FI78587C - Krets foer signalbehandling i en bildvisningsapparat. - Google Patents

Description

x 78587

Piiri signaalinkäsittelyä varten kuvannäyttölaitteessa

Keksinnön kohteena on piiri signaalinkäsittelyä varten kuvannäyttölaitteessa» joka piiri käsittää juova-5 signaalin käsittelyasteen juovasignaalin käsittelemiseksi vaakasuuntaista poikkeutusta varten ja äänisignaalin käsittelyasteen äänisignaalin käsittelemiseksi äänentoistoa varten, jolloin juovasignaalin käsittelyasteessa on tehonsyöttöliitin, joka on kytketty ensimmäiseen yksisuun-10 taisesti virtaajohtavaan elementtiin, ja äänisignaalin käsittelyasteella on liitin, joka on kytketty ensiksimainittuun liittimeen toisen yksisuuntaisesti virtaajohtavan elementin kautta, elementtien ollessa kytketty siten, että ne eivät voi olla johtavia samanaikaisesti.

15 Tällainen piiri on esitetty saksalaisessa patentti hakemuksessa nro 2 220 170. Tässä nykytekniikan mukaisessa piirissä kehitetään lukuisia syöttöjännitteitä piirissä vaakasuuntaista poikkeutusta varten. Yksi näistä jännitteistä viedään ensimmäisen yksisuuntaisesti virtaajoh-20 tavan elementin kautta ensimmäiselle liittimelle, joka on syöttöliitin juovasignaalin käsittelyasteelle, ja syöttö-jännite kohdistetaan suoraan verkkotasasuuntaajalla toiseen liittimeen, joka on äänisignaalin käsittelyasteen syöttöliitin, samalla kun toinen yksisuuntaisesti virtaa-25 johtava elementti, joka yhdistää nämä kaksi liitintä, ei ole johtava. Kuvannäyttölaitteen päällekytkemisen jälkeisenä asetusaikana ensimmäinen elementti ei kuitenkaan ole johtava, kun taas toinen elementti johtaa, jona aikana molempiin mainittuihin käsittelyasteisiin viedään syöttövir-30 ta verkkotasasuuntaajalta.

Keksinnön tarkoituksena on saada aikaan edellämainitun kaltainen piiri, jossa toisella liittimellä on kak-1 soistehtävä. Keksinnön mukaisesti piiri on tunnettu siitä, että piiri on sisällytetty integroituun piiriin, jolla on 35 kytkentäliittimet, joihin juovakäsittelyasteen tehonsyöttöliitin ja äänisignaalin käsittelyasteen liitin on sisäi- 2 78587 sesti kytketty, jolloin äänenkäsittelyasteen liitin on juovasignaalin käsittelyasteen syöttöliitin silloin, kun toinen yksisuuntaisesti virtaajohtava elementti on johtava ja ensimmäinen yksisuuntaisesti virtaajohtava elementti 5 ei ole johtava, ja äänitasoliitin äänisignaalin käsitte-lyastetta varten silloin, kun ensimmäinen yksisuuntaisesti virtaajohtava elementti on johtava ja toinen yksisuuntaisesti virtaajohtava elementti ei ole johtava, ja että äänisignaalin käsittelyaste käsittää syöttöliittimen.

10 Keksinnön mukaisesti on toisella liittimellä tehtä vä sekä juovasignaalin että äänisignaalin käsittelyastees-sa. Nämä vaiheet ovat hyvin erilaisia käsitellen toisistaan suuresti eroavia signaaleja, jotka missään tapauksessa eivät saa vaikuttaa toisiinsa. Näiden yhdistettyjen 15 toimintojen ansiosta voidaan integroidun piirin liityntöjen määrää vähentää. Toinen liitin ei ole syöttöliitin äänisignaalin käsittelyasteelle, mikä on mahdollista, koska tälle vaiheelle tuodaan syöttövirta eri liittimen kautta .

20 Piiri on edullisesti tunnettu siitä, että integroi dulla piirillä on ensimmäinen kytkentäliitin, joka on sisäisesti kytketty äänisignaalin käsittelyasteen syöttö-liittimeen ja ensimmäisen yksisuuntaisesti virtaajohtavan elementin kautta juovakäsittelyasteen tehonsyöttöliitti-25 meen ja ulkoisesti syöttöjännitepiiriin, ja myös toinen kytkentäliitin, joka on kytketty toiseen liittimeen. Tästä on seurauksena, että integroidun piirin ensimmäinen kytkentäliitin on syöttöliitin molemmille mainituille kä-sittelyasteille samalla, kun toisella kytkentäliittimellä 30 on edellä mainitut toiminnot.

