FI81230C - Kopplingsanordning foer elektrisk matning av anordningar i telefonapparat. - Google Patents

Description

1 81230

Kytkentäjärjestely puhelinkoneen lisälaitteiden sähkön syöttämiseksi

Keksinnön tekninen käyttöala

Nykyaikaisen puhelinpäätelaitteen edelleenkehittelyn puitteissa varustetaan se lisääntyvässä määrin lisälaitteilla, jotka kohottavat suorituskykyä ja käyttömukavuut-ta. Näihin lukeutuvat mm. näppäinvalinta oheenliitettyine muisteineen, näytöt valitun numeron ja laitteen tilan osoittamiseksi, kaiutin- ja vahvistinlaitteet, maksunosoi-tuslaitteet eri tariffiyksikköjen laskumahdollisuudella ja muut senkaltaiset. Yksinkertaistetun liitäntätekniikan takia, käytöneston takia paikallisen verkkohäiriön vuoksi sekä välitysteknisistä syistä, esim. symmetrian ja/tai ki-piräsuojauksen takia on tavoiteltavaa syöttää nämä kompleksiset laitteet yksinomaan silmukasta.

Kaikille päätelaitteille, joita käytetään verkon ylläpitäjän, esim. postilaitoksen, toimilupa-alueella, ovat laitteiden energiahuollolle määräävät parametrit tarkoin määrätyt.

Saksan Liittotasavallan postilaitoksen toimialueella nämä ovat tavallisesti laitteen tasavirtavastus, joka ei saa olla suurempi kuin 470 ohmia, ja silmukkavirta, jonka minimiarvo on 20 mA.

Alunperin nämä parametrit määrättiin koskien yksinkertaisen puhelinkoneen käyttöä, jolloin kokonaissilmukke.virta lukuunottamatta vaimennustasauksen kautta kulkevaa virtaa oli käytettävissä. Jotta nykyaikaisten puhelin-päätelaitteiden yhteydessä olevien lisälaitteiden energiatarve voitaisiin tyydyttää, on välttämätöntä rajoittaa puhepiirin kytkennän energiatarve minimiin, jotta mahdollisimman paljon energiaa olisi lisälaitteiden, erikoisesti kaiutin- ja vahvistin-vastaanottovahvistimen käyttämiseksi.

Käytettäessä perinteistä puhepiirikytkentää erotusmuun-tajineen saavutetaan tämä pääasiallisesti siten, että vaimennuksen tasauksesta poistetaan tasavirta ylimääräisellä erotuskondensaattorilla ja mikrofonivirta alennetaan pie- 2 81 230 nimpään hyväksyttävään arvoon. Erotusmuuntajilla varustetuilla puhepiirikytkennöillä on kuitenkin se perushaitta, että mikrofonin lähetysenergia joutuu vain puoliksi tilaajajohtoon, koska toinen puoli kuluu vaimennuksen tasauksessa. Eräs parannus saavutetaan silloin, kun mikrofonivahvis-timen kokonaisulostuloteho joutuu tilaajajohtoon. Tämän saavuttamiseksi suunnitellaan puhepiirikytkennät kompensaa-tioperiaatteen mukaan. Tällöin syötetään mikrofonivahvisti-men lähtösignaali suoraan tilaajajohtoon. Suurohmisen vas-taanottopiirin summauspisteessä yhdistetään mikrofonivah-vistimesta haaroitettu ja vaimennuksen tasauksessa heijastettu signaali vastakkaisvaiheisina, jolloin sivuäänivai-mennus realisoidaan.

Tekniikan taso

On jo tunnettu kytkentäjärjestely keskusparistotilaaja-keskukselle, jossa on vastussillan käsittävät puhekytken-nät, jossa kytkentäjärjestelyssä vastaanottovahvistinkyt-kentä ja käyttöjännitteen syöttö lisälaitteiden ohjaamiseksi tulee suorittaa mahdollisimman vähäisellä kulutuksella tilaajasilmukassa (patenttijulkaisut DE-2159149 ja DE-2159150). Tällä tunnetulla kytkentäjärjestelyllä on mahdollista liittää esim. kaksi lisälaitetta ja syöttää näitä erisuuruisilla vakiovirroilla. Tällöin on kuitenkin haittana se, että poiskytketty teho on vähäinen lisälaitteille eikä mitään arvojärjestystä ole toteutettavissa yksittäiselle lisälaitteelle tehonjaon suhteen.

On myös tunnettu kytkentäjärjestely integroidun kytkennän virransyöttämiseksi, jossa on monikollektoritransisto-ri, jolla on mahdollista syöttää lukuisia samanlaisia tai erilaisia transistoriasteita kuivaparistosta (patenttijulkaisut DE-2256640 ja DE-2532397). Näissä kytkennöissä on kuitenkin se haitta, että suurehkoja virtoja, jotka ovat tarpeen esim. kaiutin- ja vahvistinpuhelimille, ei voida tehokkaasti muokata. Näiden tunnettujen kytkentöjen tarkoituksena on saada aikaan määrätty kytkentähidastus transistoriasteiden hidastetulla kytkennällä kytkettäessä käyttö- 3 81230 jännite, kuitenkaan ei voida toteuttaa mitään energiakävt-töprioriteettia läpikiertoperiaatteen mukaisesti.

Erään toisen tunnetun puhelinkytkentäiärjestelyn mukaisesti on järjestetty ainakin yhden vahvistimen syöttämiseksi syöttöelin, joka käsittää yhden tilaajajohdon molempiin johtimiin liitetyn impedanssielimen sarjakytkennän ja yhden jännitettä rajoittavan elementin (patenttijulkaisu CH-592392) . Tässä kytkennässä on impedanssielin käämitön, taajuudesta riippumaton vastakytketty transistorikytkentä. Energiansyöttö prioriteettien mukaisesti lisälaitteisiin ei ole tälläkään kytkentäjärjestelyllä mahdollista.

Toisessa tunnetussa puhelintilaajaliittymässä, jossa on kaksi liitäntänastaa tilaajajohtoa varten, on kaksi mahdollista syöttökytkentää mikrofonista ja vahvistimesta syöttämiseksi (patenttijulkaisu CH-593592, kuvat 6 ja 7)1 Näissä syöttökytkenröissä käytetään kuitenkin zenerdiodeja jännitteen stabiloimiseksi, niin että puhejohtimista saatavilla suurehkoillakin syöttövirroilla on vain suhteellisen pieni teho kytkettävissä lisälaitteille, erikoisesti kaiutin- ja vahvistinpääteasteille.

