FI79250C - Katalytisk dehydrogeneringsreaktorcykel. - Google Patents

Description

1 79250

Katalyyttinen dehydrogenerointireaktorisykli

Esillä oleva keksintö kohdistuu katalyyttisen de-5 hydrogenointireaktorijärjestelmän käyttömenetelmään keveiden olefiinien valmistamiseksi parafiineistä.

C2~Cg-olefiinien valmistus nesteytetystä maaöljykaa-susta (LPG) katalyyttisen dehydrogenaation avulla käsittää katalyyttisten kiertoreaktorin käytön. Reaktoreita, jotka 10 käsittävät katalyyttikerroksen kromihappoa aktiivisella alumiinioksidilla olevien sylinterimäisten pellettien muodossa, käytetään tyypillisesti dehydrogenoimaan LPG-syöttö-materiaalit, jotka sitten puristetaan ja erotetaan haluttujen tuotteiden saamiseksi, joihin kuuluvat propyleeni, 15 isobutyleeni, muut buteenit ja penteenit, kevyet hiili- vetykaasut ja vetykaasu. Tyypillinen tällainen reaktiojär-jestelmä on Catofin /Catadiene -järjestelmä. Järjestelmässä katalysoitu yleinen reaktio on alkaanihiilivetyjen dehydrogenointi alkeeneiksi.

20 C H _ v C H„ + H.

n (2n+2)-> n 2n 2 Tämä LPG-materiaalin dehydrogenointi olefiinien valmistamiseksi on erittäin endoterminen reaktio. Esimerkiksi 25 likimain 1055 kilojoulea täytyy syöttää 454 grammaa tuotteen kasoissidosta kohti valmistettaessa C^-yhdisteitä ja noin 1371 kilojoulea täytyy syöttää 454 grammaa tuotteen kaksoissidosta kohti valmistettaessa propaanista propyleeniä.

Tarvittava reaktiolämpö syötetään pääasiassa katalyyttiker-30 roksen varastoidun lämmön avulla, mitä kerrosta kuumennetaan jakson käyttämättömän osan aikana.

TM TM

Catofin ja Catadiene menetelmiä on esitelty lukuisissa julkaisuissa mukaanluettuina Craig, R.G. et ai., 2 79250 "Chemical Engineering Progressa", helmikuu 1979, sivut 62-65 ja Gussow, S. et ai., "Oil & Gas Journal", joulukuu 8., 1980, sivut 96-101.

Alan aikaisemmat menetelmät reaktorin kuumentamiseksi 5 käsittävät katalyytille saostuneen koksin polton dehydro-genointireaktion aikana. Tätä saostunutta koksia poltetaan etukäteen kuumennetun ilman avulla katalyyttikerroksen kuumentamiseksi haluttuun lämpötilaan. Lisäksi polttokaasua voidaan polttaa reaktorissa lisäenergian saamiseksi.

10 Toinen lämpölähde, joka vaaditaan dehydrogenointireaktiossa on reaktorin lävitse pumpattavan ilman sopiva kuumentaminen.

Haluttuun lämpötilaan kuumennettuna kierrätetään reaktorissa lyhyt aika vetyä katalyytin pelkistämiseksi ja 15 saatetaan se käyttövalmiiksi, jolloin tapahtuu endoterminen dehydrogenaatioreaktio, joka absorboi energiaa ja alentaa reaktorin lämpötilaa käyttöjakson aikana.

Tämä reaktorijakso käsittää reaktorin puhdistuksen vesihöyryllä hiilivetymateriaalien poistamiseksi, reaktorin 20 tyhjentämisen, ilman tai ilman ja polttokaasun kuumentamisen uudestaan samanaikaisesti koksin polton kanssa reaktorin kuumentamiseksi haluttuun lämpötilaan, tyhjennyksen uudelleenkuumennuksen jälkeen, altistamisen pelkistävälle kaasulle ja dehydrogenaatiokäsittelyn toistamisen uudestaan. 25 Jatkuvien menetelmän päävirtausten muodostamiseksi vaaditaan vähintään kaksi reaktoria. Kaupallisesti käytetään tavallisesti kolmesta kahdeksaan reaktoria. Keskusajoi-tuslaite ohjelmoi jakson kulun reaktorin uudelleenkuumen-nusta, puhdistusta ja toimintavaiheita varten.

