FI79198B - Foerfarande och apparatur foer maetning och reglering av torkluftens fukthalt i en torkmaskin foer textilmaterial. - Google Patents

Description

79198

Menetelmä ja laitteisto kuivausilman kosteuden mittaamiseksi ja säätämiseksi tekstiilimateriaalin kuivauskoneessa - Förfarande ooh apparatur för mätning och regiering av torkluftens fukthalt i en torkmaskin för textilmaterial

Keksintö kohdistuu menetelmään kuivausilman kosteuden mittaamiseksi ja säätämiseksi tekstiilimateriaalin kuivauskoneessa, jossa menetelmässä mitataan kuivaus-ilman kuivalämpötila ja märkälämpötila, kuivausilman 5 kosteus määritetään mitattujen arvojen perusteella ja saadun kosteusarvon perusteella ohjataan kuivausilman kosteuteen vaikuttavaa toimilaitetta.

Keksintö kohdistuu myös laitteistoon edellä mainitun 10 menetelmän toteuttamiseksi.

Tekstiiliteollisuuden kuivausprosesseissa on tärkeää pystyä mittaamaan jatkuvasti kuivausilman kosteutta. Mittaustuloksen avulla voidaan säädellä kuivausilman 15 virtausnopeutta halutun kosteusarvon saavuttamiseksi.

Oikealla kuivausilman kosteuspitoisuudella on merkitystä haluttaessa saada aikaan edulliset kuivausolo-suhteet sekä kuivausnopeuden että kuivauksen energiakustannusten suhteen.

20

Tekstiiliteollisuuden levitys- ja kuivauskoneissa eli ns. levitysraameissa tapahtuu siinä olevan materiaalin kuivaus konvektioperiaatteella johtamalla suuttimista kuivausilma liikkuvan rainan muodossa olevan 25 kuivattavan tekstiilimateriaalin yhteyteen. Tämä kui vausilma saavuttaa koneessa tietyn kosteuden, joka on riippuvainen mm. kuivausilman virtausnopeudesta. Tämän kosteuden mittaamiseksi on olemassa erilaisia menetelmiä, jotka perustuvat kosteudesta riippuvaisten 2 79198 eri kuivausilman ominaisuuksien mittaamiseen. Paitsi kosteudesta riippuvaisten kuivausilman ominaisuuksien mittaamiseen, kosteusmittari voi myös perustua anturin jonkun ominaisuuden riippuvuuteen kosteudesta, 5 esim. LiCl-kiteen sähköiset ominaisuudet tai anturin kapasitiiviset ominaisuudet. Käytössä olevien mittarien anturit sijaitsevat joko koneen sisällä tai koneen ulkopuolella. Edellisessä tapauksessa on hankaluutena anturien likaantuminen kuivattavasta materi-10 aalista irtoavien tekstiilikuitujen ja höyrystyvien kemikaalien johdosta ja jälkimmäisessä tapauksessa johdetaan kaasunäyte koneesta koneen ulkopuolelle, mikä tekee mittauksen hankalaksi.

15 Psykrometrisessä mittausmenetelmässä mitataan kui vausilman kuivalämpötila ja märkälämpötil a ja kuivausilman kosteus voidaan laskea näiden arvojen perusteella h,x-diagrammin avulla. Märkälämpötilan mittausjärjestelyjen johdosta tämä menetelmä vaatii 20 näytteenottoa koneesta. Kaasunäyte johdetaan koneesta kupariputkea pitkin mittauskammioon, jossa sijaitsee märkälämpötilan mittari. Mittaus suoritetaan siten jatkuvatoimisesti ja automaattisesti siten, että kos-: tutettu putkenmuotoinen sukka kulkee jatkuvasti läm- 25 pömittarin mittauspään yli, jolloin märkälämpötilan arvo voidaan lukea asteikolta. Sukan kuljettua mittauspään ohi terä leikkaa sen auki. Märkälämpötilan mittaaminen tällä menetelmällä on hankalaa, koska mittaus vaatii monimutkaisia järjestelyjä ja näyt-30 teenottoputki tukkeentuu helposti kuitujen vaikutuksesta.

