FI79438B - Signaleringsterminalsystem foer signaleringssystemet nr 7. - Google Patents

Description

79438

Signalointipäätejärjestely signalointijärjestelmää n:o 7 varten - Signaleringsterminalsystem för signaleringsystemet nr 7

Keksintö liittyy tietoliikenteen alaan ja kohdistuu signa-lointipäätejärjestelyyn digitaalista tiedonsiirtoverkkoa varten, jossa käytetään CCITT:n määrittelemää yhteiskanavasigna-lointijärjestelmää n:o 7 (kts. Keltainen kirja, osa VI.6 -suositukset Q701 - Q741).

Tiedonsiirtojärjestelmien toimintaan liittyy informaation siirtoa tilaajan ja keskuksen tai kahden keskuksen välillä. Tämä toteutetaan siirtämällä ns. signalointisignaaleja. Jos signalointisignaalit siirretään samassa piirissä, jotka käytetään tiedonsiirtoon, signalointimenetelmä tunnetaan kanavakohtaisena signalointina. Toisaalta jos kahden keskuksen välisten piirien ryhmää vastaavat signalointisignaalit yhdistetään ja lähetetään erillisellä kanavalla, signalointimenetelmä tunnetaan yhteiskanavasignalointina.

CCITT n:o 6 signalointijärjestelmä oli ensimmäinen määritelty, sovellettu ja testattu tämän tyyppinen signalointijärjestelmä. Koska järjestelmä on alunperin luotu analogiaso-vellutuksia varten, järjestelmällä n:o 6 on, vaikka sitä on myöhemmin muunnettu digitaalisia versioita varten, rajoituksensa digitaalisessa ympäristössä (bittitaajuus, sanoman pituus jne.). Uusien vaatimuksien (digitaalisten verkkojen) täyttämiseksi CCITT on luonut uuden spesifikation, ns. yh-teiskanavasignalointijärjestelmän n:o 7, jolla on laaja sovellutusalue erityisverkoissa ja monipalveluverkoissa.

Käytetty siirtokäytäntö on johdettu HDLC-käytännöstä ja tässä mielessä se on sukua siirtokäytännälle, joka on määritelty suosituksessa X 25, joka liittyy DTE/DCE-(datapäätelai-te/datansiirtolaite-) liitäntään.

Järjestelmät, jotka käyttävät yhteiskanavasignalointipäät- teitä signalointijärjestelmässä n:o 7 käytetyn siirtokäytän nön kaltaisten käytäntöjen suorittamiseksi ja jotka aikaan- 2 79438 saavat useiden kanavien yhdistämisen, ovat joko kiinteästi langoitettuja järjestelmiä (jotka multipleksoivat kanavat), tai järjestelmiä, joissa käytetään bittiviipalemikroproses-soreja. Tuloksena oleville rakenteille on ominaista alhainen modulaarisuus- ja joustavuustaso ja niiden käyttö on vaikeaa.

Artikkeli aikakauslehdessä Commutation et Transmission, osa 5, syyskuu 1983, No. 3, sivut 5-24 "Le systeme de signa-lisation CCITT No 7: Mise en oeuvre dans les autocommuta-teurs du reseau national" käsittelee yleisesti signalointi-järjestelmää n:o 7 eri tyyppisillä aikamultiplekseillä auto-maattivaihteilla. Näissä automaaattivaihteissa signalointi-yksikkö käsittää usean signalointipäätteen ja ainakin yhden ohjausyksikön signalointikanaville, jotka käsittelevät tasoa 2 ja varmistavat yhteyden ohjausyksikköön, joka käsittelee tasoa 3. Tässä ei mainita suoraa informaation vaihtoa signa-lointipäätteiden ja ohjausyksikön välillä.

Keksinnön tarkoituksena on aikaansaada signalointijärjestelmää n:o 7 varten signalointipäätejärjestelmä, joka on käytöltään joustava ja toteutukseltaan modulaarinen.

Keksintö kohdistuu signalointipäätejärjestelyyn signalointi-järjestelmää n:o 7 varten, jossa on signalointipäätteitä, jotka on kytketty tiedonvälityskeskuksen kytkentäkentään, ja ohjausyksikköjä päätteille, jolloin signalointipäätteet muodostavat signalointipäätteiden ryhmiä, jotka kukin on kytketty ohjausyksikköön, ja jolle on tunnusomaista, että ohjausyksiköt ja päätteet on kytketty järjestelmäväylällä kes-kusvalvontayksikköön ja keskusmuistiin, jotka muodostavat keskuksen tason ja että jokaisessa ryhmässä kukin pääte on kytketty järjestelmäväylään liikennepiirillä ja ohjausyksikköön välityspiirillä, jolloin mainitut liikennepiirit ja vä-lityspiirit kumpikin kuuluvat enintään kahteen päätteeseen.

Keksinnön kohteena on myös signalointipäätejärjestelmä, jossa järjestelmäväylän liikennepiiri ja ohjausyksikön välitys-piiri ovat yhteisiä kahdelle päätteelle.

Keksintöä selitetään seuraavassa erään suoritusesimerkin 3 79438 avulla, joka on esitetty oheisissa piirustuksissa, joissa: kuvio 1 on kaaviollinen esitys signalointipäätejärjestel-mästä, johon keksintöä voidaan soveltaa, kuvio 2 esittää kahta keksinnön signalointipäätettä, 5 kuvio 3 esittää kuvion 1 ohjausyksikköä, kuvio 4 esittää yhden kuvion 2 signalointipäätteen sisäisen väylän liikennepiiriä, kuvio 5 esittää yhden kuvion 2 signalointipäätteen kana-vanvaihtopiiriä, 10 kuvio 6 esittää välityspiiriä, joka kommunikoi kuvion 2 ohjausyksikön kanssa, kuvio 7 esittää kuvion 6 ajoitusyksikköä, kuvio 8 esittää kuvion 6 multipleksisignaalipiiriä, kuvio 9 esittää kuvion 6 kirjoitussignaaligeneraattoria, 15 kuvio 10 esittää kuvion 6 välityspiirin piiriä, joka kehittää kirjoitus- ja lukusignaalit, kuvio 11 esittää kuvion 6 latauspiiriä, kuvio 12 esittää toista kuvion 6 latauspiiriä, kuvio 13 esittää kuvion 6 keskeytysgeneraattoripiiriä, 20 kuvio 14 esittää kuvion 2 liikennepiiriä, kuvio 15 esittää kuviossa 3 esitetyn ohjausyksikön 4 79438 skannausmodulia, kuvio 16 esittää kuvion 3 toista liitäntäyksikköä, kuvio 17 esittää kuvion 3 ensimmäistä liitäntäyksikköä, kuvio 18 esittää kuvion 3 keskeytyspiiriä, 5 kuvio 19 esittää kuvion 6 välitysmuistin osaa (64 tavua).

Kuvio 1 esittää kaaviollisesti signalointipäätejärjestel-mää, johon keksintöä voidaan soveltaa ja joka toteuttaa CCITT:n signalointijärjestelmän n:o 7 tason 2 toiminnat. Päätelaitteistoon sisältyy kaksi pääteryhmää 1 ja 2 ja 10 kaksi ohjausyksikköä UG1 ja UG2. Kumpikin pääteryhmä sisältää kahdeksan signalointipäätettä, jotka kukin vastaavat yhtä lähetys/vastaanottoliitäntää kaksisuuntaiseen yhteyteen L, joka muodostuu kahdesta sarjamuotoisesta yhteydestä, joista toinen on lähetyssuuntaa varten 15 ja toinen vastaanottosuuntaa varten kummankin sarjamuotoisen yhteyden toimiessa biittinopeudella 64 kbit/s. Jokainen yhteys L on kytketty kytkentäkenttään liitännän välityksellä, jonka avulla tiettyyn signalointipäätteeseen TS voidaan liittää aikaväli yhdestä multipleksiyhteydestä, 20 joka yhdistää sen kytkentäkenttään, ja signalointipäätteen antama sanoma voidaan lähettää tässä multipleksiyhteyden aikavälissä.

Kumpikin ohjausyksikkö UG1 ja UG2 toimii järjestelmän tason 3 liitäntänä ja ohjaa pääteryhmää. Kumpikin ohjaus-25 yksikkö on kytketty sen ryhmän, jota se ohjaa, jokaiseen päätteeseen TS ja järjestelmäväylään SYSBUS, joka on puolestaan kytketty keskusvalvontayksikköön UC ja pää-muistiin MC. Keskusvalvontayksikkö ja päämuisti muodostavat järjestelmän tason 3. Jokainen pääte TS on myös 30 kytketty järjestelmäväylään SYSBUS.

s 79438 Päämuistin MC yksi osa on varattu sanomien välitykseen, joka osa on jaettu lohkoihin, joissa kussakin on N tavua siten, että jokaisessa lohkossa on esimerkiksi 10 ohjaus-tavua ja 30 tavua hyötyinformaatiota. Tällä saadaan 5 muistitilan käyttö optimoitua lohkojen vaihtaessa omistajaa sanomia siirrettäessä ja siten ilman informaation fysikaalista siirtämistä. Sanoma voi muodostua joukosta toisiinsa liittyviä erillisiä lohkoja.

Signalointipääte TS suorittaa yhden signalointikanavan 10 nopean, toistuvan ja tavutasoisen käsittelyn signaali- yksikön tyypistä riippumatta. Signaaliyksiköitä on kolmea tyyppiä: sanomayksiköitä, tilayksiköitä ja täyteyksiköitä. Jokainen ohjausyksikkö UG ohjaa kahdeksaa signalointi-päätettä, jotka kukin huolehtivat yhdestä signalointi-15 kanavasta. Ohjausyksikkö hoitaa kahdeksan signalointi- kanavan kanavien ohjauksen, signaaliyksiköiden ohjauksen signaaliyksikön kuoritasolla ja järjestelmän tason 3 kanssa käytävän keskustelun ohjauksen.

Signalointipäätteellä on seuraavat tehtävät: signaali-20 yksiköiden lähetys ja vastaanotto, virhelaskureiden STEA (tahdistusvirhetaajuuden valvontalaite) ja STTS (signaaliyksiköiden virhetaajuuden valvontalaite) ohjaus, kun pääte on käytössä, vastaanotetun edeltävän järjestysnumeron NSA-R, vastaanotetun edeltävän osoitinbiitin 25 BIA-R ja vastaanotetun jälkimmäisen järjestysnumeron NSR-R ohjaus sekä lisäksi keskustelu ohjausyksikön kanssa.

Jokaisella ohjausyksiköllä on seuraavat tehtävät: signalointikanavan tilan valvonta, alkutahdistuksen ohjaus, lähetyksen ja uudelleenlähetyksen puskuroinnin 30 ohjaus, uudelleenlähetyskäytännön ohjaus, ajoitus, päämuistin vapaiden muistilohkojen hallinta, keskustelu järjestelmän tason 3 kanssa ja testaukset ja valvonta.

6 79438

Kuvio 2 esittää esimerkkinä yhdistelmää, johon sisältyy kaksi signalointipäätettä TSO ja TS1, välityspiiri 10 ja liikennepiiri 9, ja joka yhdistelmä on toteutettu yhdellä painopiirilevyllä. Päätteet kuuluvat samaan ryhmään ja 5 vain pääte TSO on esitetty yksityiskohtaisesti. Liikenne-piiri ja välityspiiri ovat molemmille päätteille yhteisiä.

Kumpikin signalointipääte sisältää mikro-ohjaimen 3, muistin suorasaantipiirin 4, lähettimen 5, vastaanottimen 6, sisäisen väylän liikennepiirin 7 ja kanavanvaihto-10 piirin 8. Kumpikin pääte on kytketty toisaalta liikenne-piiriin 9, joka on vuorostaan kytketty järjestelmäväylään SYSBUS, ja toisaalta välityspiiriin 10, joka itse on kytketty ohjausyksikköön, joka ohjaa päätteitä TSO ja TS1.

Tässä suoritusmuodossa välityspiiri 10 ja liikennepiiri 9 15 ovat molemmille päätteille yhteisiä ja tämän vuoksi niitä ei ole sisällytetty päätteen muodostavien yksiköiden 3-8 luetteloon. On kuitenkin selvää, että jos nämä piirit eivät olisi päätteille yhteisiä, kumpaankin päätteeseen täytyisi sisältyä välityspiiri ohjausyksikön kanssa tapah-20 tuvaa keskustelua varten ja liikennepiiri informaation lähettämiseksi ja vastaanottamiseksi järjestelmäväylältä SYSBUS.

Mikro-ohjaimen 3, joka voi muodostua esim. integroidusta piiristä 8751, ensimmäinen porttiryhmä PO on kytketty 25 sisäisellä väylällä BI muistin suorasaantipiiriin 4, lähettimeen 5, vastaanottimeen 6 ja liikennepiiriin 9. Mikro-ohjaimen toinen porttiryhmä P1 on kytketty välitys-piiriin 10 kaksisuuntaisella tietolinjalla 20. Kolmas porttiryhmä P2 on kytketty välityspiiriin 10 osoite-30 linjalla 19 ja neljäs porttiryhmä P3 on kytketty yhteydellä 15 sisäisen väylän liikennepiiriin 7, yhteydellä 16 kanavanvaihtopiiriin 8, lähetyskeskeytysyhteydellä 17 7 79438 lähettimeen 5, vastaanottokeskeytysyhteydellä 18 vastaanottimeen 6 ja luku/kirjoitusyhteydellä lähettimeen 5, vastaanottimeen 6 ja muistin suorasaantipiiriin 4, minkä avulla mikro-ohjain voi suorittaa vastaanottimen, 5 lähettimen tai muistinsuorasaantipiirin kirjoittamisen tai lukemisen tai muistin suorasaantipiiri voi suorittaa lähettimen tai vastaanottimen lukemisen tai kirjoittamisen. Jokainen ryhmistä P0-P3 sisältää kahdeksan porttia. Mikro-ohjain on kytketty ohjausyksikköön nollausyhtey-10 dellä 28.

