FI78884B - Lyftklaemma. - Google Patents

Description

1 78884

Nostopinne. - Lyftklämma.

Tämän keksinnön kohteena on nostopinne kuormien nostamiseksi ja kääntämiseksi, jossa on pääasiallisesti kahdesta levystä muodostuva kotelo kuorman kiinnitysrakoineen, liikkuva pinneleuka ja vastapinneleuka, jolloin liikkuvaan vipumaiseen pinneleukaan vaikuttavat vipuelimet, jotka ovat kardaanisesti liikkuvan veto-silmukan käyttämiä, jolloin vetosilmukka vinoon vedettäessä tukeutuu koteloon, pinneleukojen välisen pinnevoiman suurentamiseksi vipuvaikutuksella.

Eräs edellä selitetyn laatuinen pinne on tullut tunnetuksi esimerkiksi julkaisusta DE-PS 2 453 121. Vetosilmukka on yhdistetty kardaanisesti ohjausvipulaitteen kanssa, joka vaikuttaa liikkuvaan pinneleukaan. Kun nyt vetosilmukkaan vaikuttaa vino veto, niin vetosilmukka nojaa nostopinteen koteloon, minkä johdosta syntyy vipuvaikutus, josta on seurauksena, että pinteiden välinen pinnevoima suurenee, niin että pinnevoiman menetys vinon vedon vaikutuksesta ainakin osittain jälleen tasautuu.

Selitetyn rakennustavan nostopinteessä ilmenee nyt, että kar-daaninivel, koskien korkeusasemaansa kotelon osiin nähden, joihin vetosilmukka tukee vinoon vedettäessä, riippuu kuorman paksuudesta, johon kuormaan pinneleuat tarttuvat. Paksumpien kuormien tapauksessa kardaaninivel on kahden akselinsa kanssa syvemmässä asemassa, kun taas ohuemmilla kuormilla kardaanini-veltä nostetaan ylös tai vedetään enemmän tai vähemmän pitkälle nostopinteen kotelosta.

Kardaaninivelen tästä erilaisesta korkeusasemasta on seurauksena, että vetosilmukan tukikohta nostopinteen koteloon ei ole ennalta määrättävissä ja erityisesti, että vetosilmukan elimien, jotka toimivat yhdessä kotelon tukikohtien kanssa, täytyy mahdollisesti tulla irti kosketuksesta kotelon kanssa, jolloin esimerkiksi ohuilla kuormilla ei saada pinnevoiman suurenemista tai riittävää pinnevoimaa.

2 78884

Joka tapauksessa näissä tunnetuissa laitteissa esiintyy laitteen toiminnan suuri riippuvaisuus kuorman paksuudesta ja siten nostopinteen epävarma toimintaperiaate vaihtelevien kuormien ja erilaisten vinoon vetojen tapauksessa.

Julkaisussa DE-PS 2 255 629 on esitetty nostopinne, jossa liikkuva pinneleuka on yhdistetty köyden välityksellä vetosilmukan kanssa. Köysi on johdettu kääntörullien yli ja on selvää, että tällä rakennustavalla voidaan aikaansaada myöskin vinosti vedettäessä aina samat pinnevoimat ja nimenomaan riippumatta kuorman paksuudesta. Kuitenkin köyden käyttö on mahdollista ainoastaan erikoistarkoituksia varten, koska paksut vaunuköysikappaleet eivät ole enää riittävästi suunnaltaan muutettavissa.

Kuorman paksuuden epäedulliset vaikutukset voidaan poistaa, kun vastapinne on muodostettu säädettäväksi. Kuitenkin tällainen rakennustapa vaatii huolellista hoitoa, mikä aina ei ole taattu ja vaatii lisäkustannuksia.

Tämän keksinnön tehtävänä on aikaansaada nostopinne, jossa kuorman paksuuden epäedulliset vaikutukset pinnevoimaan on kokonaan tai pääasiallisesti poistettu, niin että riippumatta kuorman paksuudesta saadaan myöskin vinosti vedettäessä aina riittävät pinnevoimat.

Tämän tehtävän ratkaisemiseksi keksinnön mukaiselle nostopin-teelle on tunnusomaista se, että kardaaninivelen molemmat akselit sijaitsevat kotelon sisäpuolella ja että levyjen ylemmät reunaosat on kaarrettu ulospäin, niin että vinosti levyjä vasten olevan vetosilmukan tukikohdat kulkevat kulloinkin kardaaniak-seleiden korkeusaseman mukaan ylöspäin.

