärätyn arvon ilmakehän paineen suhteen, alamäntä siirtyy puristusjousen vaikutusta vastaan ja siirtää päämännän mainittuun ensimmäiseen asentoon pesäontelon saattamiseksi yhteyteen nestekanavan kanssa, ja että siinä on elimet ohjauskammiossa tapahtuvan paineenlaskun hi- 6 81661 dastamiseksi päämännän ollessa ensimmäisessä asennossa, jolloin pesäontelon paine saa laskea nestekanavan paineen tasolle.

Juuri edellä esitetyn palloventtiilin mukaan on siis yhteys nestekanavan ja pesäontelon välillä katkaistu sekä siinä tapauksessa, jossa nestepaine on suurempi kuin pesäontelon sisäinen paine, että siinä tapauksessa, jossa pesäontelon sisäinen paine on suurempi kuin nestepaine mutta ennalta määrätyissä sallituissa rajoissa niin, että itsepuristava voima vaikuttaa istukkapidäkkeeseen nesteen tiivistämiseksi sekä primääri- tai sekundääripuolella. Toisaalta siinä tapauksessa, että pesäontelon sisäinen paine kasvaa epänormaalisti ennalta määrättyjen sallittujen rajojen yli, tämä ohjauskam-mioon vaikuttava paine käyttää ala- ja päämäntää, jolloin pesäontelo voi olla yhteydessä nestekanavaan pääsylinterissä olevan primäärikammion kautta niin, että pesäontelon sisäinen paine purkautuu nestekanavaan epänormaalin paineenkasvun tukahduttamiseksi.

Tämän keksinnön erään toisen tarkoitusperän mukaan on saatu aikaan palloventtiili, joka tunnetaan siitä, että mainitut elimet paineenlaskun hidastamiseksi käsittävät lisämännän, joka muodostaa ohjauskairanion liikkuvan seinän, joka lisä-mäntä liikkuu suljetussa kammiossa, joka sijaitsee lisämännän vastakkaisella puolella ohjauskammioon nähden, joka suljettu kammio sisältää ennalta määrätyssä paineessa olevan kaasun, jolloin mäntä liikkuu suljettuun kammioon ennen kuin päämäntä liikkuu toisesta asennostaan esimmäiseen asentoonsa.

Kun pesäontelon sisäinen paine on ennaltamäärätyissä salli tyissa rajoissa, on nestekanavan ja pesäontelon väinen yhteys siis katkaistu tämän palloventtiilin mukaan niin,

II

7 81 661 että itsepuristava voima vaikuttaa istukanpidäkkeeseen nesteen tiivistämiseksi sekä primääri- että sekundääri-puolella ja kun pesäontelon sisäinen paine kasvaa epänormaalisti ennaltamäärättyjä sallittuja rajoja suurem-5 maksi, vaihtoventtiilissä oleva männänvarsi siirtyy ohjauskammioon vaikuttavan edelläesitetyn paineen avulla nestekanavan yhteyskammion saattamiseksi yhteyteen halkaisijaltaan pienen yhteysaukon kanssa yhteys- kanavan kautta, joka yhteysaukko on yhteydessä pesäonte-10 loon niin, että pesäontelon sisäinen paine purkautuu nestekanavaan epänormaalin paineenkasvun tukahduttamiseksi. Vaihtoventtiili reagoi lisäksi vain pesäontelon sisäiseen paineeseen nestepaineesta riippumatta.

Kuv. 1 esittää leikkausta tavanomaisen yksisulkutyyppisen 15 palloventtiilin pääosasta;

Kuviot 2 ja 3 esittävät leikkauksia tavanomaisen kaksois-sulkutyyppisen palloventtiilin pääosasta;

Kuv. 4 esittää leikkausta tämän keksinnön erään rakenne-muodon mukaisen palloventtiilin pääosasta; 20 Kuv. 5 esittää leikkausta siinä käytetystä vaihtoventtii-listä ja sen toimintaperiaatetta;

Kuviot 6 ja 7 esittävät leikkauksia kuvion 4 mukaisessa palloventtiilissä käytettävien muiden vaihtoventtiilien rakenne-esimerkeistä; 25 Kuv. 8 esittää leikkausta tämän keksinnön erään toisen rakennemuodon mukaisen palloventtiilin pääosasta;

Kuv. 9 esittää leikkausta siinä käytetystä vaihtoventtii-listä ja sen toimintaperiaatetta; 8 81 661

Kuv. 10 esittää leikkausta vaihtoventtiilin yksityiskohtaisesta rakenne-esimerkistä; ja

Kuv. 11 esittää leikkausta kuvion 8 mukaisessa pallovent-tiilissä käytettävän vaihtoventtiilin erään toisen 5 rakenne-esimerkin pääosasta.

Seuraavassa esitetään yksityiskohtaisesti tämän keksinnön rakennemuotoja viitaten oheiseen piirustukseen.