Kanavanvaihtopiiri 8 on kytketty muistin suorasaantipiiriin yhteydellä 21. Sisäisen väylän liikennepiiri 7 on kytketty kanavanvaihtopiiriin 8 yhteydellä 22, lähettimeen 5, vastaanottimeen 6 ja kanavanvaihtopiiriin 8 yhteydellä 15 23, muistin suorasaantipiiriin 4 yhteydellä 14 ja ohjaus yksikköön yhteydellä 68. Muistin suorasaantipiiri 4, jona voi olla esimerkiksi integroitu piiri 8237. 2, on kytketty yhteyksillä 11, 12, 13 ja 28 ohjausyksikköön. Muistin suorasaantipiiri on myös kytketty liikennepiiriin 9 20 yhteydellä 13 ja kahdella linjalla 47 ja 48. Liikenne-piiri 9 on kytketty ohjausyksikköön linjalla 49.

Lähetin 5 ja vastaanotin 6 voivat olla esimerkiksi 8237 tyyppisiä integroituja piirejä. Lähettimen lähtö on kytketty lähtevään johtoon L1 ja vastaanottimen tulo on 25 kytketty tulevaan johtoon L2. Tuleva johto L2 ja lähtevä johto L1 muodostavat kuvion 1 kaksisuuntaisen yhteyden L. Lähetin ja vastaanotin käsittelevät HDLC-käytännön mukaisesti lähetettyjä ja vastaanotettuja sanomia. Väli-tyspiiri 10 on kytketty ohjausyksikköön osoitelinjalla 30 LA, kaksisuuntaisella tietolinjalla LD ja yhteyksillä 24, 25, 26, 27 ja 29.

Kumpikin signalointipääte TSO, TS1 on kytketty nollaus- 8 79438 yhteydellä 28 ohjausyksikköön, joka antaa nollaussignaa-lin TSRES mikro-ohjaimelle 3, lähettimelle 5, vastaan-ottimelle 6 ja muistin suorasaantipiirille 4.

Kuviossa 3 on esitetty kuvion 1 ohjausyksikkö, johon 5 sisältyy kello 30, paikallisväylän ohjain 31, ohjelmoitava jaksoajastin 32, mikroprosessori 33, ensimmäinen liitäntä-piiri 34, keskeytysohjain 35, lukukirjoitusmuisti 36, pysyväismuisti 37, toinen liitäntäpiiri 38, keskeytys-piiri 39 ja skannausmoduli 40.

10 Kello 30, jona voi olla esimerkiksi integroitu kello-generaattoripiiri 8284A, antaa 6,83 MHz kellosignaalin paikallisväylän ohjaimelle 31, mikroprosessorille 33 ja ensimmäiselle liitäntäpiirille 34.

Mikroprosessori 33, jona voi olla esimerkiksi 8086-2 15 tyyppinen integroitu piiri, on kytketty paikallisella kaksisuuntaisella tietoväylällä BLD ensimmäiseen liitäntä-piiriin 34, pysyväismuistiin 37, lukukirjoitusmuistiin 36, ohjelmoitavaan jaksoajastimeen 32, keskeytysohjaimeen 35 ja toiseen liitäntäpiiriin 38. Mikroprosessori on 20 kytketty paikallisella osoiteväylällä BLA ensimmäiseen liitäntäpiiriin 34, toiseen liitäntäpiiriin 38, lukukir joitusmuistiin 36, pysyväismuistiin 37, ohjelmoitavaan jaksoajastimeen 32, keskeytysohjaimeen 35 ja osoite-linjaan LA, joka kytkee ohjausyksikön signalointipäättei-25 siin. Mikroprosessori on myös kytketty nollausjohtimella 200 skannausmoduliin 41, ensimmäiseen liitäntäpiiriin 34, toiseen liitäntäpiiriin 38 ja keskeytyspiiriin 39 ja pääte valmis -yhteydellä 27 välityspiiriin 10 (kuvio 2), joka antaa pääte valmis -signaalin TSRD.

30 Tilayhteys 41 yhdistää toisiinsa mikroprosessorin 33, paikallisväyläohjaimen 31 ja ensimmäisen liitäntäpiirin 9 79438 34. Paikallisväyläohjaimena voi olla esimerkiksi integroitu piiri 8288.

Ensimmäinen liitäntäyksikkö 34 sisältää liikennepiirin CA, väylän ohjauspiirin CB, jona voi olla esimerkiksi 5 8288 tyyppinen integroitu piiri ja väylän ratkaisupiirin AB, jona voi olla integroitu piiri 8289. Väylän ohjaus-piiri CB on kytketty järjestelmäväylään SYSBUS kolmella yhteydellä 42, 43 ja 44. Väylän ratkaisupiiri AB on kytketty järjestelmäväylään SYSBUS kolmella yhteydellä 10 60, 61 ja 62, joista yhteys 62 on kaksisuuntainen.

Liikennepiiri CA on kytketty järjestelmäväylään SYSBUS tietoyhteydellä 58 ja osoiteyhteydellä 59.

Paikallisväylän ohjauspiiri 31 on kytketty yhteyksillä 25 ja 26 kuvion 2 välityspiiriin 10, yhteydellä 26 ja 15 kirjoitussignaalilinjalla 45 toiseen liitäntäpiiriin 38, ohjelmoitavaan jaksoajastimeen ja keskeytysohjaimeen 35 linjalla 45, lukukirjoitusmuistiin 36 ja pysyväismuistiin 37 yhteydellä 25 ja lukukirjoitusmuistiin 36 yhteydellä 26.

20 Ohjelmoitava jaksonajastin 32, joka voi olla esimerkiksi 8253 tyyppinen integroitu piiri, sisältää kolme ohjelmoitavaa laskuria. Se vastaanottaa kellosignaalin t31 w 8 r ja sen lähtö on kytketty yhteydellä 50 keskeytysohjaimeen 35, jona on 8259A tyyppinen integroitu piiri, 25 joka on kytketty yhteydellä 29 kuvion 2 välityspiiriin 10 ja linjalla 46 mikroprosessoriin 33.

Pysyväismuistin 37 kapasiteetti on 8000 16-bittistä sanaa, ja lukukirjoitusmuistin 36 kapasiteetti on 2000 16-bittistä sanaa.

30 Toinen liitäntäpiiri 38 on kytketty kuvion 2 välitys- 10 79438 piiriin 10 tietolinjalla LD ja yhteydellä 24, lukukir-joitusmuistiin 37 johtimella 268 ja signalointipäätteisiin yhteydellä 28.

Keskeytyspiiri 39 on kytketty järjestelmäväylään SYSBUS 5 yhteydellä 59, tason 3 keskusvalvontayksikköön UC kahdella yhteydellä 51 ja 52, keskeytysohjaimeen 35 yhteydellä 53, järjestelmäväylään SYSBUS yhteydellä 54 ja johtimeen 200.

Skannausmoduli 40 on kytketty päätteisiin TS yhteyksillä 10 11, 12, 13 ja 68 ja linjaan 49. Skannausmoduli on kyt ketty järjestelmäväylään SYSBUS yhteyksillä 55, 56, 57 ja yhteyteen 62.

Kuvio 4 esittää kuvion 2 sisäisen väylän liikennepiiriä 7.

JA-portin 65 yksi tulo on kytketty lähettimeen 5 johti-15 mella 231 ja JA-portin 66 yksi tulo on kytketty vastaanottimeen 6 johtimella 232. Johtimet 231 ja 232 muodostavat osan kuvion 2 yhteydestä 23 ja JA-portit 65 ja 66 saavat lähetyssiirtopyynnön vast, vastaanottosiirtopyynnön johtimien 231, 232 välityksellä. JA-portin 67 yksi tulo 20 on kytketty yhteyteen 68, jonka kautta se saa ohjausyksiköltä (kuvio 3) kuittaussignaalin HLD muistin suora-saantipiiriltä 4 tulleen siirtopyynnön jälkeen. JA-portin 65 lähtö on kytketty TAI-portin 69 yhteen tuloon ja johtimeen 221. JA-portin 66 lähtö on kytketty TAI-portin 25 69 toiseen tuloon ja johtimeen 222. Johtimet 221 ja 222 muodostavat kuvion 2 yhteyden 22. JA-portin 67 lähtö on kytketty TAI-portin 69 toiseen tuloon ja yhteyteen 14. TAI-portin 69 lähtö on kytketty TAI-portin 70 yhteen tuloon portin toisen tulon ollessa kytketty invertterin 30 71 kautta johtimeen 15b. TAI-portin 70 lähtö on kytketty muistikennon 72 asetustuloon, jonka kennon nollaustulo on 11 79438 kytketty johtimeen 15b. Muistikennon 72 lähtö on kytketty kaikkien JA-porttien 65, 66 ja 67 yhteen tuloon ja johtimeen 15a invertterin 73 kautta. Johtimet 15a ja 15b muodostavat kuvion 2 yhteyden 15 johtimen 15a ollessa 5 kytketty mikro-ohjaimen 3 neljännen porttiryhmän P3 porttiin 0 ja johtimen 15b ollessa kytketty neljännen porttiryhmän porttiin 1. Mikro-ohjaimella 3 ei ole pito-toimintaan (HOLD), mikä merkitsee sitä, että kun muistin suorasaantipiiri suorittaa siirron sisäisellä väylällä 10 BI, se ei voi asettaa mikro-ohjainta estotilaan. Sisäisen väylän liikennepiiriä 7 käytetään tällaisten ristiriitatilanteiden ratkaisemiseen. Aina kun mikro-ohjaimen on päästävä sisäiselle väylälle, se pyytää pääsyä väylälle johtimen 15b välityksellä. Mikro-ohjain odottaa johtimeen 15 15a kytketyn porttinsa 0 asettamista ykköstilaan ennen sisäiselle väylälle pääsyään tämän osoittaessa, että lähetin 5 tai vastaanotin 6 ei ole kyseisellä hetkellä antanut pyyntöä. Heti kun mikro-ohjain on päässyt sisäiselle väylälle, JA-portit 65, 66 ja 67 asetetaan esto-20 tilaan, niin että lähetin tai vastaanotin eivät kumpikaan voi lähettää siirtopyyntöä muistin suorasaantipiirille 4.

Jos mikro-ohjaimelta 3 ei ole tullut sisäisen väylän BI pyyntöä, lähettimen 5 johtimelle 231 antama siirtopyyntö ohjataan johtimella 221 kanavanvaihtopiiriin 8 ja vastaan-25 ottimen 6 johtimelle 232 antama siirtopyyntö ohjataan johtimella 222 kanavanvaihtopiirille 8.

Kuvio 5 esittää kuvion 2 kanavanvaihtopiiriä 8, joka muodostuu lähetysvaihtopiiristä 8a ja vastaanottopiiristä 8b, Kuviossa 5 on myös esitetty muistin suorasaantipiiri 30 4, jossa on neljä kanavaa C1, C2, C3 ja C4.

Piirissä 8a TAI-portin 76 asianomaiset tulot on kytketty kanavien C1 ja C2 lähtöihin johtimilla 211 ja 212. JA- 12 79438 portin 77 yksi tulo on kytketty johtimella 210 muistin suorasaantipiirin 4 lähtöön, joka antaa loppusignaalin EOP, ja toinen tulo on kytketty TAI-portin 76 lähtöön. TAI-portin 78 yksi tulo on kytketty JA-portin 77 lähtöön 5 ja toinen tulo yhteyden 16 avulla mikro-ohjaimeen 3, jolta se saa kirjoitussignaalin. TAI-portin 78 lähtö on kytketty demultiplekserin 79 ohjaustuloon, jonka demulti-plekserin tulo on kytketty kuvion 4 johtimeen 221. Demultiplekserin yksi lähtö on kytketty johtimella 213 10 kanavan C2 tuloon ja toinen lähtö johtimella 214 kanavan C1 tuloon. TAI-portin 76 lähtö on myös kytketty lähettimeen 5 johtimella 234, joka siirtää siirron päättymisen kuittaussignaalin.

Piirissä 8b TAI-portin 80 tulot on kytketty kanavien C3 15 ja C4 lähtöihin johtamilla 215 ja 216. JA-portin 81 yksi tulo on kytketty johtimeen 210 ja toinen tulo TAI-portin 80 lähtöön. Muistikennon 82 tulo on kytketty johtimella 232 vastaanottimeen 6 ja sen kellotulo saa kellosignaalin H2, joka sama kuin muistin suorasaantipiirille 4 syötetty. 20 Muistikennon nollaustulo on kytketty JA-portin 81 lähtöön ja lähtö JA-portin 83 yhteen tuloon, jonka portin toinen tulo on kytketty johtimella 233 vastaanottimeen 6 ja se vastaanottaa täältä keskeytyssignaalin, kun sanoman vastaanotto on päättynyt ja sanoman pituus ei ole 30 25 tavun monikerta. TAI-portin 84 tulot on kytketty JA-porttien 81 ja 83 lähtöihin ja sen lähtö on kytketty ohjaustuloon demultiplekserissa 85, jonka tulo on kytketty kuvion 4 johtimeen 222. Demultiplekserin lähtö on kytketty johtimella 217 kanavan C4 tuloon ja toinen lähtö on 30 kytketty johtimella 218 kanavan C3 tuloon. TAI-portin 80 lähtö on myös kytketty vastaanottimeen 5 johtimella 235, joka lähettää kuittaussignaalin "siirto muistin suorasaantipiirille päättynyt".

ia 79438

Johtimet 210, 211, 212, 213, 214, 215, 216, 217 ja 218 muodostavat kuvion 2 yhteyden 21, johtimet 221 ja 222 muodostavat yhteyden 22 ja johtimet 232, 233, 234 ja 235 muodostavat kuvion 4 johtimen 231 kanssa kuvion 2 5 yhteyden 23.