30 Alan aikaisemmissa menetelmissä katalyyttisen reak torin uudelleenkuumennusta varten on useita osoitettuja epäkohtia. Toimittaessa ei-diolefiineja muodostavien hiilivetyjen korkeampien jakeiden kanssa, katalyyttikerrokselle saostuneen koksin määrä toimintajakson aikana on yleensä 35 riittämätön muodostamaan tarvittavan energian uudelleen- 3 79250 kuumennusjakson aikana.

Lisäksi uudemmat, tehokkaammat dehydrogenointikata-lyytit tuottavat vähemmän koksia samaa tuotettua ole iini-määrää kohti. Täten uudempia katalyyttejä käyttävät järjestelmät vaativat vaihtoehtoisia energialähteitä uudel-leenkuumennusjakson aikana. Tämä lisäenergia täytyy syöttää kuumentamalla ilma erittäin korkeaan lämpötilaan tai polttamalla keveitä hiilivetypolttokaasuja reaktorissa. Molemmat vaihtoehdot ovat epäsuotavia.

Käytettäessä joko kierrätetyn ilmavirran lisäkuumen-nusta tai polttokaasun polttoa reaktorissa voi kerroksen yläosassa esiintyä liian korkeita lämpötiloja, jotka aiheuttavat katalyytin deaktivoitumista. Lisäksi katalyytin epätasainen kuumentuminen aiheuttaa sekä kylmien kohtien 1 ^ -1 että myös katalyytin deaktivoituneiden alueiden muodostumista, mitkä molemmat heikentävät menetelmän tehokkuutta.

Katalyyttikerroksen uudelleenkuumennus kuumennetun ilman, koksin polton tai polttokaasun polton avulla aiheuttaa lisäepäkohtana lämpötilagradientin muodostumisen ker-rokseen. Uudelleenkuumennuksen aikana kerroksen yläosa kuumenee ensin ja kaikkein nopeimmin, kun taas alemmat kerrokset kuumenevat hitaasti. Koska katalyytin deaktivoi-tuminen on päärajoitus uudelleenkuumennusjaksossa, täytyy uudelleenkuumennus keskeyttää, kun kerroksen yläosa saavut-taa korkeimman sallitun lämpötilan . Näissä olosuhteissa katalyyttikerroksen pohja on yleensä huomattavasti sen optimilämpötilan alapuolella.

Palattaessa takaisin toimintavaiheeseen tämä lämpö-tilagradientti aiheuttaa aktiiviteetin paranemisen kerroksen 30 yläosassa ja alentaa tehokkuutta alaosaa kohti siirryttäessä. Tämän tuloksena sijoitetaan suurempi määrä koksia yläosaan, mikä vuorostaan johtaa epäsuotavan lämpötilagradientin säilymiseen seuraavissa uudelleenkuumennusvaiheissa.

Piirustuksissa: 35 Kuva 1 on vuokaavio alan aikaisemmasta katalyytti- 4 79250 sestä dehydrogenointimenetelmästä, joka käsittää tuotteen talteenotto-osan.

Kuva 2 on kaaviokuva esillä olevan keksinnön mukaisesta katalyyttireaktorin uudelleenkuumennusmenettelystä.

5 Kuva 3 on aikakaavio esillä olevan keksinnön mukai sesta kolme reaktoria käsittävän järjestelmän käyttöjaksosta.

Kuva 4 on aikakaavio esillä olevan keksinnön mukaisesta viisi reaktoria käsittävän järjestelmän käyttöjaksosta,

Kuva 5 on graafinen kuva, joka esittää alan aikai-10 semmalla tavalla ja myös esillä olevan keksinnön mukaan toimivan katalyyttikerroksen lämpötilaprofiilia.

Kuva 6 on lohkokaavio koereaktorista, jossa käytetään esillä olevan keksinnön mukaista menettelyä.