Ensin viitaten kuvioon 4, jossa on esitetty leikkaus tämän keksinnön erään rakennemuodon mukaisen palloventtiilin pääosas-10 ta, jossa rengasmainen istukanpidäke 4 on sovitettu pesään l nestekanavan 3 ympäri ja istukanpidäkkeen 4 ja siihen kiinnitetyn ulkorenkaan 5 väliin on asennettu rengasmainen venttiili-istukka 6 pallomaista sulkuelintä 2 vastapäätä, ulkoren-gasta 5 pakotetaan takaapäin pallomaista sulkuelintä vasten 15 puristusjousien 7 avulla, joka on kiinnitetty pesän sisäsei- nämäpintaan ennalta määrätyin välein kehän suunnassa, jolloin rengasmainen venttiilitiiviste saatetaan kosketukseen pallomaisen sulkuelimen pinnan kanssa tiivistyksen aikaansaamiseksi istukanpidäkkeen ja pallomaisen sulkuelimen välille.

20 Istukanpidäkkeen 4 siihen ulkokehäpintaosaan, jossa istukanpidäke on liukukosketuksessa pesän 1 sisäseinämä-pinnan kanssa, on muodostettu porrastettu osa, joka käsittää pinnan, jonka halkaisija D2 on suurempi kuin venttiili-istukan 6 tiivistyspistehalkaisija , ja pinnan, 25 jonka halkaisija D3 on pienempi kuin tiivistyspistehalkaisija . Suuremman ja pienemmän halkaisijan omaavat pinnat, jotka muodostavat porrastetun osan, muodostavat suljetun kammion pesän sisäseinämäpinnan yhteyteen, joka on liukukosketuksessa sen kanssa. Suljettu kammio toimii 30 O-rengasurana 11, johon on sijoitettu O-rengas 8 tiivistyksen aikaansaamiseksi pesän 1 ja istukanpidäkkeen 4 välille.

Il 9 8166!

Palloventtiili on lisäksi varustettu vaihtoventtiilillä 31. Vaihtoventtiili 31 on varustettu pääsylinterillä 32 ja alasylinterillä 33 ja näihin sylintereihin on sijoitettu aksiaalisesti liikkuva päämäntä 35 ja alamäntä 36, 5 jotka on muodostettu kokonaisuuteen kuuluvina varren 34 päihin. Päämäntä 35 jakaa pääsylinterin sisätilan primää-rikammioon 40, joka on yhteydessä nestekanavaan 3 johdon 44 kautta, ja sekundäärikammioon 42, joka on yhteydessä pesäonteloon 10 johtojen 46 ja 45 kautta. Alamäntä 36 10 jakaa alasylinterin sisätilan yhteyskammioon 41, joka on yhteydessä primäärikammioon aukon 37 kautta, ja ohjaus-kammioon 43, joka on yhteydessä pesäonteloon johtojen 48 ja 45 kautta.

Pääsylinteri on lisäksi yhdistetty johtoon 47, joka saattaa 15 primääri- tai sekundäärikammion yhteyteen pesäontelon kanssa johdon 45 kautta päämännän toiminnan mukaan. Kun nestepaine on suurempi kuin pesäontelon sisäinen paine ja kun pesäontelon sisäinen paine on ennalta määrätyissä sallituissa rajoissa päämäntä sijoittuu oikealle puolelle 20 kuviossa yhteyden katkaisemiseksi primääri- ja sekundääri-kammioiden välillä, eli toisin sanoen nestekanavan ja pesäontelon välillä pääsylinterissä.

Alasylinterissä alamäntää 36 siirretään ohjauskammiota päin puristusjousen 38 avulla. Puristusjousen voimakkuus 25 on säädetty sellaiseksi, että alamäntä voi toimia tai siirtyä vasemmalle kuviossa kun pesäontelon sisäinen paine P^ on sallittua rajoja suurempi ja saavuttaa ennalta määrätyn tason £3'· Alasylinterin alamännän halkaisija d^ valitaan siten, että se on suurempi kuin pääsylinterin 30 päämäntähalkaisija d1. Kun pesäontelon sisäinen paine saavuttaa ennalta määrätyn tason P^' alamäntä tästä syystä siirtyy vasemmalle kuviossa puristusjousen vaikutusta vastaan ja aktivoi päämännän primäärikammiossa niin, 10 81 661 että johto 44, joka johtaa nestekanavaan, tulee yhteyteen johdon 47 kanssa.

Kun primääripuolen nestepaine on suurempi kuin pesä-ontelon sisäinen paine Pj asettuu pääsylinterin päämäntä 5 34 siis edelläolevan palloventtiilin mukaan oikealle puolelle kuviossa 4 ja pesäontelon yhteys nestekanavaan katkaistaan niin, että kuten edellä on esitetty, itse-puristava voima:

;<d2 - Di"pi - V

vaikuttaa istukanpidäkkeen takapintaan ja venttiili-10 istukka tämän takia tulee läheiseen kosketukseen pallomaisen sulkuelimen kanssa primääripuolen nesteen tiivistämiseksi.

Myös siinä tapauksessa että pesäontelon 10 sisäinen paine P^ on suurempi kuin nestepaine sekundääripuolen neste-kanavassa 3 mutta on sallituissa rajoissa, pysyy alamäntä 15 vielä paikallaan oikeanpuoleisessa asennossaan puristus-jousen 38 avulla, kuten kuviossa 4 on esitetty niin, että itsepuristava voima: π 2 2 -<D, - D2)«P3 - P2) vaikuttaa istukanpidäkkeen takapintaan sekundääripuolen nesteen tiivistämiseksi.