Kun muistin suorasaantipiiri 4 antaa johtimelle 210 toiminnan loppusignaalin EOP, tämä ilmoittaa, että kanavan siirtojen lukumäärä on saavuttanut sallitun maksimi-lukumäärän, tämän lukumäärän ollessa asetettu esimerkiksi 10 arvoon 30 tavua. Lähetettäessä kanavien C1 ja C2 kautta johtimilla 211 ja 212 lähetettyjen signaalien yhdistäminen johtimella 210 olevaan toiminnan loppusignaaliin mahdollistaa vaihdettavan kanavan tunnistamisen, mikä aikaansaa lähettimestä tulevan kuvion 4 sisäisen väylän liikenne-15 piiriltä 7 johtimen 221 kautta lähetetyn siirtopyyntö- signaalin johtamisen toisen kanavista C1 tai C2 tuloon. Vaihdon, joka tällöin tapahtuu 30 tavun lohkon lähettämisen jälkeen, voi myös ohjata mikro-ohjain 3, joka tässä tapauksessa antaa signaalin TAI-portille 78 johtimen 16 20 välityksellä. Vastaanotossa kanavien C3 ja C4 kautta johtimilla 215 ja 216 lähetettyjen signaalien yhdistäminen johtimella 210 olevaan toiminnan loppusignaaliin mahdollistaa vastaanottimelta tulevan ja johtimen 222 kautta sisäisen väylän liikennepiiriltä 7 lähetetyn 25 siirtopyyntösignaalin johtamisen toisen kanavista C3 ja C4 tuloon. Vaihto tapahtuu 30 tavun lohkon vastaanottamisen jälkeen. Se tapahtuu myös kun vastaanotin ilmoittaa johtimen 233 välityksellä sanoman vastaanoton päättymisen ja sanoman pituus ei ole 30 tavun monikerta, jolloin 30 vaihto on tapahtunut, jos sanoman pituus on 30 tavun monikerta.

Kuvio 6 esittää kuvion vaihtopiiriä 10. Se muodostuu ajoitusyksikköpiiristä A, multipleksointipiiristä B, 14 79438 kirjoitussignaaligeneraattorista C, kirjoitus- ja luku-signaaligeneraintipiiristä D, keskeytysgeneraattorista I ja kahdesta latauspiiristä 109 ja 112/ joita kaikkia piirejä selitetään enemmän myöhemmin. Ajoitusyksikkö A 5 johtaa tietoliikennekeskuksen antamasta 10 MHz kello- signaalista H ajoitussignaalit H2, H4 ja H4R ja kirjoitus-ajoitusgenerointisignaalin CRWR. Multipleksisignaalipiiri B johtaa ajoitussignaalista H4 kaksi ohjaussignaalia BO ja B1. Kirjoitussignaaligeneraattori saa ajoitussignaalin 10 H4 ja kirjoitusajoitusgenerointisignaalin CRWR. Kirjoitus-ja lukusignaaligenerointipiiri D saa ajoitussignaalit H2 ja H4R, kirjoitusajoitusgenerointisignaalin CRWR ja valintasignaalin AIG. Latauspiiri 109 saa ohjaussignaalin BO ja kirjoitusajoitusgenerointisignaalin CRWR ja lataus-15 piiri 112 saa ohjaussignaalin B1 ja kirjoitusajoitusgenerointisignaalin CRWR.

Kuviossa 6 multiplekserin 90 yksi tulo on kytketty yhteydellä f01 signalointipäätteeseen TSO ja toinen tulo yhteydellä f11 signalointipäätteeseen TS1. Yhteydet f01 20 ja f11 on kytketty kuvion 2 signalointipäätteiden mikro-ohjaimien 3 kolmansien porttiryhmien P2 portteihin 0-6. Multipleksointipiirin B antama valintasignaali EBTS syötetään multiplekserin 90 valintatuloon ja sillä on arvo 0 päätteen TSO tapauksessa ja arvo 1 päätteen TS1 25 tapauksessa.

Signaali EBTS syötetään myös multiplekserin 91 yhteen tuloon, joka on kytketty myös multiplekserin 90 lähtöön, josta se vastaanottaa kuusi osoitebittiä 0-5, jolloin seitsemäs bitti syötetään johtimen 130 välityksellä 30 kirjoitussignaaligeneraattorille C. Multiplekserin 91 toinen tulo on kytketty ohjausyksikköön, joka ohjaa päätteitä TSO ja TS1 osoitelinjan LA välityksellä. Multipleksointipiirin B antama valintasignaali AIG syötetään is 79438 multiplekserin 91 valintatuloon ja sillä on arvo 0 päätteen TSO tai TS1 tapauksessa ja arvo 1 ohjausyksikön tapauksessa siten, että multiplekserin 91 lähtöön johdetaan osoite joko multiplekserilta 90 tai ohjausyksiköstä.

5 Multiplekserin 91 lähtö on kytketty välitysmuistin 92 osoituspiiriin, jonka muistin ensimmäinen osa on varattu signalointipäätteelle TSO ja toinen osa signalointi-päätteelle TS1 .

Tietolinja LD on kytketty JA-portin 93 yhteen tuloon, 10 jonka portin toinen tulo on kytketty JA-portin 94 lähtöön. JA-portin 94 yksi tulo vastaanottaa ajoitussignaalin H4 ajoitusyksiköstä A invertterin 95 kautta ja toinen tulo vastaanottaa kirjoitussallintasignaalin VAL kirjoitus-ja lukuajoituspiiriltä D. Kaksituloinen multiplekseri 15 96 on kytketty päätteiden TSO ja TS1 mikro-ohjaimien 3 toisiin porttiryhmiin P1 yhteyksillä n01 ja n11. Multiplekserin 96 valintatulo vastaanottaa valintasignaalin EBTS. Multiplekserin 96 lähtö on kytketty JA-portin 97 yhteen tuloon, jonka toinen tulo on kytketty JA-portin 98 20 lähtöön. JA-portin 98 yksi tulo on kytketty invertteriin 99, joka vastaanottaa ajoitussignaalin H4 ajoitusyksi-költä A, ja JA-portin 98 toinen tulo vastaanottaa kir-joitussallintasignaalin TECR kirjoitussignaaligeneraatto-rilta C. JA-porttien 93 ja 97 lähdöt on kytketty JA-25 portin 100 yhteen tuloon, jonka portin toinen tulo vastaanottaa kirjoitusajoitussignaalin EC kirjoitus-signaaligeneraattorilta C. JA-portin 100 lähtö on kytketty välitysmuistin 92 tuloon.

Välitysmuistin 92 lähtö on kytketty JA-portin 101 yhteen 30 tuloon, jonka portin toinen tulo vastaanottaa kirjoitusajoitussignaalin EC invertterin 102 kautta. JA-portin 101 lähtö on kytketty kolmen JA-portin 103, 104 ja 105 16 79438 yhteen tuloon.

JA-portin 103 toinen tulo on kytketty JA-portin 106 lähtöön, joka vastaanottaa yhteen tuloon valintasignaalin AIG ja toiseen tuloon ajoitusyksikön A antaman kirjoitus-5 ajoitusgenerointisignaalin CRWR. JA-portin 103 lähtö on kytketty rekisterin 107 tuloon. JA-portin 108 yksi tulo on kytketty rekisterin 107 lähtöön ja JA-portti 108 vastaanottaa toiseen tuloonsa lukusignaalin LUG kirjoitus-ja lukuajoituspiiriltä D. JA-portin 108 lähtö on kytketty 10 tietolinjaan LD.

JA-portin 104 toinen tulo on kytketty latauspiiriin 109, jonka tulo on kytketty yhteydellä f02 signalointipäätteen TS0 mikro-ohjaimen 3 kolmannen porttiryhmän P2 kahdeksanteen porttiin. JA-portin 104 lähtö on kytketty rekisterin 15 110 tuloon. JA-portin 111 yksi tulo on kytketty rekisterin 110 lähtöön ja toinen tulo yhteyteen f02. JA-portin 111 lähtö on kytketty signalointipäätteen TS0 toiseen portti-ryhmään P1 yhteydellä n02.

JA-portin 105 toinen tulo on kytketty latauspiiriin 112, 20 jonka tulo on kytketty yhteydellä f12 signalointipäätteen TS1 mikro-ohjaimen 3 kolmannen porttiryhmän P2 kahdeksanteen porttiin. JA-portin 105 lähtö on kytketty rekisterin 113 tuloon. JA-portin 114 yksi tulo on kytketty rekisterin 113 lähtöön ja toinen tulo on kytketty yhteyteen f12.

25 JA-portin 114 lähtö on kytketty signalointipäätteen TS1 toiseen porttiryhmään P1 yhteydellä n12.

Yhteydet f01 ja f02 muodostavat osoitelinjan 19, joka yhdistää signalointipäätteen TS0 välityspiiriin 10. Vastaavasti yhteydet n01 ja n02 muodostavat signalointi-30 päätteen TS0 välityspiiriin yhdistävän tietolinjan 20.

Yhteydet f11 ja f12 muodostavat osoitelinjän 19 ja yhteydet n11 ja n12 muodostavat tietolinjan 20, jotka yhdistävät signalointipäätteen TS1 välityspiiriin 10.

17 79438

Keskeytysgeneraattori I on kytketty multiplekserin 91 5 lähtöön, jolta se saa osoitebitit 0-5. Keskeytysgeneraattori vastaanottaa myös kirjoitussallintasignaalin VAL ja kirjoitussallintasignaalin TECR. Se antaa keskeytyssignaalin TSIT keskeytysyhteydelle 29.

Välitysmuistin 92 osoituksen suorittaa joko pääte (TSO 10 tai TS1) tai ohjausyksikkö osoitelinjan LA välityksellä valintasignaalin AIG ohjatessa multiplekseria 91. Multiplekseri 90 valitsee päätteen valintasignaalin EBTS mukaan, joka signaali myös muodostaa multiplekserin 90 multiplekserille 91 antaman osoitteen bitin 6, joka bitti 15 6 aikaansaa valitulle päätteelle varatun välitysmuistin osan osoittamisen. Välitysmuistiin kirjoitettaessa valinnan tietolinjan LD tai päätteen (TSO tai TS1) välillä suorittaa joko kirjoitussallintasignaali VAL, joka valitsee ohjausyksiköstä (JA-portilta 93) tulevan tiedon, tai 20 kirjoitussallintasignaali TECR, joka valitsee päätteeltä (JA-portilta 97) tulevan tiedon, jolloin multiplekseri 96 valitsee päätteen valintasignaalin EBTS mukaisesti. Välitysmuistiin kirjoitusta ohjaa kirjoitusajoitussignaali EC, joka sallii JA-portin 100 ja estää JA-portin 101.

25 Välitysmuistin lukeminen JA-portin 101 kautta on jatkuvasti sallittuna, lukuunottamatta hetkiä, jolloin kirjoitusajoitussignaali EC on aktiivinen. Rekistereitä 107,

110 ja 113 käytetään välitysmuistista luettujen tietojen johtamiseksi ohjausyksikölle tai päätteelle TSO vast. TS1. 30 Kirjoitusta rekisteriin 107 ohjaa valintasignaali CRWR

ja lukemista ohjaa lukusignaali LUG. Riippuen siitä onko välitysmuistista luettu tieto tarkoitettu päätteelle TSO tai TS1 ohjaussignaali BO tai B1 aktivoi latauspiirin 109 79438 18 tai 112 vastaavan rekisterin 110 tai 113 lataamiseksi. Rekisteri luetaan bitin 7 avulla, joka tulee vastaavan päätteen mikro-ohjaimen 3 kolmannen porttiryhmän P2 kahdeksannesta portista.

5 Kuvio 7 esittää kuvion 6 ajoitusyksikköä A. 2-bittinen laskuri 120 saa 10 MHz kellosignaalin H. Laskuri palautetaan nollaan (johdin RZ), laitteen käynnistyksessä. Ensimmäinen bittilähtö (bitti 0) on kytketty JA-portin 121 yhteen tuloon, invertteriin 122, joka antaa lähtöönsä 10 signaalin H2, ja kiikun 123 kellotuloon. Toinen bitti-lähtö (bitti 1) antaa signaalin H4 ja se on kytketty kiikun 123 signaalituloon. Kiikun 123 lähtö antaa signaalin H4R ja se on kytketty JA-portin 121 toiseen tuloon, joka portti antaa kirjoitusajoitusgenerointisignaalin 15 CRWR. Signaali H4R on signaali H4, jota on viivästetty neljännesjakson verran. Signalointipäätteen muistin suorasaantipiiri 4 käyttää myös kellona signaalia H2.