Jos syöttöjännitepiiri käsittää verkkostasasuuntaa-jan, niin piiri on tunnettu siitä, että ensimmäinen kytkentäliitin on ulkoisesti kytketty verkkotasasuuntaajaan, kun taas toinen kytkentäliitin on ulkoisesti kytketty ää-35 nenvoimakkuuden asetuslaitteeseen. Jos sitävastoin syöt tö jännitepiiri muodostaa osan ulostuloasteesta, joka on 3 78587 kytketty juovasignaalin käsittelyasteen ulostuloon, niin silloin piiri on tunnettu siitä, että toinen kytkentälii-tin on ulkoisesti kytketty kytkentäasteeseen, jota pääte-aste ohjaa ja joka kytkee toisen kytkentäliittimen virta-5 lähteeseen, joka saadaan verkkojännitteestä silloin, kun toinen yksisuuntaisesti virtaa johtava elementti johtaa ja ensimmäinen yksisuuntaisesti virtaa johtava elementti ei johda, ja että kytkentäaste kytkee toisen kytkentäliittimen äänenvoimakkuuden asetuslaitteeseen, kun ensimmäinen yksisuun-10 taisesti virtaa johtava elementti johtaa ja toinen ei johda.

Piiri, jossa syöttöjännitepiiri muodostaa osan ulos-tulovaiheesta, jotka on kytketty juovasignaalin käsittely-asteen ulostuloon, ja jossa äänisignaalin käsittelyasteen ulostulo on kytketty äänipääteasteeseen, joka sisältää 15 äänenvoimakkuuden asetuslaitteen, on tunnettu siitä, että toinen kytkentäliitin on ulkoisesti kytketty virtalähteeseen, joka saadaan verkkojännitteestä. Tässä tapauksessa piiri on edullisesti tunnettu siitä, että äänisignaalin käsittelyaste sisältää vahvistimen äänisignaalin vahvista-20 miseksi, ja tämä vahvistin on astettu suurimmalle mahdolliselle vahvistukselle.

Keksintöä kuvataan seuraavassa lähemmin esimerkin valossa viitaten liitteenä oleviin piirroksiin. Niissä: kuviossa 1 on keksinnön mukaisen piirin ensimmäinen 25 sovellutus, kuviossa 2 on keksinnön mukaisen piirin toinen sovellutus , kuviossa 3 on keksinnön mukaisen piirin kolmas sovellutus , 30 kuviossa 4 on keksinnön mukaisen piirin osan yksi tyiskohtainen peruspiirikaavio, kuviossa 5 on keksinnön mukaisen piirin toisen osan yksityiskohtainen peruspiirikaavio.

Kuviossa 1 viitenumero 1 merkitsee integroitua pii-35 riä, joka sisältää useita osia kuvannäyttölaitteesta, esi merkiksi televisiovastaanottimesta. Eräs näistä osista on 4 78587 juovasignaalin käsittelyaste, jossa juovasignaali käsitellään tunnetulla tavalla vaakasuuntaista poikkeutusta varten kuvaputkella, jota ei ole kuvassa. Piiri 1 sisältää myös äänisignaalin käsittelyasteen 3, jossa äänisignaali 5 käsitellään tunnetulla tavalla äänen muodostamiseksi.

Asteen 2 ulotulosignaali kohdistetaan kytkentäliittimen B kautta juovapääteasteeseen 4, joka on piirin 1 ulkopuolella. Samalla tavalla asteen 3 ulostulosignaali viedään piirin 1 kytkentäliittimen D kautta äänipääteasteeseen 5, 10 joka on piirin 1 ulkopuolella.

Piirin 1 toinen kytkentäliitin A on kytketty asteen 3 signaaliliittimeen E. Asteen 2 liittimen E ja syöttö-liittimen F välille on järjestetty diodi D2, jolloin diodin D2 anodi on kytketty liittimiin A ja E ja katodi liit-15 timeen F. Diodin Dl anodi on kytketty kytkentäliittimeen C piirissä 1, kun taas katodi on kytketty liittimeen F. Liitin C on myös kytketty asteen 3 syöttöliittimeen G ja myös muiden osien syöttöliittimiin piirissä 1, ei kuvassa. Piirin 1 jokaisen eri osan joku piste on kytketty 20 piirin 1 liitimeen H, joka on kytketty maahan.