Esillä olevan keksinnön mukaan kiinteää kerrosta käyt- 15 tävä, adiabaattinen katalyyttinen dehydrogenointireaktori,

TM TM

jollaista käytetään esimerkiksi Catofin ja Catadiene menetelmissä C2-C^-olefiinien valmistamiseksi, regeneroidaan toimintavaiheen jälkeen johtamalla reaktoriin (a) hapettavaa kaasua (tyypillisesti ilmaa, johon haluttaessa on 20 lisätty polttokaasua polttamista varten in situ lämmön muodostamiseksi), joka on kuumennettu 538-704°C lämpötilaan ensimmäistä etukäteen määrättyä aikajaksoa varten, joka on riittävä polttamaan oleellisesti kaiken reaktorissa olevan koksin ja (b) toista etukäteen määrättyä 25 aikajaksoa varten, joka on riittävä aiheuttamaan hieman katalyytin itsensä hapettumista ja sitten (c) syötetään pelkistävää kaasua (tyypillisesti vetyä, joka haluttaessa sisältää 10-25 mooliprosenttia keveitä hiilivetyjä) kuumennettuna myös 538-704°C lämpötilaan kolmatta etukäteen mää-30 rättyä aikajaksoa varten katalyytin palauttamiseksi alempaan hapetustilaan. Regenerointia jatketaan sitten yhden tai useamman jakson avulla mukaanluettuna (d) hapettavan kaasun syöttö jälleen 538-704°C lämpötilassa neljättä etukäteen määrättyä aikajaksoa varten, joka on riittävä kata-35 lyytin hapettamiseksi uudestaan ja(e) pelkistävän kaasun 5 79250 syöttö 538-704°C lämpötilassa etukäteen määrätyksi ajaksi, joka on riittävä katalyytin pelkistämiseksi uudestaan alempaan hapetustilaan. Tätä jaksoittaista menettelyä toistetaan, kunnes katalyyttikerroksen lämpötila saavuttaa tai 5 lähenee haluttua reaktorin käyttölämpötilaa, joka on yleensä suuruusluokkaa 538-621°C.

Tarkasteltaessa seuraavassa kuvaa 1, joka esittää

TM

materiaalivirtauksia Catofin prosessijärjestelmässä, nesteytetty maaöljykaasusyöttö saapuu prosessiin putken 10 500 kautta ja esikuumennetaan se lämpökosketuksen avulla reaktorin poistokaasuvirran kanssa lämmönvaihtimessa 10. Esikuumennuksen jälkeen syöttömateriaalit siirretään putken 510 kautta panoskuumentimeen 20, jossa ne kuumennetaan korkeaan lämpötilaan, jonka suuruusluokka on 650°C, 15 lisäenergiasyötön kuten polttokaasun polton avulla. Uudel-leenkuumennetut syöttömateriaalit siirretään putken 520 kautta katalyyttiseen reaktoriin 30 dehydrogenointia varten.

Katalyyttinen reaktori 30 sisältää useissa hapetus-tiloissa olevaa aktiivista dehydrogenointikatalyyttiä kä-20 sittävän kerroksen. Tyypillisesti käytetään esimerkiksi katalyyttejä, jotka muodostuvat 18-20 prosentilla kromi-happoa kyllästetyistä aktiivista alumiinioksidia olevista sylinterimäisistä pelleteistä, joihin haluttaessa on sekoitettu osuus levymäistä alumiinioksidia.

25 Dehydrogenoinnin jälkeen olefiinituotteiden muodosta miseksi reaktorin poistovirta 530 jäähdytetään vesihöyryn muodostuksen avulla vesihöyrygeneraattorissa 40 ja sitä jäähdytetään edelleen kosketuksen avulla LPG-syöttömateriaalin kanssa lämmönvaihtimessa 10. Reaktorin poisto siirretään 30 sitten putken 540 kautta puristusyksikköön 50. Puristettu poisto johdetaan sitten paisuntahaihdutuksen erotussäili-öön 60 keveiden jakeiden erottamiseksi ja C^-olefii-neista. Nämä kevyet jakeet kuivataan kuivaajassa 70 ja erotetaan sitten kylmälaatikossa 80 virraksi, joka sisältää 35 pääasiassa C^-olefiieja virraksi, joka sisältää vetyä ja 6 79250 kevyitä kaasuja. C^-olefiinit puristetaan kompressorissa 90 ja syötetään yhdessä paisuntasäiliön pohjalta paisunta-haihdutuksen erotussäiliöstä 60 de-etanoijaan 110.