Keksinnön avulla saadaan aikaan parannus edellä esi- ;· tetyssä epäkohdassa. Keksinnön mukaiselle menetelmäl- 35 le on tällöin tunnusomaista se, että kuivausilman 3 79198 märkälärapötila mitataan mittaamalla tekstiilimateriaalin pintalämpötila siinä kohdassa konetta, jossa materiaalin pintalämpötila on sama kuin kuivausilman märkälämpötila. Etuna on yksinkertaisempi ja varma-5 toimisempi mittausmenetelmä.

Tekstiilimateriaalin pintalämpötila voidaan mitata tekstiilimateriaalin pintaan kosketuksissa olevalla kontaktilämpötilan mittarilla tai pintalämpötilan 10 mittarilla, joka ei kosketa tekstiilimateriaalin pin taa .

Keksinnön mukainen menetelmä voidaan toteuttaa laitteistolla, johon kuuluu kuivalämpötilan mittausantu-15 ri, pintalämpötilan mittari märkälämpötilan mittaami seksi, analogia/digitaalimuunnin mittaustietojen muuntamiseksi digitaalisiksi, yksikkö kosteusarvon laskemiseksi mittaustietojen perusteella, vertailu-yksikkö saadun kosteusarvon vertaamiseksi asetus-20 arvoon ja toimielimet kuivausilman kosteuteen vai kuttavan toimilaitteen ohjaamiseksi vertailutietojen perusteella.

Nyt esillä oleva keksintö perustuu siihen oivalluk-25 seen, että kuivausilman märkälämpötila voidaan psyk- i - rometrisessä mittausmenetelmässä mitata mittaamalla kuivauskoneessa olevan tekstiilimateriaalin pintalämpötila sopivasta kohdasta. Esimerkiksi jatkuvatoimisessa 6-8 peräkkäistä kuivauskenttää käsittävässä 30 kuivauskoneessa tekstiilimateriaalin pintalämpötila asettuu kuivausilman märkälämpötilaan koneen toisessa kentässä ja se voidaan mitata pintalämpötilan mittarilla. Mittaus voidaan suorittaa kosketusvapaasti, t.s. siten, että mittari on erillään mitattavasta ma-/. 35 teriaalista, ja tässä voidaan käyttää säteilypyromet- riä, jolloin mittaus voidaan suorittaa kokonaan ko- 4 79198 neen ulkopuolelta käsin. Keksinnön mukaisessa menetelmässä kuivauskone on tavallaan suurikokoinen psyk-rometri, jossa itse kuivattava tekstiilimateriaali vastaa psykrometreissä käytettyä sukkaa.

5

Menetelmällä saadaan aikaan se huomattava parannus, että näytteenottoa ei enää tarvita ja märkälämpötilan mittaus tulee huomattavasti yksinkertaisemmaksi ja siistimmäksi, koska sukan kuljetusmekanismia, kostu-10 tusta ja aukileikkausta ei enää tarvita. Käytettäessä säteilypyrometriä kuidut eivät myöskään pääse likaamaan mittaria.

Erään edullisen toteutusmuodon mukaisesti voidaan 15 kuivausilman kosteuden mittaus ja säätö järjestää automaattisesti soveltamalla keksinnön mukaista menetelmää .

Seuraavassa keksintöä selostetaan lähemmin viittaa-20 maila oheisiin piirustuksiin, joissa kuvat 1 ja 2 esittävät keksinnön mukaisen menetelmän ja laitteiston käyttöä jatkuvatoimisessa tekstiilimateriaalin levitys- ja kuivausko-25 neessa, kuva 3 esittää tyypillistä kuivausprosessin yhteydessä esiintyvää lämpötilaprofiilia jatkuvatoimisessa kuivauskoneessa, 30 kuva 4 esittää laskennallisesti saatavaa kuivausteho-käyrää sopivan mittauskohdan valitsemiseksi koneen pituussuunnassa ja 35 kuva 5 esittää keksinnön mukaisen laitteiston toimintaperiaatetta.