Aikaisemmin tunnetuissa, verrattavissa olevissa rakenteissa, erityisesti alussa mainitussa, julkaisun DE-PS 2 453 121 mukaisessa pinteessä tukikohdat sijaitsevat toisaalta vetosilmukan ja toisaalta vastaavien kotelon osien välissä ainakin osittain kardaaninevelen molempien akseleiden välisessä alueessa, jonka 3 78884 kardaaninivelen kanssa vetosilmukka on yhdistetty nostopinteen muilla elimillä. Tällöin vetosilmukan niihin osiin, jotka ovat kääntyviä kardaaninivelen ulkopuolisen akselin ympäri, on muodostettu nokkapintoja, jotka toimivat yhdessä kotelon yläosien kanssa. Jo vähäisellä ylöspäin vedolla, siis ohuiden kuormien tapauksessa, nokkapinta tulee erilleen tartunnasta vastapinto-jen kanssa. Ainoastaan suurennettaessa paljon ulkoisia mittoja pidempien vipuvarsien saavuttamiseksi tällä rakennustavalla olisi mahdollista välttää se, että ohuiden kuormien tapauksessa vetosilmukan ja kotelon yhdessä toimivat osat jäävät ilman kosketusta. Kuitenkin myöskin silloin saavutettaisiin ainoastaan vähäisiä osamenestyksiä.

Kun nyt kuitenkin keksinnön mukaan tukipinnat sovitetaan nivelien ulkopuolelle eli nivelet tukipintojen sisäpuolelle, siis järjestetään ylöspäin vedettäessä tukipinnat kardaaninivelien yläpuolelle, keksinnön mukaan tukipintojen rakennetta varten kotelossa ja vetosilmukassa voidaan käyttää hyväksi koko paikka, joka toisaalta lomittuu itse vetosilmukan, siis nostolaitteessa olevan aukon ja kiinnitysraon väliin, joka toisaalta on käytettävissä kuormaa varten. Kun nyt kardaaninivelen ylempi akseli ohuiden kuormien johdosta liikkuu ylöspäin, tämä matka osoittautuu verraten pieneksi verrattuna välimatkaan, joka on käytettävissä tämän akselin ja tukikohtien välillä. Tosin tämä välimatka pienenee ohuilla kuormilla. Tämä ei ole kuitenkaan itseasiassa epäkohta, koska vinossa vedossa tämä pienempi välimatka johtaa ainoastaan suurempiin voimiin, jotka kasvavat sitä enemmän, mitä ohuempi kuorma on.

Se seikka, että tavallisesti kardaaninivelissä tällaisia nostopinteitä varten akselit on sovitettu eri korkeusasemaan, ei vaikuta keksinnössä myöskään epäedullisesti. Tosin vinon vedon aikaansaamat lisäpinnevoimat tulevat olemaan erilaiset sen mukaan, mihin suuntaan vino veto tapahtuu. Lisäpinnevoimat ovat kuitenkin myöskin epäsuotuisassa tapauksessa kyllin suuret, * 78884 varman sulkuvoiman aikaansaamiseksi. On selvää, että kardaani-nivelen alempaan akseliin nähden vipuvaikutus on heikompi, koska tämän akselin ja tukikohdan välinen välimatka on suurempi. Koska kuitenkin tukikohtien asema voidaan valita mielekkäästi, myöskin tätä tapausta varten voidaan aikaansaada riittävä sul-kuvoima.

Keksinnön muita edullisia sovellutusmuotoja käy selville alipa-tenttivaatimuksista.

Keksinnön eräs sovellutusesimerkki on esitetty kaaviollisesti piirustuksissa, joissa:

Kuvio 1 esittää edestä nähtynä keksinnön mukaista nostopinnettä ja

Kuvio 2 esittää sivulta nähtynä kuvion 1 mukaista esitystä.

Nostopinteen yksittäisosat on laakeroitu koteloon 8, joka on muodostettu kahdesta levystä 9 ja 10 sekä näiden levyjen välissä olevista liitoselimistä 18-21. Tällöin liitoselimet 18 ja 19 on muodostettu levymäisiksi, kun taas liitoselimillä 20 ja 21 on enemmän tai vähemmän kaareva muoto tukikohtien muodostamiseksi .