Kevyet kaasut voidaan haluttaessa siirtää kylmälaatikosta 5 80 painemuutos-adsorptioyksikköön 100 putken 550 kautta.

Painemuutos-adsorptioyksikkö 100 erottaa vetykaasun keveistä hiilivedyistä. De-etanointilaite 110 samoin erottaa kevyet hiilivedyt C^-C^-olefiineista, jotka otetaan talteen tuotteena.

10 Tarkasteltaessa sitten kuvaa 2 on siinä esitetty

TM

regenerointijärjestelmän vuokaavio. Catofin ja TM

Catadiene menetelmissä käytetyt katalyyttiset reaktorit regeneroidaan ei-toimintavaiheen aikana. Alan aikaisemman käytännön mukaan toimintavaiheen jälkeen nämä reak-15 torit puhdistetaan vesihöyryllä ja tyhjennetään jäännös- hiilivetyjen poistamiseksi. Kompressorin 220 avulla puristettua ilmaa, joka on kuumennettu 538-704°C lämpötilaan kuumentimessa 200, johdetaan sitten reaktoriin. Tuotantovaiheen aikana reaktoriin muodostuneen koksin annetaan 20 palaa, jolloin katalyyttikerroksen lämpötila nousee. Poltto-kaasua (tyypillisesti 75-90 mooliprosenttia vetyä, johon on sekoitettu keveitä hiilivetyjä) voidaan lisäksi johtaa reaktoriin ja polttaa siellä, jolloin energian syöttö kasvaa. Samanaikaisesti katalyytti muuttuu korkeampaan 25 hapetustilaan.

Sitten syötetään pieniä määriä pelkistävää kaasua (polttokaasua) reaktoriin ennen regeneroidun reaktorin saattamista takaisin toimintatilaan kerroksen lämpötilan ollessa 538-621°C.

30 Esillä olevan keksinnön suositeltavan toteutuksen mukaan reaktorin regenerointikäsittelyä laajennetaan käsittämään useita vuorotteleviä esikuumennetun hapettavan ja pelkistävän kaasun jaksoja sekä reaktorin 30b puhdistuksia ja tyhjennyksiä. Näissä jaksoissa, ensimmäisen 35 jälkeen, jakson hapetusvaiheen aika on hieman lyhyempi 7 79250 kuin ensimmäisessä tällaisessa hapetusvaiheessa, jolloin ajan täytyy olla riittävän pitkä polttamaan koksi katalyytistä sekä hapettamaan katalyytti. Näiden jaksojen kestoa ja lukumäärää voidaan säätää optimoimaan annetun 5 reaktorin lämpötila ja lämpötilaprofiili järjestelmässä ja jatkuvien päävirtausten muodostamiseksi täydellisessä järjestelmässä.

Pelkistävän kaasun virtaus voi olla joko ylöspäin tai alaspäin. Ylöspäin suuntautuva virtaus voidaan muo-10 dostaa sijoittamalla reaktorin tyhjennyspoistoputki kata-lyyttikerroksen yläpuolelle ja syöttämällä pelkistävä kaasu kerroksen alapuolelle. Pelkistävän kaasun virtaus ylöspäin voi edullisesti pienentää lämpötilagradienttia, joka tavallisesti esiintyy katalyyttikerroksessa.

15 Järjestelmässä, jossa on kolme reaktoria, prosessi- jakso voi olla kuvassa 3 esitetyn tapainen. Kuva 3 käsittää limittäisen 8 minuutin toimintajakson, mitä seuraa reaktorin vesihöyrypuhdistus ja tyhjennys kahden minuutin aikana, kahden minuutin ilmavirtaus reaktorin lävitse, 20 tyhjennys, jota seuraa pelkistävän kaasun kahden minuutin virtaus, neljän minuutin ilmavirtaus, toiset kaksi minuuttia tyhjennystä ja pelkistävän kaasun virtausta varten, vielä kahden minuutin ilmavirtaus ja lopullinen tyhjennys ja pelkistävän kaasun virtaus katalyytin hapetus-25 tilan säätämiseksi. Yksi täydellinen jakso vaatii 24 minuuttia ja yksi reaktori on toimintavaiheessa jokaisena annettuna aikana.