20 Toisaalta kun pesäontelon 10 sisäinen paine kasvaa epänormaalisti sallittuja rajoja suuremmaksi ja saavuttaa ennalta määrätyn tason Pj'/ tämä paine vaikuttaa ohjaus-kammioon 43 ja siten alamäntä siirtyy vasemmalle puristus-jousen 38 vaikutusta vastaan kuten kuviossa 5 on esitetty 25 niin, että primäärikammiossa johto 47 tulee yhteyteen johdon 44 kanssa, joka johtaa nestekanavaan 3; so. pesä-ontelo 10 tulee yhteyteen sekundäärinestekanavan 3 kanssa, jolloin pesäontelon sisäinen paine voi purkautua sekundää-

II

11 81661 ripuolelle, jolloin epänormaali paineenkasvu on siis tukahdutettu.

Koska pesäontelo tällä tavalla on saatettu yhteyteen sekundääripuolen nestekanavan kanssa sen sisäisen paineen 5 nopeaksi alentamiseksi voidaan vaihtoventtiilin 31 toimintaa stabiloida sisällyttämällä takaiskuventtiilillä varustettu säätöventtiili 51 johtoon 48, kuten kuviossa 6 on esitetty.

Edelläolevassa selostuksessa saatetaan pesäontelo yhtey-10 teen sekundääripuolen nestekanavan kanssa kun sen sisäinen paine ylittää sallitut rajat ja saavuttaa ennalta määrätyn epänormaalin tason. Tässä tapauksessa voidaan pesäontelo kuitenkin saattaa yhteyteen primääripuolen nestekanavan kanssa.

15 Seuraavassa viitataan kuvioon 7, jossa on esitetty leikkaus edelläesitetyssä palloventtiilissä käytettävän vaihtoventtiilin 31 toisesta esimerkistä, jossa yhteys-kammio 50, joka ei ole yhteydessä pääsylinterin primääri-kammioon 40 vaan on yhteydessä ulkoilmaan aukon 49 kautta, 20 on muodostettu alasylinteriin yhteyskammion 41 sijasta.

Sen toimintatapa on aivan sama kuin juuri esitetyn vaihto-venttiilin sillä erolla että yhteyskammio 50 on saatettu yhteyteen ulkoilman kanssa sen sijaan että sen paine olisi saatettu samaksi kuin primäärikammion paine.

25 Kun pesäontelon sisäinen paine kasvaa epänormaalisti saatetaan edelläolevan rakennemuodon mukaisen pallo-venttiilin pesäontelo yhteyteen nestekanavan kanssa käyttämällä tätä painetta vaihtoventtiilissä, jolloin epänormaali paineenkasvu pesäontelossa voidaan tukahduttaa.

30 Seuraavassa selitetään eräs toinen tämän keksinnön 12 81 661 rakennemuoto viitaten kuvioihin 8 - 11.

Viitaten kuvioon 8, jossa on esitetty leikkaus keksinnön erään toisen rakennemuodon mukaisen palloventtiilin pääosasta, jossa rengasmainen istukanpidäke 4 on sovitettu 5 pesään 1 nestekanavan 3 ympäri, ja istukanpidäkkeen 4 ja siihen kiinnitetyn ulkorenkaan 5 väliin on asennettu rengasmainen venttiili-istukka 6 pallomaista sulkuelintä 2 vastapäätä. Ulkorengasta 5 pakotetaan kuulaa päin sen takaa puristus-jousien 7 avulla, jotka on kiinnitetty pesän sisäseinämä-10 pintaan ennalta määrätyin välein kehän suunnassa, jolloin rengasmainen venttiili-istukka saatetaan kosketukseen kuulan pinnan kanssa tiivistyksen aikaansaamiseksi istukanpidäkkeen ja kuulan välille.

Siihen istukanpidäkkeen 4 ulkokehäpintaosaan, jossa 15 istukanpidäke on liukukosketuksessa pesän 1 sisäseinämä- pinnan kanssa, on muodostettu porrastettu osa, joka käsittää pinnan, jonka halkaisija on suurempi kuin venttiili-istukan 6 tiivistyspistehalkaisija , ja pinnan, jonka halkaisija on pienempi kuin tiivistyspistehalkaisija 20 . Nämä suuremman ja pienemmän halkaisijan omaavat pinnat, jotka muodostavat porrastetun osan, muodostavat suljetun kammion pesän sisäseinämäpinnan yhteyteen, joka on liukukosketuksessa sen kanssa. Tämä suljettu kammio toimii O-rengasurana 11, johon on sijoitettu 0-rengas 8 tiivis-25 tyksen aikaansaamiseksi pesän 1 ja istukanpidäkkeen 4 välille.