Kuvio 8 esittää kuvion 6 multipleksointisignaalipiiriä B. 2-bittinen laskuri 124 saa ajoitussignaalin H4 ajoitus-20 yksiköltä A. Laskurin ensimmäinen bitti lähtö (bitti 0) antaa valintasignaalin EBTS, joka syötetään kuvion 6 multipleksereille 90 ja 96. Kun tämän signaalin arvo on 0, se aikaansaa päätteen TS0 antamien osoitteiden johtamisen multiplekserien lähtöön. Kun signaalin arvo on 1, 25 se aikaansaa päätteen TS1 antamien osoitteiden johtamisen multiplekserien lähtöön. Laskurin 124 toinen bittilähtö (bitti 1) antaa valintasignaalin AIG, joka syötetään multiplekserille 91 ja kuvion 6 portille 106. Kun tämän signaalin arvo on 0, se aikaansaa multiplekserin 90 30 lähdön johtamisen multiplekserille 91. Kun signaalin arvo on 1, se aikaansaa osoitelinjalla LA olevien osoitteiden johtamisen multiplekserin 91 lähtöön. Kiikun 125 tulo on kytketty laskurin 124 toiseen bittilähtöön ja sen ohjaus- 19 79438 tulo saa invertterin 126 kautta ajoitussignaalin H4. Kiikun 125 lähtö on kytketty JA-portin 127 yhteen tuloon, jonka portin toinen tulo vastaanottaa ajoitussignaalin H4. JA-portin 127 lähtö on kytketty laskurin 124 nollaus-5 tuloon. Laskuri palautetaan siten nollaan, sen jälkeen kun laskurin tila on ekoodattu ja tätä seuraavalla ajoitussignaalin H4 nousevalla reunalla, mikä vastaa valintasignaalia AIG. Tällä laskurilla on siten kolme tilaa: 00, 01, 10. Laskurin molemmat lähdöt on kytketty 10 dekooderiin 128, joka dekoodaa arvot 0 ja 1, jotka valitsevat signalointipäätteet TSO ja vastaavasti TS1, ja antaa arvolla 0 ohjaussignaalin BO ja arvolla 1 ohjaussignaalin B1, jotka signaalit ohjaavat kuvion 6 latauspiiriä 109 vast. 112.

15 Kuvio 9 esittää kuvion 6 kirjoitussignaaligeneraattoria C. Siirtorekisterin 129 sarjatulo on kytketty johtimella 130 multiplekserin 90 lähtöön. Tämä johdin 130 vastaa signalointipäätteiden TSO ja TS1 mikro-ohjaimien 3 kolmansien porttiryhmien antaman osoitteen seitsemättä 20 bittiä. Rekisterin siirtokellotulo vastaanottaa ajoitus-signaalin H4R. Rekisterin ensimmäinen bittilähtö (bitti 0) on kytketty JA-portin 131 yhteen tuloon. Rekisterin neljäs bittilähtö (bitti 3) on kytketty invertterin 132 kautta JA-portin 131 toiseen tuloon, jonka portin lähtö 25 antaa kirjoitussallintasignaalin TECR ja on kytketty TAI-portin 133 yhteen tuloon. TAI-portin 133 toinen tulo vastaanottaa kirjoitussallintasignaalin VAL, jonka antaa kuvion 6 kirjoitus- ja lukusignaaligenerointipiiri D.

TAI-portin 133 lähtö on kytketty JA-portin 134 yhteen 30 tuloon, jonka toinen tulo vastaanottaa kirjoitusajoitus-gencrointisignaalin CRWR, jonka antaa ajoitusyksikkö Λ. JA-portti 134 antaa kirjoitusajoitussignaalin EC.

20 79 438

Kirjoitussignaaligeneraattori C aikaansaa signalointi-päätteiden TSO ja TS1 antaman osoitteen seitsemännen bitin siirtymän nollasta ykköseksi havaitsemisen ja kirjoitussignaalin EC antamisen kyseessä olevan päätteen 5 yhteysaikavälin aikana. Esimerkiksi yhteys sallitaan päätteelle TO ajoitussignaalin H4 reunalla, mistä saadaan (kuvio 8) EBTS = 0 ja BO = 1. Ajoitussignaalin H4R seuraava nouseva reuna tutkii päätteeltä TSO tulevan seitsemännen bitin (johdin 130) ja vertaa sen arvoa tämän 10 bitin aikaisemmin havaittuun arvoon päätteen TSO yhteys-aikana. Jos rekisterissä todetaan yhdistelmä 0,1 (bitin 0 arvo 1 ja bitin 3 arvo 0), JA-portti 131 antaa kirjoi-tussallintasignaalin TECR ja JA-portti 134 antaa kirjoi-tusajoitussignaalin EC. Ohjausyksikön antamien tietojen 15 kirjoittamista varten TAI-portti 133 siirtää kirjoitus-ja lukugenerointipiirin D antaman kirjoituksensallinta-signaalin VAL JA-portille 134, joka antaa kirjoitussignaalin EC.

Kuvio 10 esittää kuvion 6 kirjoitus- ja lukusignaali-20 generointipiiriä D. TAI-portin 145 yksi tulo on kytketty lukuohjausyhteyteen 25, jonka välityksellä se vastaanottaa lukuohjaussignaalin LMR, ja toinen tulo kirjoitus-ohjausyhteyteen 26, jonka välityksellä se vastaanottaa kirjoitusohjaussignaalin LAMW, jotka luku- ja kirjoitus-25 signaalit tulevat ohjausyksiköltä. TAI-portin 146 yksi tulo on kytketty TAI-portin 145 lähtöön ja toinen tulo dekoodauksen ohjausyhteyteen 24, jonka kautta se vastaanottaa dekoodauksen ohjaussignaalin IDM. Kiikku 147 vastaanottaa tuloonsa valintasignaalin AIG ja kello-30 tuloonsa ajoitussignaalin H4R. Kiikun 148 signaalitulo on kytketty JA-portin 146 lähtöön ja kellotulo kiikun 147 lähtöön. Vaiintäsignaali AIG syötetään invertterin 149 kautta kummankin kiikun 147 ja 148 nollaustuloon. JA-portin 150 yksi tulo on kytketty yhteyteen 26 ja 21 79438 toinen tulo kiikun 148 lähtöön. Kiikun 151 signaalitulo on kytketty JA-portin 150 lähtöön ja sen kellotulo vastaanottaa invertterin 152 kautta ajoitussignaalin H2. TAI-portin 153 yksi tulo on kytketty JA-portin 150 läh-5 töön ja toinen tulo kiikun 151 lähtöön. TAI-portti 153 antaa kirjoituksensallintasignaalin VAL kirjoitussignaa-ligeneraattorille C ja keskeytysgeneraattorille I. JA-portin 154 yksi tulo on kytketty kiikun 148 lähtöön ja portti vastaanottaa toiseen tuloonsa kirjoitusajoitus-10 generointisignaalin CRWR. Kiikun 155 signaalitulo on kytketty JA-portin 146 lähtöön, sen kellotulo on kytketty invertterin 156 kautta JA-portin 154 lähtöön ja sen nollaustulo on kytketty invertterin 157 kautta sen signaalituloon. Kiikun 155 lähtö on kytketty ohjaus-15 yksikköön pääte valmis -yhteydellä 27, jonka kautta se saa valmis -signaalin TSRD, kun välitysmuistin 92 toiminta on sallittuna.

Kaksituloinen JA-portti 152 on kytketty ohjausyksikköön yhteyksillä 24 ja 25, joiden välityksellä portti vastaan-20 ottaa dekoodaussignaalin IDM ja lukusignaalin LMR. JA-portti 158 antaa lähdöstään lukusignaalin LUG, joka antaa luvan kuvion 6 rekisterin 107 lukemiseen.

Kirjoitus- ja lukusignaaligenerointipiiri D kehittää ajoitussignaalit, joita ohjausyksikkö käyttää välitys-25 muistin lukemiseen ja kirjoittamiseen. Kirjoitus- ja lukuilmaisu aikaansaadaan ottamalla näytteitä signaalista H4R valintasignaalin AIG aikana, kun se valitsee päätteen-ohjausyksikön eli kun sillä on arvo 1, kuten kuvion 8 selityksessä on osoitettu. Näytesignaali ID on JA-portin 30 146 antama signaali, jolloin kiikku 148 antaa signaalin, joka on synkroninen ajoitussignaalin H4R kanssa. Jos kiikun 148 antama signaalin sallii kirjoitusohjaus-signaali LAMW (JA-portti 150), tämä osoittaa, että ohjaus- 22 79438 yksikkö UG on antanut kirjoituspyynnön. JA-portti 150 antaa tällöin kirjoitussallintasignaalin TAI-portille 153 kiikun 151 aikaansaadessa tämän signaalin pidentämisen. TAI-portin 153 antama signaali VAL syötetään 5 kirjoitussignaaligeneraattorille C, joka antaa kirjoitus- ajoitussignaalin EC. Ohjausyksikön UG antaman luku-pyynnön tapauksessa JA-portti 158 antaa lukusignaalin LUG rekisterille 107 (kuvio 6). Tämä rekisteri ladataan ajoitusaikavälin CRWR. AIG aikana, joka sallii JA-portin 10 103 välitysmuistin 92 ollessa jatkuvasti lukutoiminta- muodossa JA-portin 101 kautta lukuunottamatta kirjoitus-ajoitussignaalia EC vastaavaa kirjoitusaikaväliä. Kiikku 155 (kuvio 10) antaa pääte valmis -signaalin TSRD, kun kirjoitusajoitusgenerointisignaali CRWR palaa nollaan.

15 Pääte valmis -signaali vastaanotettaessa ohjausyksikkö palauttaa nollaan vastaavan kirjoitus- tai lukusignaalin LAMW tai LMR riippuen siitä oliko kyseessä kirjoitus-tai lukupyyntö, mikä palauttaa pääte valmis -signaalin TSRD.

20 Kuvio 11 esittää kuvion 6 latauspiiriä 109. Kiikun 160 signaalitulo on kytketty yhteydellä f02 signalointipäät-teen TS0 mikro-ohjaimen 3 kolmannen porttiryhmän kahdeksanteen porttiin. Kahdeksannen portin antama bitti, joka vastaa rekisterin 110 lukusignaalia, sallii kuvion 6 JA-25 portin 111. Kiikun kellotulo on kytketty multipleksointi-signaalipiiriin B, jolta se vastaanottaa ohjaussignaalin BO. JA-portti 161 vastaanottaa signaalin BO yhteen tuloonsa ja kirjoitusajoitusgenerointisignaalin CRWR toiseen tuloonsa. TAI-portin 162 yksi tulo on kytketty kiikun 30 160 lähtöön ja toinen tulo invertterillä 163 JA-portin 161 lähtöön. Kiikun 160 palautustulo on kytketty invertterillä 164 johtimeen f02. TAI-portin 162 lähtö on kytketty kuvion 6 JA-portin 104 yhteen tuloon. TAI-portti 162 antaa latauspulssin, kun signaali CRWR palaa nollaan 23 79438

tietenkin edellyttäen, että signaali BO on olemassa tämän signaalin liittyessä signalointipäätteeseen TSO. Kun mikro-ohjain 3 antaa lukusignaalin kolmannen porttiryhmän P2 kahdeksannesta portista yhteyden f02 kautta rekisterin 5 110 lukemiseksi ja tämä bitti lähetetään signaalin BO

jakson aikana, rekisterin 110 lataamisen on oltava estettynä. Lataamisen estää kiikun 160 antama signaali, jolloin TAI-portti 162 ei enää kykene antamaan lataus-pulssia signaaleista BO ja CRWR, kun viimeksi mainittu 10 palaa nollaan.

Kuvio 12 esittää kuvion 6 latauspiiriä 112. Tämä piiri on samanlainen kuin kuvion 11 piiri paitsi, että kiikun 160 signaalitulo on kytketty yhteydellä f12 signalointipäät-teen TS1 mikro-ohjaimen 3 kolmannen porttiryhmän P2 15 kahdeksanteen porttiin ja kiikun 160 kellotulo ja JA-portin 161 yksi tulo vastaanottavat multipleksointi-signaalipiiriltä B ohjaussignaalin B1. TAI-portin 162 lähtö on kytketty kuvion 6 JA-portin 105 yhteen tuloon.

Kuvio 13 esittää kuvion 6 keskeytysgeneraattoripiiriä I.

20 Dekooderi 165 on kytketty kuvion 6 multiplekserin 91 lähtöön, josta se saa osoitebitit 0-5. Tämä dekooderi dekoodaa lähtöönsä numeron 0, joka syötetään JA-portin 166 yhteen tuloon ja JA-portin 168 yhteen tuloon. JA-portin 166 toinen tulo vastaanottaa kirjoitussallinta-25 signaalin TECR kirjoitussignaaligeneraattorilta C.

Kiikulla 167 on signaalitulo, joka vastaanottaa jatkuvasti 1-arvoisen signaalin, kellotulo, joka on kytketty JA-portin 166 lähtöön ja palautustulo RZ, joka on kytketty JA-portin 168 lähtöön, joka portti vastaanottaa toiseen 30 tuloonsa kirjoitussallintasignaalin VAL kuvion 6 kirjoitus- ja lukuajoituspiiriltä D. Kiikku 167 antaa keskeytys-signaalin TSIT ohjausyksikölle yhteyden 29 kautta. Tämä keskeytyssignaali annetaan siten, kun osoitteen kuudella 24 79438 bitillä 0-5 on arvo nolla, kun osoitteen antaa signaloin-tipääte TSO tai TS1, ja tämä signaali nollataan, kun sama osoite dekoodataan päätteenohjausyksikön antamana. Siten kun päätteen on hälytettävä ohjausyksikkö se 5 kirjoittaa osoitteeseen 0, mistä on seurauksena keskeytyksen lähettäminen ohjausyksikköön.