Levyjen 9 ja 10 väliin on laakeroitu pinneleuat 11 ja 12. Kiinteä pinneleuka 12 on pidätetty pultilla 30, samalla kun liikkuva pinneleuka 11 on kierrettävissä pultin 31 ympäri. Tällä pin-neleualla 11 on epäkeskomainen muoto, niin että se kierrettäessä vastapäivään kuvion 1 mukaisessa esityksessä pinnehtii kuorman 32. Pinneleuassa 12 on kaksi hammasaluetta 33 ja 34, joiden välissä on hammasloma 29. Tämä on sovitettu siten, että ilman kuormaa pinneleuan 11 hammastuksen 28 alue 35 sijaitsee tässä hammaslomassa 29, niin että vältetään hampaiden keskinäinen vahingoittuminen .

5 78884

Kuorman kiinnitysraon 37 ylempi alue 36 on jäykistetty, kuten sinänsä on tunnettua.

Pinneleukaa 11 käyttää ohjausvipu 13 ja nimenomaan nivelen 39 välityksellä yhdistettynä pultin 40 ympäri kierrettävän vipu-varren 14 pään 24 kanssa.

Ohjausvipu 13 ja vipuvarsi 14 on sovitettu sopivimmin parit-tain, mahdollisimman symmetrisen voimien jakaantumisen saavuttamiseksi.

Vipuvarteen 14 tarttuu vetosilmukka 7 kardaanisen liitoksen välityksellä, joka koostuu välikappaleesta 41 ja kahdesta akselista 5 ja 6. Tällöin akselin 6 pultti 22 on laakeroitu välittömästi vipuvarteen 14. Akseli 5 kulkee yhdensuuntaisesti levyjen 9 ja 10 tason kanssa, kun taas akseli 6 on suunnattu kohtisuorasta siihen nähden. Ylöspäin suunnatulla vedolla vetosil-mukkaan 7 pinneleuka 11 tulee liikkumaan sulkuasentoon, niin että kardaaninivelakseleiden 5 ja 6 korkeusasema riippuu kuorman 32 suuruudesta.

Vinon vedon tapauksessa, jossa vetosilmukka kääntyy akselin 6 ympäri, kuten on esitetty pistekatkoviivoilla kuviossa 1, voi-makomponentti vaikuttaa nuolen 46 suuntaan ja vetosilmukka tai sen kaula saa tukikohdan 3 liitoselimeen 20. Vastakkaisessa ve-tosuunnassa kaulaosa 42 tulee kosketukseen liitoselimen 21 tukikohdan 4 kanssa. Tällöin vetosilmukka 7 toimii välikappaleen 21 kanssa kuten kaksivartinen vipu, jolloin akselin 6 pultti 22 tulee vedetyksi ylöspäin ja leukojen 11 ja 12 välinen sulkuvoi-ma suurenee. Tukikohtien 3 ja akselin 6 verraten suuren välimatkan johdosta, joka on keksinnön mukaisen ehdotuksen eräs olennainen tulos, saadaan aina hyvät sulkuvoimat.

Kuvion 2 mukaisesta esityksestä käy selville, että levyjen 9 ja 10 ylemmät reunaosat 15 ja 16 on taivutettu ulospäin, jolloin 6 78884 tämä kaarevuus voi tapahtua vakiolla säteellä, siis muodostetaan pääasiallisesti sylinteripinta. Kuitenkin voidaan tehdä myöskin muiden mitoitusten kaarevuuksia, erityisesti kaarevuuksia, reunaa kohti pienenevällä säteellä tai myöskin sellaisia kaarevuuksia, joissa pieni kaarevuus liittyy reunaa kohti kaarevuuteen, jolla on suurempi säde. Kaikissa tapauksissa käy selville, että vinon vedon tapauksessa, kuten tämä on esitetty kuviossa 2 vetosilmukan 7 pistekatkoviivoilla, saadaan tukikohdat 1 tai 2, jotka siirtyvät sitä enemmän ylöspäin, mitä korkeampi akselin 5 korkeusasema on, joka jälleen riippuu kuorman 32 suuruudesta. Sen vuoksi saadaan aina käyttökelpoiset vipu-varret, jotka aikaansaavat vetovoimia akselin 5 pulttiin. Nämä vetovoimat johdetaan välikappaleen 41 välityksellä edelleen vipuvarteen 14 ja sitten pinneleukaan 11.