Patenttijulkaisusta US-4133983 on tunnettu kytkentä, jossa käytetään siltakytkentää mikrofonin ja vahvistimen liittämiseksi puhelinjohtoon, joka oheisen äänigeneraattorin käytön aikana (MFV valintatila) saa aikaan kohonneen johtojännitteen. Äänigeneraattorin syöttö tapahtuu tällöin elektronisesti, jolloin voidaan käyttää monikollektoritran-sistoria, joka huolehtii useiden laitteiden sähköenergiasta. Prioriteetin mukainen energiasyöttö ei ole mahdollista tälläkään kytkennällä. Eräässä muussa tunnetussa kytkennässä johdonsyöttämiseksi puhelinkoneen osapiiristä yhdistetään kuuntelu- ja puhekytkentä virtavakavoinnilla puhelinjohtoon, jolloin johtojännitteestä riippumaton ohjattava rinnakkaiselin on kytketty puhelinjohdon ja virtavakavoin-nin väliin (hakemusjulkaisu DE-2938082).

Tämä rinnakkaiselin on yhdistetty lisälaitteen syöttö- liittimiin, jolloin jännitteenstabilointi tapahtuu zener- diodilla. Tässä on kuitenkin se haitta, että puhejohtimen 4 81230 suurehkoillakin syöttövirroilla voidaan hyödyntää vain mi-nimisyötön antamaa suhteellisen pientä käyttöjännitettä, jolloin kaiutin-vahvistinpuhelinpääteasteessä käytettävissä oleva matalataajuuksinen jännite on suhteellisen pieni. Lopuksi on myös vieoä ehdotettu kytkentää puhelinkoneen lisälaitteiden johtosyöttämiseksi, jossa on vakiovastuksinen reaktanssiaste, jolloin reaktanssiaste sisältää transistorin, jonka emitteri on yhdistetty vastuksen kautta puhejoh-timeen ja kanta jännitteenjakajan keskiulosottoon (julkaisematon hakemusjulkaisu DE-3347765). Tällä kytkentäjärjestelyllä ei voida kuitenkaan toteuttaa mitään virransyöttö-prioriteettia .

Tehtävä

Keksinnön tarkoituksena on toteuttaa kytkentäjärjestely tehonsyöttämiseksi puhelinkoneessa, jolla kytkennällä ei ole tunnettujen kytkentäjärjestelyjen haittapuolia.

Ratkaisu Tämä toteutetaan keksinnön mukaisesti siten, että silmukan rinnakkaiselin ottaa kulloinkin suurimman mahdollisen tehon ja antaa sen optimaalisesti yhdelle tai useammalle laitteelle.

Keksinnön edulliset vaikutukset

Keksinnön mukaisella kytkennällä on mahdollista, verkon ylläpitäjän antamien reunaehtojen puitteissa, ottaa silmukan kaikilla silmukkavirroilla suurin mahdollinen teho ja jakaa se tilaajan yksittäisille toimintayksiköille ja käyttää se optimaalisesti. Rinnakkaiselimen toteuttamisella reaktanssiasteena, jolla on tasavirtaan nähden aseteltava tai epälineaarinen vastusominaiskäyrä, voidaan silmukkaan : saada kaikilla silmukkavirroilla aina suurin mahdollinen teho.

·:* Käytettäessä laitetta, jossa on konventionaalinen puhe- piirikytkentä (kaapeli) toimii rinnakkaiselin vaihtovirralle suurena impedanssina, jolloin aiheutuu vain vähäinen

II

5 81230 sovitusvaimennus.

Käytettäessä laitteissa, joissa on elektroninen puhe-piirikytkentä, toimii rinnakkaiselin vaihtovirralle laite-impedanssina. Suuri-impedanssista rinnakkaiselintä voidaan käyttää myös laitteissa, joissa on elektroninen puhepiiri-kytkentä, jolloin laitteen sisäänmenoimpedanssia voidaan asetella mielivaltaisesti kytkemällä kompleksinen tai reaalinen vastus rinnan rinnakkaiselimen kanssa.

Rinnakkaiseiimen toinen etu on siinä, että sitä voidaan käyttää sisällyttämään silmukkavirtaan mikrofonivahvistimesta tai MFV-valitsimesta peräisin oleva NF-signaali. Täten säästetään muutoin tarpeellinen lähetysaste ja sitä varten tarpeellinen esivirta (mikrofonivirta). Tämä virta on käytettävissä lisälaitteille ylimääräisenä syöttövirtana. Rinnakkaiselimen perään kytketty virranjakokytkentä tarjoaa mahdollisuuden, että jokainen siihen liitetty kuluttaja ottaa vain oman käytölle välttämättömän energian. Näin toimitetaan kaiutin- ja vahvistinpuhelimien vastaan-ottovahvistimien pääteasteille aina suurin mahdollinen energia.

Edelleen on alhaisen prioriteetin ulostulojen yhteyteen kuuluvan virranrajoittimen takia mahdollista ladata suuri puskurikondensaattori, josta voidaan ottaa kaiutinasteelle lisäenergiaa lyhytaikaisten dynamiikkahuippujen aikana, jolloin nämä dynamiikkahuiput voidaan siirtää vääristymättä.

Rinnakkaiselimenä tai reaktanssiasteena kuvattu kytkentäjärjestely voidaan integroida virranjakokytkentään.

On myös kuitenkin mahdollista tehdä molemmat, -rinnakkaiselin ja virranjakokytkentä-, erillisenä. Molemmat ratkaisuperiaatteet omaavat myös erikseen katsottuna merkittäviä ja alan ammattimiehelle yllättäviä etuja, jotka yhdessä käytettäessä luonnollisesti vielä voimistuvat.

:· Kuvien selitys

Keksinnön toteutusesimerkkejä on kuvattu piirustuksissa ja kuvaillaan seuraavassa tarkemmin.

6 81230

Kuva 1, rinnakkaiselimellä varustetun puhelinlaitteen yksinkertaistettu lohkokaavio (vrt, myös hakemusjulkaisu DE-3347765, kuva 1).

Kuva 2, rinnakkaiselin, jossa on transistori (vrt. hakemusjulkaisu DE-3347765, kuva 2).

Kuva 3, rinnakkaiselin, jossa on kaksi transistoria (vrt. hak.julk. DE-3347765, kuva 3).

Kuva 4, yksinkertaistettu lohkokaavio keksinnön mukaisesta puhelinlaitteesta, jossa on muutettu rinnakkaiselin.

Kuva 5, keksinnön mukainen kytkentäjärjestely virran-jakoelimeksi.

Kuva 6, kompensaatioperiaatteen mukaisen elektronisen puhepiirin lohkokaavio, jossa yksi puhelintilaaja-asema on yhdistetty rinnakkaiselimeen.

Kuva 7, kuvassa 6 esitetyn rinnakkaiselimen yksityiskohtainen esitys.

Kuva 8, rinnakkaiselin, jossa on säätövahvistin.

Kuva 9, sisäänmenovastuksen ominaiskäyrää kuvaava diagrammi.

Kuva 10, virranjakokytkentä.

Kuvassa 1 esitetyssä puhelinlaitteen lohkokaaviossa on esitetty vain ne laitteet, jotka ovat välttämättömiä keksinnön ymmärtämiseksi. Napaisuudesta riippuvan kytkennän, valinnanosoittimen, kaapelikytkimien jne. laitteet on jätetty esittämättä.

