FI78676C - Foerfarande foer framstaellning av blandningar innehaollande isopropyl-tert-butyleter och sek-butyl-tert-butyleter. - Google Patents

Description

78676

Menetelmä isopropyyli-tert-butyylieetteriä ja sek-butyyli-tert-butyylieeteriä sisältävien seosten valmistamiseksi

Jakamalla erotettu hakemuksesta 821453.

Keksintö koskee menetelmää alkoholien ja eetterien valmistamiseksi sellaisista normaaliolosuhteissa kaasumaisista hiilivedyistä, joita esiintyy esim. raakaöljyn tuotannossa ja jalostuksessa. Näiden parafiinihiilivetyjen keräys, puhdistus ja kuljetus on hyvin monimutkaista ja kallista. Näiden parafiinihiilivety jen C - ja C^-jakeiden käyttö polttoaineena polttomoottorissa on, vaikkakin teknisesti mahdollista, energeettisesti epäedullista. Keräykseen, puhdistukseen, kuljetukseen ja jakeluun yhteensä käytetty energia on verrattuna perinnäisissä polttomoottoreissa saavutettuun energiankulutukseen liian suuri siten, että pidemmällä tähtäimellä näiden parafiinihiilivetyjen käyttö auton polttoaineena ilman verotuksellista tukea on epätaloudellista.

Esillä olevan keksinnön tarkoituksena on muuntaa nämä para-: fiinihiilivedyt, jotka nykyään vielä suuremmaksi osaksi pol tetaan, suuremmalla energiakannattavuudella arvokkaiksi polt-toainekomponenteiksi, joiden tuottaminen, kuljetus ja jakelu . - vaativat pienemmän energiapanoksen kuin kaasumaisten hiilive tyjen keräys, puhdistus, kuljetus ja jakelu, ja niiden käyttö perinteisissä polttomoottoreissa ilman lisävarusteita on mahdollista ja täten ne osaltaan auttavat spesifisen ja absoluuttisen polttoaineenkulutuksen pienentämisessä ja ympäristön kuormituksen alentamisessa.

DE-hakemusjulkaisut 26 20 011 ja 29 21 576 koskevat butaanin muuntamista metyyli-tert-butyylieetteriksi. Tällöin n-butaani isomeroidaan osittain tai kokonaan isobutaaniksi (2-metyyli-propaani) ja n-butaani-isobutaaniseos dehydrataan niin, että 2 78676 isobuteenin rinnalla syntyy myös n-buteenia, butadieenia, propeenia ja propaania. Sitten dehydrattu reaktioseos eette-röidään ylimäärällä metyylialkoholia niin, että dehydrausvai-heessa muodostunut isobuteeni reagoi metyyli-tert-butyylieet-teriksi. Ylimääräinen metyylialkoholi poistetaan eetteröinti-seoksesta joko vedellä tai atseotrooppitislauksel1 a. Isomeri-soinnissa ja dehydrauksessa muuttuu 25-30 paino-% panostetusta butaanijakeesta n-butaaniksi, butadieeniksi, propaaniksi, propeeniksi, etaaniksi, eteeniksi, metaaniksi ja vedyksi. Näille isomerisoi nti - ja dehydrauspoistokaasui11 e voidaan edellä kuvatussa menetelmässä löytää käyttöä ainoastaan polttoaineena lämmitystarkoituksiin, ja ovat siten melkoisen aliarvostettuja.

DE-julkaisussa 29 21 576 kuvatun menetelmän päätarkoituksena on puhtaan metyyl1-tert-butyylieetterln tuottaminen tai DE-julkaisussa 26 20 011 kuvatun menetelmän puhtaan metyyli-tert-butyyl i eetteri n tai puhtaan metyyl1-tert-amyylieetteri n tai näiden molempien puhtaiden eettereiden seoksen valmistaminen metanollsta ja tertiäärisistä oief1ineistä.

US-patenteista 3 904 384 ja 4 046 520 on myös tunnettua valmistaa butaanista isopropyyli-tert-butyylieetteriä, jolloin n-butaani isomeroidaan ja saatu isobutaani krakataan ei-kata-lyyttisesti, jolloin isobuteenin ohella syntyy myös propeenia. Propeeni muutetaan isopropanoliksi ja tämä muutetaan yhdessä muodostuvan isobuteenin kanssa isopropyyl1-tert-butyylieette- riksi. Tällä menetelmällä on se suuri haittapuoli, että suuri o osa panostetusta butaanijakeesta johtuen 640-670 C suoritetusta krakkausprosessista muuttuu tuotteeksi, joilla on käyttöä ainoastaan polttoaineena lämmitystarkoituksiin, jolloin kokonaisenergia kannattavuus on jälleen huomattavan epäedullinen. Myöskin tämän menetelmän mukaan valmistetaan jälleen ainoastaan puhdasta isopropyyli-tert-butyylieetteriä.

3 78676

Sitä vastoin tämän keksinnön tarkoituksena on tuottaa, ei ainoastaan puhtaita komponentteja, vaan mahdollisesti alkoholia sisältävien eettereiden seoksia, jotka omaavat tietyssä koostumuksessa synergistisiä vaikutuksia palaessaan moottorissa, ja jotka, kuten kokeet ja laskelmat käytettyjen ja tuotettujen aineiden energiankulutuksesta osoittavat, ovat optimaalisia kokonaisenerglan kulutuksen suhteen.

Tämän esillä olevan keksinnön mukaisesti myös 1someroinnissa ja dehydrauksessa syntyneet n-buteenit, butadieenit, propee- nit ja propaanit kuten myös panoshi11ivetyihin sisältyvät propaanit ja osa n-butaaneista muutetaan C - ja C -alko- 3 4 holeiksl ja isobuteenln kanssa C - ja C -alkoholien muo- 3 4 dostamiksi eettereiksi, ja myös osa isobuteenista voidaan saattaa metaanista ja etaanista valmistetun metyyliaikoholin kanssa reagoimaan tunnetulla tavalla metyyli-tert-butyylieet-terlksi.

Tätä varten erotetaan esillä olevan keksinnön mukaisesti propaania ja butaania sisältävästä kevyiden hiilivetyjen seoksesta propaanijae ja butaanijae. Propaani dehydrataan kata-lyyttisesti ja syntynyt propeeni saatetaan veden kanssa reagoimaan isopropyyli alkoholiksi (propan-2-oli). Osa butaani-jakeen n-butaan1sta 1someroidaan, dehydrataan katalyyttisesti ja ainakin osa dehydratun reaktioseoksen sisältämästä isobuteenista saatetaan propaanijakeesta saadun isopropyylialkohdin ja osasta butaanljaetta saadun sek-butyylialkoholien seoksen kanssa reagoimaan seokseksi, jossa on sek-butyyli-tert-butyylieetteriä ja isopropyyl1-tert-butyylieetteriä. Propeenin hydratoinnissa reagoimattomat hiilivedyt kuten myös eetteröinnissä reagoimaton isobutaanl johdetaan takaisin hyd-rausvai heeseen.

