FI79290B - Laogenergitaendare samt foerfarande foer dess modifiering och framstaellning. - Google Patents

Description

1 79290

Pienenergiasytytin sekä menetelmä sen muuntamiseksi ja valmistamiseksi Tämä keksintö liittyy pienenergiasytyttimiin. Li-5 säksi sen kohteena on menetelmä pienenergiasytyttimen valmistamiseksi ja muuntamiseksi.

Tässä keksinnössä tarkastellaan erityisesti pien-energiasytytintä, joka käsittää pitkänomaisen vaipan, joka muodostuu putkimaisesta, jäykästä tai taipuisasta johti-10 mesta, joka sisältää tietyn määrän johtimen pituudella sijaitsevaa räjähtävää ja/tai reaktiivista ainetta, joka täyttää vain osan johtimen poikkipinnasta. Johtimen muu osa on täytetty kaasulla. Eräs tällainen sytytin tunnetaan nimellä "Nonel". Keksintöä voidaan kuitenkin soveltaa myös 15 muihin pienenergiasytyttimiin, joissa voi olla esim. kokonaan täytetty räjähdysainesydän tai muun muotoisia kaasu-kanavia .

Keksinnön mukaan on saatu aikaan pienenergiasytytin, jolle on keksinnön mukaisesti tunnusomaista että vaippa si-20 sältää tietyn määrän räjähtävää ja/tai reaktiivista ainetta, joka on jaettu pitkin vaipan poikkileikkausta mutta joka täyttää vain osan poikkileikkauksesta, vaipan loppuosan ollessa täytetty kaasulla, ja että vaipassa on ainakin yksi venttiilirakenne, joka on normaalisti oleellisesti suljettu 25 ja joka käytössä avautuu vaipassa etenevän paineaallon vaikutuksesta.

Edelleen keksinnön mukaan on saatu aikaan pienenergiasytyttimen muuntamiseksi menetelmä, jolle on tunnusomaista, että vaipan, joka sisältää tietyn määrän räjäh-30 tävää ja/tai reaktiivista ainetta, joka on jaettu vaipan poikkileikkaukselle mutta joka täyttää vain osan poikkileikkauksesta, vaipan loppuosan ollessa täytetty kaasulla, seinämän osan muotoa muutetaan sellaisen venttiiliraken-teen aikaansaamiseksi, joka on normaalisti oleellisesti 35 suljettu ja joka käytössä avautuu vaipassa etenevän paine- 2 79290 aallon vaikutuksesta.

Lisäksi keksinnön mukaan on saatu aikaan pienener-giasytyttimen valmistamiseksi menetelmä, jolle on keksinnön mukaisesti tunnusomaista, että menetelmä käsittää: 5 pitkänomaisen, putkimaisen vaipanpätkän aikaansaa misen, joka vaippa sisältää tietyn määrän räjähtävän ja/tai reaktiivista ainetta, joka on jaettu pitkin vaipan poikkileikkausta mutta joka täyttää ainoastaan osan poikkileikkauksesta, vaipan loppuosan ollessa täytetty kaasulla; ja 10 vaipan seinämäosien muodon muuttamisen venttiilira- kenteen aikaansaamiseksi, joka on normaalisti oleellisesti suljettu ja joka käytössä avautuu vaipassa etenevän paineaallon vaikutuksesta.

Venttiilirakenne voidaan muodostaa vaipan materiaa-15 lista ja voi olla sellainen, että se sulkeutuu paineaallon purkauduttua. Venttiilirakenne voi lisäksi muodostaa kuri stuskohdan .

Edullisessa sovellutusmuodossa vaippa voi olla kes-tomuovimateriaalia. Venttiilirakenne voidaan silloin saada 20 aikaan lämmittämällä vaipan sitä kohtaa,johon venttiili halutaan, ja puristamalla sitä kokoon venttiilirakenteen muodostamiseksi. Tulee huomata, että venttiilirakenne voi sijaita vaipan päässä tai missä tahansa kohdassa sen päiden välillä. Sytytin voidaan valmistaa siten, että puristetaan 25 vaippa kokoon läheltä sen päätä tai päiden väliltä kahden osan muodostamiseksi, jotka erotetaan puristuskohdasta toisistaan ja joista toinen muodostaa tällöin sytyttimen, jonka toisessa päässä venttiili sijaitsee.