Viisireaktorisessa järjestelmässä voidaan käyttää kuvassa 4 esitettyä kaaviota. Tämä 22,5 minuutin jakso sallii 30 kahden reaktorin säilymisen tuotantovaiheessa koko ajan, kun taas muut kolme ovat regenerointijakson eri tiloissa.

Vaikka ilman ja pelkistävän kaasun kierrätys on tunnettu alalla aikaisemmin, tätä kierrätystä käytettiin pääasiassa reaktorin lämpötilan nostamiseen polttamalla 35 koksi ja siirtämällä sopiva lämpömäärä ilmasta katalyyttiin.

8 79250

Luonnollisesti esiintyi hieman katalyytin hapettumista, mutta tällaisella hapettumisella oli minimivaikutus reaktorin kokonaiskuumennuksen. Lisäksi vedyn virtauksia käytettiin pelkästään katalyytin pelkistämiseen hiilivety-5 syöttömateriaalin jätteen minimoiseksi eikä vaikuttamaan merkittävästi reaktorin kuumentamiseen. Järjestelmissä, joissa muodostui verrattain vähän katalyyttikerroksen koksiutumista, nämä menettelyt (erikoisesti koksin poltto) olivat tehottomia toimintavaiheen ulkopuolella olevan re-10 aktorin uudelleenkuumennusta varten ja niitä täydennettiin lisäkuumennuksella ilman kuumentamisen ja /tai polttokaasun polton avulla reaktorissa.

Esillä olevan keksinnön mukaisten hapetusjaksojen aikana tapahtuu katalyytissä hapettuminen yhtälön II mu-15 kaisesti (M = siirtymämetalli) MO + 1/2x0_ -MO (II) n 2 9 n+x kuten esimerkiksi Cr„Q. + 1,50»-> 2 CrO-, (Ha) 20 Tässä hapetuksessa tapahtuu -17,0 Kcal/mooli oleva enthal-pian muuton 593°C lämpötilassa.

Pelkistyksen aikana hapettunut katalyytti pelkistyy yhtälön III mukaan.

25 MOn+x + 2xH -* MOn + xH2° (III) kuten esimerkiksi 2CrO^ + 3H2-> Cr20^ + 3H20 (Ula) ja enthalpian muutos on -43,7 Kcal/mooli 593°C lämpötilassa. Täten enhalpian kokonaismuutos esimerkin täydellisessä hape-30 tus/pelkistys-jaksossa on -60,7 Kcal/mooli 593°C lämpötilas sa.

Tarkasteltaessa sitten kuvaa 5, jossa on esitetty katalyyttikerroksen lämpötilaprofiilit reaktorijakson aikana, ilmenee, että syklisessä hapetus/pelkistys-tapahtumassa 35 muodostunut erergia jakaantuu tasaisemmin kerroksen lävitse, 9 79250 koska jakso käsittää läheisesti katalyytin itsensä.

Täten paikalliset kuumentumiset ja niistä aiheutuvat katalyytin deaktivoituminen alenevat. Lisäksi kerroksen lämpö-tilagradientit pienenevät katalyytin tehokkaan osallistumi-5 sen vuoksi eksotermiseen kokonaisreaktioon veden muodostuessa. Tämä lämpötilagradienttien pieneneminen parantaa kokonaisprosessin hyötysuhdetta ja saantoa. Lisäetu, joka saadaan vedyn ylöspäin suuntautuneen virtauksen vaikutuksesta, ilmenee korkeampana kerroksen lämpötilana reak-10 torin poistossa, mikä sallii korkeamman kokonaiskinetiikan ja termodynaamisen saannon. Tämä etu olisi parhaiten havaittavissa osittain pelkistävissä olosuhteissa. Esillä olevan keksinnön tekijät ovat havainneet, että katalyytin pelkistys etenee asteettain alaspäin reaktorin lävitse. Esimer-15 kiksi kun vetyä johdetaan aluksi katalyyttikerroksen lävitse ilman uudelleenkuumennusvaiheessa, kerroksen yläosan lämpötila nousee ensin ja lämpötila kerroksessa alaspäin pysyy muuttumattomana. Lisättäessä edelleen vetyä asteettainen muutos lämpötilassa etenee alaspäin reaktorin lävitse.