4 78676

Dehydrausreaktioseoksen butadieeni hydrataan selektiivisesti niin, että buteeni-1 muuttuu samanaikaisesti buteeni-2: si, ja dehydrausreaktioseksen sisältämän isobuteenin reaktion jälkeen palautetun sek-butyylialkoholin ja isopropyyliaikoholin seoksen kanssa, isopropyylΐ-tert-butyylieetteri-sek-butyyli-tert-butyylieetteri-seokseksi, muutetaan pääasiassa buteeni-2:ta ja butaania sisältävän hii1ivetyseoksen buteeni-2 veden kanssa eetteröinnin jälkeen sek-butyyli-alkoholiksi. Buteeni- 2-hydratolnnissa reagoimaton hiilivety palautetaan dehydraus-vaiheeseen.

Keksinnön mukaisesti on myös mahdollista valmistaa tert-butyylialkoholia (2-metyylipropan-2-oli) isopropyylialkoho-lin, isopropyyl1-tert-butyylieetterin, sek-butyylialkoholin ja sek-butyyli-tert-butyylieetterin seoksessa lähtemällä vettä sisältävistä alkoholeista ja isobuteenista.

Lopuksi voidaan tämän keksinnön mukaisesti valmistaa edellä mainittujen alkoholien ja eetterien ohella myös metyylialkoholia ja metyyl1-tert-butyylieettriä. Tätä varten raaka-aineena käytetystä h1111 vetyseoksesta erotetaan propaani-ja butaanijakelden lisäksi metaani- ja etaanip1toinen jae ja ne yhdistetään butaanln ja propaanin dehydrauksessa syntyvään metaania, etaania ja eteeniä sisältävään virtaan. Tästä seoksesta valmistetaan vesihöyryn kanssa reformoimalla esim. 4000-10 000 kPa paineessa ja 210-300°C lämpötilassa, tunnetulla tavalla katalyyttisesti metyylialkoholia, ja tämä saatetaan reagoimaan metyyl1-tert-butyylieetteriksi käyttämällä reaktiossa osaa dehydratun reaktioseoksen sisältämästä isobuteeni sta .

Muut keksinnön kohteet ilmenevät seuraavasta menetelmän selostuksesta, jossa menetelmää kuvataan lähemmin liitteenä olevan periaatekaavion avulla. Piirros esittää keksinnön mu- 5 78676 kaisen menetelmän edullista toteutustapaa, mutta ymmärtämisen kannalta tarpeettomat osat, kuten pumput, lämmönvaihtimet ja eräät tislauskolonnit on jätetty pois.

Hi ilivetyseos 1 jaetaan tislaamalla 3 butaanijakeeseen, propaani jakeeseen ja metaania sekä etaania sisältävään jakeeseen. Isomerointi 6 - n-butaani isobutaaniksi - tapahtuu tunnetulla tavalla käyttämällä platinapitoista kiintokerroskatalyyttiä vedyn läsnäollessa 150-210°C:ssa ja 1500-3000 kPa:n paineessa. Reaktio-olosuhteet säädetään paineen ja lämpötilan suhteen niin, että isomeroitumistasapaino saavutetaan mahdollisimman hyvin.

Isomerointi reaktorista 6 poistuvasta reaktioseoksesta, joka sisältää yli 50 % isobutaania, erotetaan vety ja isomeroin- nissa syntyneet metaani, etaani ja propaani ja C -isome- 4 raatti yhdistetään syötettyyn butaanijakeeseen. Osa isobutaa- ni-n-butaaniseoksesta rektifioidaan 30-100 pohjaisessa tis- o 1auskolonnissa 4 700-1400 kPa:n paineessa ja 40-80 C lämpötilassa niin, että päästä otetun isobutaani-n-butaaniseoksen isobutaanipitoisuus on 80-98 *. Tislauskolonnin 4 pohjasta saatu n-butaani johdetaan takaisin isomerointiin . Tislauskolonnin 4 päästä saatu tuote yhdistetään syötetyn butaanija-keen loppuosaan ja johdetaan dehydraukseen 7 yhdessä eette-röinneistä 11 ja 17 palautetun isobutaanin ja hydratoinnista 20 palautettujen hiilivetyjen kanssa.

Isomeroinnissa ja tislauksessa n-butaania muunnetaan sellainen määrä isobutaaniksi, kuin kaikkiaan eetteröintiä varten valmistettu alkoholimäärä stökiometrisesti edellyttää. Butaa-nivirran isobutaanipitoisuus isomeroinnin ja tislauksen jälkeen on 40-98 paino-*, edullisesti 55-90 paino-%.

6 78676

Propaanivirta voidaan yhdistää hydratoinnista 10 palautettuun propaaniin ja johtaa erilliseen dehydrausvaiheeseen. Keksinnön mukaisen menetelmän edullisen toteutustavan mukaan yhdis-tettän propaanijae hydratoinnista 10 palautettujen hiilivetyjen kanssa ja johdetaan keksinnön mukaisesti valmistetun bu-taanisyötön kanssa yhdessä yhteiseen dehydraukseen 7.

C - ja C -hii1ivetyjen dehydraus tapahtuu tunnetulla ta-4 3 valla katalyyttisesti joko kiintokerros- tai 1iukukerrosreak- o torissa. Dehyrauslämpöti1 a on välillä 530-700 C ja paine välillä 20-500 kPa, edullisesti välillä 30-150 kPa. Dehyd-rauskatalyytti koostuu tavallisesti aktiivisesta alumlinika-talyytistä, joka on saatu aikaan imeyttämällä kromioksidia tai platinaa aiumiinloksiidi in.

Reatiofaasissa muodostuva koksi poltetaan ilmalla regeneroin-tifaasissa, ja vapautuva lämpö otetaan talteen prosessilämpönä. Dehydrausreaktioseokset erotetaan jäähdyttämällä ja puristamalla kaasumaiseksi, pääasiassa metaania, etaania, ety-leeniä ja vetyä sisältäväksi virraksi ja nestemäiseksi pääasiassa propeenia sisältäväksi virraksi tai butaania, buta-dieenlä ja buteenia sisältäväksi virraksi.

Kaasumaisesta virrasta erotetaan vety lähes kokonaan puhdistuslaitteessa 8 sinänsä tunnetulla tavalla. Metaani, etaanl ja jäämävety johdetaan yhdessä metaania ja etaania sisältävän jakeen kanssa metyy11 aikoholinvalmistuslaitteeseen 5. Jos ko-konaisvetymääräl1 e e1 ole riittävää käyttöä, otetaan reaktio-seoksen metaania ja etaania sisältävästä jakeesta dehydrauk-sen jälkeen vain niin paljon vetyä, kuin isomerointi- ja hyd-rausreaktioiden kannalta on tarpeen. Jäämävety voidaan poistaa 2:ssa yhdessä dehydrausjätekaasun kanssa prosessiener-giantuotantoon.

