FI79007C - Stabilisering av bredden hos en tv-bild. - Google Patents

Description

t 79007 TV-kuvan leveyden stabilointi

Esillä oleva keksintö koskee patenttivaatimuksen 1 johdannon mukaista suurjännitemuuntajän mittauspiiriä, jolla mitataan erityisesti television kuvaputken anodi jännitettä.

Televisiokojoissa, monitoreissa ja vastaavissa putkilaitteis-sa kehitetään putken anodijännite edullisesti suurjännite-muuntajalla, jossa toisiokäämi on jaettu diodien erottamiin osakäämeihin. Esimerkki tällaisesta "diode split" -tekniikalla toteutetusta suurjännitepiiristä on kuviossa 1 (osakäämit M1-M3 ja diodit D1-D3), jossa lähtöjännite U voi olla esim.

25 kV ja syöttöjännitteen UIN pulssitaajuus 15 625 Hz ja pulssin kestoaika t noin 12 ^us.

Useimmissa jännitelähteissä pyritään joko säätämään lähtöjän-nitettä tai ainakin mittaamaan se. Kun kysymyksessä on edellä kuvattu piiri televisiossa tai monitorissa, voi lähtövirta I vaihdella. Virran kasvaessa kuva pyrkii leveämmäksi, jota kompensoidaan kuvan leveyden säätöpiirillä. Tunnetaan kaksi kuviossa 1 esitettyä tapaa saada säätöpiirille tieto lähtö-jännitteen U vaihtelusta, joka muuntajan sisäisen impedanssin vuoksi myös kuvaa virran I suuruutta.

Kuviossa 1 viitenumerolla x merkitty piiri liitetään lähtö-jännitteen ja maan välille. Väliotosta saadaan mittausjännite Ux, kun ylä- ja alapuoliset aikavakiot ovat yhtä suuret (Rl * Cl = R2 * C2). Suuren jännitteen takia käytettävät komponentit ovat kalliita, esim. Cl:n toteutus koaksiaalikaapelilla (jolla vuotovastus rCl>, ja lämpötilaherkkiä.

Toinen tapa on järjestää mittauspiiri y apukäämillä. Apukää-mi voidaan sijoittaa toision “alapäähän", jossa vallitsee pienempi jännitetaso. Tällöin se ei kuitenkaan anna oikeata 2 79007 kuvaa koko toision lähtöarvoista, koska käämi Ml on dominoiva.

Optimitoiminnan aikaansaamiseksi käämien M1-M3 resonanssitaa-juudet viritetään erilailla niin, että toision lähtöpulssi lähestyy suorakaidepulssia. Apukäämi voitaisiin sijoittaa toision yläpäähän, jossa saataisiin parempi mittaussignaali Uy, mutta silloin suurjännitteen aiheuttamien suojaus- ja eristyeongelmien rankaisut nostavat piirin hintaa.

Keksinnön tavoitteena on aikaansaada suurjännitemuuntajän mittauspiiri, jossa tunnetun tekniikan ongelmat on ratkaistu, ja joka on yksinkertainen ja halpa valmistaa.

Tavoite saavutetaan keksinnön mukaisesti siten, että mittaus-piirille on ominaista se, mikä tarkemmin esitetään patenttivaatimuksen 1 tunnusosassa. Tällöin mittauskäämi sijaitsee etäisyydellä toision kehästä toision keskellä.

Eräs edullinen keksinnön toteutustapa on asettaa mittauspii-rin käämiksi yksi lankakierros suurjännitemuuntajän kotelon ulkopinnalle.

Keksinnön mukaisen mittauspiirin lähtösignaalia voidaan käyttää televisiokuvan leveyden stabilointiin, ja yleisemmin suurjännitteen säätöön.

Seuraavassa keksintöä selitetään tarkemmin televisiokuvan leveyden säätöön liittyvän suoritusesimerkin avulla, johon liittyvässä piirustuksessa: kuvio 1 esittää erään suurjännitemuuntajän piirikaavion, jossa : on esitetty myös esimerkit tunnetuista mittauspiireistä (x ja y); kuvio 2 esittää erään keksinnön mukaisen mittauspiirin kaa-viollisesti; kuvio 3 esittää keksinnön mukaisen mittauspiirin mittauskää-min järjestelyn; ja 3 79007 kuvio 4 on osittaisena leikkauksena perspektiivinen esitys keksinnön eräästä suoritusmuodosta.

Kuviossa 1 on esitetty piirikaavio television kuvaputken ano-dijännitteen U kehittävästä piiristä. Ensiöjännite UIN muodostuu juovan vaakasammutuepuleseista, jotka johdetaan en-siöön MO. Jännite nostetaan diodeilla D1-D3 kolmeen osaan M1-M3 jaetussa toisiossa niin, että lähtöjännite U on esim.

25 kV. Osakäämejä ja diodeja voi yleisemmin olla N-kappaletta, jossa N 2. 2 ·

Kuviossa 2 on vielä yksinkertaistetummin esitetty kuvion 1 peruspiiri. Kun nyt halutaan kompensoida kuvaputken virran I muutoksesta johtuvaa kuvan leveyden muutosta, saadaan keksinnön mukaisesti tämä säätöpiirin syöttösuure mittauskäämi1lä MM jännitepu1 seina, joka tasasuunnataan tasasuuntaajalla DM ennen viemistä leveyden säätöpiiriin PW.