5 79198

Kuvassa 1 on esitetty tekstiilirainan kulkusuunnan suhteen kohtisuorana poikkileikkauksena tekstiilimateriaalin levitys- ja kuivauskone, jonka yhteyteen on asennettu laitteet kosteusilman kuiva- ja märkälämpö-5 tilan mittaamiseksi. Kuivattava tekstiilimateriaali 1 kulkee ketjukuljettimien 2 ohjaamana. Kuivausilmaa johdetaan materiaalin yhteyteen samalla kohtaa sen ylä- ja alapuolella olevista suuttimista 3. Kiertopu-haltimen 4 avulla kierrätetään kuivatusilmaa koneessa 10 nuolten osoittamalla tavalla suutinpuolelta suodattimen 12 kautta kiertopuhaltimen imupuolelle ja puhal-timen kautta suuttimiin ja ilmaa lämmitetään suoraan polttimen 5 avulla. Ilma voi tulla koneeseen kierto-puhaltimen imupuolella olevien rakojen tai korvaus-15 ilma-aukon kautta ja se poistuu koneesta poistoputken 6 ja ilmavirtausta ohjaavan toimilaitteen 7 kautta, joka voi olla säädettävä puhallin tai poistoilmapel-ti, jonka asentoa voidaan säätää.

20 Koneeseen on asennettu tekstiilimateriaalin 1 pinta-lämpötilan mittari 8, joka kuvan esimerkissä on IR-säteilyä mittaava säteilypyrometri, joka on asennettu koneen päälle siten, että se voi esteettömästi mitata alapuolella kulkevan tekstiilin pintalämpötilaa. Mit-25 tarin likaantuminen on estetty ilmasulun synnyttävän tuulettimen 17 avulla. Kuivausilman kuivalämpötilan mittaamiseksi on suuttimen 3 yhteyteen asennettu normaali lämpötilan mittausanturi 9, joka voi olla mikä tahansa tämän tyyppisissä lämpötilamittauksissa käy-30 tetty anturi. Prosessissa kuivausilman kuivalämpötila pyritään pitämään vakiona, ja tämä toteutetaan ennestään tunnetuilla säätöjärjestelmillä, joita tässä yhteydessä ei ole tarkemmin kuvattu.

6 79198

Kuvassa 2 on esitetty tekstiilimateriaalin levitys-ja kuivauskone sekä siihen asennetut märkälämpötilan ja kuivalämpötilan mittauslaitteet kaavamaisesti ylhäältäpäin katsottuna. Tekstiilirainan kulkusuunta on 5 merkitty kuvassa nuolella. Koneeseen kuuluu siinä kulkevan tekstiilirainan 1 kulkusuunnan suhteen välittömästi peräkkäin sijaitsevia kuivauskenttiä 10, joissa kussakin on kaksi suutinparia, joista kumpikin muodostuu samalla kohtaa rainan ylä- ja alapuolella 10 sijaitsevista suuttimista 3. Jokaisessa kuvauskentässä on oma poltin ja kiertoilmapuhallin. Kuivausil-ma pääsee vaihtumaan koneen pituussuunnassa kenttien välillä melko vapaasti ja esimerkiksi kuusi kenttää käsittävässä koneessa voi olla kaksi poistoputkea, 15 toinen toisen ja kolmannen kentän välissä ja toinen neljännen ja viidennen kentän välissä, tai joka kentällä on oma poistoputkensa. Säteilypyrometri 8 on asennettu koneen päälle tekstiilimateriaalin yläpuolelle saman kentän perättäisten suutinparien väliin, • 20 jolloin se voi esteettömästi mitata tekstiilimateri aalin 1 pintalämpötilaa.