7 78676

Jos keksinnön mukaisen erityisen toteutustavan mukaan propaani ja butaani dehydrataan 7 yhdessä, erotetaan C - ja C

3 4 -hiilivetyjä sisältävä dehydrattu reaktioseos rektifiointiko-lonnissa propaania ja prepeenla sisältäväksi virraksi sekä pääasiassa butaania, buteenia ja butadieeniä sisältäväksi virraksi.

Kaikki C -hii1ivedyt sisältävä virta johdetaan selektiivi-4 seen hydraukseen 9 ja hydroisomerointi in, jossa butadieeni hydrataan selektiivisesti buteeniksi ja kaikki buteeni-1 muunnetaan samanaikaisesti buteeni-2:ksi. Selektiivinen hydraus ja hydroisomerointi tapahtuvat sinänsä tunnetulla tavalla katalyyttisesti vedyn läsnäollessa kiintokerrosreakto- o rissa. Lämpötila on välillä 20-80 C, mielellään välillä 30-60°C, ja paine 100-200 kPa, mielellään 150-1000 kPa. Katalyytti muodostuu yleensä kantaja-aineesta, esim. alumiinioksidista tai piioksldlsta, ja lisäaineena käytetystä platinasta, palladiumista tai nikkelistä.

Vetykonsentraatio ja syöttönopeus valitaan siten, että buta-dieeni muuttuu lähes kokonaan (butadieenin jäämäpitoisuus reaktion loppuseoksessa on alle 0,5 paino-%) ja buteeni-1 muuttuu maksimaalisessa saannossa lähellä termodynaamista tasapalnoarvoa buteeni-2:ksi siten, että buteenit hydrautuvat mahdollisimman vähäisessä määrin (alle 10 paino-%) n-butaa-niksi.

Tämän vaiheen tarkoitus on se, että eetteröinnin jälkeen iso-butaanl voidaan tislata pois niin, että buteenit ja n-butaani jäävät kolonnin pohjalle. Kiehumispisteiden ero toisaalta isobutaanin ja toisaalta n-butaanin ja buteenin välillä on niin iso, että Isobutaanin erottaminen yksinkertaisesti tislaamalla on mahdollista, jos buteeni-l on sitä ennen muunnettu hydroisomeroimal1 a buteeni-2:ksi ja isobuteeni erotettu 8 78676 eetteröimällä. Tämän keksinnön mukaisen menetelmän erityisen toteutustavan mukaan suoritetaan selektiivinen hydraus ja hydroisomerointi eetteröinnin jälkeen; tämä on edullista siinä tapauksessa, eetä C -jakeen butadieenipitoisuus on alle 4 2 paino-%, koska tässä tapauksessa pienessä määrin butadiee-nistä muodostuneet polymeeriset aineet eivät haittaa eette-röintiä.

Dehydratusta reaktioseoksesta erotettu propeenipitoinen C -jae johdetaan hydratointi reaktoriin 10, jossa katalyyttisellä synteesillä välillä 300-10 000 kPa, mielellään välillä 4000-8000 kPa, olevassa paineessa ja välillä 100-170°C, o mielellään välillä 130-160 C, olevassa lämpötilassa propee-nista ja vedestä 2 syntetisoidaan isopropyylialkoholia. Sopivia katalyyttejä ovat happamat katalyytit, mielellään voimakkaan happamat kat1oninvaihtimet, jotka koostuvat sulfonoi-dulsta, divinyylibentseeni11ä verkkoutetulsta polystryreeni-hartseista. Syöttövirta sisältää yhtä propeenimoolia kohti 1-20, mielellään 3-8 moolia vettä. Tilavuusnopeus litroina syöttöä per litra katalyyttiä tunnissa on 0,3-25, mielellään 0,5-10. Näissä reaktio-olosuhteissa 10-70 % käytetystä pro-peenistä reagoi muodostaen isopropyylialkoholia ja di-isopro-pyyl1 eetteriä.

Reaktion loppuseoksesta erotetaan C -hiilivedyt tislauskolonnin 12 pään kautaa tislaamalla, osavirta johdetaan hydra-tointi reaktori 1 n 10 ja määrältään pienempi osa palautetaan dehydraukseen. IsopropyylialkoholIvesiseos voidaan yhdistää eetteröldyn seoksen vesipesussa saatuun isopropyy1ialkohol1-vesiseoksen ja tähän voidaan mahdollisen tislaamalla tapahtuneen 1sopropyyllalkohl1n rikastuksen jälkeen sekoittaa sellaista isopropyylialkohol1lle sopivaa orgaanista liuotinta, joka e1 sekoitu veteen, ja joka voidaan helposti erottaa isopropyylialkoholista. Tälle keksinnölle on erityisesti tun- 9 78676 nusmerkillIstä se, että tähän tarkoitukseen käytetään menetelmässä tuotettua olefilnlpitoista C - tai varsinkin 3 C -virtaa.

4

Kun uuttoseos on erotettu orgaaniseksi faslksi ja vesifaasik-si, sisältää orgaaninen faasi 40-95 % muodostuneesta isopro-pyyliaikoholimääristä ja 80-98 % di-isopropyylieetterimääräs-tä. Orgaanisesta faasista erotetaan hiilivedyt tislaamalla ja palautetaan uuttoon 15. Pohjasta saatu 1sopropyylia1koholo ja muodostunut di-1sopropyylieetteri johdetaan eetteröintiin 17.

Edullisessa toteutustavassa käytetään uutossa 15 isobuteeni- pitoista C -jaetta. Tätä varten yksi paino-osa kolonnin 12 4 pohjasta saatua vesi-isopropyyl1 aikohol1 seosta sekoitetaan 1-20 paino-osaan C -jaetta ja johdetaan uuttovaiheeseen 15, 4 jossa kokonaisseos jaetaan vesifaaslin ja orgaaniseen faasiin. Orgaaninen faasi sisältää 20-60 paino-% uuttoon johdetusta 1sopropyyliaikohol1sta ja pienen määrän vettä; tästä tislataan pois osa 1sobuteenipltoista C -jaetta niin, että jäännös sisältää pienen vesimäärän ohefla isobuteenia ja isopropyyl 1 aikohol1 a eetteröinnin 17 vaatimassa stökiometrisessä suhteessa. Jos isopropyyli-tert-butyylieetterln ja sek-butyyl1-tert-butyylieetterin seoksen ohella on tarkoitus valmistaa myös 1sopropyylialkoholin ja sek-butyyllalkoholin seosta, erotetaan orgaaninen faasi täydellisesti tislaamalla 1sopropyyliaikoholiksi ja isobuteenipitoi seksi C -jakeeksi 4 ja 1sopropyyliaikohol1 ja sek-butyyliaikoholin seos poistetaan rektifloointikolonnln 26 pohjasta. Isopropyyli-tert-butyyl ieetterln ja sek-butyyli-tert-butyylieetterin seoksen valmistamiseksi tässä tapauksessa eettröinti tapahtuu syöttämällä isopropyyliaikoholin ja sek-butyyllalkohol1 n seosta ja isobuteenia sisältävää C -Jaetta erikseen. Vesifaasi pa- 4 lautetaan hydratointi1 n 10. Uuttovaiheen erotuskyvyn parantamiseksi voidaan kolonnin 12 pohjasta otettu isopropyyliaiko- ίο 78676 holivesiseos ensin tislaalla erottaa isopropyyliaikoholin suhteen rikastetuksi isopropyylialkoholivesi seokseksi ja käsitellä edellä kuvatulla tavalla 1sobuteenipitoi sei 1 a C^-jakeella. Rikastusaste voi olla jopa 88 paino-%. Isopropyyl i ai kohol i n uuttamiseksi sekoitetaan sitten yksi paino-osa isopropyyliaikoholill a rikastettua vesiseosta 1-5 paino- osan kanssa isobuteenipitoista C -jaetta ja johdetaan uut- 4 tovaiheeseen 15, jossa erotetaan orgaaninen faasi, joka sisältää 70-95 paino-% hydratoinn1ssa muodostuneesta isopropyy-1ialkoholista. Vesi johdetaan jälleen takaisin hydratointiin.