Piirustuksissa esitetyssä ja edellä selitetyssä sovellutusesimerkissä vipuvarsi 14 ohjaa vetosilmukkaa 7, niin että akseli 6 liikkuu pultin 40 ympäri ympyrän kaarta pitkin. On huomattu, että tämä rakennustapa tuottaa käyttökelpoisia tuloksia, vaikka on selvää, että vipuvarren 14 kääntöliike ei aina pidä akselia 6 keskitasossa, vaan se kulkee sivulle. Luonnollisesti pulttia 6 varten voidaan järjestää myöskin rakomainen ohjaus tai sen kaltainen väline, sivuttaisten liikkeiden poissulkemiseksi, kun sitten tapahtuu akselin 6 liitos pultin 38 kanssa muulla tavalla. Kuitenkin esitetyllä sovellutusmuodolla on se etu, että aina voidaan käyttää pulttiniveliä, jotka toisaalta ovat yksinkertaisesti valmistettavissa ja toisaalta voivat liikkua myöskin vähäisellä kitkalla. Tukikohtien 3 ja 4 ääriviivojen vastaavalla valmistuksella voidaan haluttaessa saavuttaa vielä vipuvarsien muutoksia.

Kuten kuviosta 1 käy selville, levyjen 9 ja 10 yläreuna 17 on pyöristetty, jolloin tämän pyöristyksen säde vastaa suunnilleen kardaaninivelen sisemmän akselin 6 välimatkaa levyn reunasta. Pyöristys voi olla myöskin vähän laakeampi. Tällä tavalla voi 7 78884 daan hyvin käyttää hyväksi käytössä oleva rakennuskorkeus silmukan 7 aukkoon 44 saakka.

Levyyn 9 on laakeroitu pinneohjain 23. Tämä pinneohjain koostuu pakettinappulamaisesta ohjausvarresta 27 levyn 9 ulkosivulla ja kaarrekappaleesta 26 levyn 9 sisäsivulla. Tämä kaarrekappale 26 on kierrettävissä akselin 45 ympäri. Edelleen on järjestetty jousi 25, jonka toinen pää on kiinnitetty vipuvarteen 14, samalla kun toinen pää on pidätetty levyn 9 sisäsivulla tai myöskin kaarrekappaleessa 26 akselin 45 läheisyydessä.

Kuvion 1 mukaisessa tilassa käsiohjain 23 on tilassa, jossa kaarrekappale 26 painaa vipuvartta 14 alaspäin, minkä johdosta leuka 11 painetaan avausasentoon. Kun ohjausvartta kierretään vastapäivään, jousi 25 voi kääntää vipuvartta vastapäivään pultin 40 ympäri, jolloin myöskin leuka 11 pääsee sulkuasentoon.

Edullista on, että kaarrekappale 26 ja ohjausvarsi 27 ovat levyjen 9, 10 ääriviivamuotojen sisäpuolella, jolloin levyt on sovitettu ohjausvarren 27 kääntöalueeseen, niin että nostopin-teen myöskin vaakasuorassa sovituksessa kuorma tai muut esteet eivät vaikeuta varren 27 käyttöä. Myöskin levyn reunaosan 15 kaarevuus peittää lisäksi ohjausvarren.

Claims (4)

8 78884

1. Nostopinne kuormien nostamiseksi ja kääntämiseksi, jossa on pääasiallisesti kahdesta levystä (9,10) muodostuva kotelo (8) kuorman kiinnitysrakoineen (37), liikkuva pinneleuka (11) ja vastapinneleuka (12), jolloin liikkuvaan vipumaiseen pinneleu-kaan (11) vaikuttavat vipuelimet (13,14), jotka ovat kardaani-sesti liikkuvan vetosilmukan (7) käyttämiä, jolloin vetosil-mukka (7) vinoon vedettäessä tukeutuu koteloon (8), pinneleuko-jen välisen pinnevoiman suurentamiseksi vipuvaikutuksella, tunnettu siitä, että kardaaninivelen molemmat akselit (5,6) sijaitsevat kotelon (8) sisäpuolella ja että levyjen ylemmät reunaosat (15,16) on kaarrettu ulospäin, niin että vinosti levyjä (9,10) vasten olevan vetosilmukan tukikohdat (1,2) kulkevat kulloinkin kardaaniakseleiden (5,6) korkeusaseman mukaan ylöspäin.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen nostopinne, tunnettu siitä, että se kardaaninivelen akseli (5), joka on lähempänä levyn reunasta, on suunnattu yhdensuuntaisesti levyjen (9,10) tason kanssa.

3. Yhden tai molempien edellisen patenttivaatimuksen mukainen nostopinne, tunnettu siitä, että levyjen ulospäin kaarevien reunaosien (15,16) reuna (17) on pyöristetty.

4. Patenttivaatimuksen 3 mukainen nostopinne, tunnettu siitä, että pyöristyksen säde on suunnilleen yhtä suuri kuin levyn reunan välimatka kardaaninivelen siitä akselista (6), joka on kauimpana levyn reunasta.