Tämän rakennemuodon mukainen palloventtiili on varustettu vaihtoventtiilillä 31. Vaihtoventtiili 31 käsittää sylinterin 34, jossa on halkaisijaltaan pienempi osa 32, jonka 30 halkaisija on d^ ja halkaisijaltaan suurempi osa 33, jonka halkaisija on d2, jolloin halkaisijaltaan pienempi osa 32 on yhteydessä pesäonteloon 10 yhteysaukon 51 kautta ja

II

13 81 661 tämän jälkeen johtojen 61 ja 62 kautta. Sylinterissä 34 on aksiaalisesti liikkuva männänvarsi 35. Sylinterin halkaisijaltaan pienessä osassa 32 männänvarressa on halkaisijaltaan pieni mäntä 36, jonka päätypinnan halkaisija 5 halkaisijaltaan pienessä sylinteriosassa on d1# jolloin muodostuu pesäontelon yhteyskammio 37, joka on yhteydessä pesäonteloon yhteysaukon 51 kautta. Halkaisijaltaan pienessä sylinteriosassa on männänvarsi lisäksi varustettu rengasmaisella yhteysaukolla 38, joka on muodostettu sen 10 kehäpintaan, joka on yhteydessä nestekanavan yhteyspesäk-keeseen 41 yhteyskanavan 46 kautta, kuten myöhemmin tullaan selittämään.

Sylinterin halkaisijaltaan suuressa osassa 33 mäntä 35 on varustettu ensimmäisellä halkaisijaltaan suurella 15 männällä 39, jonka halkaisija on d2 ja joka on muodostettu siihen päähän, joka on edelläesitettyä halkaisijaltaan pienen männän päätypintaa vastapäätä, ja siihen on muodostettu ohjauspesäke 43, joka on yhdistetty johtoon 62 yhteysaukon 52, johdon 64 ja virtauksen tarkistusventtii-20 Iin 49 kautta ja on siten saatettu yhteyteen pesäontelon kanssa. Virtauksen tarkistusventtiili 49 voi olla asennettu sylinterin 34 sisään. Männänvarressa on lisäksi toinen halkaisijaltaan suuri mäntä 44, jonka halkaisija on d2 ja joka sijaitsee halkaisijaltaan suuren männän 39 25 vieressä, ja ensimmäisen ja toisen halkaisijaltaan suuren männän väliin sylinterin halkaisijaltaan suureen osaan on muodostettu rengasmainen nestekanavan yhteyskammio 41, jonka sisähalkaisija on d^ ja joka on yhteydessä neste-kanavaan 3 yhteysaukon 53 ja johdon 63 kautta. Männän-30 varren 35 sisään on muodostettu yhteyskanava 46 yhteyden aikaansaamiseksi nestekanavan yhteyskammion 41 ja yhteys-aukon 38 välille.

Toinen halkaisijaltaan suuri mäntä 44 määrittää ja muodos- 14 81 661 taa lisäksi normaalipainekaimnion 42, jonka sisähalkaisija on d^i sylinterin halkaisijaltaan suureen osaan ja erilleen ohjauskammiosta 43. Normaalipainekammioon 42, joka on yhteydessä ulkoilmaan yhteysaukon 54 kautta, on asennettu 5 puristusjousi 47, joka pakottaa toista halkaisijaltaan suurta mäntää 44 ohjauskammiota 43 päin. Kun pesäontelon sisäinen paine P^ on ennalta määrätyissä sallituissa rajoissa pitää puristusjousi 47 männänvartta 35 oikealle siirtyneessä ääriasennossa, kuten kuviossa on esitetty.

10 Tässä männänvarren asennossa yhteysaukon 51, joka on yhteydessä pesäonteloon 10, ja männänvarressa olevan yhteysaukon 38 välinen yhteys on katkaistu halkaisijaltaan pienen sylinterin osan seinämän avulla yhteyden katkaisemiseksi nestekanavan yhteyskammion 41 ja pesäontelon 10 15 välillä.

Puristusjousen 47 lujuus valitaan siten, että kun pesä-ontelon sisäinen paine P^ ylittää ennalta määrätyt sallitut rajat ja saavuttaa ennalta määrätyn tason P^' voidaan männänvartta siirtää pesäontelon yhteyskammiota 37 päin, 20 eli vasemmalle kuviossa, halkaisijaltaan pieneen mäntään 36 ja halkaisijaltaan suureen mäntään 39 vaikuttavien paineiden välisen paine-eron vaikutuksesta. Kun pesäontelon sisäinen paine saavuttaa ennalta määrätyn tason P^' siirtyy männänvarsi 35 tämän mukaan vasemmalle puristus-25 jousen 47 vaikutusta vastaan kunnes yhteysaukko 38 on kohdakkain sylinterin halkaisijaltaan pienen osan 32 yhteysaukon 51 kanssa, kuten kuviossa 9 on esitetty.

Tällä tavalla nestekanavan yhteyskammio 41 saatetaan yhteyteen yhteysaukon 51 kanssa yhteyskanavan 46 kautta ja 30 tämän jälkeen pesäontelon 10 kanssa johtojen 61 ja 62 kautta.