Keksinnön mukaisen menetelmän erityisen toteutustavan mukaan voidaan hydratoinnin 10 jälkeen rikastuskolonnin päästä saatu 1sopropyyliaikoholivesi seos yhdistää vastaavan sek-butyy1iai-koholivesi seoksen kanssa johtaa suoraan eetteröintiin 17 ja valmistaa tert-butyylialkoholia sisältävä eetteri-aikoholi-seos ja poistaa se linjaa 27 pitkin.

Isobuteeni ja isopropyylialkoholi ja sek-butyylialkoholin seos eetteröldään katalyyttisesti niin, että alkoholi reagoi 10-100 prosenttisesti, mielellään 50-90 prosenttisesti isopropyyl i-tert-butyylieetteriksl ja sek-butyyl1-tert-butyy-lieetteriksl sekä pieneksi määräksi di-isopropyylieetterlä. Tert-butyyl1 aikoholia ja trimetyylipenteenejä muodostuu pieniä määriä. On havaittu, että n-buteenit eivät reagoi lainkaan, vaan poistuvat eetteröintireaktorista 17 muuttumattomina. Happamlksi katalyyteiksi sopivat sulfonoidut kationin-vaihtohartslt, mielellään voimakkaasti happamat ionivaihtlmet, jotka perustuvat sulfonoituun, divinyyl1bentseenillä verk-koutettuun styreeniin. Eetteröinti suoritetaan yksi- tai useampivaiheisessa kiintokerrosreaktorissa 17 lämpötilassa, o o joka on alueella 20-150 C, mielellään alueella 30-60 C, paineessa, joka riittää isobuteenin nesteyttämiseen, nimittäin alueella 400-4000 kPa, mielellään alueella 800-1600 kPa.

11 78676

Moolisuhteen alkoholi: isobuteeni pitää olla alueella 1:0,5-1: 10, mielellään alueella 1:1-1:3, ja ti 1avuusnopeus litroina syöttöä per litraa katalyyttiä on alueella 0,3-50, mielellään alueella 1-20. Eetteröintireaktorista 17 poistuva virta sisältää pääasiassa isopropyyl1-tert-butyylieetterlä sek-butyyli-tert-butyylieetteriä, reagoimatonta isobuteenia, 1sopropyy11 aikohol1 a, sek-butyyli-alkoholia sekä mahdollisesti buteenla ja butaania.

Isopropyyli-tert-butyylieetterin ja sek-butyyli-tert-butyy-lieetterin seoksen erottamiseksi eetteröinti reaktio seos johdetaan palnetislauskolonniin 19. Reagoimattomat isobuteenipi- tolset C -hiilivedyt voidaan isobuteeni reagoimlsasteen ko-4 liottamiseksi johtaa takaisin eetteröi nti i n 17. Jos valitun toteutustavan mukaisesti valmistetaan metyyli-tert-butyy-lleetterlä metyyliaikoholieetteröinnillä, johdetaan reagoimattomat, isobuteenia sisältävät C -hiilivedyt metyylialkoholi eetteröi nti 1 n 11. *

Kolonnin 19 pohjasta saatu eetteri-alkoholiseos voidaan vesi- pesulla erottaa vesi aikohol1 faasiksi ja eetteri faasiksi. Tätä varten lisätään yhteen paino-osaan eetteri-aikoholiseosta 1-20 paino-osaa, mielellään 5-10 paino-osaa vettä ja näin o saatua seosta sekoitetaan intensiivisesti 15-50 C:ssa, mie-o lellään 20-40 C:ssa. Erotus eetteri faasiin ja vesialkoholi-faasiin voidaan suorittaa esim. sekoitus-1askeutusperiaatteella. Erotettu eetteri raffinaatti sisältää 0,5-3 paino-% trimetyylipenteenejä, alle 1 paino-% isopropyyl1 aikoholia, alle 1 paino-% isobuteenia, alle 0,5 paino-% tert-butyy1ial-koholla ja alle 0,2 pa1no-% vettä.

Vesipesuun tarvittava vesi koostuu osaksi uuton 15 palautus-vedestä ja osaksi hydratointiin tarvittavasta tuoreesta vedestä 2. Vesipesusta otettu alkoholipitoinen vesifaasi voi- 78676 12 daan palauttaa uuttoon 16 ja jatkokäsltellä jäljempänä kuvatulla tavalla hydratointireaktorista 22 saadun reaktfoseoksen kanssa.

Jos edullisen toteutustavan mukaan on tarkoitus valmistaa eetteri-alkoho!iseos, isopropyy1iaikoholi ja sek-butyylialko-holi seos eetteröidään sellaisen ylimäärän kanssa isobuteenla, että reagoimatonta alkoholia ei tarvitse erottaa, painekolon-nin 19 pohjasta poistetaan tällöin eetteri-aikoholiseos linjaa 24 pitkin.

DE-hakemusjulkai suista 25 35 471 sekä US-patenttijulkaisusta 4 046 520 ja CA-patenttljulk a 1susta 958 213 tunnetaan Isopro-pyyl1-tert-butyylieetterin valmistus. DE-julka1sussa 2 535 471 on kuvattu myös esimerkinomaisesti sek-butyyli-tert-butyyl ieetterln valmistus. Erotukseksi näissä kuvatuille toteutustavoille, joissa kaikissa käytetään Isopropyylialkoholi -tai sek-butyylialkoholiylimäärää ja korkeampia lämpötiloja, käytetään nyt käsillä olevissa edullisissa toteutustavoissa isobuteenlylimäärää ja alhaisia lämpötiloja, jotta alkoholi reagoisi mahdollisimman täydellisesti ja näin mahdollisesti vältyttäisiin reagoimattoman alkoholin erotukselta ja palautukselta. Myös niissä edellä kuvatuissa toteutustavoissa, joissa reagoimaton alkoholi erotetaan veslkäsittelyl1ä ja palautetaan hydratointiin, on taloudellisempaa käyttää isobu-teeniylimäärää ja saavuttaa mahdollisimman korkea alkoholin reagolmisaste.