Kuvio 14 esittää kuvion 2 liikennepiiriä 9. Liikenne-piiri muodostuu kahdesta identtisestä piiristä 9a ja 9b, joista piiri 9a on varattu signalointipäätteelle TSO ja 10 piiri 9b on varattu signalointipäätteelle TS1. Vain piiri 9a on esitetty yksityiskohtaisesti ja sitä selitetään seuraavassa. JA-portin 170 yksi tulo on kytketty johtimella 49 ohjausyksikköön, joka antaa lupasignaalin AUT signalointipäätteen muistin suorasaantipiirin 4 antamien 15 signaalien valitsemiseksi, ja toinen tulo on kytketty yhteydellä 13 muistin suorasaantipiiriin 4, jolta se vastaanottaa osoitteensallintalähtösignaalin AEN. JA-portin 171 yksi tulo on kytketty JA-portin 170 lähtöön ja toinen tulo on kytketty osoiteyhteydellä 175 sisäiseen 20 väylään BI, jolta se vastaanottaa osoitteet. JA-portin 171 lähtö on kytketty osoitelinjalla 172 järjestelmä-väylään SYSBUS. JA-portin 173 yksi tulo on kytketty JA-portin 170 lähtöön ja toinen tulo invertterin 174 lähtöön, jonka tulo on kytketty lukulinjalla 47 muistin 25 suorasaantipiiriin 4, jolta se vastaanottaa muistin lukulähtösignaalin MR. JA-portin 177 yksi tulo on kytketty JA-portin 173 lähtöön ja toinen tulo on kytketty tietoyhteydellä 176 sisäiseen väylään BI, jolta se vastaanottaa tiedot. JA-portin 177 lähtö on kytketty tieto-30 linjalla 178 järjestelmäväylään SYSBUS. JA-portin 179 yksi tulo on kytketty JA-portin 170 lähtöön ja toinen tulo lukulinjaan 47. JA-portin 180 lähtö on kytketty sisäiseen väylään BI tietoyhteyden 176 kautta. Sen yksi tulo on kytketty tietolinjaan 178 ja toinen tulo JA-portin 179 25 79438 lähtöön. JA-portin 181 yksi tulo on kytketty lukulinjaan 47 ja toinen tulo on kytketty kiikun 182 lähtöön. JA-portin 181 lähtö on kytketty lukulinjalla 183 järjestelmäväylään SYSBUS.

5 JA-portin 184 yksi tulo on kytketty kiikun 182 lähtöön ja toinen tulo kirjoituslinjalla 48 muistin suorasaanti-piiriin 4, jolta se saa muistiinkirjoituslähtösignaalin MW. JA-portin 184 lähtö on kytketty kirjoituslinjalla 185 järjestelmäväylään SYSBUS. Kiikun 182 tulo on kyt-10 ketty JA-portin 170 lähtöön ja sen kellotulo vastaanottaa kellosignaalin H.

Piiri 9b, joka on samanlainen kuin piiri 9a, on myös kytketty molemmille piireille 9a ja 9b yhteiseen johti-meen 49. Piiri 9b on kytketty signalointipäätteen TS1 15 muistin suorasaantipiiriin 4 yhteydellä 13, lukulinjalla 47 ja kirjoituslinjalla 48, jotka liittyvät tähän signalointipäätteeseen. Piiri 9b on luonnollisesti yhdistetty signalointipäätteen TS1 sisäiseen väylään BI ja järjestelmäväylään SYSBUS.

20 Kuvio 15 esittää kuviossa 3 esitetyn ohjausyksikön skannausmodulia 40. Ohjausyksikkö ohjaa kahdeksaa signa-lointipäätettä ja skannausmoduli on kytketty jokaiseen kahdeksaan päätteeseen kahdella multiplekserilla 190, 191 ja kahdella demultiplekserilla 192, 193. Kumpikin multi-25 plekseri ja kumpikin demultiplekseri on siten kytketty kahdeksalla yhteydellä signalointipäätteisiin. Multiplekserin 190 tulopuoli on kytketty päätteisiin pyyntö-yhteyksillä 11, joita on yksi kutakin päätettä kohti kunkin yhteyden siirtäessä kyseessä olevan päätteen 30 muistin suorasaantipiirin 4 lähettämän siirtopyyntölähtö-signaalin HRQ. Multiplekserin 191 tulopuoli on kytketty päätteisiin osoitelähtöyhteyksillä 13, joita on yksi 26 79438 kutakin päätettä kohti, kunkin yhteyden siirtäessä kyseessä olevan päätteen muistin suorasaantipiiriltä tulevat osoitteensallintasignaalit AEN. Demultiplekserin 192 lähtöpuoli on kytketty päätteiden muistin suora-5 saantipiireihin 4 yhteyksillä 12, joita on yksi kutakin

päätettä kohti kunkin yhteyden siirtäessä valmis -signaalin RDY. Demultiplekserin 193 lähtöpuoli on kytketty päätteiden sisäisen väylän liikennepiireihin 7 kuittaus-yhteyksillä 68, joita on yksi kutakin päätettä kohti 10 kunkin yhteyden siirtäessä kuittaussignaalin HLD

vastauksena siirtopyyntöön (signaali HRQ yhteys 11).

Kiikun 194 signaalitulo on kytketty multiplekserin 190 lähtöön ja kellotulo JA-portin 195 lähtöön, joka portti saa tuloihinsa ajoitussignaalit CL2 ja CL4 invertterien 15 196 ja 197 kautta. Kiikun 194 lähtö on kytketty väylän- pyyntöyhteydellä 56 järjestelmäväylään SYSBUS ja JA-portin 198 tuloon. Kiikku 194 antaa väylänpyyntösignaalin BRQ yhteydelle 56. JA-portin 198 toinen tulo on kytketty prioriteettikuittausyhteydellä 55 järjestelmäväylään 20 SYSBUS ja se vastaanottaa tältä prioriteettikuittaus-signaalin BPRN. JA-portin 198 lähtö on kytketty kiikun 199 signaalituloon, joka kiikku saa kellotuloonsa kello-signaalin H. Kiikun palautustulo on kytketty johtimella 200 ohjausyksikön mikroprosessoriin 33. JA-portin 201 25 yksi tulo on kytketty yhteyteen 62 invertterin 202 kautta yhteyden 62 ollessa kytketty järjestelmäväylään SYSBUS ja siirtäessä väylä varattu -signaalin BY. JA-portin 201 toinen tulo on kytketty kiikun 199 lähtöön. Muistikennon 203 tulo on kytketty JA-portin 201 lähtöön ja sen kello-30 tulo vastaanottaa kellosignaalin H. Muistikennon 203 lähtö on kytketty neljään liikennepiiriin 9, jotka kytkevät päätteet ohjausyksikköön, lupalinjalla 49, joka siirtää lupasignaalin AUT, ja muistikennon 203 pitotuloon ja yksisuuntaisen portin 204 kautta yhteydelle 54. Yksi- 27 79438 suuntainen portti 204 on JA-portti, jonka kaksi tuloa on kytketty yhteen.

Kolmebittisen laskurin 205 kellotulo on kytketty JA-portin 206 lähtöön, jonka portin yksi tulo on kytketty invertte-5 rin 207 kautta TAI-portin 208 lähtöön ja jonka toinen tulo vastaanottaa kellosignaalin H4. TAI-portin 207 yksi tulo on kytketty kiikun 194 lähtöön ja toinen tulo kiikun 199 lähtöön. Laskurin 205 rinnakkaislähtö on kytketty kummankin multiplekserin 190 ja 191 ja kummankin 10 demultiplekserin 192 ja 193 valintatuloihin, joihin laskuri antaa numerot 0-7. Laskuri 205 on estettynä TAI-portin 208 kautta kun multiplekseri 190 antaa siirto-pyyntösignaalin HRQC ja tätä estoa pidentää kellon H yhdellä jaksolla kiikun 199 antama signaali.

15 Kiikun 240 tulo on kytketty järjestelmäväylään SYSBUS kuittausyhteydellä 57, joka antaa kirjoitus- tai luku-kuittaussignaalin ACK, ja kiikun kellotulo vastaanottaa kellosignaalin H. Kiikun 240 lähtö on kytketty demultiplekserin 192 tuloon ja se antaa valmissignaalin RDY.

20 Kiikun 240 palautustulo on kytketty muistikennon 203 lähtöön invertterin 241 kautta. JA-portin 242 yksi tulo on kytketty multiplekserin 191 lähtöön ja toinen tulo on kytketty invertterin 243 kautta multiplekserin 190 lähtöön. JA-portin 242 lähtö on kytketty 2-bittisen sarja-25 muotoisen siirtorekisterin 244 tuloon, jonka toinen bittilähtö on kytketty muistikennon 203 palautustuloon. Siirtorekisterin 244 kellotulo vastaanottaa signaalin H. JA-portin 245 yksi tulo on kytketty muistikennon 203 lähtöön ja toinen tulo multiplekserin 190 lähtöön. JA-30 portin 245 lähtö on kytketty demultiplekserin 193 tuloon ja se antaa kuittaussignaalin HLD vastauksena ohjausyksikön UG ohjaamista kahdeksasta signalointipäätteestä TS yhden muistin suorasaantipiirin 4 antamaan pyyntö-signaaliin .

28 79438

Kahdella jakavia jakajia 246 ja 247 käytetään signaalien CL2 ja CL4 johtamiseen tietoliikennekeskuksen antamasta kellosignaalista H. Kellosignaali H syötetään kahdella jakavalle jakajalle 246, jonka lähtö antaa signaalin CL2 5 ja on kytketty kahdella jakavan jakajan 247 tuloon, joka jakaja antaa signaalin CL4. Signaaleja CL2 ja CL4 käytetään ohjausyksikössä UG.

Seuraavassa selitetään esimerkiksi signalointipäätteen ja ohjausyksikön välisestä liikenteestä tapauksessa, 10 jossa esimerkkinä tämän päätteen vastaanotin 6 vastaanottaa yhden tavun yhteyden L kautta. Vastaanotin lähettää siirtopyynnön muistin suorasaantipiirille 4 sisäisen väylän liikennepiirin 7 (kuvio 4) ja kanavanvaihtopiirin 8 (kuvio 5) kautta. Muistin suorasaantipiiri antaa 15 välittömästi siirtopyyntölähtösignaalin HRQ pyyntöyhtey-delle 11. Kun ohjausyksikön UG skannausmodulissa 40 (kuvio 15) laskuri 205 antaa pyytävän signalointipäätteen numeron, multiplekseri 190 lähettää siirtopyyntösignaalin HRQ ja kiikku 194 antaa väylänpyyntösignaalin BRQ väylän-20 pyyntöyhteydelle 56 järjestelmäväylän SYSBUS käytön pyytämiseksi. Signaalia BRQ käytetään myös laskurin 205 lukitsemiseksi pyytävän signalointipäätteen numeroon.

Kun järjestelmäväylä SYSBUS antaa prioriteetin pyytävälle päätteelle, se antaa prioriteettikuittaussignaalin BPRN.

25 Kun järjestelmäväylä SYSBUS on vapaa, varattu -signaali BY menee nollaan yhteydellä 62 ja järjestelmäväylä SYSBUS varataan tällöin pyytävälle signalointipäätteelle. Muisti-kenno 203 (kuvio 15) antaa linjalle 49 lupasignaali AUT, joka signaali myös lukitsee muistikennon ja antaa 1-30 arvoisen varattu -signaalin yhteydelle 62. Laskurin 205 ohjaama demultiplekseri 193 antaa myös pyytävän signalointipäätteen kuittausyhteydelle 68 siirtopyynnön kuittaussignaalin HLD.

29 79438

Pyytävässä signalointipäätteessä signaali HLD antaa vastaanottimelle pääsyn sisäiseen väylään ja muistin suorasaantipiiri lukee aluksi vastaanotetun tavun vastaan-ottimessa 6 ja antaa tämän jälkeen linjalle 13 osoitteen-5 valintasignaalin AEN, joka antaa luvan siirto-osoittei-densa antamiseen ja niiden lähettämiseen järjestelmä-väylälle SYSBUS (kuvio 14). Muistin suorasaantipiiri 4 antaa myös muistinkirjoitussignaalin MW kirjoituslinjän 48 kautta liikennepiirille 9 tiedon kirjoittamiseksi 10 järjestelmäväylän SYSBUS kautta päämuistin MC (kuvio 1).

Kun kirjoitustoiminta on suoritettu, päämuisti MC lähettää takaisin skannausmodulille 40 kuittaussignaalin ACK järjestelmäväylältä SYSBUS yhteydellä 57, josta on seurauksena valmis -signaalin RDY lähettäminen pyytävälle 15 päätteelle, jossa signaali aikaansaa pitopyyntösignaalin HRQ ja osoitevalintasignaalin AEN nollaamisen. Näiden signaalien nollaamisesta seuraa lupasignaalin AUT ja väylänpyyntösignaalin BRQ nollaus skannausmodulissa.

Järjestelmäväylä SYSBUS vapautetaan ja laskuri 205 20 jatkaa laskentajaksoaan.