Tästä syystä tämän rakennemuodon palloventtiilissä vaihtoventtiili reagoi vain pesäontelon sisäiseen painee-

II

ib 81661 seen. Tarkemmin jos pesäontelon sisäinen paine on ennalta määrätyissä rajoissa männänvarsi on siirtyneessä asennossa ja pysyy paikallaan oikealla puristusjousen 46 vaikutuksesta, kuten kuviossa 8 on esitetty, niin, että 5 itsepuristava voima vaikuttaa istukanpidäkkeeseen takaapäin nesteen tiivistämiseksi.

Siinä tapauksessa että pesäontelon sisäinen paine kasvaa epänormaalisti ennalta määrättyjä rajoja suuremmaksi ja saavuttaa ennalta määrätyn tason P^' tämä paine vaikuttaa 10 ohjauskammioon 43, jolloin männänvarsi siirtyy vasemmalle puristusjousen 47 vaikutusta vastaan kuten kuviossa 9 on esitetty niin, että nestekanavan yhteyskammio 41 saatetaan kanavan 46 kautta yhteyteen yhteysaukon 51 kanssa, joka on yhteydessä pesäonteloon, jolloin pesäontelon sisäinen 15 paine voi purkautua nestekanavaan epänormaalin paineen-kasvun tukahduttamiseksi.

Vaikka pesäontelo tulee yhteyteen nestekanavaan tällä tavalla ja sen sisäinen paine siitä syystä alenee jatkaa vaihtoventtiili 31 toimintaansa tasaisesti koska ohjaus-20 kammio 49 on yhdistetty johtoon 62 virtauksen tarkistus-venttiilin 49 kautta kuten edellä on esitetty.

Kuvio 10 esittää leikkausta kuviossa 8 esitetyn vaihto-venttiilin yksityiskohtaisesta rakenne-esimerkistä.

Kuviossa 10 esitetyssä vaihtoventtiilissä 101 sisälieriö 25 103 on sovitettu ulkolieriöön 102, joka sisälieriö muodos taa sylinterin, joka käsittää halkaisijaltaan pienen sylinteriosan 104 ja halkaisijaltaan suuren sylinteriosan 105. Tässä sylinterissä on aksiaalisesti liikkuva männänvarsi 107. Männänvarsi 107 on varustettu halkaisijaltaan 30 pienellä männällä 106, jonka päätypinta, jonka halkaisija on d1, on suunnattu halkaisijaltaan pienen sylinteriosan sisätilaa päin. Halkaisijaltaan pienen männän 106 avulla on 16 81 661 määritetty pesäontelon yhteyskammio 108 halkaisijaltaan pieneen sylinteriosaan. Pesäontelon yhteyskammio 108 on yhteysaukon 109 kautta yhdistetty johtoon 62, joka on yhteydessä pesäonteloon. Männänvarren päätypinta on lisäk-5 si varustettu lovella 115 yhteyden ylläpitämiseksi yhteys- aukon 109 ja pesäontelon yhteyskammion 108 välillä vaikka männänvarsi toimii pesäontelon sisäisen paineen epänormaalin kasvun seurauksena ja tulee läheiseen kosketukseen sylinterissä olevan aukon 109 suun kanssa, kuten myöhemmin 10 tullaan selittämään.

Halkaisijaltaan pienen sylinteriosan 104 ulkoseinämän ja ulkolieriön 102 väliin on muodostettu rengasmainen virtauksen ohjauskammio 111 pesäontelon yhteyskammion ympäri. Virtauksen ohjauskammio 111 on saatettu yhteyteen pesä-15 ontelon yhteyskammion 108 kanssa kahta kautta, eli yhteys-aukon 112 ja yhdysaukon 113 kautta, jotka on muodostettu halkaisijaltaan pieneen sylinteriosaan. Virtauksen ohjaus-kammion osalta yksityiskohtaisempi selitys seuraa myöhemmin.

20 Halkaisijaltaan suuressa sylinteriosassa 105 on männänvarsi 107 siitä päästään, joka on pesäontelon yhteys-kammiota vastapäätä, varustettu halkaisijaltaan suurella männällä 121, joka määrittää ohjauskammion 122. Männän-varteen on muodostettu yhteyskanava 123, joka toisesta 25 päästään avautuu pesäontelon yhteyskammioon 108 ja toisesta avautuu ohjauskammioon 122 takaiskuventtiilin 126 kautta, jolloin takaiskuventtiili 126 on tuettu jousituen 125 avulla, jossa on yhteysaukko 124. Yhteyskanava 123 muodostaa yhteyden pesäontelon yhteyskammion 108 ja 30 ohjauskammion 122 välille. Jousituki 125 on tuettu sylinterin pohjan 114 avulla varren 127 kautta.

Sisälieriöön 103 on muodostettu virtauksen ohjauskanava

II

17 81 661 131, joka ulottuu ohjauskammiosta 122 virtauksen ohjaus-kammioon 111. Virtauksen ohjauskanavan 131 siihen pääty-osaan, joka avautuu virtauksen ohjauskammioon 111, on sijoitettu virtauksen säätöventtiili 132. Ohjauskammion 5 sisäinen paine johdetaan virtauksen ohjauskammioon 111 samalla kun sitä säädetään virtauksen säätöventtiilin 132 avulla. Venttiiliä 132 käytetään esimerkiksi lukkomutterin 133 avulla, joka sijaitsee ulkolieriön ulkopuolella.