Alhaisen reaktiolämpötilan käytön etuna on edellee, että isopropyylialkoholin dehydratoituminen vedessä ja propeenissa tai n-buteeni-2:ssa vältetään, mikä vaikuttaa epäedullisesti korkeissa reaktiolämpötiloissa suoritetun menetelmän taloudellisuuteen. On myös huomattava, että isopropyyliaikoholi ja sek-butyyliaikoholi reagoivat itse seoksen eetteröinnissä 13 78676 merkityksettömässä määrin enemmän kuin puhtaan alkoholin eet-terölnnlssä, joka alkoholi palautetaan reaktiolle edullisempaan jakeluun katalyytin pinnalle.

Keksinnön mukaisen menetelmän erityisen toteutustavan mukaan 1sobuteenipltoinen C -jae saatetaan reagoimaan sek-butyy- 4 11 a1kohol1-Isopropyyllalkohol1 vesi seoksen edellä kuvattujen happamien katalyyttien läsnäollessa niin, että alkoholi reagoi 10-95 prosenttisesti, mielellään 50-90 prosenttisesti isopropyyl1-tert-butyylieetteriksi ja vesi 80-100 prosenttisesti tert-butyylIalkohollksi isobuteenin kanssa. Syöttönä käytetty alkohollvesiseos voi sisältää 1-50 paino-% vettä, ja erityisesti voidaan käyttää atseotrooppitislauksessa, esim. edellä kuvatussa isopropyylIalkoholi- ja sek-butyyllalkoholi-rikastuksessa muodostuvaa alkohol1veslseosta.

On havaittu, että n-buteenlt eivät reagoi lainkaan myöskään veden läsnäollessa. Yllättävästi on voitu myös todeta, että tert-butyy11 aikohol1 e1 muodosta mitään reaktiotuotetta rin-nakkaisreaktiiossa Isobuteenin kanssa. Katalyyteiksi sopivat samat sulfonoidut, voimakkaasti happamat ioninvaihtlmet, jolta käytetään edellä kuvatuissa toteutustavoissa. Eetteröinti tapahtuu useampi vai heisessa kiintokerrosreaktorissa lämpötilassa, joka alueella 20-150°C, mielellään alueella 30-o 80 C, ja paineessa, joka riittää Isobuteenin nesteytykseen, siis alueella 400-4000 kPa, mielellään alueella 800-1600 kPa. Moolisuhde alkoholi: Isobuteeni on alueella 0,1:1-1:10, mielellään alueella 1:0,7-1:5, moolisuhde vesi: isobuteeni on alueella 1:1-1:20, mielellään alueella 1:1,5-1:10, ja tila-vuusnopeus litroina syöttöä per litraa katalyyttiä tunnissa on alueella 0,3-50, mielellään alueella 1-20. Eetteri - aikoho-liseos erotetaan painetislaamal1 a reagolmattomista hiilivedyistä, jotka puolestaan palautetaan, kuten edellä kuvatussa toteutustavassa selostettiin eetteröitäessä isopropyyliaikohol i-sek-butyyl ial kohol iseos ilman vesi 1isäystä.

14 78676

Sinänsä tunnettua tert-butyyliai koho!1 n valmistusta Isobutee-nista ja vedestä happamia ioninvaihtajia käyttäen, yhdessä eetterin valmistuksen kanssa isobuteenista ja alkoholista samassa reaktiovaiheessa ei tähän saakka ole kuvattu. Tämän me-netelmävaihtoehdon erityinen arvo on siinä, että hyvin alhaisissa lämpötiloissa ja veden suhteen isobuteenlylimäärällä saavutetaan lähes 100-prosenttinen reaktio veden kanssa tert-butyyl ialkohol1k s1, Ilman mainittavien määrien isobuteenioli-gomeerejä syntymistä. Edellä kuvatussa tert-butyylialkohol1-menetelmässä täytyy sitävastoin työskennellä isobuteenin suhteen ylimäärällä vettä, jotta pidetään pakollisten isobutee-niolIgomeerlen määrä alhaisena. Myöskin täytyy, riittävän tert-butyylIalkoholin reagoimisen saavuttamiseksi, työskennellä korkeassa lämpötilassa ja erottaa saatu tert-butyyllal-koholl vedestä, mikä aiheuttaa erittäin korkeat erotuskustan-nukset. Keksinnön mukaisen menetelmän erityisellä suoritusmuodolla kolonnin 19 pohjasta saatu tert-butyylialkoholipi-toinen eetteri-aikoholiseos voidaan erottaa tislausmenetelmlä käyttäen tert-butyyl1 rikasteeksi ja tert-butyyl1alkoholia sisältämättömäksi eetter1-alkoholiseokseksi.

Vielä yksi 1sobuteenipitoinen C -jaevirta yhdistetään mah- 4 dollisesti 1sopropyyl1 aikohol1 n ja sek-butyy1iaikoholin eet- teröinnistä 17 saatuihin C -hiilivetyjätevirtoihin ja näi- 4 den sisältämä isobuteeni eetteröidään katalyyttisesti metyylialkoholin kanssa niin, että Isobuteeni reagoi lähes kvantitatiivisesti metyyli-tert-butyylieetterlksi. Katalyyteiksi sopivat ja edellä kuvatut sulfonoldut, voimakkaasti happamat ioninvalhtohartsit. Eetteröinti suoritetaan vastaavasti nestefaasissa ki1ntokerrosreaktorissa 11. Lämpötilat ovat alueella 30-100°C, mielellään alueella 60-90°C, ja paineet 400-2400 kPa, mielellään 1000-2000 kPa. Eetteröinnissä 15 78676 käytetään metyylialkoholiyllmäärää, jotta isobuteeni saataisiin reagoimaan mahdollisimman täydellisesti. Moolisuhde metyylialkoholi: isobuteeni on yleensää alueella 1:1-2:1, mielellään alueella 1,1:1-1,5:1. Eetteröintireaktorista 11 poistuva virta koostuu pääosin metyyl1-tert-butyylieetteristä, 1sobutaanista, n-butaanista, buteeneista ja metyylialkoholista .

Metyyli-tert-butyylieetterin erottamiseksi johdetaan seos painetislauskolonni 1 n 13, jonka päästä poistetaan reagoimattomat C -hiilivedyt, n-butaani, isobutaani ja buteenit ja 4 johdetaan ne toiseen tislauskolonniin 18, jossa isobutaani erotetaan lopuista C -hiilivedyistä - n-butaani ja buteeni.