Muuntajan 2 avulla muodostetaan kaapelikytkentä 1, johon toisaalta on liitetty liitäntäjohto ja toisaalta johto-vaimennuksen tasaus 3, jossa on kaksi vastusta 4, 5 ja kondensaattori 6. Kuulokekapseli 7 on tasavirtaerotettu puhe-·". johtimista 8, 9. Mikrofoni 10 saa vakiovirran vakiovirta- *:·. lähteestä 11, jolloin virta on rajoitettu mikrofonin 10 - · pienimpään hyväksyttävään arvoon. Vaimennuksen tasaus 3 on tasavirtaerotettu kondensaattorilla 12 puhejohtimista 8, 9. Kaapelikytkentä 1 voidaan tehdä joko muuntajan 2 avulla tai myös puoli johdekytkennän avulla. Puhe johtimien 8, 9 väliin ennen kaapelikytkentää 1 on kytketty rinnakkaiselin 13 reaktanssiasteena, joka pitää jännitteen välillä a-b jokai-

II

7 81230 selle silmukkavirralle hyväksyttävissä rajoissa, ja huolehtii lisälaitteelle, esim. kaiutinlaitteelle 14 syöttöener-giaa. Voidaan myös ajatella liitettävän useampia lisälaitteita rinnakkaiseliineen 13, jossa on sisäänmenoliittimet a ja b ja ulostuloliitin c. Tällöin on yhdistettävä sisäänme-noliitin a positiiviseen puhejohtimeen 8 ja sisäänmenolii-tin b negatiiviseen puhejohtimeen 9.

Yksinkertainen kytkentä reaktanssiasteen toteuttamiseksi, jossa on rajojen sisällä aseteltava tasavirtavastusomi-naiskäyrä, on esitetty kuvassa 2. Transistorin emitteri on yhdistetty vastuksen 19 kautta liitäntään a. Sopivalla vastusten 15 ja 16 mitoituksella sekä esim. esittämättä jätetyllä zenerdiodilla, joka on vastuksen 16 liittimen b puoleisen pään ja transistorin 18 kollektorin välissä ovat nollajännite ja tasavirtaominaiskäyrän erovastus aseteltavissa rajojen sisällä. Kondensaattorilla 17, joka on rinnan vastuksen 15 kanssa, saavutetaan erittäin suuri reak-tanssi puhevaihtovirralle; tästä on seurauksena pieni si-säänmenovaimeneminen puhepiiriin. Riippuen puhejohtimissa 8, 9 (kuva 1) kulkevasta silmukkavirrasta toimittaa rin-nakkaiselin 13 lähdössä c vastaavan virran lisälaitteille, esim. kaiutinlaitteelle 14.

Kuvassa 3 on esitetty kytkentä, joka toimii käyttöjännitteen stabiloimiseksi kaiutinlaitteen 14 vahvistimelle silmukkavirrasta riippuvaan arvoon. Transistori 20, jonka emitteri on kytketty transistorin 18 kollektoriin, saa aikaan kaiutinvahvistimen käyttöjännitteen rinnakkaisstabi-loinnin lähdössä c. Jos esim. kaiutinvahvistin ottaa yli-ohjautumisen takia liian suuren virran, niin transistori 20 sulkeutuu. Transistori 18 rajoittaa virran hyväksyttävään arvoon. Molempien transistorin 18, 20 kannat ovat vas-- - tuksen 21 kautta kytketty yhteen. Transistorin 20 kanta- kollektorivälillä on vastuksen 22 ja kondensaattorin 23 rinnankytkentä. Transistori 18 ja myös transistori 20 voidaan kumpikin korvata darlington-kytkennällä, jolloin transistorin 18 kyseessä ollen rinnakkaiselimen 13 sisään-menovaimennus voidaan saada riittävän pieneen arvoon. Kon- s 81230 densaattori 23 erottaa kaiutinvahvistimen käyttöjännitteen puhepiiristä.

Kuvassa 4 esitetyssä lohkokaaviossa on jälleen esitetty vain ne laitteet, jotka ovat välttämättömiä keksinnön ymmärtämiseksi. Muuntajan 24 avulla muodostetaan tässä kaa-pelikytkentä, johon toisaalta liitetään liitinjohto ja toisaalta johdon vaimennuksen tasaus 25. Vaimennuksen tasauksessa on kaksi sarjaan kytkettyä vastusta 26, 27 ja kondensaattori 28'. Kondensaattori on rinnan vastuksen 27 kanssa. Tasavirtaerotettuna liitäntäjohdon puhejohtimista 28, 29 on kuulokapseli 30. Mikrofoni 31 saa vakiovirran vakiovir-talähteestä 32, jolloin virta rajoitetaan pienimpään hyväksyttävään mikrofonivirtaan. Kondensaattorin 33 avulla kompensoidaan vakiovirtalähteen 32 suurta impedanssia, jotta pienennettäisiin mikrofonipiirissä olevan vakiovirtalähteen 32 sisäänmenovaimennusta. Vaimennuksen tasaus 25 on tasavirtaerotettu kondensaattorein 12, 34 puhejohtimista 28, 29, jotta kokonaissilmukkavirta olisi käytettävissä mikrofonille ja lisälaitteille. Kaapelikytkentä voidaan toteuttaa joko muuntajalla tai myös vastaavalla puolijohde-kytkennällä, jossa on operaatiovahvistimia. Puhejohtimien 28, 29 väliin ennen kaapelikytkentää kytketty rinnakkais-elin 35 reaktanssiasteena. Nämä reaktanssiasteet toimittavat, kuten jäljempänä vielä tarkemmin kuvaillaan, useille kulutuskohteille syöttövirran, jolloin näiden virtojen summa on sama kuin silmukkavirran, lukuunottamatta vakiovirtalähteen 32 kautta mikrofonille 31 syötettyä virtaa. Reak-tanssiasteeseen 35 kulkeva virta jaetaan virranjakokytken-nällä 36 ulostuloihin d, e, f, jolloin ulostulosta d saatava virta on ohjauslaitteen 37 syöttämiseksi ja ulostulosta ;;; 3 saatava virta on kaiutin- tai vahvistinlaitteen 38 syöt tämiseksi, johon on yhdistetty kovaääninen 39. Kuvan 4 to-teutusesimerkin mukaan esittää laite 38 kaiutinvahvistinta, jonka sisäänmenot ovat kytketyt rinnan kuulokekapseliin 30. Virranjakokytkennän 36 ulostulo f on kytketty suoraan negatiiviseen puhejohtimeen 29. Reaktanssiasteen 35 virranjako-kytkentä 36 on tehty siten, että ulostulosta d voidaan saali 9 81230 da syöttövirta, joka vastaa maksimaalisesti reaktanssias-teeseen 35 menevää virtaa. Tällaisissa tapauksissa ei ulostuloista e ja f voida ottaa mitään virtaa. Jos nyt ulostulosta d otetaan pienempi virta, niin loppuvirta voidaan ottaa ulostulosta e, jolloin puolestaan ulostulo f pysyy virrattomana. Jos taas ulostuloista d ja e ei oteta mitään virtaa, niin on reaktanssiasteeseen 35 sisäänmenossa A menevä kokonaisvirta saatavissa ulostulosta f. Koska ulostuloista d-f tuleva virta summautuu johtimelle 29, täytyy reaktanssiasteeseen 35 kulkeva virta olla silmukkavirta vähennettynä vakiovirtalähteen 35 kautta mikrofoniin 31 syötetyllä virralla. Näin toteutuu tavallaan virralle lä-pikiertoperiaate. Ohjauslaite 37 voidaan toteuttaa esim. mikroprosessorilla ja se voi toimia puhelinkoneen palvelutilan valvojana, näyttöinformaation osoittajana ja valin-tainformaation lähettäjänä. Se ei ole tarpeen vain valintatapahtuman aikana, vaan myös puhelinkoneen käytön kestolle. Siinä on muunmuassa kosketinosa painikkeiden kyt-kentätilan valvomiseksi (valintapainikkeet, maadoituspaini-ke, kaiutinpainike jne). Ohjauslaite 37 tarvitsee vakiojännitteen, joka saada-an jännitteensäätäjällä 40 virranja-kokytkennästä 35 saatavasta säätämättömästä jännitteestä. Kondensaattori 41, joka ön kytketty rinnan ohjauslaitteen 37 kanssa, toimii apukondensaattorina. Tällä tavalla syötetään impulssivalinnan ja puhelähetyksen aikaisen silmukka-keskeytyksen aikana ohjauslaitteeseen 37 vielä määrätty aika energiaa.