Männänvarsi on lisäksi varustettu toisella halkaisijaltaan 10 suurella männällä 141, joka sijaitsee lähellä ensimmäistä halkaisijaltaan suurta mäntää 105. Halkaisijaltaan suureen sylinteriosaan on muodostettu nestekanavan yhteyskammio 142 ensimmäisen ja toisen halkaisijaltaan suuren männän 121 ja 141 väliin, jolloin kammio 142 on yhteydessä neste-15 kanavaan 3 yhteysaukkojen 145 ja 146 kautta.

Männänvarteen on myös muodostettu yhteyskanava 143, joka toisesta päästään avautuu nestekanavan yhteyskammioon 142 ja toisesta päästään on saatettu yhteyteen rengasmaisen yhteysaukon 144 kanssa, joka on muodostettu männänvarren 20 kehäpintaan halkaisijaltaan pienessä sylinteriosassa.

Toinen halkaisijaltaan suuri mäntä 141 määrittää lisäksi normaalipainekammion 151 halkaisijaltaan suureen sylinteri-osaan erilleen ohjauskammiosta 122. Normaalipainekammio 151 on yhteydessä ulkoilmaan yhteysaukkojen 152 ja 153 25 kautta. Normaalipainekammioon 151 on asennettu puristus-jousi 154, joka vaikuttaa toiseen halkaisijaltaan suureen mäntään niin, että se siirtää männänvartta ääriasentoonsa oikealle kuten kuviossa on esitetty kun pesäontelon sisäinen paine on ennalta määrätyissä sallituissa rajoissa, 30 jolloin se katkaisee nestekanavayhteyden kammion 142 ja pesäontelon 10 välillä.

ie 81661

Puristusjousen 154 voimakkuus säädetään sellaiseksi, että kun pesäontelon sisäinen paine kasvaa ennalta määrättyjä sallittuja rajoja ja saavuttaa ennalta määrätyn tason P^', voidaan männänvartta käyttää ja sitä voidaan 5 siirtää vasemmalle kuviossa pesäontelon yhteyskammioon 108 päin. Kun pesäontelon sisäinen paine saavuttaa ennalta määrätyn tason P^' siirtyy männänvarsi tällä tavalla vasemmalle puristusjousen 154 vaikutusta vastaan, jolloin yhteysaukko 144 voi tulla kohdakkain yhdysaukon 113 kanssa 10 niin, että nestekanavan yhteyskammio 142 on yhteydessä yhdysaukkoon 113 yhteyskanavan 143 kautta ja lisäksi pesäonteloon 10 pesäontelon yhteyskammion 108 ja yhteys-aukon 109 kautta. Puristusjousi 154 voidaan sijoittaa sylinterissä olevaan normaalipainekammioon mihin tahansa 15 sopivaan asentoon.

Rakenteeltaan edelläolevan tyyppiseksi muodostettu vaihto-venttiili toimii seuraavalla tavalla.

Kun pesäontelon 10 sisäinen paine P^ on ennalta määrätyissä sallituissa rajoissa, männänvarsi 107 pysyy 20 joustavasti paikallaan ääriasennossaan oikealla kuten kuviossa 8 on esitetty ja pesäontelon sisäinen paine, joka on johdettu pesäontelon yhteysaukosta 109 pesäontelon yhteyskammioon 108, siirretään osittain ohjauskammioon 122 männänvarteen muodostetun yhteyskanavan 123 ja takaisku-25 venttiilin 126 kautta ja osittain pesäontelon yhteys- kammiosta virtauksen ohjauskammioon 111 yhteysaukon 112 ja yhdysaukon 113 kautta. Toisaalta siirretään nestekanavan nestepaine nestekanavan yhteyskammioon 142 ulkolieriön yhteysaukon 146 ja halkaisijaltaan suuren sylinteriosan 30 yhteysaukon 145 kautta. Tässä tapauksessa nestepaineella ei ole mitään vaikutusta männänvarren toimintaan koska nestekanavan yhteyskammio 142 on muodostettu männänvarteen eikä normaalipainekammiolla ole minkäänlaista vaikutusta

II

19 81 661 männänvarteen. Kun pesäontelon sisäinen paine on ennalta määrätyissä sallituissa rajoissa on pesäontelo siis kytketty pois nestekanavasta niin, että itsepuristava voima vaikuttaa istukanpidäkkeen takapintaan kuten edellä on 5 esitetty, mikä saa aikaan sen, että venttiili-istukka tiivistää primääri- tai sekundääripuolen nesteen.