Kuvio 16 esittää kuvion 3 toista liitäntäpiiriä 38. Dekooderin 265 tulo on kytketty paikalliseen osoiteväylään BLA ja se vastaanottaa kaksi bittiä mikroprosessorilta 33. Lähtöpuoleltaan dekooderi antaa johtimelle 266 25 signaalin, joka sallii liikenteen tietolinjan LD välityksellä, johtimelle 267 signaalin, joka aktivoi luku-kirjoitusmuistin 36 ja johtimelle 268 signaalin, joka aktivoi pysyväismuistin 37. Dekooderin 269 tulo on kytketty paikalliseen osoiteväylään BLA ja se vastaanottaa 30 kaksi osoitebittiä, jotka liittyvät neljään välityspiiriin 10, jotka yhdistävät ohjausyksikön kahdeksaan signalointi-päätteeseen. Nämä kaksi bittiä aikaansaavat siten signaalin lähettämisen yhteen neljästä välityspiiristä. Jokainen dekooderin neljästä lähdöstä 0, 1, 2 ja 3 on 30 79438 kytketty yhteydellä 24 välityspiiriin 10, jolloin yhteyden 24 siirtämä signaali on dekoodauksen ohjaussignaali IDM (kuviot 3 ja 10). Dekoodauksen ohjaussignaali IDM annetaan siten vain yhdelle neljästä välityspiiristä. JA-5 portin 260 yksi tulo on kytketty paikalliseen tietoväylään BLD ja toinen tulo on kytketty yhteydellä 26 paikallisväylään ohjauspiiriin 31. Portin lähtö on kytketty tieto-linjaan LD. Toisen JA-portin 261 yksi tulo on kytketty tietolinjaan LD ja toinen tulo on kytketty invertterin 10 262 kautta yhteyteen 26, joka siirtää kirjoitusohjaus- signaalin LAMW. Kummankin JA-portin 260 ja 261 vielä yksi tulo on kytketty dekooderin 265 lähdöstä tulevaan johtimeen 266. JA-portin 260 yksi tulo on kytketty paikalliseen tietoväylään BLD ja toinen tulo on kytketty 15 johtimella 45 paikallisväylän ohjauspiiriin 41, joka antaa kirjoitussignaalin. 8-bittinen rekisteri 264 saa paikalliselta tietoväylältä kahdeksan bittiä, joista kukin liittyy yhteen signalointipäätteeseen, kunkin bitin aikaansaadessa vastaavan päätteen yksiköiden nollaamisen. 20 Rekisterin 264 lähtöpuolella on siten kahdeksan yhteyttä 28, yksi kutakin päätettä kohti, koska ohjausyksikkö ohjaa kahdeksaa päätettä kunkin yhteyden siirtäessä nollaussignaalin TSRES, kun vastaavalla bitillä on arvo 1. Ohjausyksikkö voi siten antaa komennon yhden tai useamman 25 tai kaikkien päätteiden nollaamiseksi samanaikaisesti. Rekisterin 264 nollaustulo on kytketty johtimeen 200 (kuvio 3) mikroprosessorin 33 suorittama ohjausyksikön nollausta varten.

Kuvio 17 esittää kuvion 3 ensimmäistä liitäntäyksikköä 30 34. Väylän ratkaisupiiri AB ja väylän ohjauspiiri CB on kytketty mikroprosessoriin 33 tilayhteydellä 41 ja ne saavat 6,83 MHz kellosignaalin kellolta 30.

Väylän ratkaisupiiri AB saa myös kellosignaalin H keskuksesta.

31 79438 Väylän ratkaisupiiri AB on kytketty osoitelähtölinjalla 275 väylän ohjauspiiriin CB ja liikennepiiriin CA ja se antaa tälle linjalle osoitteenvalintasignaalin ENA. Se on myös kytketty järjestelmäväylään SYSBUS yhteyksillä 60, 5 61 ja 62. Se vastaanottaa prioriteettikuittauslinjan 60 kautta prioriteettikuittaussignaalin BPR, lähettää väylän-pyyntöyhteyden 61 kautta väylänpyyntösignaalin BREQ ja lähettää tai vastaanottaa kaksisuuntaisen varattu-yhteyden 62 kautta järjestelmäväylä SYSBUS varattu -signaali BY.

10 Väylän ohjauspiiri CB on kytketty järjestelmäväylään SYSBUS yhteyksillä 42, 43 ja 44. Ohjauspiiri lähettää lukuyhteyden 42 välityksellä lukusignaalin MRDC, kirjoi-tusyhteyden 43 kautta kirjoitussignaalin MWTC ja ohjaus-yhteyden 44 kautta edeltävän kirjoituskomentosignaalin 15 AMWTC. Väylän ohjauspiiri CB on kytketty liikennepiiriin CA tiedonvalintalinjalla 276, jonka välityksellä se antaa tiedonvalintasignaalin DTR, ja siirtokomentolinjalla 277, jonka kautta se antaa tiedonsiirtosignaalin DEN.

Liikennepiiriin CA sisältyy JA-portti 278, jonka yksi tulo 20 on kytketty linjaan 276 ja toinen tulo linjaan 277, ja JA-portti 279 jonka yksi tulo on kytketty invertterin 280 kautta linjaan 276 ja toinen tulo linjaan 277. JA-portin 281 yksi tulo on kytketty JA-portin 278 lähtöön ja toinen tulo paikalliseen tietoväylään BLD portin lähdön 25 ollessa kytketty järjestelmäväylään SYSBUS tietoyhteydellä 58. JA-portin 282 yksi tulo on kytketty tietoyhteyteen 58 ja toinen tulo on kytketty JA-portin 279 lähtöön. JA-portin 282 lähtö on kytketty paikalliseen tietoväylään BLD. JA-portin 283 yksi tulo on kytketty paikalliseen 30 osoiteväylään BLA ja toinen tulo linjaan 275 portin lähdön ollessa kytketty järjestelmäväylään SYSBUS osoiteyhtey-dellä 59. Mikroprosessori voi päästä järjestelmäväylään SYSBUS väylän ohjauspiirin CB ja väylän ratkaisupiirin AB välityksellä, jotka kehittävät tarpeelliset signaalit.

32 79438

Mikroprosessorin 33 antaessa pyynnön väylän ratkaisu-piiri lähettää väylänpyyntösignaalin BREQ ja vastaanottaa vastauksena prioriteettikuittaussignaalin BPR, jos järjestelmäväylä SYSBUS on vapaa. Kun signaali BPR 5 vastaanotetaan ja kun järjestelmäväylä SYSBUS on vapaa (BY=0), väylän ratkaisupiiri lähettää varattu-signaalin BY väylän varaamiseksi.

Liikennepiiriä CA käytetään tiedon ja osoitteiden lähettämiseen tai tiedon vastaanottamiseen järjestelmäväyIältä 10 SYSBUS riippuen siitä, haluaako mikroprosessori 33 päästä muisteihin 36 ja 37, välitysmuistiin 92 tai päämuistiin MC järjestelmäväylän SYSBUS välityksellä eli käyttämällä joko paikallisväylän ohjauspiiriä 31 (muistien 36, 37 ja 92 käyttämiseksi) tai väylän ohjauspiiriä CB asianomaisten 15 kirjoitus- tai lukusignaalien kehittämiseksi.

Kuvio 18 esittää kuvion 3 keskeytyspiiriä 39. Dekooderin 290 tulo on kytketty osoiteyhteyteen 59 (kuvio 17). Dekoodaamalla osoiteyhteydellä olevien osoitteiden vähiten merkitsevät bitit dekooderi antaa osoitteet RZMES, ITMES, 20 RZCMD, ITCMD, RZIT, IDIT. Ensimmäinen keskeytyspiiri muodostuu kahdesta JA-portista 291 ja 292, 4-bittisestä laskurista 293, dekooderista 294, invertteristä 295, kiikusta 296 ja erotusportista 297. JA-portin 291 yksi tulo on kytketty yhteydellä 54 järjestelmäväylään, toinen 25 tulo on kytketty dekooderiin 290, jolta se vastaanottaa osoitteen ITCMD ja portin lähtö on kytketty laskurin 293 lisäävään laskentatuloon. JA-portin 292 yksi tulo on kytketty yhteyteen 54, toinen tulo dekooderiin 290, jolta se saa osoitteen RZCMD ja portin lähtö on kytketty lasku-30 rin 293 vähentävään laskentatuloon. Laskurin lähtö on kytketty dekooderin 294 tuloon, jonka "0"-lähtö on kytketty invertterin 295 kautta kiikun 296 tuloon, jota kiikkua kello-ohjaa kellosignaali H. Kiikun lähtö on 33 79438 kytketty yhteyteen 51 erotusportin 297 kautta. Laskurin 293 nollaustulo on kytketty johtimeen 200 (kuvio 3), niin että mikroprosessori 33 voi palauttaa laskurin nollaan.

Toinen keskeytyspiiri muodostuu kahdesta JA-portista 301 5 ja 302, laskurista 303, dekooderista 304, invertteristä 305, kiikusta 306, erotusportista 307 ja invertteristä 308.

JA-portin 301 yksi tulo on kytketty yhteydellä 54 jär-jestelmäväylään, toinen tulo on kytketty dekooderiin 290, 10 jolta se vastaanottaa osoitteen ITMES, ja portin lähtö on kytketty laskurin 303 lisäävään tuloon. JA-portin 302 yksi tulo on kytketty yhteyteen 54, toinen tulo dekooderiin 290, jolta se vastaanottaa osoitteen RZMES, ja portin lähtö on kytketty laskurin 303 vähentävään tuloon. 15 Laskurin 303 lähtö on kytketty dekooderin 304 tuloon, jonka "0"-lähtö on kytketty invertterin 305 välityksellä kiikun 306 tuloon ja "15"-lähtö invertterin 308 välityksellä JA-portin 301 toiseen tuloon. Kiikkua 306 ohjaa kellosignaali H ja sen lähtö on kytketty yhteyteen 52 20 erotusportin 307 kautta. Laskurin 303 nollaustulo on kytketty johtimeen 200 (kuvio 3), niin että mikroprosessori 33 voi palauttaa sen nollaan.

Kolmas keskeytyspiiri muodostuu kahdesta JA-portista 311 ja 312, laskurista 313, dekooderista 314, invertteris-25 tä 315, kiikusta 316 ja erotusportista 317. JA-portin 311 yksi tulo on kytketty yhteydellä 54 järjestelmä-väylään, toinen tulo dekooderiin 290, jolta se saa osoitteen IDIT, ja portin lähtö on kytketty laskurin 313 lisäävään tuloon. JA-portin 312 yksi tulo on kytketty 30 yhteyteen 54, toinen tulo dekooderiin 290, jolta se vastaanottaa osoitteen RZIT, ja portin lähtö on kytketty laskurin 313 vähentävään tuloon. Laskurin 313 lähtö on 34 7 9 4 3 8 kytketty dekooderin 314 tuloon, jonka "O"-lähtö on kytketty invertterin 315 välityksellä kellosignaalin H ohjaaman kiikun 316 tuloon. Kiikun 316 lähtö on kytketty yhteyteen 53 erotusportilla 317. Laskurin 317 nollaustulo 5 on kytketty johtimeen 200 (kuvio 3), niin että mikroprosessori 33 voi palauttaa sen nollaan.

Kuviossa 3 esitetty ohjausyksikkö lähettää keskusvalvon-tayksikölle UC komentokeskeytyksen INTC yhteydellä 51 ja sanomakeskeytyksen INTM yhteydellä 52. Keskusvalvonta-10 yksikkö UC lähettää ohjausyksikölle komentokeskeytyksen INTUC, jonka yhteys 53 antaa keskeytysohjaimelle 35 (kuvio 3). Komentokeskeytys ilmoittaa, että ohjausyksikkö tai keskusvalvontayksikkö UC on asettanut signalointi-päätteeseen liittyvän komennon asianomaiseen välitys-15 alueeseen päämuistissa MC. Sanomakeskeytys ilmoittaa, että ohjausyksikkö on asettanut sanoman signalointi-päätteen jonoon päämuistissa MC. Nämä keskeytykset pysyvät asetettuina niin kauan kuin toimenpiteitä edellyttäviä komentoja tai sanomia on olemassa.

20 Ensimmäisen keskeytyspiirin tapauksessa osoite ITCMD, joka tarkoittaa komennon lähettämistä keskusyksikölle UC, aiheuttaa laskurin 293 inkrementoimisen ja tämän seurauksena keskeytyksen lähettämisen yhteydelle 51, joka keskeyttää keskusvalvontayksikön UC toiminnan. Komennon 25 tunnistamisen jälkeen keskusvalvontayksikkö antaa osoitteen RZCMD, joka dekrementoi laskuria 293. Keskeytys pysyy asetettuna niin kauan kuin laskuri ei ole nollassa. Ohjausyksikkö lähettää dekooderin 290 dekoodaamaan osoitteen ITCMD yhteyden 59 (kuvio 17) kautta ohjaus-30 yksikön mikroprosessorin 33 antaessa tämän osoitteen.

Toisen keskeytyspiirin tapauksessa osoite ITMES, joka tarkoittaa sanoman lähettämistä keskusvalvontayksikölle 35 79438 UC, aiheuttaa laskurin 303 inkrementoimisen ja tämän seurauksena keskeytyksen lähettämisen yhteyden 52 kautta, joka keskeyttää keskusvalvontayksikön UC toiminnan. Sanoman tunnistettuaan keskusvalvontayksikkö UC antaa 5 osoitteen RZMES, joka aiheuttaa laskurin 303 dekrementoi- misen keskeytyksen pysyessä asetettuna niin kauan kuin laskuri ei ole nollassa. Osoitteen ITMES antaa mikroprosessori 33 ja se lähetetään yhteyden 59 välityksellä. Laskuri 303 estetään dekooderin 304 dekoodatessa tilan 10 "15".