Kytkentäaste 6, jossa on vaihtokytkin, jonka pää-kytkin 7 on myös kytketty liittimeen A, on piirin 1 ulkopuolella. Juovapääteasteelta 4 tulevan signaalin ohjauksessa kytkin 7 voidaan kytkeä joko valintakytkimeen 8 tai 25 valintakytkimeen 9. Kytkin 8 on kytketty vastuksen 10 kautta tasavirtalähteen positiiviseen liittimeen, jonka negatiivinen liitin on kytketty maahan, ja jonka jännite VD, esimerkiksi 300 V, saadaan verkkovirrasta tasasuuntaa-

O

maila. Kytkin 9 on kytketty säädettävään vastukseen 11, 30 jonka toinen pää on kytketty maahan.

Kun kuvannäyttölaite laitetaan päälle, muodostuu jännite VD ja asteen 4 syöttöjännite, kun taas mitään jän-

O

nitettä ei vielä ole liittimellä C. Kytkentäaste 6 on siinä tilassa, jossa kytkimet 7 ja 8 on kytketty toisiinsa.

35 Tässä tilanteessa noin 6 mA:n virta virtaa liittimelle F vastuksen 10 ja diodin D2 kautta. Aste 2 sisältää juova- 5 78587 oskillaattorin, joka alkaa oskilloida sillä seurauksella, että kytkentäsignaali kohdistetaan asteeseen 4 liittimen B kautta. Tunnetulla tavalla aste 4 muodostaa juovan poik-keutusvirran ja myös korkean jännitteen kuvaputken viimei-5 selle anodille. Aste 4 muodostaa myös syöttöjännitteitä. Eräs näistä jännitteistä viedään liittimelle C piirin 1 osien syöttöjännitteeksi. Päällepanemista seuraavan ase-tusvaiheen jälkeen tällä jännitteellä on arvo, joka on riittävä mainittujen osien toimintaa varten, minkä seulo rauksena asteet 2 ja 3 saavat niille tarkoitetut signaalit. Aste 4 muodostaa myös vaiheen 5 syöttöjännitteen.

Sillä hetkellä, kun jännite liittimellä C tulee suuremmaksi kuin jännite liittimellä A, muuttuu diodi Dl johtavaksi aiheuttaen diodin D2 sulkemisen. Liittimet F 15 ja C on kytketty toisiinsa ja asteelle 2 syötetään jännitettä liittimellä C. Asteelle 3 syötetään myös tämä jännite. Tässä lopullisessa tilassa kytkentäastetta 6 ohjaa nyt pääteaste 4 siten, että kytkimet 7 ja 9 kytketään toisiinsa kiinni. Vaihe 3 on järjestetty siten, että vastuk-20 sen 11 avulla, joka on nyt kytketty liittimeen E, voidaan järjestää äänenvoimakkuuden säätö.

Edelläolevasta käy ilmi, että asetusvaiheen aikana liitin A on kytketty asteen 2 syöttöliittimeen F antamaan syöttövirtaa tälle asteelle, jonka aikana tällä virralla 25 ei ole mitään vaikutusta asteelle 3. Asetusvaiheen jälkeen ovat liittimet A ja F kytkettyjä toisiinsa ja eristettyjä toisistaan, ja liitin A on äänenvoimakkuuden liitin liittimelle D menevän äänisignaalin amplitudin määräämistä varten. Äänenvoimakkuus voidaan asettaa jollakin 30 tunnetulla tavalla, joka on erilainen kuin säädettävän vastuksen avulla tapahtuva, esimerkiksi säädettävän jännitteen avulla.