Tulee ymmärtää, että vaipan vastakkaisia sivuja 30 voidaan siirtää toisiaan kohti. Niinpä vastakkaisia kohtia voidaan siirtää sisäänpäin tai toinen sivu voidaan siirtää keskiakselin ohitse toista sivua kohti. Lisäksi venttiili-rakenne voi olla profiililtaan halutunlainen. Vaipan päässä oleva venttiilirakenne voi muodostaa suoran särmän, joka 35 ulottuu vaipan yhdeltä sivulta toiselle. Tämä suora särmä

II

3 79290 voi olla vinossa vaipan pituusakseliin nähden tai kohtisuorassa sitä vastaan. Venttiilirakenteessa voi myös olla kaksi suoraa särmää, jotka leikkaavat toisensa sopivassa kulmassa siten, että vaipasta tulee kärjen muotoinen. Näi-5 den suorien särmien välinen kulma samaten kuin särmien suhteellinen pituus voi vaihdella. Venttiilirakenne voi toisaalta myös muodostaa kaarevan särmän.

Lisäksi tulee huomata, että venttiilirakenne voidaan saada aikaan kahdella toistensa suhteen liikkuvalla, 10 kuumennetulla elimellä, jotka kuristavat vaipan väliinsä. Vaipan päässä sijaitsevaan venttiilirakenteeseen muodostuu itse asiassa kaksi sisäänpäin osoittavaa kielekettä. Näiden kielekkeiden kulma-asento vaipan pituusakselin suhteen riippuu näiden puristuselimien muodosta. Kielekkeet voivat 15 siten muodostaa halutun suuruisen kulman pituusakselin kanssa ja se voi vaihdella välillä 15 - 75°.

Mainitut kaksi kielekettä voivat tarttua tai sulautua kiinni toisiinsa tietyssä määrin, jotta voidaan varmistaa, että vaipasta tulee ilmatiivis. Tämä sauma on kuiten-20 kin riittävän heikko, jotta se repeää, kun paineaalto saapuu venttiiliin. Kielekkeet voivat tämän sijasta myös koskettaa toisiaan tai ne voivat olla hieman erillään muodostaakseen aukon, joka on olennaisesti pienempi kuin vaipan poikkileikkaus.

25 Vaipan päiden välisissä kohdissa venttiilirakenne voi muodostaa kuristuskohdan. Vaipan seinäosat voivat siten olla sisäänpäin puristettuja muodostaakseen suhteellisen pienen aukon tai sulkeakseen vaipan kokonaan.

Keksintöä selostetaan nyt esimerkkien avulla viit-30 taamalla oheisiin piirustuksiin.

Kuvio 1 esittää osaa räjäytysnallista, jossa on keksinnön mukainen pienenergiasytytin.

Kuvio 2 esittää yläkuvantoa venttiilirakenteesta, joka sijaitsee tietyn mittaisen putkilon päässä, joka muo-35 dostaa sytyttimen.

4 79290

Kuvio 3 esittää sivukuvantoa kuvion 2 mukaisen putkilon päästä.

Kuvio 4 esittää päätykuvantoa kuvioiden 2 ja 3 mukaisesta putkilosta.

5 Kuvio 5 esittää yläkuvantoa toisesta venttiilira- kenteesta, joka on muodostettu tietyn mittaisen putkilon päähän.

Kuvio 6 esittää yläkuvantoa edelleen eräästä vent-tiilirakenteesta, joka on muodostettu tietyn mittaisen 10 putkilon päähän.

Kuvio 7 esittää sivukuvantoa edelleen eräästä vent-tiilirakenteesta, joka on muodostettu tietyn mittaisen putkilon päähän.

Kuvio 8 esittää yläkuvantoa edelleen eräästä vent-15 tiilirakenteesta, joka on muodostettu tietyn mittaisen putkilon päähän.

Kuvio 9 esittää yläkuvantoa venttiilirakenteesta, joka on muodostettu tietyn mittaisen putkilon päiden välille.

20 Kuvio 10 esittää poikkileikkausta kuvion 9 mukai sesta venttiilirakenteesta.

Kuvio 11 esittää kaaviomaisesti laitetta, jota käytetään muodostamaan venttiilirakenne tietyn mittaisen putkilon päähän.

25 Kuvio 12 esittää osaa toisesta laitteesta, jota käytetään muodostamaan kuvioissa 9 ja 10 esitettyä vent-tiilirakennetta.

Seuraavaksi tarkastellaan kuviota 1, joka esittää osaa räjäytyskokoonpanosta, jota on merkitty yleisesti 30 viitenumerolla 10. Räjäytysmalli 10 on muodostettu tietyn mittaisesta Nonel-sytyttimestä ja nallista 14. Nonelsytyt-timessä 12 on pää 16, joka sijaitsee nallin 14 sisällä. Venttiilirakenne 18 on muodostettu tähän päähän 16. Nonel-sytyttimessä on useita muita venttiilirakenteita 20 sen 35 päiden välillä. Yksi näistä venttiilirakenteista 20 on esitetty.