Koska ohjauslaite 37 saa jännitteensäätäjäitä 40 vakiojännitteen ja ottaa vain vähäisen virran, voidaan muu virta, joka tulee reaktanssiasteeseen 35, käyttää kaiutinlait-teen 38 syöttämiseen. Reaktanssiasteen 35 virranjakokytken-tä 36 on järjestetty siten, että virranrajoitusefekti vaikuttaa, ettei ulosotoista d, e, f otettujen virtojen summa voi ylittää reaktanssiasteeseen 35 sisäänmenossa A menevän virran arvoa. Koska virranjakokytkennän 36 ulostuloa d kuormitetaan vain vähäisellä virralla, toimii tämä virranra joitusefekti käytännössä vain ulostulon e kohdalla.

10 81 230

Jotta voitaisiin hyödyntää optimaalisesti kaiutinlait-teen 38 pääteasteen käytössä oleva energia, on edullista käyttää periaatteessa paremman hyötysuhteen takia lineaarista B-luokan pääteastetta tai myös digitaalista D-luokan pääteastetta. Molemmilla on sellainenkarakteristika, että virranotto on verrannollinen ohjaukseen. Edellä kuvatun rinnakkaiselimen lisäämisellä nostetaan kaiutinlaitteen 38 päätevahvistimen syöttöjännitettä myös suurimmalla saatavalla silmukkavirralla. Tällöin nousee paitsi saatavissa oleva matalataajuuskeskiteho myös ohjausalue ja lyhytaikaisten dynamiikkahuippujen keston sieto. Näiden dynamiik-kahuippujen sietämiseksi välttämätön energia otetaan tällöin syöttökondensaattorista 42, joka on rinnan syöttöjännitteeseen nähden.

Seuraavassa taulukossa on esitetty saatavissa oleva matalataajuuskeskiteho (NF-teho) ja huipputeho silmukka-virrasta riippuvaisena.

I silmukkavirta (mA) 20 30 40 50 60

PijFo*ces*c;'-te^0 (mW) 9,48 64 169 323 526

Parannussuhde I =20mA:lla s saatavaan·keskitehoon 1 6,75 17,82 34,07 55,48 nähden

Matalataajuus (P*,-,) huip- , Tt\ 62,5 144 336 608 960 puteho (mW)

Parannussuhde I =20mA:lla s saatavaan huipputehoon 1 2,3 5,3 9,7 15,3 nähden : - Dynamiikka/db verrattuna . T ™ Λ 8,2 11,8 15,5 18 20 .

;·; PNF0:n kUn τ2 = 20 Tällöin on kaiutinvastus 50 ohmia ja mikrofonin 31 ja ohjauslaitteen 37 silmukkavirtaosuus 14 mA sekä rinnakkaiselimen tasavirtavastusominaiskäyrä 470 ohmia. Kuvassa 5 on

II

11 81230 esitetty yksinkertainen kytkentäjärjestely rinnakkaiseli-men toteuttamiseksi, joka käsittää reaktanssiasteen 35, jolla on vakio tasavirtaominaiskäyrä ja integroitu virran-jakokytkentä 36.

Kytkentäjärjestelyllä on vastusominaiskäyrä, jota voidaan asetella vastuksin 43, 44, 45. Mahdollisina vastusar-voina tulevat kysymykseen vastuksille 43, 44 arvo 5,6 kOhmia ja vastukselle 45 arvo 100 ohm. Kytkentäjärjestely on periaatteessa vakiovirtalähde, jolloin jännitehäviö vastuksessa 44 määrää transistorien 46, 47, 48 kanta-emitte-rijännitteen ja jännitehäviö vastuksessa 45 transistorin 46 emitterivirran. Tästä saatava kollektorivirta 1^ =

Ig-Ig on joka hetki vakio. Myös ulostulojen d, e, f virtojen summa on vakio. Kuvassa 5 esitetyn transistorien 46-48 peräkkäinkytkennän vuoksi syntyy prioriteetin mukainen virtojen lisäys ulostuloihin d, e, f. Jos esim. ulostulot d, e, f oikosuljetaan reaktanssiasteen 35 ulostuloon B, niin kokonaisvirta kulkee transistorin 46 kollektorilta, koska tämä transistori on ensimmäisenä sarjakytkennässä. Tämä virta vastaa sitä virtaa, joka kulkee sisäänmenoon A reak-tanssiasteessa 35, jolloin virran arvo ulostulossa d pysyy vakiona, vaikka transistorien 47 ja 48 kollektorit ovat oikosuljettu. Jos sitä vastoin ulostulo d on kuormittamaton, niin edelläkuvattu pätee myös ulostuloille e ja f.

Kuvassa 5 esitetyn kytkennän periaate ei rajoitu toteu-tusesimerkkiin, jossa käytetään kolmea peräkkäin kytkettyö transistoria. Lisäksi ovat mahdollisia jännitteenjakokyt-kennät, joissa on enemmän tai vähemmän ulostuloja laitteiden syöttämiseksi. Kuvassa 6 esitetyssä puhelintilaaja-aseman lohkokaaviossa on jälleen esitetty vain ne laitteet, jotka ovat välttämättömiä keksinnön ymmärtämiseksi. Napai-. . suudesta riippuvat kytkennät, valintatunnuksen antaja sekä kaapelikytkimet on jätetty pois.