20 Rajoittamalla pelkistysvaiheissa käytetyn vedyn tai poltto-kaasun määrää ja johtamalla tämä kaasu ylöspäin katalyytti-kerroksen lävitse (vastakkaiseen suuntaan hiilivetysyötön ja regenerointi-ilmavirtauksen suhteen) on mahdollista lisätä pääasiassa lämpöä katalyyttikerroksen alaosaan, missä 25 sitä eniten tarvitaan. Tämä tasaa lämpötilaprofiilia ja alentaa kerroksen maksimilämpötilaa, mikä vaaditaan annettua olefiinisaantoa varten läpikulkua kohti.

Järjestelmissä, joissa muodostuu rajoitettu määrä koksiutumista katalyyttikerroksessa, esillä oleva keksintö 30 on huomattavasti parempi toiminnan ja tehokkuuden suhteen kuin polttoainekaasun poltto reaktorissa tai kerroksen kuumentaminen sopivalla kierrätetyn ilmavirran lämmöllä. Esillä olevan keksinnön paremmuus perustuu sen kykyyn kuumentaa katalyyttikerros tasaisemmin ja nopeammin (saanto paranee ja 35 kustannukset alenevat) kuin alan aikaisemmissa järjestelmissä.

10 79250

Esillä olevan keksinnön suorituskykyparametrien tutkimiseksi käytettiin kuvassa 6 esitettyä koelaitosta tässä esitetyn reaktorin kierrätysmenetelmän mukaan.

Kuvan 6 mukainen koelaitos käsittää reaktorin 752, jossa 5 on 15 cm läpimittainen ja 914 cm syvyinen kiinteä kata-lyyttikerros. Reaktoriin 752 syötetään esikuumennettua ilmaa esikuumentimesta 750, joka on sähköisesti kuumennettu sula lyijyhaude.

Hiilivetyjä ja vetyä syötetään myös reaktoriin 752 10 esikuumentamisen jälkeen höyryvaipalla varustetussa esikuu-mentimessa 754 ja esikuumentimessa 756, joka on sähköisesti kuumennettu pronssikappale. Reaktorin poisto konden-soidaan kondensoijassa 758. Kaikkia kaasunsyöttöputkia sekä esikuumentimiin että reaktoriin säädetään joko käsi-15 ja sähkökäyttöisten venttiilien avulla. Reaktorin jaksotusta säädetään puolijohdejaksotuslaitteen avulla. Lisäksi kaikkia lämpötiloja järjestelmässä valvotaan termoelementtien avulla, jotka on liitetty hälytysjärjestelmän koelaitoksen toiminnan keskeyttämiseksi asianmukaisesti hätä-20 tapauksissa. Tuotenäytteet analysoidaan kaasukromatografisten menetelmien avulla ja ilmanäytteet analysoidaan infrapuna-analysaattorin avulla hiilidioksidipitoisuuden suhteen.

Ko.laitoksen toiminnasta johdettujen laskelmien pe- 25 rusteella minimimäärä hapettavaa kaasua, joka vaaditaan -4 jokaista hapetus/pelkistys-jaksoa varten on 4,5 x 10 kilo- moolia ilmaa kg kohti katalyyttiä, joka sisältää noin 18 painoprosenttia ja minimimäärä pelkistävää kaasua, joka vaaditaan jokaista hapetus/pelkistys-jaksoa varten -4 30 1,8 x 10 kilomoolia vetyä kg kohti katalytttiä. Nämä kaasumäärät antavat 2325 kilojoulea kg kohti katalyyttiä jokaista täydellistä hapetus/pelkistysjaksoa varten. On kuitenkin huomattava, että katalyytin koostumus, ikä ja deaktivoitumisaste on otettava huomioon syötettäessä 35 kaasuja regenerointivaiheen hapetus/pelkistys-jakson aikana.