Kuviossa 1 esitetty rakenne pätee siinä tapauksessa, että syöttöjännite vaiheelle 2 muodostetaan juova-35 pääteasteessa 4, joka vaatii ulkoisen kytkentäasteen 6. Kuviossa 2, jossa niille osille, jotka ovat samat kuin 6 78587 kuviossa 1, on annettu samat viitenumerot, on toteutus, jossa syöttöjännitteet asteelle 2 ja myös piirin 1 muille osille sekä asteille 4 ja 5 on muodostettu syöttöjännite-piirissä 12, joka on kytketty verkkojännitteeseen. Kuvios-5 sa 2 piiri 1 on täysin samanlainen kuin kuvion 1 piiri 1. Liitin A on kytketty äänenvoimakkuuden asetuslaitteeseen, esimerkiksi vastukseen 11, kun taas liitin C on kytketty piiriin 12. Kuviossa 2 ei ole mitään asettumisilmiötä ja liittimen A ainoa tehtävä on säätää äänevoimakkuutta.

10 Tässä kyseisen liittimen jännite on aina pienempi kuin liittimellä C oleva jännite siten, että diodi Dl on jatkuvasti johtavassa tilassa, kun taas diodi D2 pysyy ei-johtavana.

Kuvioiden 1 ja 2 integroitu piiri voidaan vaihto-15 ehtoisesti kytkeä kuten kuviossa 3 on esitetty. Kuviossa 3 syöttöjännitteet vaiheille 2, 3 ja 5 on jälleen muodostettu pääteasteessa 4. Ero kuvioon 1 nähden on se tosiseikka, että liitin A on kytketty vastukseen 10 ilman kytkimen lisäämistä, jolloin tämän vastuksen toinen pää 20 on kytketty jännitteeseen V_. Asettautumisaikana aste 2

D

saa syöttövirtansa liittimen A ja diodin D2 kautta, kun taas jännite liittimellä A ei vaikuta asteeseen 3. Aset-tautumisajän jälkeen jännite liittimellä C muodostaa piirin 1 eri osien syöttöjännitteen. Aste 3 on järjestetty 25 siten, että liittimellä D olevan äänisignaalin amplitudilla on suurin mahdollinen arvo, kun taas äänenvoimakkuuden säätö tapahtuu sopivalla järjestelyllä. Säädettävä potentiometri 13 voidaan esimerkiksi kytkeä liittimen D ja maan välille, jolloin liikkuva kosketin on kytketty as-30 teen 5 sisäänmenoon. Edelläolevasta käy ilmi, että kuvion 3 tapauksessa liittimellä A ei ole muuta tarkoitusta kuin muodostaa asteen 2 syöttö asettautumisvaiheen aikana. Sekä kuviossa 1 että kuviossa 3 vastus 10 on virtalähde aloitusvirran syöttämiseksi asteelle 2.

35 Kuviossa 4 on yksityiskohtainen kytkentäkaavio edellisten kuvioiden äänisignaalin käsittelyasteelle 3.

7 78587

Kolmen vastuksen 21, 22 ja 23 sarjajärjestely on kytketty liittimen E, joka on kytketty liittimeen A, ja maan välille liittimen H kautta. Vastusten 21 ja 22 välinen liitoskohta on kytketty diodin 24 katodille, jonka diodin 24 5 anodi on kytketty npn-transistorin 25 kollektorille. Transistorin 25 kanta on kytketty npn-transistorin 26 kollektorille ja zener-diodin 27 katodille, jonka anodi on kytketty maahan. Transistorin 26 kanta on kytketty kahden muun pnp-transtorin 28 ja 29 kannoille, diodin 30 katodil-10 le ja npn-transistorin 31 kollektorille, jonka emitteri on kytketty vastusten 22 ja 23 välisen liitoksen kohdalle. Transistorin 25 kollektori, diodin 30 anodi ja tran-sistoreiden 26, 28 ja 29 emitterit on kytketty liittimeen C. Transistorin 28 kollektori on kytketty transistorin 15 31 kannalle, pnp-transistorin 32 emitterille ja npn-tran sistorin 33 emitterille samalla kun transistorin 29 kollektori on kytketty vastukseen 34 ja vastukseen 35. Transistorin 32 kollektori ja vastuksen 34 toinen pää on kytketty maahan, kun taas transistoreiden 32 ja 33 kannat 20 on kytketty toisiinsa ja vastusten 36 ja 37 väliseen liitoskohtaan, joka muodostaa jännitteenjakajan liittimen G ja maan välille. Aste 3 sisältää myös npn-transistorin 38, jonka kollektori on kytketty vastusten 22 ja 23 väliseen liitoskohtaan vastuksen 39 kautta, ja jonka kanta 25 on kytketty siihen vastuksen 35 päähän, jota ei ole kytketty transistoriin 29, kun taas emitteri on kytketty maahan. Kahden diodin 40 ja 31 sarjajärjestely on kytketty liittimen A-F väliin. Nämä diodit johtavat suunnassa A:sta F:ään ja niiden tehtävä on sama kuin diodin D2 ku-30 vioissa 1, 2 ja 3. Samalla tavalla kahden diodin 42 ja 43 sarjajärjestely on kytketty liittimen C ja F välille. Nämä diodit johtavat suunnassa C:stä F:ään ja niillä on sama tehtävä kuin diodilla Dl kuvioissa 1, 2 ja 3.