Kuvassa 3 on esitetty tyypillinen tekstiilimateriaalin kuivausprosessin yhteydessä esiintyvä lämpötila-25 profiili kuivauskoneen pituussuunnassa. Lämpötila Ts kuvaa tekstiilimateriaalin pintalämpötilaa eri osissa jatkuvatoimista konetta. Kuvaajasta on nähtävissä, että lämpötila nousee aluksi jyrkästi koneen alkupäässä, kunnes nousu tasaantuu alueella, jossa materiaa-30 Iin pintalämpötila Ts on sama kuin kuivausilman mär-kälämpötila Tw. Pintalämpötilan nousua tapahtuu hieman myös tällä alueella, koska kuivausilman kosteus ja sen mukana märkälämpötila kasvaa hieman koneen pituussuunnassa. Märkälämpötila-alueen pituus koneessa 35 riippuu mm. kuivaustehosta, materiaalin ominaisuuk- 79198 7 sista ja nopeudesta koneessa ja tämän alueen määräytymistä on käsitelty jäljempänä seuraavassa esimerkissä. Kuivauskoneen loppupäässä märkälämpötila-alueen jälkeen lämpötila alkaa nousta kohti kuivaus-5 ilman kuivalämpötilaa Td. Tekstiilimateriaalin pinta-lämpötilan mittaus on suoritettava sillä kohdalla konetta, jossa materiaalin pintalämpötila Ts on kui-vausilman märkälämpötilassa Tw. Tämä alue voidaan laskennallisten menetelmien lisäksi määrittää erilai-10 sin mittauksin, esimerkiksi mittaamalla kuivausilman jäähtyminen suuttimen 3 ja poistoputken 6 välillä niihin asennettujen lämpötilan mittausanturien avulla. Laskennallisesti voidaan osoittaa, että paras mittauskohta on koneen alkupäästä lukien paikassa 15 0,25 x koneen pituus. Kuudesta kahdeksaan kenttää kä sittävässä koneessa sijoittuu toinen kuivauskenttä koneen alkupäästä lukien tähän alueeseen ajettaessa prosessia kuivauksessa yleisesti käytetyillä arvoilla ja mittaus voidaan parhaiten suorittaa asentamalla 20 mittari tähän kenttään. Tarkempi mittauskohta määräy-tyy koneen rakenteesta.

Poistoilman virtausnopeuden säätö mittaustulosten pe-: rusteella voidaan toteuttaa monella eri tavalla. Jos 25 kuivauskoneen jokaisessa eri kentässä on oma kuivaus-ilman poistoputki, nämä voidaan koota yhdeksi yhteiseksi poistoputkeksi, jossa on poistoilman virtausnopeutta ja siten kuivausilman kosteutta säätävä toimilaite. Mittaustuloksien avulla saadun kosteusarvon 30 perusteella säädetään tätä toimilaitetta ja poistoilman virtausnopeus saadaan koneessa haluttuun arvoon. Jos taas koneessa on kaksi poistoputkea, voidaan mittaustulosten perusteella kummankin putken toimilai- 8 79198 tetta säätää halutussa suhteessa toisiinsa nähden, jos esim. koneen alku- ja loppupään kenttiin halutaan eri poistoilman virtausnopeus.