Il 5 79290

Nonel-sytytin 12 käsittää tietyn mittaisen onton putkilon 22, joka on valmistettu synteettisestä muovimateriaalista, joka tunnetaan nimellä "Surlyn". Putkilo 22 sisältää tietyn määrän räjähdysainetta, joka sijaitsee sen 5 pituudella. Tätä räjähdysainetta ei ole esitetty kuvioissa.

Seuraavaksi tarkastellaan kuvioita 2, 3 ja 4, joissa venttiilirakenne 18 on esitetty yksityiskohtaisemmin. Kuten kuvioista 2, 3 ja 4 voidaan selvästi nähdä, putkilossa 22 on seinä 24 ja päätyosat 26 on puristettu yhteen siten, 10 että muodostuu suora särmä 28, joka ulottuu putkilon 22 pään poikki ja on kohtisuorassa putkilon 22 pituusakselia vastaan. Päätyosien 26 reunat on sulatettu tai liitetty yhteen siten, että putkilon 22 sisätila tulee ilmatiiviik-si. Sauma on kuitenkin riittävän heikko, jotta paineaallon 15 saapuessa putkilon päähän päätyosat 26 työntyvät erilleen ja paineaalto pääsee kulkemaan nallille 14. Paineaallon mentyä osat 26 palautuvat alkuperäiseen asentoonsa ja sulkevat siten nallin tiiviisti ja pitävät paineen yllä nallin 14 sisällä. Kun paine pidetään nallin 14 sisällä, nallin 20 vuotamisesta johtuvat häiriöt voidaan minimoida ja saavutetaan yhtenäisemmät hidasteajät. Putkilon pään ja nallin vaipassa olevan tiiviste-elementin välille muodostetaan kipinäsuoja. Tulee huomata, että päätyosat voisivat pelkästään koskettaa toisiaan tai sijaita hieman erillään.

25 Kuviot 5, 6, 7 ja 8 esittävät muita venttiiliraken- teen sovellutusmuotoja. Koska nämä venttiilirakenteet ovat pääasiassa samanlaisia kuin venttiilirakenne 18 kuvioissa 2, 3 ja 4, paitsi että ne ovat muodoltaan hieman erilaisia, niitä ei käsitellä yksityiskohtaisesti. Mainittakoon kui-30 tenkin, että kuvion 5 venttiilirakenteessa on suora särmä 30, joka kulkee tietyssä kulmassa putkilon 22 pituusakseliin nähden, kuvion 6 venttiilirakenteessa on kaksi suoraa särmää 32, jotka muodostavat keskenään terävän kulman siten, että putkilon 22 pää on kärjen muotoinen, kuvion 7 35 venttiilirakenteessa on taivutettu kielekeosa 34 ja kuvion 8 venttiilirakenteessa on kaareva särmä 35.

6 79290

Seuraavaksi tarkastellaan kuviolta 9 ja 10, joissa on esitetty venttiilirakenne 20. Venttiilirakenne 20 käsittää putkiloon 22 tehdyn kurlstuskohdan, joka on saatu aikaan neljällä pyramidimaisella painaumalla 36. Nämä pai-5 naumat 36 voivat koskettaa toisiaan siten, että putkilo 22 sulkeutuu kokonaan tai ne voivat olla lähellä toisiaan siten, että putkilo 22 on lähes suljettu.

Seuraavaksi tarkastellaan kuviota 11, jossa on numerolla 40 merkitty periaatteellista laitetta venttiilira-10 kenteen 18 valmistamiseksi. Laitteessa 40 on tukielimet 42, jotka muodostavat istukkauran 44, johon putkilo 22 sijoitetaan. Vastakkaiset muotoiluelimet 46 sijaitsevat elinten 42 vastakkaisilla puolilla ja ne on asennettu nivelletystä siten, että ne voidaan kääntää kohti elimiä 42. Pu-15 ristuselimiä 46 kuumennetaan siten, että niiden koskettaessa putkiloon 22, putkilo 22 kuumenee lämpötilaan, joka on Surlynin pehmenemispisteen yläpuolella, jotta voidaan puristaa putkilo 22 kokoon ja saada aikaan venttiili 18. Sopivimmin laite 40 muodostaa ventttilirakenteen 18, kat-20 kaisee putkilon venttiilirakenteen kohdalta ja muodostaa lämpösauman leikkauksen toiselle puolelle.