Lisäksi liittimeen E on kytketty pnp-transistorin 35 44 kanta, jonka kollektori on kytketty maahan, kun taas emitteri on kytketty diodin 45, jolla on sama johtamis- 8 78587 suunta, ja vastuksen 46 kautta vastukseen 47 ja npn-tran-sistorin 48 kantaan. Transistorin 48 emitteri on kytketty npn-transistorin 49 emitteriin ja virtalähteeseen 50. Transistorin 48 kollektori on kytketty liittimeen D ja 5 vastukseen 51, jonka toinen pää on kytketty liittimeen G. Npn-transistorin 52 kollektori ja transistorin 49 kollektori on myös kytketty liittimeen G. Transistorin 52 emitteri on kytketty vastukseen 53, jonka toinen pää on kytketty transistorin 49 kantaan ja transistorin 47 10 siihen liityntään, joka ei ole kytketty transistoriin 48. Vastus 54 on järjestetty transistorin 49 kannan ja maan väliin, ja vastus 55 on järjestetty transistorin 52 kannan ja liittimen G väliin, kun taas zener-diodien 56 ja 57 sarjajärjestely on kytketty transistorin 52 kannan ja 15 maan väliin. Tässä tilanteessa diodin 56 katodi on kytketty transistorin 52 kantaan ja diodin 57 katodi on kytketty maahan. Lopuksi äänisignaalilähde 58 on asetettu lähteen 50 ja maan välille. Lähde 58 edustaa esimerkiksi äänidemodulaattoria, joka muodostaa piirin 1 osan.

20 Liitin A muodostaa aloitustoiminnon asteelle 2, jos virtaa tuodaan tälle liittimelle. Siinä tapauksessa syöttövirta tulee liittimelle F diodien 40 ja 41 kautta. Virta kulkee myös vastusten 21, 22 ja 23 kautta ja aiheuttaa sellaisen jännitteen putoamisen, että transistoria 44 25 pidetään johtamattomassa tilassa. Jännitettä ei ole liittimellä G, diodit 42 ja 43 eivät johda, eikä liittimellä D ole mitään äänisignaalia. Vastusten 21, 22 ja 23 arvot ja vastusten 36 ja 37 arvot on valittu siten, että kun jännite liittimellä C kasvaa, transistori 31 ei pysty joh-30 tamaan, jonka seurauksena transistorit 25, 26, 28 ja 29 eivät myöskään johda. Transistorin 52 emitteri nousee korkealle. Koska transistori 44 pysyy johtamattomana, on transistorin 48 kannalla suurempi jännite kuin transistorin 49 kannalla, joka ei ole johtava, ja transistorin 48 35 vahvistus on maksimissaan. Näissä olosuhteissa tulee äänisignaali, jonka amplitudi on suurin mahdollinen, liitti- 9 78587 melle D. Tässä esitetyssä tilanteessa mitään muutosta ei tapahdu sen jälkeen, kun jännite liittimellä C on saavuttanut lopullisen arvonsa. Diodien 42 ja 43 ansiosta aloi-tusvirralla ei ole mitään vaikutusta niihin asteisiin, 5 jotka saavat syöttöjännitteensä liittimen C kautta.