Toiseen puhejohtimeen on summausasteen 50 ja kuuloke-vahvistimen 51 kautta liitetty kuulokapseli 52. Sivuääni-vaimennus tapahtuu kompensaatioperiaatteen mukaisesti siten, että puhevahvistimesta 62 tuleva signaali johdetaan 12 81 230 erotusvahvistimen 54 ja vastuksen 55 kautta vahvistimelle 56 vaiheenkääntämiseksi, jolloin puhejohtimille 49, 57 tullut mikrofonisignaali tulee summausasteen 50 kautta. Jos johdon vaimennuksen tasaus vastaa tilaajajohtoa, niin saavutetaan täydellinen sivuäänivaimennus.

Puhejohtimien 49, 57 välissä on rinnakkaiselin, joka on toteutettu silmukkavirtasensorin 59 ja shuntti-säätäjän 60 sarjakytkentänä. Silmukkaviftasensori 59 toimittaa poi-kittaiselimen kautta kulkevaa tasavirtaa vastaavan signaalin summausasteeseen 61, joka säätövahvistimen 63 kautta ohjaa shunttisäätäjää 60 siten, että saavutetaan vaadittu tasavirtavastusominaiskäyrä. Silmukkavirran modulointi seuraa nyt siten, että silmukkavirtasensorista 59 tulevaan signaaliin summataan lineaarisesti summausasteessa 61 mik-rofonivahvistimesta 62 tai ei-esitetystä MFV-lähettimestä tuleva NF-signaali. Tuloksena muuttuu laitteen sisäänme-nossa 49, 57 oleva jännite NF-signaalin mukaan. Edellisessä kuvauksessa ei vielä esitetty poikittaiselimen moduloi-tavuutta. Mahdollisia NF-signaalin syöttökohtia ovat kuvassa 7 transistorin 74 kanta ja kuvassa 8 operaatiovahvistimen 79 ei-invertoiva sisäänmeno.

Silmukkavirtasensoriin 59 on liitetty virranjakokytken-tä 53, jossa on kaksi ulostuloa 65 ja 66. Ulostuloon 65 on esimerkiksi liitetty ohjauslaite 67, joka voidaan toteuttaa mikroprosessorilla. Se toimii puhelintilaaja-aseman palveluelementtien tilan valvojana, näyttöinformaation tuottajana ja valintainformaation lähettäjänä ja ei ole tarpeen ainoastaan valintatapahtuman aikana, vaan myös pu-helintilaaja-aseman käytön ajan. Siinä on mm. kosketuslai-te painikkeiden (valintapainikkeet, maadoituspainike, kaiu-"I tinpainike jne) tilan valvomiseksi. Ohjauslaite 67 tarvit- . see vakiokäyttöjännitteen, joka pidetään vakona jännitteen- : säätjän 68 avulla virranjakokytkennästä 53 saatavasta sää- : tämättömästä jännitteestä. Kondensaattori 69, joka on kyt- ketty rinnan syöttöjännitteeseen nähden, toimii apukonden-saattorina. Tällä tavalla huolehditaan energiaa ohjauslaitteelle 67 impulssivalinnan ja puheenlähetyksen aikai-

II

13 81 230 sen silmukkakatkon aikana.

Koska ohjauslaite 67 jännitteensäätäjän 68 avulla saa vakiojännitteen, voidaan muu virta, joka saadaan virranja-kokytkennän 53 ulostulosta, käyttää esim. kaiutin- ja vah-vistinpuhelinlaitteen 70 syöttämiseen.

Jo kuvatut edut, jotka saavutetaan virran jaolla prioriteetin mukaan, ovat samassa määrin saavutettavissa käytettävissä kompensaatioperiaatteen mukaista puhepiiriä. Muutoin välttämättömän mikrofoni- ja modulaattoriesivirran tarpeettomuuden vuoksi on kuvan 6 mukaisen puhekytkennän mukaisesti tämä säästynyt virta käytettävissä syöttötarkoi-tuksiin. Sitä voidaan käyttää muiden lisälaitteiden syöttämiseen ja kaiutin- ja vahvistinpuhelinvahvistimien tavoitettavana NF-ulostulotehon nostamiseen.

Jännitteenjakokytkentä 53 on tehty siten, että se vaikuttaa virranrajoitusefektiin niin, ettei ulostuloista 65 ja 66 otettujen virtojen summa voi ylittää rinnakkaiseli-men kautta kulkevan virran arvoa. Koska virranjakokytken-nän 53 ulostuloa 65 kuormitetaan vain vähäisellä virralla, esiintyy tämä virranrajoitusefekti käytännössä vain ulostulossa 66.

Kaiutinpääteasteen 70 käytössä olevan energian optimaaliseksi käyttämiseksi on edullista käyttää periaatteessa paremman hyötysuhteen takia B-luokan pääteastetta. Sillä on ominaiskäyrä, jossa virranotto on verrannollinen ohjaukseen.

Rinnakkaiselimen erityisellä toteutuksella kohotetaan kaiutinlaitteen päätevahvistimen 70 syöttöjännitettä suurimmalla käytettävissä olevalla silmukkavirralla. Tällöin kohoaa paitsi saavutettava NF-keskiteho myös ohjausalue ja lyhytaikaisten dynamiikkahuippujen sieto. Näiden dynamiik-kahuippujen sietämiseksi välttämätön energia otetaan tällöin syöttökondensaattorista 71, joka on kytketty rinnan syöttöjännitteeseen nähden.

Kuten kuvassa 7 esitetään, ohjataan transistori 74 jän-nitteenjakajän 72/73 kautta johtavaan tilaan. Transistorin 75 emitteripiirissä oleva vastus 76 toimii silmukkavirta- 14 81230 sensorina. Siinä syntyvä jännitehäviö on verrannollinen silmukkavirtaan ja vaikuttaa tasavirtavastakvtkentänä transistorin 74 ohjauspiirissä. Vastaavalla vastusten 72, 73 ja 76 mitoituksella voidaan tietyissä rajoissa muuttaa ta-savirtaominaiskäyrää (jännitettä molempien puhejohtimien 49/57 välillä silmukkavirran funktiona).

Seuraavassa määritetään tasavirtaominaiskäyrä f(Ig) eli U49/57 lähemmin ja erikoisesti siinä tapauksessa, ettei pisteistä 49/57, 65 oteta virtaa. Selvennyksenä mainittakoon, että kuvassa 7 vastuksen 73 ja johtimen 49 välinen yhdyspiste vastaa liitintä A, kun taas vastuksen 72 ja johdon 57 välinen yhdyspiste vastaa liitintä B. Vastuksen 73 kanssa rinnan voi olla vielä esittämättä jätetty kondensaattori. Transistorin 75 emitterin ja vastuksen 76 välinen liitospiste voidaan merkitä kirjaimella d ja transistorin 75 kollektorin liitintä voidaan merkitä kirjaimella e. Näillä edellytyksillä pätee: UA/B= U49/57= XS X R76+ U3E75+ UBE74+(IB+IQ) X R72 • Tässä on:

Ugg74 = transistorin 74 kanta-emitterijännite

UgE75 = transistorin 75 kanta-emitterijännite

Ig = transistorin 74 kantavirta- IQ = jännitteenjakajan R72/R73 hautta tuleva virta

UgE74 UBE75 oletetaan virrasta riippumattomiksi, arvo 1,4 V.