4

Isobutaani palautetaan dehydraukseen 7 ja pohjasta saatu n-butaani- ja buteeni johdetaan buteenin hydratointiin 20.

Ensimmäisen rekt1fioint1kolonnin 13 pohjasta saatu metyylialkoholi-eetteri seos tislataan toisessa painetislauskolonnissa 14 niin, että päästä saatu eetterl-metyylialkoholiaseotrooppi palautetaan eetteröinti 1 n 11 ja pohjasta poistetaan metyyli-tert-butyylieetteri 25-ssä. Tässäkään ei ole tarpeen tislata puhtaaksi metyyl1-tert-butyylieetteriksi asti, jos on takoi-tus valmistaa aikohol1-eetteriseos.

Keksinnön mukaisen menetelmän edullisen toteutustavan mukaan eetteröidään 1sobuteenipitoinen C -hi 111vetyseos metyylialkoholilla, joka on valmistettu retormoimal1 a kevyitä hiilivetyjä vesihöyryllä ja suorittamalla katalyyttinen synteesi alueella 4000-10 000 kPa olevassa paineessa ja alueella o 210-300 C olevassa lämpötilassa. Metyylialkoholisynteesissä käytetään syöttönä metaani- ja etaanipitoista jaetta, joka muodostuu öljynjalostuksessa syntyvistä kevyistä hiilivedyistä. Jos menetelmän puitteissa on tarkoitus valmistaa myös metyyl ialkohol ia, se poistetaan linjaa 23 pitkin.

16 78676

Metyyl1 ai koho!in eetterölnnln jälkeen erotettu, vain n- buteenla ja n-butaania sisältävä C -jae johdetaan buteenin 4 hydratointiin 20, jossa katalyyttisellä synteesillä alueella 2000-8000 kPa olevassa paineessa ja alueella 100-170° ole- o vassa lämpötilassa, mielellään 30-60 kPa:ssa ja 120-160 C: ssa, valmistetaan sek-butyylialkoholia. Katalyytteinä käytetään samoja voimakkaasti happamia ioninvaihtlmia kuin propee-nin hydratoinn1ssa. Syöttövirrassa käytetään yhtä buteenimoo-11a kohti 2-10 moolia, mielellään 3-6 moolia vettä. Tilavuus-nopeus litroina syöttöä per litraa katalyyttiä tunnissa on 0,1-15, mielellään 0,5-5. Näissä reaktio-olosuhteissa muuttuu 5-35 % käytetystä n-buteen1sta sek-butyyllalkohol1 k s 1 ja pieneksi määräksi di-sek-butyylieetteriä. Rekation loppuseokses-ta erotetaan kolonnin 21 pään kautta C -hiilivedyt tislaamalla ja osavirta johdetaan hydratointiin 20 ja pienempi osa-virta dehydraukseen 7. Sek-butyyllalkohol1 vesi seos, joka mahdollisesti yhdistetään eetteröldyn seoksen 17 vesipesussa syntyneeseen sek-butyyllalkohol1-isopropyyl1 aikoholi-vesi-seokseen, sekoitetaan mahdollisen tislaamalla tapahtuneen 1sopropyy1ialkohol1 a mahdollisesti sisältävän rikastuksen jälkeen sellaisen uuttoaineen kanssa, joka sopii sek-butyy-1 lalkoholi11 e ja 1sopropyyl1 aikoholi11 e, ei sekoitu veteen ja erottuu helposti mahdollisesti isopropyylialkoholia sisältävästä helposti erottuvasta orgaanisesta 11uottimesta. Keksin-nö erityisen toteutustavan mukaan käytetään tähän tarkoitukseen menetelmässä valmistettua n-buteeni- tai 1sobuteenipi- toista C -virtaa. Kun uuttoseos on erotettu orgaaniseksi 4 faasiksi ja vesifaasiksi, sisältää orgaaninen faasi 50-98 % muodostuneesta sek-butyyli-alkoholimäärästä ja 90-98 % di-sek- butyylieetterimäärästä ja mahdollisesti isopropyyliaikoholia.

Orgaanisesta faasista erotetaan C -hiilivedyt tislaamalla 4 ja palautetaan uuttovaiheeseen 16. Tislauskolonnin pohjasta saatu mahdollisesti Isopropyylialkoholia sisältävä sek-butyyl iaikoholi sekä muodostunut di-sek-butyylleetteri johdetaan eetteröinti 1 n 17.

17 78676

Edullisessa toteutustavassa käytetään uuttoon 20 isobuteeni- pitoista C^-jaetta. Tätä varten yhteen paino-osaan kolonnin 21 pohjasta otettua isopropyylialkoholia sisältävää vesi-sek- butyylialkoholiseosta sekoitetaan 2-10 paino-osaa C -jaetta 4 ja seos johdetaan uuttovaiheeseen 16, jossa kokonaisseos erotetaan vesifaasiksi ja orgaaniseksi faasiksi. Orgaaninen faasi sisältää 50-80 paino-% uuttoon johdetusta sek-butyy11 aiko-holista ja pienen määrän vettä ja mahdollisesti isopropyy-lialkoholia. Tislaamalla erotetaan pienen määrän vettä sisältävä sek-butyy1iaikoholia ja isobuteenia ja mahdollisesti isopropyylialkoholia sisältävästä koostuva seos, joka sisältää isobuteenin ja sek-butyylialkoholin ja mahdollisesti isopropyyliaikoholin eetteröinnin 17 vaatimina stökiometrisi-nä määrinä. Isopropyyli-tert-butyylieetteri-sek-butyyli-tert-butyylieetterin ohella halutaan valmistaa myös sek-butyy1ial-koholin ja isopropyylialkoholin seosta erotetaan orgaaninen faasi tislaamalla täydellisesti alkoholiksi ja isobuteenipi- toiseksi C -jakeeksi ja alkoholi poistetaan rektifiointiko-4 lonnin 26 pohjasta. Tässä tapauksessa johdetaan eetteröintiin 17 sek-butyylialkoholi-isopropyylialkoholiseos ja isobuteeni-pitoinen C -jae erillisinä syöttöinä. Uutossa erotettu ve-sifaasi palautetaan hydratointiin 20.

Uuttovalheen erotuskyvyn parantamiseksi voidaan kolonnin 21 pohjasta otettu mahdollisesti isopropyyliaikoholia sisältävä sek-butyylialkohollvesiseos erottaa ensin tislaamalla sek-butyyl ialkoholin suhteen rikastetuksi mahdollisesti isopropyyl ialkohol 1a sisältäväksi sek-butyyliaikohol1 vesi seokseksi ja, kuten edellä on kuvattu, käsitellä isobuteenipitoi sei 1 a C -jakeella. Rikastusaste voi olla jopa 80 paino-%. Mahdollisesti 1sopropyyllalkoholia sisältävän sek-butyylialkoholin uutolla tapahtuvaa erotusta varten yhteen paino-osaan sek bu- 18 78676 tyyl1 aikoholil 1 a rikastettua veslseosta sekoitetaan 0,5-5 paino-osaa 1sobuteenlpltoista C -jaetta ja seos johdetaan 4 uuttovalheeseen 20, jossa erotetaan 80-98 paino-* hydratoin-nlssa muodostuneesta sek-butyyllalkoholista sisältävä orgaaninen faasi. Vesi palautetaan taas hydratolntl1n. Isobuteeni- pltoisen C -jakeen tilalla voidaan uuttoalneena käyttää 4 1sobuteenista vapautetta, buteen1-2:ta ja n-butaan1a sisältävää C^-jaetta, jota on käytetty buteenln hydratoinn1ssa 20.