Toisaalta jos pesäontelon 10 sisäinen paine kasvaa epänormaalisti ennalta määrättyjä sallittuja rajoja suuremmaksi ja saavuttaa ennalta määrätyn tason ' voittaa 10 ohjauskammiossa olevaan ensimmäiseen halkaisijaltaan suureen mäntään vaikuttavan paineen ja pesäontelon yhteys-kammiossa olevaan halkaisijaltaan pieneen mäntään vaikuttavan paineen välinen paine-ero, eli: π 2 2 (lä2 - -p,3 4 puristusjousen 154 jännitysvoiman niin, että männänvarsi 15 siirtyy vasemmalle kuviossa, jolloin männänvarressa olevan yhteyskanavan yhteysaukko 144 voi tulla kohdakkain halkaisijaltaan pienen sylinteriosan yhdysaukon 113 kanssa. Tämän seurauksena pesäontelo saatetaan yhteyteen neste-kanavan yhteyskammion kanssa ja sen sisäinen paine pur-20 kautuu nestekanavapuolelle epänormaalin paineenkasvun tukahduttamiseksi.

Kun pesäontelon sisäinen paine tällä tavalla purkautuu takaiskuventtiili 126 estää ohjauskammion 122 sisäistä painetta purkautumista takaisin pesäontelon yhteyskammioon 25 männänvarressa olevan yhteyskanavan 123 kautta. Virtauksen säätöventtiili 132 estää myös takaisin purkautumista yhteyskanavan 131 kautta virtauksen ohjauskammioon 111. Tästä syystä pesäontelon sisäinen paine, joka on siirretty ohjauskammioon, säilyy tietyn ajanjakson. Pesäontelon 30 sisäinen paine voi siis purkautua täysin koska puristus-jousi ei välittömästi palauta männänvartta alkuperäiseen 20 81 661 ääriasentoonsa oikealla.

Seuraavassa viitataan kuvioon 11, jossa on esitetty leikkaus tämän rakennemuodon palloventtiiliin kuuluvan vaihtoventtiilin erään toisen rakenne-esimerkin pääosasta, 5 jossa samat komponentit kuin kuviossa 10 esitetyt on varustettu samoilla viitenumeroilla. Tämä vaihtoventtiili käsittää kuvion 10 vaihtoventtiilin komponentit sekä lisäksi muutamia lisäelimiä, josta syystä vain lisäelimet selitetään seuraavassa.

10 Kuviossa 11 esitetyssä vaihtoventtiilissä ulkolieriö 102 ulottuu ohjauskammion 122 ohi ja ulkolieriö ja sylinterin pohja 202 muodostavat kaasusulkukammion 203.

Jousitukea 125 tukevaa vartta 204 on pidennetty sylinterin pohjaan 202 asti ja on kiinnitetty siihen ja varteen 204 15 on kiinnitetty liikkuva mäntä 201 väliseinämän muodostamiseksi ohjauskammion ja kaasusulkukammion välille. Kaasu-sulkukammioon 203 syötetään kaasua sopivalla paineella ennalta määrätyn painetason P^' mukaan.

Tämä vaihtoventtiili toimii seuraavalla tavalla. Kun 20 pesäontelon sisäinen paine kasvaa ja siirtyy ohjauskammioon kasvaa ohjauskammion sisäinen paine ja samalla liikkuva mäntä siirtyy sylinterin pohjaa päin, eli oikealle kuviossa, samalla kun se kasvattaa kaasusulkukammion sisäistä painetta tasapainon saavuttamiseksi ohjauskammion sisäisen 25 paineen suhteen. Ja kun pesäontelon sisäinen paine saavuttaa ennalta määrätyn tason, se saatetaan yhteyteen neste-kanavan yhteyskammion 142 kanssa ja purkautuu. Tällöin on myös ohjauskammion paine alentunut mutta kaasusulkukammio laajenee koska kaasusulkukammiossa oleva kaasu on puristuva 30 nestemäinen väliaine niin, että liikkuva mäntä siirtyy ohjauskammiota päin samassa kammiossa tapahtuvan paineen

II

21 81661 alenemisen takia, jolloin se tasauttaa tämän paineen pienentymisen. Takaiskuventtiilin 126 ja virtauksen säätöventtiilin 132 paineen pienentymisen estämisen lisäksi ohjauskammion vieressä oleva tilavuudeltaan 5 muuttuva kaasusulkukammio estää tehokkaasti paineen pienentymistä ohjauskammiossa kun pesäontelon sisäinen paine purkautuu nestekanavaan ja tällä tavalla männän-vartta 107 on estetty siirtymästä nopeasti takaisin alkuperäiseen vaikuttavaan asentoonsa. Tämän seurauksena 10 männänvarren toiminta on tasaantunut ja pesäontelon sisäinen paine purkautuu täysin.

Tämä vaihtoventtiili on tehokas erityisesti silloin kun siirrettävä nestemäinen väliaine on kokoonpuristumaton neste. Koska nesteen ollessa kysymyksessä ohjauskammiossa 15 olevan nestemäärän paine alenee suhteellisen nopeasti kun pesäontelon sisäinen paine purkautuu nestekanavaan mutta kaasusulkukammio laajenee siten, että paineen pienentyminen on estetty ohjauskammion supistumisen vaikutuksesta.

Kun pesäontelon sisäinen paine kasvaa epänormaalisti 20 saatetaan pesäontelo edelläesitetyn keksinnön kaksoissulku-tyyppisen palloventtiilin mukaan yhteyteen nestekanavan kanssa käyttämällä tätä painetta vaihtoventtiilissä, jolloin on mahdollista tukahduttaa epänormaali paineen-kasvu pesäontelossa.