Kolmannen keskeytyspiirin tapauksessa osoite IDIT, joka tarkoittaa, että keskusvalvontayksikkö UC on lähettänyt komennon yhteydellä 59, aiheuttaa laskurin 313 inkrementoimisen ja tämän seurauksena keskeytyksen lähettämisen 15 yhteyden 53 kautta, joka keskeyttää ohjausyksikön mikroprosessorin 33 toiminnan. Komennon tunnistettuaan mikroprosessori antaa osoitteen RZIT, josta on seurauksena laskurin 313 dekrementoiminen keskeytyksen pysyessä asetettuna niin kauan kuin laskuri ei ole nollatilassa.

20 Kuvio 19 esittää 64 tavun aluetta välitysmuistista 92 kuviosta 6, joka esittää kuvion 2 välityspiiriä 10.

Koska välitysmuisti on molemmille signalointipäätteille yhteinen, se sisältää kaksi lohkoa, joissa kummassakin on 64 tavua ja kumpikin on varattu yhdelle päätteelle.

25 Eri tavut on määritelty seuraavassa:

Tavu 0 Tämä tavu on varattu keskeytykselle Tavu 1 Lähetettävä jäljessä oleva osoitinbitti BIR-E.

30 Seitsemän bittiä NSRE, lähetettävä jäljessä oleva 36 79438 j ärj estysnumero.

Lähetysalue, tavut 2-7.

Tavu 2

Yksi bitti EPTSE, tilasignaaliyksikön jatkuva 5 lähetys (TSE)

Neljä bittiä ei käytössä

Yksi bitti FM, sanoman loppu

Yksi bitti DM, sanoman alku

Yksi bitti PBE, lähetettävä lohko olemassa 10 Tavu 3

Edeltävä lähetettävä osoitinbitti BIA-E Seitsemän bittiä NSA-E, edeltävä lähetettävä järjestysnumero

Tavu 4 15 Kahdeksan bittiä LO, signaaliyksikön pituus

Tavu 5

Kahdeksan bittiä L1. Tavut 4 ja 5 antavat lähetettävän signaaliyksikön kokonaispituuden.

Tavu 6 20 Kahdeksan bittiä ADO päämuistin osoite

Tavu 7

Kahdeksan bittiä AD1. Tavut 6 ja 7 antavat lähetettävän signaaliyksikön osoitteen päämuistissa.

Lohkojen tuloalue, tavut 8-10 25 Tavu 8

Seitsemän bittiä ei käytössä 37 79438

Yksi bitti PZR, joka osoittaa vapaan lohkon olemassa olon lähetystä varten

Tavu 9

Kahdeksan bittiä ADBLO vapaan lohkon osoite 5 Tavu 10

Kahdeksan bittiä ADBL1. Tavut 9 ja 10 antavat vapaan lohkon osoitteen (päämuistissa)

Tavu 11

Yksi bitti ITV, joka osoittaa täytesignaaliyksikön 10 vastaanottamisen

Yksi bitti HCR, joka osoittaa virheettömän signaali-yksikön vastaanottamisen.

Viisi bittiä ei käytössä

Yksi bitti ACN, joka tarkoittaa lähetettävän kiel-15 teisen kuittauksen havaitsemista

Ensimmäinen vastaanottoalue, tavut 12 - 16

Tavu 12

Kuusi bittiä ei käytössä

Yksi bitti TSE, joka on osoituksena vastaanotetusta 20 tilasignaaliyksiköstä

Yksi bitti PM, joka osoittaa sanoman olemassaolon vastaanottotavussa 13

Tavu 13

Yksi bitti ei käytössä 25 Seitsemän bittiä NSA-R vastaanotettu edeltävä jär jestysnumero

Tavu 14

Kahdeksan bittiä L0/1 38 7 9 4 3 8

Tavu 15

Neljä bittiä NBZU, jotka osoittavat vastaanotettujen lohkojen lukumäärän Kolme bittiä ei käytössä 5 Yksi bitti L1/1. Tämä bitti yhdessä tavun 14 kanssa antaa vastaanotetun signaaliyksikön pituuden.

Tavu 16

Kahdeksan bittiä PZON, jotka muodostavat osoittimen ensimmäiseen vastaanotettuun sanomalohkoon vastaan-10 otettujen lohkojen jonossa (tavut 23 - 58)

Toinen vastaanottoalue, tavut 17-21

Tavu 17

Kuusi bittiä ei käytössä

Yksi bitti TSE, joka on osoituksena tilasignaali-15 yksiköstä.

Yksi bitti PM, joka osoittaa sanoman olemassaolon Tavu 18

Yksi bitti ei käytössä

Seitsemän bittiä NSA-R, vastaanotettu edeltävä 20 järjestysnumero

Tavu 19

Kahdeksan bittiä LO/2, signaaliyksikön pituus Tavu 20

Neljä bittiä NBZU, jotka osoittavat lohkojen luku-25 määrän

Kolme bittiä ei käytössä

Yksi bitti L1/2. Tämä bitti yhdessä tavun 19 kanssa antaa vastaanotetun signaaliyksikön pituuden 39 79438

Tavu 21

Kahdeksan bittiä PZON, jotka muodostavat osoittimen vastaanotetun sanoman ensimmäiseen lohkoon vastaanotettujen lohkojen jonossa (tavut 23 - 58) 5 Tavu 22

Vastaanotettu jälkimmäinen osoitusbitti BIR-R Seitsemän bittiä NSR-R, vastaanotettu jälkimmäinen järjestysnumero

Vastaanotettujen lohkojen jono, tavut 23 - 58 10 Nämä tavut edustavat signaaliyksiköiden vastaanotta miseen käytettyjen peräkkäisten lohkojen osoitteita (vastaanotettujen lohkojen jono)

Tavu 59

Kahdeksan bittiä NSA-P, jotka osoittavat uudelleen-15 lähetyspuskurissa olevan vanhimman sanomasignaali- yksikön edellä olevan järjestysnumeron.

Tavu 6 0

Yksi bitti BMR vastaanoton aktivoimiseksi (siirtymä tilasta 0 tilaan 1) tai deaktivoimiseksi (siirtymä 20 tilasta 1 tilaan 0)

Yksi bitti BRET, jolla on arvo 1, kun signalointi-päätteen on hylättävä jokin täyte- tai sanomasignaa-liyksikkö.

Kolme bittiä ei käytössä 25 Yksi bitti ISTTS, jolla on arvo 1 signaaliyksikön virhetaajuuden valvontayksikön aktivoimiseksi.

Yksi bitti ISTEA, jolla on arvo 1 tahdistusvirhe-taajuuden valvontayksikön aktivoimiseksi.

4o 79438

Tavu 61

Yksi bitti SA, joka osoittaa tahdistusvirherajan saavuttami sen

Neljä bittiä ei käytössä 5 Yksi bitti OREC, joka osoittaa päätehäiriön vastaan oton alkuperän.

Yksi bitti OSTTS, joka osoittaa signaaliyksiköiden virhetaajuuden valvontayksikön ylisuuren virhetaajuuden aiheuttaman häiriön.

10 Yksi bitti CD, joka osoittaa viallisen kanavan.

Tavu 6 2

Kahdeksan bittiä, jotka on varattu virhekoodille ja testauksille

Tavu 63 15 Kahdeksan bittiä ei käytössä Lähetystoiminta

Sanomasignaaliyksikön lähettäminen Järjestelmän taso 3 (eli keskusvalvontayksikkö UC) ilmoittaa ohjausyksikölle (esimerkiksi UG1), että 20 tietyn signalointipäätteen on lähetettävä sanoma.

Ohjausyksikkö kirjoittaa välityspiiriin 10 välitys-muistin 92 lähetysalueelle eli kyseiselle päätteelle varatun välitysmuistin puolikkaan tavuihin 2 - 7: - seuraavan lähetettävän signaaliyksikön edeltävän 25 järjestysnumeron, NSA-E, ja lähetettävän edeltävän osoitinbitin BIA-E.

- lähetettävän signaaliyksikön kokonaispituuden LO ja L1 - tämän signaaliyksikön osoitteen ADO, AD1 keskus- 30 muistissa MC.

41 79438

Ohjausyksikkö asettaa tämän jälkeen bitit FM, DM ja PBE (tavu 2).

Ohjausyksikkö päivittää säännöllisesti seuraavan lähetettävän signaaliyksikön jälkimmäisen järjestysnumeron NSR-E, 5 tavu 1, ja signalointipääte ottaa sen huomioon jaksollisesta. Pääte lukee säännöllisesti bitin PBE. Havaitessaan se arvoksi 1, joka merkitsee lähetettävän lohkon olemassa oloa, se hankkii olemassa olevat eri tiedot ja palauttaa bitin PBE nollaan. Tämän jälkeen pääte varaa muistin 10 suorasaantipiirin 4 vapaaseen kanavaan osoitteen ADO, AD1 (tavut 6, 7) ja tämän jälkeen, lähetyskeskeytyksen seuraavan käsittelyn aikana, se varaa lähettimen 5 antamalla sille signaaliyksikön pituuden LO, L1 (tavut 4 ja 5), seuraavan lähetettävän signaaliyksikön edeltävän järjes-15 tysnumeron NSA-E (tavun 3 seitsemän bittiä) ja bitin BIA-E (tavu 3) ja seuraavan lähetettävän signaaliyksikön jäljessä olevan järjestysnumeron NSR-E (tavun 1 seitsemän bittiä) ja bitin BIR-E (tavu 1) ja kytkeytyy aikaisemmin varattuun kanavaan. Useista lohkoista muodostuvan sanoma-20 signaaliyksikön tapauksessa ohjausyksikkö UG1 siirtää lohkot päätteelle peräkkäin, mikä tarkoittaa siten, että muiden kuin ensimmäisen lohkon tapauksessa ohjausyksikkö siirtää eteenpäin vain lohkon osoitteen ADO, AD1 ja bitit FM, DM ja PBE (FM = 1, jos kyseessä on sanoman 25 loppu, DM = 1, jos kyseessä on sanoman alku, PBE = 1, jos on olemassa lähetettäviä lohkoja).

Tilasignaaliyksikön lähetys

Tilasignaaliyksikön lähetystä toistetaan, kunnes tila muuttuu. Ohjausyksikkö suorittaa saman toiminnan kuin 30 yhden lohkon pituisen sanomasignaaliyksikön tapauksessa, mutta asettaa bitin EPTSE ykköseksi (tilasignaaliyksikön jatkuva lähetys). Kun päätteen mikro-ohjain toteaa bitit 42 79438 PBE (lähetettävä lohko olemassa) ja EPTSE ykkösiksi, se valmistautuu lähettämään tilasignaaliyksikön, asettaa bitin PBE nollaksi ja toistaa tämän signaalin lähetystä, kunnes se havaitsee bitin PBE asetetuksi ykköseksi tai 5 bitin EPTSE palautetuksi nollaan.

Täytesignaaliyksikön lähetys Lähetettävien sanoma- tai tilasignaaliyksiköiden puuttuessa päätteen mikro-ohjain suorittaa täytesignaaliyksikön lähettämisen. Tämän tyyppiseen täytesignaaliyksikköön 10 liittyvät parametrit ovat edellisessä signaaliyksikössä lähetettävä edeltävä järjestysnumero NSA-E ja lähetetty jäljessä oleva järjestysnumero NSR-E, jotka numerot luetaan välitysmuistista. Mikro-ohjain tietää täytesignaaliyksikön lähettämiseen varatun muistilohkon osoitteen 15 (päämuistissa MC). Peräkkäisten täytesignaaliyksiköiden lähettämiseen käytetään samaa muistin suorasaantipiirin 4 lähetyskanavaa.

Vastaanottotoiminta

Kun muistin suorasaantipiirin 4 vastaanottokanavan havai-20 taan olevan lepotilassa, ei varattuna, signalointipäätteen mikro-ohjain varaa se vapaata 30 tavun lohkoa varten.

Sillä on tätä varten vapaiden lohko-osoitteiden sisäinen jono ja päätteenohjausyksikkö syöttää sille käytettävissä olevat lohkot säännöllisesti välitysmuistin 92 kautta.

25 Vaihto yhdestä vastaanottokanavasta toiseen tapahtuu kunkin sanoman lopussa ja kunkin vastaanotetun 30 tavun lohkon lopussa.

Vastaanotin 6 keskeyttää mikro-ohjaimen signaaliyksikön vastaanoton lopussa. Tarkastettuaan tämän signaali-30 yksikön kelpaavuuden ja ohjattuaan virhelaskureita asian- 43 79438 omaisella tavalla se määrittää signaaliyksikön tyypin (sanoma, tila tai täyte), vastaanottimen antaman signaali-yksikön pituuden sen vastaanottoon käytettyjen lohkojen lukumäärän perusteella. Tämän jälkeen se tarkastaa 5 vastaanotettujen jälkimmäisen järjestysnumeron NSR-R, edeltävän järjestysnumeron NSA-R ja bitin BIA-R yhtäpitävyyden .

Sanomasignaaliyksikön vastaanotto

Mikro-ohjain asettaa tällöin ohjausyksikön tarvitseman 10 tiedon jompaan kumpaan välitysmuistin kahdesta vastaan-ottoalueesta (tavut 12 - 16 tai 17 - 20) siten, että näitä kahta vastaanottoaluetta käytetään vuorotellen. Näihin tietoihin sisältyy:

- vastaanotettu edeltävä järjestysnumero NSA-R

15 - vastaanotetun signaaliyksikön pituus (9 bittiä: L0/1 ja L1/1) ja vastaanotettujen lohkojen lukumäärä NBZU, - osoittimen osoituksen ensimmäiseen lohkoon jonossa, PZON.