Esimerkki 1

Isobuteenia sisältävä hilllvetyseos, jonka koostumus on Ilmoitettu taulukon 1 sarakkeessa 1, saatettiin reagoimaan o 1sopropyyllalkohol1 n ja sek-butyyllalkoholin kanssa 40 C:s-sa ja isobuteenln höyrynpainetta korkeammassa paineessa, niin että tämä pysyi nestemäisenä, nimittäin 1600 kPa, niin, että käytettiin sellaista määrää Isobuteenlpitoista hl 111vetyjaet-ta, että moollsuhde Isobuteenl: isopropyylialkoholi: sek-butyyl 1 a 1 kohol 1 oli 1,5:0, 5:0,5. Katalyytillä (kauppatuote "Lewawlt SPC 118") täytettyyn reaktoriin syötettiin 5 paino-osaa h1111 vetyjaetta, 1sopropyyl1 aikohol1 a ja sek-butyylialkohol la sisältävää seosta tunnissa kuivatun katalyytin paino-osaa kohti. Mainitun lämpötilan säätöön käytettiin sopivaa esi 1ämm1tintä. Reaktiossa vapautuva lämpö poistettiin jääh-dyttlmen kautta. Reaktion loppuseoksesta poistettiin reagoimattomat hiilivedyt tislaamalla lähes kokonaan ja näin saavutettiin taulukon 1 sarakkeessa 2 Ilmoitettu koostumus. Reagoimattomien hiilivetyjen koostumus on Ilmoitettu taulukon 1 sarakkeessa 3.

Mainitun koostumuksen omaavasta stabiloidusta eetteri-alkoho-liseoksesta poistettiin 1sopropyyllalkoholi ja sek-butyylialkohol i lähes kokonaan pesemällä kahteen kertaan Mixer-Settler-laitteessa kolminkertaisella määrällä vettä. Vesipesun jäi- 19 78676 keen saadulla eetteri faasi 11 a oli taulukossa 1, sarakkeessa 4 ilmoitettu koostumus.

Taulukko 1

Paino-% 1 Paino-% 2 Paino-% 3 Paino-% 4

Propaani 0,4 - 0,4

Propeenl 0,1 - 0,1

Isobutaanl 34,6 0,3 45,0 0,3 n-butaani 15,8 0,4 19,1 0,4

Buteenl -1 14,4 0,3 17,2 0,2

Isopentaani 34,4 0,1 17,5 0,1

Buteeni-2 0,1 - 0,1

Isopentaani 0,3 0,1 0,3 0,1

Isopropyyl1- alkoholi - 2,9 - 0,2 sek-butyyl1- alkoholi - 6,2 - 1,9 tert-butyyl 1- alkoholl - 1,0 - 1,1

Isobuteenlol1go- meeri - 0,9 - 1,0

Isopropyyl1-tert- butyyl1 eetteri - 38,8 - 41,8 sek-butyyl1-tert- butyyl leetteri - 48,7 - 52,9

Esimerkki 2 1,25 moolia vettä, 1 mooli 1sopropyyliaikoholla ja 1 mooli sek-butyylialkoholia sisältävä seos saatettiin reagoimaan isobuteenipitoi seen taulukossa 2 sarakkeessa 1 annetun koostumuksen omaavan C -hiilivetyseoksen kanssa moolisuhteessa vesi: isopropyy1iatkoholi: sek-butyyliaikoholi: isobuteeni on 20 78676 1,25:1:1:4,74 kahdesta sarjaan asennetusta reaktorista koostuvassa reaktori systeemissä. Ensimmäisenä reaktorina oi 1 ohut putki reaktori, jonka slsähalkalsljän suhde pituuteen oli 1:30, toisen reaktorin s1sähalkais1jän suhde pituuteen oli 1:10. Katalyyttinä käytettiin volmakasti hapanta jonivaihtaja hartsia (kauppatuote "Lewawit SPC 118"). Ensimmäisen reaktorin o slsääntuloiämpötna oli 70 C, toisen reaktorin slsääntulo-.. o lämpötila 40 C. Paine pidettiin Isobuteenln höyrynpaineen yläpuolella siten, että C^-hi11ivetyseos esiintyi nestemäisenä, nimittäin 1600 kPa.

Katalyytillä täytettyyn reaktoriin syötettiin tunnissa kuivan katalyytin paino-osaa kohden 10,1 paino-osaa mainittua veden, Isopropanoolln, sek-butyyllalkoholin ja Isobuteenia sisältävän C -hii11vetyjakeen seosta. Reaktorissa 1 olevan kata-4 lyytin tilavuuden suhde vastaavaan tilavuuteen reaktorissa 2 oli 1:3. Mainitun lämpötilan säätämiseen käytettiin ennen ensimmäistä reaktoria sopivaa esi1ämm1tintä, ensimmäisen reaktorin jälkeen tai ennen toista rekatorla käytetään sopivaa jäähdytlntä. Reaktlolämpö poistettiin sopivan jäähdyttimen kautta. Reaktion 1oppuseoksesta poistettiin tislaamalla reagoimattomat hiilivedyt lähes kokonaan ja seoksella oli taulukossa 2 sarakkeessa 2 Ilmoitettu koostumus. Reagoimattoman hiilivedyn koostumus on annettu taulukon sarakkeessa 3.