5 Kuvassa 5 on esitetty kaavamaisesti kuivauskoneen yhteyteen asennetun keksinnön mukaisella menetelmällä kuivausilman kosteutta mittaavan laitteiston toiminta. Laitteistoon kuuluu mittausanturi 9 kuivalämpöti-lan mittaamiseksi ja pintalämpötilan mittari 8 märkä-10 lämpötilan mittaamiseksi. Kuiva- ja märkälämpötilan mittaus suoritetaan vuorotellen ja kummankin mitta-elimen viestit muunnetaan analogia/digitaalimuunti-messa 11 tietokoneelle sopivaan muotoon, minkä jälkeen tietokoneen keskusyksikkö 13 laskee kuivausilman 15 kosteusarvon siihen syötetyn h,x-diagrammin tietojen pohjalta. Diagrammi voidaan esittää myös tietokonekäsittelyyn hyvin soveltuvana kaavana (1) x = f(Tw, Td) = 7.571 e0.053Tw _Q/2 e0.016Tw Td 20 -0,523 (1) jossa x = kuivausilman kosteus, g/kg kuivaa ilmaa Tw = märkälämpötila, °C Td = kuivalämpötila, °C 25

Keskusyksikön 13 arvoa vertaillaan vertailuyksikössä 14 siihen syötettyyn asetusarvoon 15 ja vertailutietojen perusteella ohjataan kuivausilman kosteuteen vaikuttavaa toimilaitetta 7 sopivan ohjauselimen 16 avulla. Edellä esitetty laitteisto voidaan toteuttaa normaalin instrumentointi- ja automaatiotekniikan avulla.

9 79198

Esimerkki mittausalueen määrittämisestä koneen pituussuunnassa

Seuraavassa esitetään sopivan mittausalueen määrittä-5 minen laskemalla kuivaustehokäyrä koneen pituussuunnassa. Esimerkin kuivauskone on 18 m pitkä kuusi kenttää käsittävä Artos-konvektiokuivauskone ja kuivattavana materiaalina on 1,5 m leveä puuvillakangas. Kankaan kokonaispinta-ala koneessa on näin ollen 10 27 m2. Samanlainen tarkastelu voidaan suorittaa myös muille koneille ja tekstiilimateriaaleille. Kosteus-arvot on ilmoitettu suhteena vesi/kangas.

Koneen haihduttama vesimäärä voidaan laskea kaavalla 15 (2).

m„ _ = w N Lev (AK - JK) (2) H2° p 20 jossa mH o ~ Lohdutettu vesimäärä, kg/h V: w ^ = nopeus, m/h

Np = kankaan neliöpaino, kg/m2 AK = kankaan alkukosteus, %/100

JK = kankaan jäännöskosteus, %/lQO

25 Lev = kankaan leveys, m

Kuivauskoneella eri parametreillä suoritettujen ajojen perusteella on koneen kuivaustehon riippuvuudeksi eri tekijöistä saatu kaava (3) 30

Rf = 16.8 - 18.2 p0,6 + 0.67 JK + 0.085 AK

+ 0.025 P (3) 10 791 98 jossa = kuivausteho, kg /m2 h p = painehäviö suodattimessa, % JK = jäännöskosteus, % AK = alkukosteus, % 5 P = poistopellin asento (0 - 100).

Kuivausteho vaihtelee koneen pituussuunnassa. Haihtuminen on hitaampi ensimmäisessä kentässä niin kauan, kun kangas lämpenee. Tämän jälkeen kuivaus jatkuu ta-10 saisella nopeudella niin kauan, kun kankaan pinnassa on haihdutettavaa vettä. Kuivauksen loppuvaiheessa alkaa pintalämpötila taas nousta ja kuivausnopeus laskee. Kuivausteho koneen pituussuunnassa on esitetty kuvassa 4.

15

Mittauksissa on todettu, että keskimääräinen kuivaus-teho on riippuvainen alkukosteudesta. Mittauksien perusteella voidaan esimerkin avulla laskea koneen huipputeho.