Lopuksi mikro-ohjain asettaa bitin PM ykköseksi osoitta-20 maan sanoman olemassaolon ja bitin TSE nollaksi, koska kyseessä ei ole tilasignaaliyksikkö. Tämän jälkeen se lähettää keskeytyksen ohjausyksikköön keskeytysgeneraat-torin I (kuviot 6 ja 13) välityksellä. Tämän keskeytyksen vastaanottaa ohjausyksikön keskeytysohjain 35 (kuvio 3).

25 Jos sanoma muodostuu useista lohkoista, peräkkäisten lohkojen osoitteet, joita käytetään sen vastaanottamiseen, tallennetaan vastaanottolohkojen jonoon (tavut 23 - 58) ensimmäisen lohkon osoitteen jälkeen.

Tilasignaaliyksikön vastaanotto 30 Toiminta on sama kuin sanomasignaaliyksikön vastaanotossa 44 79438 paitsi, että mikro-ohjain asettaa myös bitin TSE ykköseksi.

Täytesignaaliyksikön vastaanotto

Toiminta on sama kuin edellä paitsi, että bitit PM ja TSE 5 pysyvät nollina, vain bitti ITV, joka osoittaa, että kyseessä on täytesignaaliyksikkö, asetetaan ykköseksi (tavu 11). Päätteen mikro-ohjain ottaa talteen muisti-lohkojen osoitteet, joita on käytetty täytesignaaliyksikön vastaanottamiseen, ja ne, joita on käytetty tar-10 kastukseen jälkeen vialliseksi havaitun signaaliyksikön tapauksessa, ja asettaa nämä osoitteet käytettävissä olevien lohko-osoitteiden sisäiseen jonoon.

Lopuksi vastaanotettu jäljessä oleva järjestysnumero NSR-R ja jäljessä oleva osoitinbitti BIR-R päivitetään 15 jokaisella vastaanotetulla täyte- tai sanomasignaali-yksiköllä ja mikro-ohjain asettaa tarvittaessa bitin ACN, kielteisen lähetyskuittauksen (tavu 11).

Esitetty toiminta on samanlainen molemmille kuvion 2 signalointipäätteille TSO ja TS1, joilla on yhteinen 20 kuviossa 6 esitetty välityspiiri 10, jolloin välitys- muistiin 92 pääsyä eli sen osoitusta valvoo multipleksoin-tisignaalipiiri B, joka sallii päätteiden ja ohjausyksikön pääsyn välitysmuistiin 92 kiertävästi vuorottelevalla pohjalla.

25 On selvää, että alan ammattimies voi muuttaa eri tavoin niitä yksityiskohtia, materiaaleja ja osien järjestelyjä, joita tässä on selitetty ja kuvattu keksinnön luonteen selittämiseksi, keksinnön periaatteissa ja puitteissa pysyen sellaisina kuin ne on ilmaistu oheisissa vaati-30 muksissa.

Claims (6)

45 79438

1. Signalointijärjestely signalointijärjestelmää n:o 7 varten, jossa on signalointipäätteitä, jotka on kytketty tie-donvälityskeskuksen kytkentäkenttään, ja ohjausyksikköjä (UG) päätteille, jolloin signalointipäätteet (TS) muodostavat sig-nalointipäätteiden ryhmiä (1, 2), jotka kukin on kytketty ohjausyksikköön (UG1, UG2), tunnettu siitä, että ohjausyksiköt ja päätteet on kytketty järjestelmäväylällä (SYSBUS) keskusvalvontayksikköön (UC) ja keskusmuistiin (MC), jotka muodostavat keskuksen tason (3) ja että jokaisessa ryhmässä kukin pääte on kytketty järjestelmäväylään liikenne-piirillä (9) ja ohjausyksikköön välityspiirillä (10), jolloin mainitut liikennepiirit (9) ja välityspiirit (10) kumpikin kuuluvat enintään kahteen päätteeseen.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen järjestely, tunnet-t u siitä, että signalointipäätteeseen sisältyy mikro-ohjain (3), lähetin (5), vastaanotin (6), sisäisen väylän liikennepiiri (7), kanavanvaihtopiiri (8) ja muistin suora-saantipiiri (4), että sisäinen väylä (BI) kytkee toisiinsa mikro-ohjaimen, lähettimen, vastaanottimen, muistin suora-saantipiirin ja liikennepiirin (9), että lähetin ja vastaanotin on kytketty kytkentäkenttään kaksisuuntaisella yhteydellä (L), sisäisen väylän liikennepiiriin (7) ja kanavan-vaihtopiiriin yhteydellä (23), että lähetin on kytketty lä-hetyskeskeytysyhteydellä (17) mikro-ohjaimeen, että vastaanotin on kytektty vastaanottokeskeytysyhteydellä (18) mikro-ohjaimeen, että sisäisen väylän liikennepiiri (7) on kytketty mikro-ohjaimeen, kanavanvaihtopiiriin (8), muistin suora-saantipiiriin (4) ja kuittausyhteyden (68) kautta ohjaus-ykikköön, että kanavanvaihtopiiri (8) on kytketty mikro-ohjaimeen ja muistin suorasaantipiiriin, että mikro-ohjain (3) on kytketty välityspiiriin (10) osoitelinjalla (19) ja tietolinjalla (20), että muistin suorasaantipiiri on kytketty 46 79438 liikennepiiriin (9) lukulinjalla (47), kirjoituslinjalla (48) ja osoitteenvalintalinjalla (13), että lähetin, vastaanotin, mikro-ohjain ja muistin suorasaantipiiri on kytketty ohjausyksikköön nollauslinjalla (28), että 5 muistin suorasaantipiiri on kytketty ohjausyksikköön pyyntölinjalla (11), valmis-linjalla (12) ja osoitteenvalintalinjalla (13), että liikennepiiri (9) on kytketty järjestelmäväylään (SYSBUS) ja lupalinjalla (49) ohjausyksikköön ja että välityspiiri (10) on kytketty ohjaus-10 piiriin osoiteväylällä (LA), tietoväylällä (LD), dekoodauksen ohjausyhteydellä (24), lukuohjausyhteydellä (25), kirjoitusohjausyhteydellä (26), pääte valmis-yhteydellä (27) ja keskeytysyhteydellä (29).

3. Patenttivaatimuksen 2 mukainen järjestely, t u n -15 n e t t u siitä, että liikennepiiri (9) ja välityspiiri (10) ovat yhteisiä kahdelle päätteelle ja että välitys-piiri (10) sisältää välitysmuistin (92), jossa on osoitus-piiri, joka on kytketty kahteen päätteeseen osoitelinjoil-la (19) ja ohjausyksikkköön osoiteväylällä (LA) mainitun 20 välitysmuistin (92) ollessa kytketty tulopuoleltaan kahteen päätteeseen tietolinjoilla (20) ja ohjausyksikköön tietoväylällä (LD) ja lähtöpuolelta kahteen päätteeseen tietolinjoilla (20) ja ohjausyksikköön tietoväylällä (LD) mainitun muistin ollessa jaettu kahteen osaan, jotka 25 kumpikin on varattu yhdelle päätteelle.

4. Patenttivaatimuksen 2 mukainen järjestely, tunnettu siitä, että ohjausyksikkö (UG) sisältää mikroprosessorin (33), paikallisväylän ohjauspiirin (31), ensimmäisen liitäntäyksikön (34), ohjelmoitavan ajastimen 30 (32), keskeytysohjaimen (35), toisen liitäntäyksikön (38), lukukirjoitusmuistin (36), pysyväismuistin (37), keskey-tyspiirin (39) ja skannausmodulin (40), että mikroprosessori (33) on kytketty paikallisella tietoväylällä 47 79438 (BLD) ensimmäiseen liitäntäyksikköön (34), ohjelmoitavaan ajastimeen (32), keskeytysohjaimeen (35), lukukirjoitusmuistiin (36), pysyväismuistiin (37) ja toiseen liitäntä-piiriin (38) ja paikallisella osoiteväylällä (BLA) ensim-5 mäiseen liitäntäyksikköön (34), lukukirjoitusmuistiin (36), pysyväismuistiin (37), toiseen liitäntäpiiriin (38), keskeytysohjaimeen (35) ja osoiteväylään (LA), joka yhdistää ohjausyksikön välityspiireihin (10), että mikroprosessori (33) on kytketty paikallisväylän ohjauspiiriin 10 (31) ja ensimmäiseen liitäntäpiiriin (34) tilayhteydellä (41), että paikallisväylän ohjauspiiri (31) on kytketty välityspiiriin (10) luku- (25) ja kirjoitusohjausyhteyk-sillä (26) toiseen liitäntäpiiriin (38) kirjoitussignaali-linjalla (45) ja kirjoitusohjausyhteydellä (26), ohjelmoi-15 tavaan ajastimeen (36) ja keskeytysohjaimeen (35) kirjoi-tussignaalilinjalla (45), lukukirjoitusmuistiin (36) ja pysyväismuistiin (37) lukuohjausyhteydellä (25) ja lukukir joitusmuistiin kirjoitusohjausyhteydellä (26), että toinen liitäntäpiiri (38) on kytketty välityspiireihin 20 tietoväylällä (LD) ja dekoodauksen ohjausyhteydellä (24) ja signalointipäätteisiin nollausyhteydellä (28), että ensimmäinen liitäntäpiiri on kytketty järjestelmäväylään (SYSBUS), että keskeytyspiiri (39) on kytketty järjestel-mäväylään, keskeytysohjaimeen (35) ja keskusmuistiin (MC) 25 ja että skannausmoduli (40) on kytketty muistin suora- saantipiireihin (4), ja mainittujen signalointipäätteiden sisäisen väylän liikennepiireihin (7), liikennepiireihin (9) ja järjestelmäväylään (SYSBUS).

5. Patenttivaatimuksen 4 mukainen järjestely, t u n -30 n e t t u siitä, että ensimmäiseen liitäntäpiiriin (34) sisältyy väylän ohjauspiiri (CB), väylän ratkaisupiiri (AB) ja liikennepiiri (CA), että väylän ratkaisupiiri (AB) ja väylän ohjauspiiri (CB) on kytketty mikroprosessoriin (33) osoiteyhteydellä (41), että väylän ratkaisupiiri on 48 79438 kytketty väylän ohjauspiiriin (CB) ja liikennepiiriin (CA) osoitteenvalintalinjalla (275) ja järjestelmäväylään prioriteettikuittauslinjalla (60) , väylänpyyntölinjalla (61) ja varattu-linjalla (62), että väylän ohjauspiiri 5 (CB) on kytketty liikennepiiriin (CA) tiedonvalintalin- jalla (276) ja tiedonsiirto-ohjauslinjalla (277) ja jär-jestelmäväylään lukuyhteydellä (42) , kirjoitusyhteydellä (43) ja kirjoitusohjausyhteydellä (44) ja että liikenne-piiri (CA) on kytketty paikalliseen tietoväylään (BLD), 10 paikalliseen osoiteväylään (BLA) ja järjestelmäväylään tietoyhteydellä (58) ja osoiteyhteydellä (59).

6. Patenttivaatimuksen 4 mukainen järjestely, tunnettu siitä, että ohjausyksikön skannausmoduli (40) sisältää ensimmäisen multiplekserin (190), joka kytketty 15 tulopuolelta päätteiden ryhmän jokaiseen signalointi- päätteeseen pyyntöyhteydellä (11), toisen multiplekserin (191), joka on kytketty tulopuoleltaan jokaiseen signa-lointipäätteeseen osoitevalintayhteydellä (13), ensimmäisen demultiplekserin (192), joka on kytketty lähtöpuolelta 20 jokaiseen signalointipäätteeseen valmis-yhteydellä (12) ja toisen demultiplekserin (193), joka on kytketty lähtö-puolelta jokaiseen signalointipäätteeseen kuittausyhtey-dellä (68), että ensimmäinen multiplekseri (190) on kytketty lähtöpuolelta ensimmäiseen kiikkuun (194), jonka 25 lähtö on kytketty järjestelmäväylään väylänpyyntöyhtey-dellä (56) ja ensimmäisen JA-portin (198) tuloon, jonka toinen tulo on kytketty järjestelmäväylään prioriteettikuittauslinjalla (55) mainitun ensimmäisen JA-portin lähdön ollessa kytketty toiseen kiikkuun (199), jonka 30 lähtö on kytketty toisen JA-portin (201) tuloon, jonka portin toinen tulo on kytketty invertterin (202) kautta järjestelmäväylään varattu-linjalla (62) mainitun toisen JA-portin lähdön ollessa kytketty muistikennoon (203), jonka lähtö on kytketty liikennepiireihin (9) lupalinjalla 49 79438 (49)/ että toisen multiplekserin (191) lähtö on kytketty kolmannen JA-portin (242) tuloon, jonka toinen tulo on kytketty invertterin (243) kautta ensimmäisen multiplekserin lähtöön mainitun kolmannen JA-portin lähdön ollessa 5 kytketty sarjamuotoiseen siirtorekisteriin (244), jonka lähtö on kytketty muistikennon (203) nollaustuloon, että ensimmäisen demultiplekserin (192) tulo on kytketty kiikun (240) lähtöön, jonka tulo on kytketty kuittaus-yhteydellä (57) järjestelmäväylään ja jonka nollaustulo 10 on kytketty invertterin (241) kautta muistikennon (203) lähtöön, ja että laskuri (205) on kytketty lähtöpuoleltaan ensimmäisen ja toisen multiplekserin ja ensimmäisen ja toisen demultiplekserin sallintatuloon. so 79438