Kuviossa 3 on 1 eikkauskuviona kaaviollisesti esitetty mit-tauskäämin sijoitus muuntajan kelarungon KR akselin AX keskellä olevaan poikittaistasoon T. Kuviossa 3 esitetään myös esimerkinomaisesti ensiökäämin MO sijainti kelarungolla, jossa sillä on kaksi sähköisesti rinnakkaista osakä&miä MOa ja MOb, sekä lokerorakenne, joka muodostaa kelarungon ja jossa toision osakäämit Mi sijaitsevat päällekkäin. Rungon keskellä on muuntajasydän S. Kuviossa ei tarkemmin ole esitetty sitä muuta muuntajarunkorakennetta, johon kuvion osa alapäästään liittyy. Tässäkin tapauksessa 1^2.

Kuviossa 4 on perspektiivisesti havainnollistettu miten mittauskäämi edullisessa tapauksessa toteutetaan yhdellä lanka-kierroksella MM', joka on kiinnitetty muuntajakotelon KO ulkopintaan. Lanka MM' voidaan kiinnittää paikalleen esim. kotelon KO valussa olevien korvakkeiden MK avulla, joissa voi lankaa varten olla napsahdus-( snap-in)1iit in. Kuviossa 4 näkyy myös toision osakäämien Mi välissä olevien diodien Di sijoitus kelarungon ulkopinnalla.

4 79007

Sinänsä tunnetun "diode split" -tekniikan taustalla on suur-jännitemuuntajän aiheuttaman häiriökentän ongelma. Jakamalla toisio diodeilla osastoihin, muodostuu huomattavasti pienempi hairiösäteilykenttä. Jotta diodit saadaan toimimaan lähellä optimia, on osakäämien resonanssitaajuudet tunnetulla tavalla viritettävä erilaisiksi, jolloin niiden yliaallot summautuvat toision perusaaltoiseen pulssiin leventäen sitä. Tämä erilainen viritys johtaa kuitenkin siihen, että fyysisesti lähelle jotain osakäämiä M1-M3 sijoitettu mittauskäämi antaisi kuvan lähimpänä olevan käämin jännitteestä/virrasta suuren kapasi-tiivisen kytkennän takia. Esillä olevan keksinnön mukaisesti saadaan eri toisiokäämeissä vaikuttavista jännite/virta-arvoista hyvä keskiarvoinen "integroitu" kuva sijoittamalla mittauskäämi MM siten, että eri osakäämit vaikuttavat siihen olennaisesti samalla kytkennällä. Käämin MM optimi sijoitus "diode-split" -tekniikalla on kelan keskellä toision ulkopuolella .

Toteuttamalla mittauskäämi MM' yhdellä langalla kuvion 4 mukaisesti saavutetaan hyvin toimiva ratkaisu, jolla on yllättävän hyvät käytännön ominaisuudet. Se on yksinkertainen ja merkittävästi edullisempi valmistaa ja koestaa kuin tunnetut ratkaisut. Sijoittamalla mittauskäämi MM' muuntajakotelon ulkopinnalle siihen ei kohdistu suurjänniterasituksia, joten käyttöturvallisuus paranee. Rakenne tekee myös mittauspiiristä nopean, sillä käytännössä mittauskäämin MM ja tasasuuntaajan kapasitanssit ovat niin pieniä, että ne eivät vaikuta toimintaa hidastavasti.

Mittauskäämiin liittyvästä tasasuuntauspiiristä DM voidaan todeta, että parhaan tuloksen siinä antaa huippuarvon ilmaisu, koska sillä voidaan estää osakäämien M1-M3 erilaisen virityksen aiheuttaman "ringing"-ilmiön pääsy eteenpäin, eli perus-pulssin jälkeen esiintyviä pienellä amplitudilla esiintyviä värähtelyjä ei huomioida.

5 79007

Vaikka tässä on keksintöä selitetty televisiotekniikan sovellutuksen avulla, on selvää, että piiriratkaisu sopii yleisesti suurjännitemuuntajien yhteyteen ja erityisesti regulointi-tarkoituks i in.

Eräs merkittävä sovellutus on monitoreissa, joissa käyttösovellutuksista johtuen käytetään vaihtelevaa virkistystaajuut-ta, jolloin esim. RC- ja LC-piirien mitoittaminen on hankalaa. Keksinnön mukainen mittauskäämi soveltuu sellaiseen käyttöön ilman eri virityksiä, piirikytkennän ollessa samantapainen kuin edellä kuvattu.

Claims (5)

1. 6 79007
2. 1. Suurjännitemuuntajän mittauspiiri, jolla mitataan diodeilla (Dl-Dn) n kpl osastoon jaetun muuntajan toision yli vaikuttavaa suurjännitettä (U>, erityisesti television kuvaputken tai vastaavan putken anodi jännitettä, tunnettu siitä, että mittauspiiri muodostuu mittauskäämistä (MM>, joka sijaitsee etäisyydellä muuntajan toision käämeistä (Ml-Mn> tasossa (T), tai sellaisen tason välittömässä läheisyydessä, joka on kohtisuorassa toisiokäämien akseliin <AX> ja pituussuunnassa toision keskellä.
3. 2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen mittauspiiri, tunnettu siitä, että mittauskäämissä <MM'> on vain yksi kierros. 3_ patenttivaatimuksen 1 mukainen mittauspiiri, tunnet tu siitä, että mittauskäämi on sijoitettu suurjännitemuunta-jan kotelon <KO> ulkopuolelle.
4. 4 Patenttivaatimuksen 2 ja 3 mukainen mittauspiiri, tunnettu siita' että käämin muodostava lankakierros <MM'> on kierretty Ja kiinnitetty (MK) muuntajakotelon (KO) pintaan.
5. 5 Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen mit-tauspiiri jolle, kitataan television kuvaputken tai vastaavan putken anodijännitettä, tunnettu siitä, että mitatulla signaalilla ohja*-aan kuvan leveyden e t abi 1 o int ipi ir ia <PW).