Kuviossa 12 on esitetty toinen laite 50 venttiili-rakenteen 20 valmistamiseksi. Laitteessa 50 on neljä muo-toilukaraa 52, jotka sijaitsevat 90° kulmassa toisiinsa 25 nähden yhdessä tasossa siten, että putkilo 22 voidaan tuoda karojen 52 vastakkaisten kärkien 54 väliseen tilaan. Kärjet 54 ovat pyramidin tai kartion muotoisia. Karat 52 on lisäksi asennettu siten, että niitä voidaan yhdessä siirtää sopivalla mekanismilla (ei esitetty) toisiaan kohti. Karo-30 jen 52 kärkiä kuumennetaan siten, että niiden koskettaessa putkiloa 22 putkilo 22 kuumenee ja muotoutuu.

Tulee huomata, että venttiilirakenteilla 20 voidaan minimoida ruudin kulkeutuminen putkilon 22 sisällä, saada aikaan sisäinen hidastus sen ansiosta, että paineaallon 35 nopeus hidastuu, ja muodostaa aloituspisteitä toisille Nonel-sytytinjohdoi1le.

Il

Claims (9)

1. Pienergiasytytin, joka sisältää pitkänomaisen, putkimaisen vaipan (22), joka on varustettu ainakin yhdel- 5 lä venttiilirakenteella (18, 20), tunnettu siitä, että vaippa (22) sisältää tietyn määrän räjähtävää ja/tai reaktiivista ainetta, joka on jaettu pitkin vaipan (22) poikkileikkausta mutta joka täyttää vain osan poikkileikkauksesta, vaipan (22) loppuosan ollessa täytetty kaasul- 10 la, ja että vaipassa on ainakin yksi venttiilirakenne (18), joka on normaalisti oleellisesti suljettu ja joka käytössä avautuu vaipassa (22) etenevän paineaallon vaikutuksesta.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen sytytin, t u n - 15. e t t u siitä, että venttiilirakenne on muodostettu vaipan materiaalista.

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen sytytin, tunnettu siitä, että venttiilirakenne muodostaa kuristuskohdan.

4. Jonkin patenttivaatimuksen 1-3 mukainen syty tin, tunnettu siitä, että venttiilirakenne on sellainen, että se sulkeutuu paineaallon mentyä.

5. Jonkin patenttivaatimuksen 1-5 mukainen sytytin, tunnettu siitä, että vaippa on kestomuovia 25 ja venttiilirakenne muodostuu vaipan osista, jotka on kuumennettu ja joiden muotoa on muutettu.

6. Jonkin patenttivaatimuksen 1-5 mukainen sytytin, tunnettu siitä, että venttiilirakenteessa on ainakin kaksi osaa, jotka voidaan siirtää poispäin toi- 30 sistaan.

7. Patenttivaatimuksen 6 mukainen sytytin, tunnettu siitä, että osat on liitetty toisiinsa siten, että ne sulkevat vaipan normaalisti ilmatiiviisti, ja niiden välinen liitos on riittävän heikko, jotta se repeää 35 käytössä paineaallon vaikutuksesta. 8 79290

7 79290

8. Menetelmä pienergiasytyttimen muuntamiseksi, kun sytyttimessä on pitkänomainen, putkimainen vaippa (22), tunnettu siitä, että menetelmässä vaipan (22), joka sisältää tietyn määrän räjähtävää ja/tai reak- 5 tiivistä ainetta, joka on jaettu vaipan (22) poikkileikkaukselle mutta joka täyttää vain osan poikkileikkauksesta, vaipan (22) loppuosan ollessa täytetty kaasulla, seinämän osan (26) muotoa muutetaan sellaisen venttiiliraken-teen (18, 20) aikaansaamiseksi, joka on normaalisti oleel-10 lisesti suljettu ja joka käytössä avautuu vaipassa (22) etenevän paineaallon vaikutuksesta.

9. Menetelmä pienergiasytyttimen valmistamiseksi, tunnettu siitä, että menetelmä käsittää: pitkänomaisen, putkimaisen vaipanpätkän (22) ai-15 kaansaamisen, joka vaippa sisältää tietyn määrän räjähtävän ja/tai reaktiivista ainetta, joka on jaettu pitkin vaipan poikkileikkausta mutta joka täyttää ainoastaan osan poikkileikkauksesta, vaipan loppuosan ollessa täytetty kaasulla; ja 20 vaipan (22) seinämäosien (26) muodon muuttamisen venttiilirakenteen (18, 20) aikaansaamiseksi, joka on normaalisti oleellisesti suljettu Ja joka käytössä avautuu vaipassa etenevän paineaallon vaikutuksesta. 9 79290