25 Muodostamalla liikkuvan männän määrittämä kaasusulkukammio ohjauskammion viereen estetään lisäksi paineen pienentymistä ohjauskammiossa kun pesäontelon sisäinen paine purkautuu tällaisen sisäisen paineen tehokkaan purkautumisen varmistamiseksi.

Claims (3)

22 81661

1. Palloventtiili, jossa on pesä (1), liikkuva pallomainen sulkuelin (2) pesässä (l) olevan nestekanavan (3, 63) avaamiseksi ja sulkemiseksi, liikkuvan pallomaisen sulkuelimen (2) ja pesän (1) väliin muodostunut pesäontelo (10), pesäon-telon (10) nestekanavasta (3, 63) eristävä rengasmainen tiiviste (5), ja vaihtoventtiili (31, 101) pesäontelon (10) ja nestekanavan (3, 63) selektiiviseksi yhdistämiseksi jotta neste pääsee pesäontelosta (10) nestekanavaan (3, 63) kun pesäontelon si-säpaine (P3) saavuttaa ennalta määrätyn tason (P31), jolloin vaihtoventtiili (31, 101) käsittää aksiaalisesti kahden asennon välillä liikkuvan elimen (35, 106), jolloin järjestely on sellainen, että kun liikuva elin (35, 106) on ensimmäisessä asennossa, se mahdollistaa yhteyden nestekanavan (3, 63) ja pesäontelon (10) välillä ja kun liikkuva elin (35, 106) on toisessa asennossa, se sulkee nestekanavan (3, 63) ja pesäontelon (10) välisen yhteyden, jolloin liikkuva elin (35, 106) on painettu toista asentoaan kohti jousella (47, 154), jolloin kun pesäontelon (P3) sisäinen paine on sallituissa rajoissa pidetään elintä (35, 106) mainitussa toisessa asennossa katkaisemaan nestekanavan (3, 63) ja pesäontelon (10) välisen yhteyden, ja kun pesäontelon (10) sisäinen paine (P3) saavuttaa ennalta määritetyn tason (P3‘) siirtyy liikkuva elin (35, 106) mainittuun ensimmäiseen asentoon muodostaakseen yhteyden pesäontelon (10) ja nestekanavan (3, 63) välillä, tunnettu siitä, että li 23 81661 mainittu liikkuva elin käsittää pääsylinterissä (32, 104) aksiaalisesti liikkuvan päämännän (35, 106) ja alasylinterissä (33, 105) aksiaalisesti liikkuvan alamännän (39, 121), jolloin päämäntä (35, 106) ja alamäntä (39, 121) ovat yhteenkytke-tyt, ja pääsylinterin (32, 104) sisätila on päämännän (35, 106) avulla jaettu ilmakehän yhteyskammioon (42, 50, 151) joka on yhteydessä ilmakehän kanssa ja pesäontelon yhteyskammioon (37, 108), joka on yhteydessä pesäonteloon (10), jolloin alasylinterin (33, 105) sisätila on alamännän (39, 121) avulla jaettu nestekanavan yhteyskammioon (41, 142), joka on yhteydessä nestekanavaan (3, 63) ja ohjauskammioon (43, 122), joka on yhteydessä pesäonteloon (10), jolloin järjestely on sellainen että pesäontelon sisäpaineen (P3) saavuttaessa ennaltamäärätyn arvon (P3') ilmakehän paineen suhteen, alamäntä (39, 121) siirtyy puristusjousen (47, 154) vaikutusta vastaan ja siirtää päämännän (35, 106) mainittuun ensimmäiseen asentoon pesäontelon (10) saattamiseksi yhteyteen nestekanavan (3, 63) kanssa, ja että siinä on elimet (49, 132, 203) ohjauskammiossa (43, 122) tapahtuvan paineenlaskun hidastamiseksi päämännän (35, 106) ollessa ensimmäisessä asennossa, jolloin pesäontelon (10) paine saa laskea nestekanavan (3, 63) paineen tasolle.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen palloventtiili, tunnettu siitä, että mainitut elimet (49, 132, 203) paineenlaskun hidastamiseksi käsittävät lisämännän (201), joka muodostaa ohjauskammion (122) liikkuvan seinän, joka lisä-mäntä (201) liikkuu suljetussa kammiossa (203), joka sijait- 24 81 661 see lisämännän (201) vastakkaisella puolella ohjauskammioon (122) nähden, joka suljettu kammio (203) sisältää ennalta määrätyssä paineessa (P3') olevan kaasun, jolloin mäntä (201) liikkuu suljettuun kammioon (203) ennen kuin päämäntä (35, 106) liikkuu toisesta asennostaan esimmäiseen asentoonsa.

3. Patenttivaatimuksen 2 mukainen palloventtiili, tunnettu siitä, että elimet (49, 132, 203) mainitun pai-neenlaskun hidastamiseksi käsittävät lisäksi ohjauskammion (43, 122) ja pesäontelon (10) välillä olevan säätöventtiilin (49) tai virtaussäätöventtiilin (132). Il 25 81 661 Patentkravi