UA/B = ISX R76 + 1,4 V + ^JB+IQ^ x R72 iQ = Is x r76 + 1,4 v :: r73 tällöin on L = Ic / B ja B on transistorin 74 virtavah- D b ;·. vistuskerroin.

Tästä saadaan

II

is 81230

dA/B = °49/57 = x R76+ V + ^ + XS * *76 + V

B R73 °A/B = V (1 + ^72) + Ig x R?6 (1 +R72) + x R?2

R73 R73 B

Tämä yhtälö esitetään UA/B U0 + IS X RA/B

R72 jossa Uq = 1,4 V (1 + ^—/ on jännite UA^B kun Ig = 0 ja

R72 I

JS x RA/B = rs X R76 (1 + RTr} + S X R72 kuvaa jännite- Ί ό Β häviötä differentiaalisessa tasavirtavastuksessa.

Kuvassa 7 esitetyssä kytkennässä käytetään transistoria 74 aina aktiivissa ja transistoria 75 aina kyllästys-tilassa. Ulostulojännitteet pisteissä 65 eli d ja 66 eli e ovat lähes samat kuin johtimessa 49 eli kohdassa A oleva jännite.

Jos poistetaan kytkennästä ulostulojen 65 eli d ja 66 eli e virta, niin annetulla silmukkavirralla pysyy vastuksen 76 jännitehäviö vakiona, kuitenkin pienenee transistorin 74 kantavirta. Tällöin pienenee myös vastuksen 72 jännitehäviö sillä tuloksella, että puhejohtimien välinen jännite kuormituksen noustessa pisteissä 65 ja 66 pienenee.

On selvää, että tämän vaikutuksen kompensoimiseksi tarvitaan suhteellisen suuri virta rinnakkaiselimen kautta.

Kun kuvassa 7 esitetyllä kytkennällä saadaan lähes vakio tasavirtasisäänmenovastus, on kuvassa 8 esitetyllä kyt-..· kennällä mahdollista asetella kytkennän tasavirranestoa pa loittain mahdollisesti epälineaarisella vastakytkentähaa-ralla. Silmukkavirtasensori toteutettuna vastuksella 76, virranjakokytkentä toteutettuna transistorilla 75 ja shunttisäätäjä transistorilla 74 toteutettuna ovat järjestetyt kuvan 7 mukaisesti, jolloin on huomattava, että ie 81230 transistori 74 voi olla sekä NPN-transistori että myös PNP-transistori. Vastuksesta 76 signaali joutuu vastusten 77 ja 78 kautta säätövahvistimen 79 ei-invertoivaan si-säänmenoon, joka vahvistin on operaatiovahvistin. Säätö-vahvistimen 79 ulostulo on yhdistetty shuntti-säätäjänä toimivan transistorin 74 kantaan. Säätövahvistimen 79 vah-vistuskerroin asetellaan tunnetulla tavalla vastusten 80 ja 81 suhteilla. Vastuksen 78 tehtävänä on vakioida säätö-vahvistimen 79 sisäänmenovastus, kun taas vastus 77 yhdessä kondensaattorin 91 kanssa muodostaa alipäästösuodatti-men.

Seuraavaksi muotoillaan matemaattisesti kuvassa 8 esitetyn kytkennän toiminta oletuksella, ettei zenerdiodi 84 ole johtavasa tilassa. Vastus esittää silmukkavirta-sensoria. Siinä esiintyvä jännitehäviö on UR76 XS X R76

Operaatiovahvistimen 79 vahvistuskerroin asetellaan vastuksin 80 ja 81: , _ R81 A p - R80 Tällöin on operaatiovahvistimen 79 lähdössä ulostulojänni-

te R

U79 = A X UR76 = R^ X XS X R76 Tämä jännite aiheuttaa transistorin 74 emitterille jännitteen, joka on noin 0,7 V alempi operaatiovahvistimen 79 ulostulojännitettä. Tällöin on välillä 49 ja 57 oleva jännite

Rgi x ^76 T; U49/57 = 0,7 V + IS X -81R8o -

On havaittavissa, että vastaten kuvan 7 piiriä U0 = 0,7 V

^ Rgi X R76

Ts x Vb · xs * r80 -

II

17 81 230 Tällöin on differentiaalivastus R81 x R76 A/B - Reo

Rinnan vastuksen 81 kanssa on sarjakytkentä, jossa on vastus 83 ja zenerdiodi 84. Tällä toimenpiteellä on rin-nakkaiselimen tasavirtavastusominaiskäyrä paloittain erillisesti aseteltavissa, jottei esimerkiksi ylikuormitettaisi jännitteellä ulostuloihin 65 eli d ja 66 eli e liitettyjä kuluttajia. Jos silmukkavirta tulee niin suureksi, että operaatiovahvistimen ulostulojännite ylittää zener-jännitteen, niin asetellaan pienempi vahvistuskerroin, jolloin differentiaalivastus vastaavasti pienenee. Tämän tilanteen matemaattisesta käsittelystä luovutaan. Jos asetetaan esim. sarjakytkentä, jossa on läpilyöntikestoisuudel-taan 15 V zenerdiodi ja sarjavastus 0 ohmia, niin nousee jännite ulostuloissa 65 eli d ja 66 eli e suurimmalla vallitsevalla silmukkavirralla arvoon 15 V, jottei sitten vielä suuremmalla vallitsevalla silmukkavirralla tätä ar- voa enää ylitettäisi. Tällöin on vastuksen 83 arvo 0 ohmia. Vastuksen 83 sopivan arvon valinnalla on kuvassa 9 esitetty vaakasuora osa muutettavissa nousevaksi.

Siinä tapauksessa, että on liitettävä enemmän kuin kaksi kuluttajaa tai kulutusryhmää virranjakokytkentään, on mahdollista aikaansaada kytkemällä kaskadiin vastaava lukumäärä transistoreja vastaavat ulostulot (vrt. kuva 5).

Tällöin vastaa ulostuloista d, e, f saatavien maksimaalisten virtojen summa kytkentään sisäänmenevää virtaa.

Kuvassa 5 esitetty virranjakokytkennän laajennusmahdollisuus useammille priorisoiduille ulostuloille on käyttö- kelpoinen myös vastaavasti kuvassa 8 esitetylle kytkennäl- le. Tässä kuvassa 8 voitaisiin merkitä ulostuloa 65 kirjaimella d, ulostuloa 66 kirjaimella e ja transistorin 74 emitteriä kirjaimella f. Liitännät 49 ja 57 vastaavat lii-täntöjä A ja B.

ie 81230

Kaskadikytkennän sijasta voidaan myös käyttää transistoria 75, joka on monikollektoritransistori, jossa on kuluttajia vastaava lukumäärä kollektoreja. Tällä monikollektoritran-sistorilla täytyy olla sisäinen rakenne sellainen, joka sallii prioriteetin mukaisen kuormituksen syöttämisen.