:· 20

Esimerkki a b kankaan leveys 1.5 m 1.5 m alkukosteus 80% 85% jäännöskosteus 5% 5% ! 25 neliöpaino 0.12 kg/m2 0.12 kg/m2 nopeus 57 m/min kuivausteho 17.1 kg/m2 h = 461.7 kg/h (koneen haihduttama vesimäärä tunnissa) 30

Mittaustuloksien perusteella voidaan laskea kuivaus-teho ja nopeus b-tapauksessa. Koska ainoastaan alku-kosteus on muuttunut, saadaan kuivausteho kaavan (3) mukaisesti: il 79198 = [l7.1 + (85 - 80) x 0.085] kg/m2 h = 17.53 kg/m2 h (3)

Ajonopeudeksi saadaan 5 17.53 kg/m2 h · 18 m c. _ . .

w = -2- = 54.8 m/min 60 min/h · 0.12 kg/m2 · 0.8

Ajonopeuksista voidaan laskea, missä ajassa kankaan 10 lisäkosteus b-tapauksessa höyrystyy.

Kuivausaika a-tapauksessa (t ) on: cl t = :.-60 3/min- = 18.95 s 57 m/min 15

Kuivausaika b-tapauksessa (t^) on: t = = 19.71 s 54.8 m/min 20

Lisäkosteuden haihduttamiseen tarvittava konepituus o ilLK) :V 25 1 = 0:76_s 54 8_m/min = 0-69 m ·.*. 60 s/min

Kankaassa oleva lisäkosteus b-tapauksessa haihdutetaan kokonaisuudessaan koneen maksimiteholla 30 (Rf, MAKS^*

Kun jäännöskosteus b-tapauksessa on pudonnut 80%:iin, ollaan a-tapauksen alkutilanteessa. Koneen maksimite- ho R, saadaan siis kaavalla:

f, MAKS

i2 791 98 17.53 x 18 = 0.69 x R. + (18 - 0.69) x 17.1

f, MAKS

Rf, MAKS = 28 *3 k<3/m2 h

5 Nyt on lisäksi laskettava kuvan 4 pisteiden A ja B

sijainti. Mainittujen pisteiden välinen alue on se alue, jossa kankaan pintalämpötila on märkälämpöti-lassa, jolloin kuivaus tapahtuu maksimiteholla. Keksinnön mukaisesti märkälämpötilan mittaus suoritetaan 10 sijoittamalla pintalämpötilan mittari tälle alueelle.

Tätä varten on laskettava kankaan ja kankaassa olevan veden lämmittämiseen tarvittava energiamäärä. Jos kankaan lämpötila ensimmäisessä kentässä nousee 15 20°C:sta 60°C:een, on energiankulutus:

Veden lämmitys:

Q„ _ = 492 kg/h x 4.2 kJ/kg °C x 40°C

H«U

=82.6 MJ/h 20

Kankaan lämmitys:

Q„ = 616 kg/h x 1.3 kJ/kg °C x 40°C

* * K

=32.0 MJ/h :· Vo + QK = 114 ·6 MJ/h ; 25 z

Veden haihtumisnopeudesta (28.3 kg/m2 h) voidaan laskea energiansiirto kuivausilmasta kankaaseen. Veden höyrystymisenergia lämpötilassa 60°C on 2.25 MJ/kg. 30 Energiansiirto (q) on siis q = 28.3 kg/m2 h x 2.25 MJ/kg = 63.7 MJ/m2 h Lämmityksen tarvitsema konepituus (1^) on: 13 791 98 = 114 MJ mVh = 1<2 m 63.7 MJh-1.5 m

Teoreettisesti laskettu lämmityspituus on siis 1.2 m. 5 Käytännössä kangas lämpenee hitaammin samanaikaisen höyrystymisen takia.

Piste, jossa kuivausteho alkaa taas laskea (B), on riippuvainen tekstiilimateriaalista ja nimenomaan 10 siitä jäännöskosteudesta, jossa tekstiilimateriaali vielä on märkälämpötilassa. Tekokuituihin verrattuna luonnonkuiduilla kuivausteho alkaa laskea korkeammaJ-la jäännöskosteudella, esim. tässä tapauksessa puuvillan raja-arvo on 40% jäännöskosteudesta. Koska 15 kuivausteho on tiedossa (28.3 kg/m2 h) voidaan laskea B-pisteen sijainti.