Liittimellä A on äänenvoimakkuuden asetustoiminto, mikäli säädettävä vastus on kytketty siihen, kun taas jännitteellä liittimellä C on arvo, joka on esimerkiksi 9,5 ja 13,5 V:n välillä. Vastusten 21, 22, 23, 36 ja 37 10 arvojen valinnan takia transistori 31 johtaa, jonka seurauksena myös transistorit 25, 26, 28 ja 29 johtavat. Transistorit 32 ja 33 varmistavat, että jännite transistorin 31 kannalla ei voi pudota alle tietyn ennaltamäärä-tyn arvon, eikä se voi tulla suuremmaksi kuin joku toinen 15 ennaltamäärätty arvo, mikä varmistaa sen, että transistori 31 johtaa varmasti millä tahansa säädettävän vastuksen arvolla. Transistoria 38 käytetään samaan tarkoitukseen. Tämän transistorin avulla vastus 39 on kytketty rinnakkain vastuksen 23 kanssa, mikä vähentää jännitettä transisto-20 rin 31 emitterillä. Tämä jännite on verrannollinen jännitteeseen vastuksien 21 ja 22 välisellä yhteyskohdalla, jonka jännitteen määrää zener-diodi 27 . Edelläesitetystä käy ilmi, että säädettävän vastuksen kytkemisellä on seurauksena mainitulla liitoskohdalla oleva jännite, jon-25 ka arvo on sellainen, että transistorin 48 vahvistus on säädettävissä, ja joka lisäksi käyttäytyy kunnollisesti lämpötilamuutosten ja/tai syöttöjännitteen muutosten suhteen vastaten jännitteen muutoksia transistorin 49 kannalla. Lämpötilakäyttäytymistä on parannettu lisää diodien 30 24 ja 45 avulla. Jännite transistorin 44 kannalla ja vas taavasti tämän transistorin emitterivirta määräytyvät säädettävän vastuksen arvon valinnasta. Tämä asettaa transistorin 48 vahvistuksen. Säädettävä vastus, vastus 11 kuvioissa 1 ja 2, vastaavasti hoitaa äänenvoimakkuuden 35 asetuksen. Sen arvo ja myös vastusten 21, 22 ja 23 arvot on valittu siten, että jännite transistorin 44 kannalla 10 78587 voidaan säätää välille 0 - 3 V. On ilmeistä, että säädettävä vastus voidaan korvata jännitteellä, jota voidaan säätää välillä 0 - 3 V.

Kuviossa 5 on kytkentävaiheen 6 mahdollinen toteu-5 tus, joka poikkeaa hieman kuvion 1 periaatteesta. Tässä vastus 10 on järjestetty jännitteen νβ tuottavan lähteen ja liittimen A välille. Npn-transistorin 61 kollektori on kytketty liittimeen A, emitteri vastukseen 62, ja kanta vastukseen 63 ja vastukseen 11. Vastuksen 63 toinen pää 10 on kytketty liittimeen C ja sopivaan asteen 4 pisteeseen, kun taas ne vastusten 62 ja 11 päät, jotka ovat transistorista 61 poispäin, on kytketty maahan. Jos asteen 4 mainitussa pisteessä ei ole jännitettä, niin transistori 61 ei johda ja aloitusvirta astetta 2 varten kulkee liitti-15 meen A vastuksen 10 kautta. Jos mainitussa pisteessä ja siten myös liittimellä C todella on jännite, niin transistori 61 johtaa, tarkemmin sanottuna siihen määrään, joka on riippuvainen vastuksen 11 arvosta. Tämä arvo on asetettu siten, että jännite liittimellä A on säädetty 20 olennaisesti välille 0 - 3 V.

On syytä huomata, että jännite pisteessä A on korkea silloin, kun jännitettä lisätään liittimellä C, millä on seurauksena, että transistorin 48 vahvistus on silloin maksimissaan, minkä jälkeen vahvistus tulee säädettäväk-25 si. Jotta estettäisiin, että muodostetulla äänellä ei hetken ajan ole liian korkeaa intensiteettiä, on suositeltavaa, että aste 5 ei välittömästi vahvista äänisignaalia. Tämä voidaan saada aikaan aiheuttamalla vaiheen 5 syöttö-jännitteen nousu myöhemmin kuin jännitteen liittimellä C. 30 Tätä tarkoitusta varten voidaan asettaa viive-elementti esimerkiksi RC-verkko yksinkertaisella tavalla liittimen C ja asteen 5 syöttöliittimen välille, mikä varmistaa, että aste 5 ei vahvista, ennenkuin aste 6 on kytketty.