Muut elektroniset kytkentävälineet, joilla prioritee-tinmukainen tehonsyöttö on mahdollinen, ovat myös mahdollisia. Niinpä voitaisiin varustaa lisälaite ohjelmoidulla prioriteetilla, joka tyristorin ohjauselektrodin tai sen kaltaisen kautta ottaa tarvitsemansa tehon.

Kuvissa vapaasti lohkokaavioina esitetyissä kytkennöissä on kysymyksessä sinänsä tunnetut laitteet, niin ettei lähempi kuvaus ole tarpeen. Esimerkiksi voidaan vakiovir-talähde 11 kuvassa 1 toteuttaa siten, että transistorin kanta on kytketty zenerdiodin anodiin, diodin katodi sekä tämän transistorin emitteriin vastuksen kautta että saman transistorin kollektoriin kondensaattorin kautta. Sellaisessa kytkennässä mikrofoni on liitetty toisesta liitän-nästään transistorin kollektoriin ja toisesta liitännäs-tään vastuksen kautta tämän transistorin kannalle.

Il

Claims (35)

1. Kytkentäjärjestely puhelintilaajakytkennässä olevien laitteiden sähkön syö-tämiseksi, jossa kytkentäjärjestelyssä on puhejohtimien välissä oleva rinnakkaiselin, joka on yhdistettävissä suoraan tai välillisesti laitteisiin, tunnettu siitä, että rinnakkaiselin (13, 35, 36, 59, 53, 60) ottaa silmukasta suurimman mahdollisen tehon ja siirtää sen optimaalisesti yhdelle tai useammalle laitteelle (14, 40, 37, 67, 70).

2. Vaatimuksen 1 mukainen kytkentäjärjestely, tunnettu siitä, että rinnakkaiselin (13, 35, 36, 59, 60, 53) on reaktanssiaste, jolla on vakio tasavirtaominais-käyrä.

3. Vaatimuksen 1 mukainen kytkentäjärjestely, tunnettu siitä, että tehonsyöttö laitteisiin (14, 40, 47, 48, 67, 70) tapahtuu prioriteettien mukaisesti.

4. Yhden tai useamman edeltävistä patenttivaatimuksista mukainen kytkentäjärjestely, tunnettu sii tä, että rinnakkaiselin (13, 35, 36, 59, 53) näkyy tasa-virralle säädettävänä vakiovastuksena.

-5. Yhden tai useamman edeltävistä patenttivaatimuksista mukainen kytkentäjärjestely, tunnettu sii tä, että rinnakkaiselin (13, 35, 36, 59, 53) näkyy vaihtovirralle suurena impedanssina.

6. Yhden tai useamman edeltävistä patenttivaatimuksista mukainen kytkentäjärjestely, tunnettu siitä, että rinnakkaiselin (13, 35, 36, 59, 53, 60) on ohjat tavissa NF-signaalilla, esim. mikrofonivahvistimen (62) lähtösignaalilla.

7. Vaatimuksen 6 mukainen kytkentäjärjestely, tunnettu siitä, että mikrofonin (10, 31, 64) tai MFV-valitsijan NF-signaali on moduloitu tilaajakytkennän sil-mukkavirtaan.

8. Vaatimuksen 7 mukainen kytkentäjärjestely, tunnettu siitä, että NF-signaalin negatiivisen puoliaal-lon aikana silmukkavirta johdetaan syöttöulostuloihin liitettyjen apukondensaattoreiden (69, 71) ohi, jotta estet- 20 81 230 täisiin NF-signaalin epälineaarinen vääristyminen.

9. Yhden tai useamman edeltävistä patenttivaatimusten mukainen kytkentäjärjestely, tunnettu siitä, että silmukkavirta johdetaan laitteille (14, 40, 37, 38, 67, 70) prioriteettien mukaisesti siten, että laitteet, joilla on suurin prioriteetti, huolehditaan aina ensimmäisenä.

10. Yhden tai useamman edeltävistä patenttivaatimuksista mukainen kytkentäjärjestely, tunnettu siitä, että laitteisiin (14, 40, 37, 38, 67, 70), joilla on alempi prioriteetti, johdetaan maksimaalinen virta n-1 I = I - Σ I nmax S i n jossa Is = käytettävissä oleva silmukkavirta I = n:en prioriteetin omaavan lisälaitteen nmax virta.

11. Yhden tai useamman edeltävistä patenttivaatimuksista mukainen kytkentäjärjestely, tunnettu sii tä, että siinä on virranjakokytkentä (36, 53), jonka alhaisimman prioriteetin ulostulosta johdetaan ei tarpeen oleva silmukkavirta.

12. Yhden tai useamman edeltävistä patenttivaatimuksista mukainen kytkentäjärjestely, tunnettu sii tä, että virranjakokytkennän (36, 53) alemman prioriteetin ulostulot (e, f) ovat oikosuljettavissa ilman, että näin vaikutetaan sisäänmeno-ominaiskäyrään ja ilman että korkeamman prioriteetin ulostuloista (d) tulevaa virtaa muutetaan.

13. Yhden tai useamman edeltävistä patenttivaatimuksista mukainen kytkentäjärjestely, tunnettu sii tä, että virranjakokytkennällä (36, 53) on ulostuloissaan (d, e, f) jännite, joka on niin lähellä kuin mahdollista rinnakkaiselimen (13, 35, 36, 59, 53) antamaa jännitettä.

14. Yhden tai useamman edeltävistä patenttivaatimuksista mukainen kytkentäjärjestely, tunnettu sii tä, että lisälaitteet, jotka eivät voi sietää mitään vir- II 21 81230 ransyötön keskeytystä (esim. valintaprosessorit), ovat liitetyt virranjakokytkennän (36, 53) korkeamman prioriteetin ulostuloon (d).

15. Yhden tai useamman edeltävistä patenttivaatimuksista mukainen kytkentäjärjestely, tunnettu siitä, että lisälaitteet, jotka käyttötilasta riippuen voivat ottaa sangen suuret virrat, esim. kaiutinvahvistimen pää-teaste, ovat liitetyt alhaisemman prioriteetin virtaa rajoittavaan ulostuloon.

16. Yhden tai useamman edeltävistä patenttivaatimuksista mukainen kytkentäjärjestely, tunnettu sii tä, että jokaista suurempiprioriteettista laitetta syötetään kutakin nimellisarvonsa mukaisella jännitteellä tai virralla, ennen kuin lähin alemman prioriteetin mukainen laite saa jännitteen tai virran.

17. Yhden tai useamman edeltävistä patenttivaatimuksista mukainen kytkentäjärjestely, tunnettu sii tä, että siinä on puhelinkoneen puhekytkennän mikrofonin (31) syöttövirtaa rajoittava vakiovirtasäädin.