Alkukosteudella 80% ja neliöpainolla 0.12 kg/m2 kankaasta on siis haihdutettava vettä 0.12 x 0.4 kg/m2 = 20 0.048 kg/m2 .

Kuivaus jäännöskosteuteen 40% (t^g) kestää siis: . t = 0.048 kg/m2 x 60 min/h = 0>102 min 25 ^ 28.3 kg/m2 h tässä ajassa kangas liikkuu 0.102 x 5 7 m ~ 5.8 m 30

Kun kankaan lämmitysmatka oli 1.2 m, B-piste siis si-: . jaitsee kolmannen kentän alussa (kentän pituus 3 m).

’ Pisteiden (A ja B) sijainnin riippuvuus alkukosteu- 35 desta on esitetty taulukossa 1.

i4 791 98 TAULUKKO 1 60% 80% 90%

Haihdutettavaa 0.024 0.048 0.06 kg/m2 t40 0.051 0.102 0.127 min 5 Rf 15.4 17.1 17.95 kg/m2 h w 70 57 52.8 m/min A-B 3.56 5.8 6.7 m QH 0 72.6 82.6 86.2 MJ/h QK2 39.3 32 29.6 MJ/h 10 C-A 1.17 1.2 1.21 m C-B 4.7 7 7.9 m

Alkukosteuden ollessa 60% kangas siis kuivuu 40% jäännöskosteuteen 4.7 m matkalla. Taulukon tuloksista 15 voidaan yhteenvetona todeta, että sopiva mittauskoh- dan etäisyys koneen alusta on 0.25 x kokonaispituus.

Keksintöä ei ole edellä pyritty mitenkään rajoittamaan, vaan sitä voidaan muunnella patenttivaatimusten 20 esittämän keksinnöllisen ajatuksen puitteissa. Useita yleisesti tunnettuja sekä kosketusperiaatteella että kosketusvapaasti toimivia pintalämpötilan mittareita voidaan käyttää menetelmässä. Keksintöä voidaan käyttää useissa tekstiiliteollisuuden kuivausprosesseis-25 sa, esim. levitys- ja kuivauskoneiden ohella myös rumpukuivaimissa. Kaikissa näissä prosesseissa voidaan pintalämpötilan mittauskohta valita siten, että tekstiilimateriaali on mittauskohdassa kuivausilman märkälämpötilassa ja mittauskohdan määrittämisessä 30 voidaan käyttää apuna edellisen esimerkin laskennal lista menetelmää tai alan ammattimiehen yleisesti tuntemia muita keinoja. Keksintö ei myöskään rajoitu sen käyttöön ainoastaan kuivausprosessissa, vaan sitä i5 791 98 voidaan käyttää myös yhdistetyn kuivaus- ja fiksee-rausprosessin yhteydessä. Prosessissa voidaan käyttää myös useampia mittauskohtia kosteuden mittaamiseksi keksinnön mukaisella menetelmällä.

Claims (6)

16 791 98

1. Menetelmä kuivausilman kosteuden mittaamiseksi ja säätämiseksi liikkuvan rainan muodossa olevan tekstiilimateriaalin (1) kuivauskoneessa, jossa menetelmässä mitataan kuivausilman kuivalämpötila ja mär-5 kälämpötila, kuivausilman kosteus määritetään mitattujen arvojen perusteella ja saadun kosteusarvon perusteella ohjataan kuivausilman kosteuteen vaikuttavaa toimilaitetta (7), kuten kuivauskoneen poistoil-mapuhallinta tai poistoilmapeltiä, tunnettu siitä, 10 että kuivausilman märkälämpötila mitataan mittaamalla tekstiilimateriaalin (1) pintalämpötila siinä kohdassa konetta, jossa materiaalin pintalämpötila on sama kuin kuivausilman märkälämpötila.