21 78676

Taulukko 2

Paino-% 1 Paino-% 2 Paino-% 3

Propaani 4,7 - 6,0

Isobutaani 33,1 0,7 43,0 n-butaani 12,0 0,4 15,0

Buteeni-2 0,4 - 0,6

Buteeni-1 4,2 - 5,5

Isobuteeni 45,0 0,4 29,6

Isopentaani 0,6 0,7 0,2

Isopropyyli- alkoholi - 4,9 sek-butyyli- alkoholi - 8,0 tert-butyyli- alkoholi - 29,3

Isopropyyli-tert- butyyl ieetteri - 27,1 sek-butyyli-tert- butyyl ieetteri - 27,3 i sobuteenioli go- meeri - 0,8

Vesi - 0,2

Claims (10)

78676

1. Menetelmä isopropyyli-tert-butyylieetterin ja sek-butyyli-tert-butyylieetterin seoksen valmistamiseksi, joka seos voi sisältää isopropyylialkoholia ja/tai sek-butyylial-koholia ja/tai tert-butyylialkoholia, kevyiden hiilivetyjen seoksesta, joka sisältää propaania ja butaania, tunnettu siitä, että propaani- ja butaanijakeet erotetaan, n-butaani isomeroidaan, butaani ja propaani dehydrataan katalyyttisesti, butadieeni hydrataan selektiivisesti siten, että buteeni-1 muuttuu samanaikaisesti buteeni-2:ksi, propeeni pääasiallisesti propeenia ja propaania sisältävässä seoksessa saatetaan veden kanssa reagoimaan isopropyylialkoholiksi, osa dehyd-rausreaktioseoksen sisältämästä isobuteenista saatetaan reagoimaan isopropyylialkoholin ja takaisinkierrätetyn sek-butyylialkoholin seoksen kanssa, joka seos voi sisältää vettä, isopropyyli-tert-butyyli-eetterin ja sek-butyyli-tert-butyyli-eetterin seokseksi, pääasiassa buteeni-2:ta ja butaania sisältävän hiilivetyseoksen reagoimaton buteeni-2 saatetaan reagoimaan veden kanssa sek-butyylialkoholiksi ja tämä palautetaan eetteröintiin, kun taas reagoimattomat hiilivedyt pro-peenin ja buteeni-2:n hydrauksesta ja reagoimaton isobutaani eetteröinnistä palautetaan dehydrausvaiheeseen.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että propaanijae dehydrataan yhdessä butaanijakeen kanssa ja saadusta dehydrausreaktioseoksesta erotetaan jälleen C -jae. 3

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että isopropyyli-tert-butyyli-eetterin ja sek-butyyli-tert-butyylieetterin seos tuotetaan seoksesta, joka sisältää isopropyylialkoholia ja sek-butyylialkoholia ja nestemäistä isobuteenia happamien katalyyttien läsnäollessa o lämpötila-alueella 20-150, edullisesti 30-60 C, jolloin 0,5-10, edullisesti 1-3, moolia isobuteenia käytetään yhtä al-koholimoolia kohti. 78676

4. Minkä tahansa patenttivaatimuksista 1-3 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että reagoimattoman isopropyylial-koholin ja reagoimattoman sek-butyylialkoholin seos erotetaan käsittelemällä eetteröity reaktioseos vedellä.

5. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että sek-butyylialkoholin ja isopropyylial- koholin ja veden seos saatetaan happamien katalyyttien läs- o näollessa lämpötila-alueella 20-150, mielellään 30-80 Csssa, reagoimaan nestemäisen isobuteenin kanssa seokseksi, joka sisältää tert-butyylialkoholia sek-butyyli-tert-butyylieetteriä ja isopropyyli-tert-butyylieetteriä niin, että käytetty iso-buteenimäärä on sellainen, että yhtä vesimoolia kohti on 1-20 moolia isobuteenia ja yhtä alkoholimoolia kohti on 0,1-10 moolia isobuteenia.

6. Minkä tahansa patenttivaatimuksista 1-5 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että hydratoinnin reaktioseoksesta erotetaan isopropyylialkoholivesiseos rektifioimalla, tästä uutetaan isopropyylialkoholi käsittelemällä isobuteenipitoi- sella C -jakeella, tästä uutteesta tislataan isopropyylial-4 koholia ja isobuteenia sekä mahdollisesti vettä sisältävä seos ja se johdetaan eetteröintiin, kun taas isopropyylialko- holista vapautettu C -jae palautetaan uuttoon ja uutosta 4 saatu vesifaasi palautetaan hydratointiin.

7. Minkä tahansa patenttivaatimuksista 1-6 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että butaanijakeen isomeraatti jaetaan n-butaanijakeeseen ja isobutaanijakeeseen, n-butaanijae palautetaan isomerointiin ja isobutaanijae, johon on sisällytetty eetteröinnin jälkeen palautettu isobutaani ja hydra-tointivaiheista palautetut hiilivedyt, dehydrataan.

8. Minkä tahansa patenttivaatimuksista 1-7 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että hydratoinnista saadusta reaktioseoksesta erotetaan rektifioimalla veden ja sek-butyylial- 78676 koholin seos, tästä seoksesta uutetaan sek-butyylialkoholi käsittelemällä isobuteenipitoisella C -jakeella, tästä uut- 4 teestä tislataan pois sek-butyylialkoholia ja isobuteenia sekä mahdollisesti vettä sisältävä seos, joka johdetaan eette-röintiin, kun taas sek-butyylialkoholista vapautettu C -jae palautetaan uuttoon ja uutosta saatu vesifaasi pa-4 lautetaan hydratointiin.

9. Minkä tahansa patenttivaatimuksista 1-7 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että hydratoinnista saadusta reak-tioseoksesta uutetaan sek-butyylialkoholi pääasiassa n-butaanista ja buteeni-2:sta koostuvalla hiilivetyseoksella, tästä seoksesta tislataan mahdollisesti vettä sisältävä sek-butyylialkoholi, joka johdetaan eetteröintiin, kun taas sek-butyylialkoholista vapautettu hiilivetyseos palautetaan osaksi hydratointiin ja osaksi uuttoon ja uutosta saatu vesifaasi palautetaan hydratointiin*

10. Menetelmä isopropyyli-tert-butyylieetteriä, sek-butyyli-tert-butyylieetteriä ja metyyli-tert-butyylieetteriä sisältävien seosten tuottamiseksi, jotka seokset voivat sisältää isopropyylialkoholia ja/tai sek-butyylialkoholia ja/-tai tert-butyylialkoholia ja/tai metyylialkoholia kevyiden hiilivetyjen seoksesta, joka sisältää C^- ja C^-hiilive- tyjä C - ja C -hiilivetyjen lisäksi patenttivaatimuksen 1 3 4 mukaisesti, tunnettu siitä, että raaka-aineena käytetystä hiilivetyseoksesta erotetaan metaani ja etaani ja yhdistetään butaanin ja propaanin dehydrauksen aikana syntyvään metaanin, etaanin ja eteenin virtaan, tuotetaan metyylialkoholia reformoimalla katalyyttisesti tätä seosta sinänsä tunnetulla tavalla höyryllä paineessa 4 000 - 10 000 kPa ja lämpötila- o alueella 210-300 C, vielä reagoimatonta isobuteenia sisältävä C^-hiilivetyjae erotetaan eetteröinnistä poistuvasta seoksesta, joka sisältää isopropyylialkoholia, isopropyyli-tert-butyylieetteriä, sek-butyylialkoholia, sek-butyyli-tert-butyylieetteriä ja mahdollisesti tert-butyylialkoholia, tämä 78676 C -jae yhdistetään dehydrausreaktioseokseen sisältyvän iso-4 buteeniosuuden kanssa ja metyylialkoholi ja isobuteeni saatetaan reagoimaan sinänsä tunnetulla tavalla metyyli-tert-butyy-lieetterin muodostamiseksi.