Il 11 79250

Vaikka tätä keksintöä on kuvattu määrättyihin esimerkkeihin viitaten, ymmärtävät alan asiantuntijat kuitenkin, että olosuhteiden ja menetelmäparametrien muitakin muunnelmia voidaan käyttää poikkeamatta keksin-5 nön hengestä. Seuraavien patenttivaatimusten tarkoituksena on kattaa kaikki nämä muunnelmat.

Keksintö antaa menetelmän katalyyttisten hydroge-nointireaktorien regenerointia varten, jotka ovat käyttökelpoisia valmistettaessa mono- ja diolefiineja para-10 fiineistä.

Claims (9)

1. Menetelmä mono- ja diolefiinien valmistamiseksi parafiineista käyttäen syklistä, adiabaattista, katalyyt- 5 tistä dehydrogenointireaktoria, jossa dehydrogenointijakso keskeytetään hapetus- ja pelkistysjaksoilla katalyytin regeneroimiseksi, jolloin hapetusjakson aikana reaktorissa oleva koksi poltetaan, tunnettu siitä, että sen jälkeen, kun oleellisesti kaikki reaktorissa oleva koksi 10 on palanut, katalyyttikerroksen lämpötilaa kohotetaan siten, että a) reaktorin läpi johdetaan 538 - 704°C:seen kuumennettua hapettavaa kaasua riittävä aika ainakin osan katalyytistä hapettamiseksi, jolloin katalyyttikerroksen lämpö- 15 määrä kasvaa hapetuksessa muodostuvan lämmön vaikutuksesta, b) reaktorin läpi johdetaan 538 - 704°C:seen kuumennettua pelkistävää kaasua riittävä aika katalyytin pelkistämiseksi, jolloin katalyyttikerroksen lämpömäärä kasvaa pelkistyksessä muodostuvan lämmön vaikutuksesta, ja 20 c) hapetusvaihetta a) ja pelkistysvaihetta b) tois tetaan sykleinä, joiden lukumäärä on ennalta määrätty riittäväksi reaktorin kuumentamiseksi lämpötilaan 538 - 621°C.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että vaiheessa a) reaktorin läpi 25 johdetaan hapettavaa kaasua ennalta määrätty aika, jonka pituus on säädetty sellaiseksi, että suurin osa katalyytin aktiivisesta aineosasta siirtyy ensimmäisestä alemmasta hapetustliasta ensimmäiseen korkeampaan hapetustilaan, ja vaiheessa b) reaktorin läpi johdetaan pelkistävää kaasua 30 ennalta määrätty aika, jonka pituus on säädetty sellaiseksi, että suurin osa katalyytin aktiivisesta aineosasta siirtyy mainitusta ensimmäisestä korkeammasta hapetustilas-ta mainittuun ensimmäiseen alempaan hapetustilaan. i3 79250

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että hapettava kaasu on ilma ja pelkistävä kaasu on vety.

4. Minkä tahansa patenttivaatimuksista 1-3 mukai-5 nen menetelmä, tunnettu siitä, että reaktori puhdistetaan vesihöyryllä ennen hapettavan kaasun johtamista reaktorin lävitse.

5. Minkä tahansa patenttivaatimuksista 1-4 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että pelkistävä 10 kaasu johdetaan reaktorin lävitse syöttökaasun virtauksen suhteen vastakkaiseen suuntaan.

6. Minkä tahansa patenttivaatimuksista 1-5 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että aktiivinen aineosa katalyytissä on siirtymämetallioksidi.

7. Patenttivaatimuksen 6 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että aktiivinen aineosa katalyytissä on kromioksidi.

8. Patenttivaatimuksen 7 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että reaktoriin syötetään hapetus- 20 vaiheessa ilmaa vähintään 4,5 x 10'4 kilomoolia kilogrammaa kohti katalyyttiä, joka sisältää 17 - 19 painoprosenttia Cr203 , ja pelkistysvaiheessa vetyä, vähintään 1,8 x 10'4 kilomoolia kilogrammaa kohti katalyyttiä, joka sisältää 17 - 19 painoprosenttia Cr203.

9. Patenttivaatimuksen 8 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että katalyytti on Cr203 /Al203 -yhdistelmä. 14 79250