2. Förfarande enligt patentkravet 1, kännetecknat därav, att yttemperaturen mäts med en kontaktter- 20 mometer, som stär i kontakt med textilmaterialets yta.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tun nettu siitä, että pintalämpötila mitataan tekstiili-materiaalin pintaan kosketuksissa olevalla kontakti-lämpömittarilla.

3. Förfarande enligt patentkravet 1, kännetecknat därav, att yttemperaturen mäts med en yttemperaturs-mätare, som inte stär i kontakt med textilmaterialets 25 yta.

3. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tun nettu siitä, että pintalämpötila mitataan pintalämpötilan mittarilla, joka ei kosketa tekstiilimateriaalin pintaa.

4. Förfarande enligt patentkravet 3, kännetecknat därav, att yttemperaturmätaren (8) är en IR-strälning mätande anordning, säsom en strälningspyrometer. 30

4. Patenttivaatimuksen 3 mukainen menetelmä, tun nettu siitä, että pintalämpötilan mittari (8) on IR-säteilyä mittaava laite, kuten säteilypyrometri.

5. Förfarande enligt patentkravet 3, kännetecknat därav, att yttemperaturmätaren (8) är baserad pä mätning av värmeöverföringen mellan textilmaterialets yta och en vid konstant temperatur förblivande givarän- 35 da i mätaren.

5. Patenttivaatimuksen 3 mukainen menetelmä, tun- 30 nettu siitä, että pintalämpötilan mittari (8) perustuu lämmönsiirron mittaukseen tekstiilimateriaalin pinnan ja vakioiämpötilassa olevan mittarin anturi-pään välillä. i7 791 98

6. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että pintalämpötilan mittaus suoritetaan kohdassa, jonka etäisyys koneen alkupäästä koneen pituussuunnassa on n. 0.25 kertaa ko- 5 neen pituus.

7. Kuivauskoneen yhteyteen asennettu laitteisto patenttivaatimuksen 1 mukaisen menetelmän toteuttamiseksi, tunnettu siitä, että siihen kuuluu 10 kuivalämpötilan mittausanturi (9), pintalämpötilan mittari (8) märkälämpötilan mittaamiseksi, 15 analogia/digitaalimuunnin (11) mittaustietojen muuntamiseksi digitaalisiksi, yksikkö (13) kosteusarvon laskemiseksi mit-20 taustietojen perusteella, vertailuyksikkö (14) saadun kosteusarvon vertaamiseksi asetusarvoon (15), 25. toimielimet (16) kuivausilman kosteuteen vai- kuttavan toimilaitteen (7) ohjaamiseksi vertailutietojen perusteella.

8. Patenttivaatimuksen 7 mukainen laitteisto, tun- 30 nettu siitä, että kuivalämpötilan mittausanturi (9) on asennettu kuivausilman tulosuuttimen (3) yhtey-·*’ teen. ie 79198 Patentkrav; 5 1. Förfarande för mätning och regulering av torkluf- tens fukthalt i en torkmaskin för textilmaterial (1) i form av en rörlig bana, vid vilket förfarande torkluftens torra och väta temperatur mats, torkluftens fukthalt bestäms enligt de mätta värden och utgäende 10 frän det sä erhällna fuktvärdet styrs en torkluftens fukthalt päverkande päverkningsanordning (7), säsom torkmaskinens fränluftfläkt eller fränluftspjäll, kännetecknat därav, att torkluftens väta temperatur mäts genom att mätä textilmaterialets (1) yttemperatur 15 i den punkt av maskinen, där mataterialets yttemperatur är densamma som torkluftens väta temperatur.

6. Förfarande enligt nägot av de föregäende patent-kraven, kännetecknat därav, att mätningen av yttemperatur utförs i en punkt, vars avständ frän