18. Yhden tai useamman edeltävistä patenttivaatimuksista mukainen kytkentäjärjestely, tunnettu siitä, että virranjakokytkennästä (36) lähtevien virtojen summa on sama kuin silmukkavirta miinus kaiutin- ja vah-vistinkytkennöille johdettu virta.

19. Yhden tai useamman edeltävistä patenttivaatimuksista mukainen kytkentäjärjestely, tunnettu sii tä, että siinä on puhejohtimista (8, 9, 49, 57) tasavirta-erotettu johdon vaimennuksen tasaus (3, 25).

19 81 230

20. Yhden tai useamman edeltävistä patenttivaatimuksista mukainen kytkentäjärjestely, tunnettu sii tä, että rinnakkaiselimessä (35) on useampien prioriteet-tiluokkaisten laitteiden (40, 37, 38) syöttämiseksi jän-nitteenjakaja, jossa on kaksi sarjaankytkettyä vastusta (43, 44), että jännitteenjakajan keskiulosoton ja rinnak-kaiselimen (35) liitännän (A) väliin on kytketty kondensaattori (90), jolloin tämä liitäntä (A) on liitetty kolmannen vastuksen (45) kautta ensimmäisen transistorin (46) 22 81 230 emitterille, että tämän transistorin (46) kanta on kytketty toisen transistorin (47) emitterille, että tämän toisen transistorin (47) kanta on kytketty kolmannen transistorin (48) emitterille ja että tämän kolmannen transistorin (48) kanta on kytketty jännitteenjakajän keskiulosottoon, jolloin transistorien (46, 47, 48) kollektoreilta otetaan virrat lisälaitteiden syöttämiseksi.

21. Vaatimuksen 20 mukainen kytkentä, tunnet-t u siitä, että kolmannen transistorin (48) kollektori on kytketty rinnakkaiselimen (36) ulostuloon (B).

22. Yhden tai useamman edeltävistä patenttivaatimuksista mukainen kytkentäjärjestely, tunnettu sii tä, että lisälaite on kaiutinlaitteen tai vahvistinlait-teen vahvistin (38), jonka pääteaste on B-luokan pääteaste tai D-luokan pääteaste.

23. Vaatimuksen 22 mukainen kytkentäjärjestely, tunnettu s-itä, että kaiutinlaitteen ja/tai vah-vistinlaitteen vahvistimen (38) rinnalle on kytketty syöt-tökondensaattori (42).

24. Yhden tai useamman edeltävistä patenttivaatimuksista mukainen kytkentäjärjestely, tunnettu sii tä, että jakokytkentä (36) on virranjakokytkentä ja syöttövirtojen jännitteet ovat säätämättömät.

25. Yhden tai useamman edeltävistä patenttivaatimuksista mukainen kytkentäjärjestely, tunnettu sii tä, että syöttövirtojen jännitteet ovat säädetyt.

26. Yhden tai useamman edeltävistä patenttivaatimuksista mukainen kytkentäjärjestely, tunnettu sii tä, että tasavirran sisäänmeno-ominaiskäyrällä on paloittain erilliset tasavirtavastusarvot.

27. Yhden tai useamman edeltävistä patenttivaatimuksista mukainen kytkentäjärjestely, tunnettu sii tä, että puhekytkentä on toteutettu kompensaatioperiaät-teen mukaisella sivuäänivaimennuksella.

28. Yhden tai useamman edeltävistä patenttivaatimuksista mukainen kytkentäjärjestely, tunnettu sii tä, että silmukkavirtasensori (59) ja shuntti-säätäjä (60) 23 81230 ovat kytketyt sarjaan, jolloin silmukkavirtasensorien (59) tasavirtaulostulosignaali johdetaan shuntti-signaaliin niin, että shuntti-säätäjällä seuraa shuntti-säätäjän (60) läpi kulkevan tasavirran modulaatio.

29. Yhden tai useamman edeltävistä patenttivaatimuksista mukainen kytkentäjärjestely, tunnettu siitä, että puhejohtimien (49, 57) väliin on kytketty jännit-teenjakaja, joka on kahden vastuksen (72, 73) sarjakytken-tä, jonka keskiulosotto on kytketty ensimmäisen transistorin (74) kannalle, että tämän transistorin (74) kollektori on kytketty puhejohtimeen (57) , sen emitteri on kytketty toisen transistorin (75) kannalle, että emitterivastus (76) on kytketty toiseen puhejohtimeen (49) ja että mikrofoni- tai MFV-signaali johdetaan ensimmäisen transistorin (74) kannalle.

30. Yhden tai useamman edeltävistä patenttivaatimuksista mukainen kytkentäjärjestely, tunnettu sii- , tä, että ensimmäisen transistorin (74) emitteri on yhdis- j tetty toiseen puhejohtimeen (57), sen kollektori on kytketty toisen transistorin (75) kannalle, että toisen transistorin (75) emitterivastus (76) on kytketty toiseen puhejohtimeen (49), että ensimmäisen transistorin (74) kannalle on kytketty säätövahvistimen (79) ulostulo, sen invertoiva sisäänmeno on kytketty kahden vastuksen (80, 81) sarjakytkennän keskiulosottoon, sarjakytkennän ollessa säätövahvistimen (79) ja toisen puhejohtimen (49) välissä, ja että mikrofoni- tai MFV-signaalin vastaanottava, säätö-vahvistimen (79) ei-invertoiva sisäänmeno on kytketty vastuksen (78) kautta toisen transistorin (75) emitterille.

31. Vaatimuksen 30 mukainen kytkentäjärjestely, tunnettu siitä, että vastuksen (78) ja toisen transistorin (75) emitterin väliin on kytketty alipäästö (77, 91).

32. Yhden tai useamman edeltävistä patenttivaatimuksista mukainen kytkentäjärjestely, tunnettu siitä, että rinnan säätövahvistimen (79) ulostulon ja inver- « 81 230 toivan sisäänmenon välillä olevan vastuksen (81) kanssa on kytketty vastuksen (83) ja zenerdiodin (84) sarjakytkentä.

33. Patenttivaatimuksen 32 mukainen kytkentäjärjestely, tunnettu siitä, että toinen transistori (75) on monikollektoritransistori, jolloin jokaiseen kollekto-riin on liitettävissä lisälaite.

34. Yhden tai useamman edeltävistä patenttivaatimuksista mukainen kytkentäjärjestely, tunnettu sii tä, että tasavirran sisäänmeno-ominaiskäyrä on jatkuvasti epälineaarinen.

35. Yhden tai useamman edeltävistä patenttivaatimuksista mukainen kytkentäjärjestley, tunnettu sii tä, että sellaisen kaiutin- tai vahvistinlaitteen (38, 70) vahvistimen pääteasteen ohjausvaiheen aikana, jolloin tästä pääteasteesta otettu virta ylittää sen virran, joka on saatavissa virranjakokytkennän (36, 53) ulostulosta (e, 66), ylimääräinen tarvittava virta otetaan kondensaattorista (42, 71) . Il 25 8 1 2 3 0