On selvää, että vaiheen 6 rakenne voi olla erilai-35 nen kuin se, mikä on kuviossa 5, ja että aste 3 voidaan rakentaa eri tavalla, kuin kuviossa 4 on esitetty. Aste li 11 785 8 7 3 voi esimerkiksi sisältää kaksitilaisen elementin transistorin 44 kannan jännitteen ohjausta varten, joka kaksi-tilainen elementti on tietyssä tilassa, kun aloitusvirta kulkee, kun taas toinen tila on vallalla, kun liittimellä 5 A on äänenvoimakkuuden säätötoiminta. On myös selvää, että tavat, joilla asteet 2, 4 ja 5 on rakennettu, eivät ole keksinnön kannalta olennaisia. Tämä sama pätee niiden osien lukumäärään ja luonteeseen, jotka on sisällytetty piiriin 1; toisin sanoen, on mahdollista, että aste 5 on 10 osittain tai kokonaan integroidun piirin osa.

Claims (9)

1. Piiri signaalinkäsittelyä varten kuvannäyttölait-teessa, joka piiri käsittää juovasignaalin käsittelyas- 5 teen (2) juovasignaalin käsittelemiseksi vaakasuuntaista poikkeutusta varten ja äänisignaalin käsittelyasteen (3) äänisignaalin käsittelemiseksi äänentoistoa varten, jolloin juovasignaalin käsittelyasteessa (2) on tehonsyöttö-liitin (F), joka on kytketty ensimmäiseen yhdensuuntai-10 sesti virtaajohtavaan elementtiin (D^), ja äänisignaalin käsittelyasteella (3) on liitin (E), joka on kytketty ensiksi mainittuun liittimeen toisen yksisuuntaisesti virtaa-johtavan elementin (D2) kautta, elementtien (D^,Ö2) ollessa kytketty siten, että ne eivät voi olla johtavia saman-15 aikaisesti, tunnettu siitä, että piiri on sisällytetty integroituun piiriin (1), jolla on kytkentäliit-timet, joihin juovakäsittelyasteen (2) tehonsyöttöliitin (F) ja äänisignaalin käsittelyasteen liitin (E) on sisäisesti kytketty, jolloin äänenkäsittelyasteen liitin on 20 juovasignaalin käsittelyasteen syöttöliitin silloin, kun toinen yksisuuntaisesti virtaajohtava elementti (D2) on johtava ja ensimmäinen yksisuuntaisesti virtaajohtava elementti (D^) ei ole johtava, ja äänitasoliitinäänisignaalin käsittelyastetta varten silloin, kun ensimmäinen yksisuuntai-25 sesti virtaa johtava elementti (D^ on johtava ja toinen yksisuuntaisesti virtaa johtava elementti (D2) ei ole johtava, ja että äänisignaalin käsittelyaste (3) käsittää syöttöliittimen (G).

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen piiri, tunnettu siitä, että integroidulla piirillä on ensimmäi- 30 nen kytkentäliitin (C), joka on sisäisesti kytketty äänisignaalin käsittelyasteen syöttöliittimeen (G) ja ensimmäisen yksisuuntaisesti virtaajohtavan elementin (D^) kautta juovasignaalin käsittelyasteen (2) tehonsyöttöliit-timeen (F) ja ulkoisesti syöttöjännitepiiriin, sekä myös 35 toinen kytkentäliitin (A), joka on kytketty äänisignaalin käsittelyasteen liittimeen. i3 78587

3. Patenttivaatimuksen 1 mukainen piiri, jossa syöt-töjännitepiiri sisältää verkkotasasuuntaajän, tunnet-tu siitä, että ensimmäinen kytkentäliitin (C) on ulkoisesti kytketty verkkotasasuuntaajaan (V_), kun taas toinen D 5 kytkentäliitin (A) on ulkoisesti kytketty äänenvoimakkuuden asetuslaitteeseen (11).

4. Patenttivaatimuksen 2 mukainen piiri, jossa syöttö jännitepiiri muodostaa osan pääteasteesta (4), joka on kytketty juovasignaalin käsittelysasteen (2) ulostuloon, 10 tunnettu siitä, että toinen kytkentäliitin (A) on ulkoisesti kytketty kytkentäasteeseen (6), jota pääte-aste (4) ohjaa ja joka kytkee toisen kytkentäliittimen virtalähteeseen (V_, 10), joka saadaan verkkojännitteestä D silloin, kun toinen yksisuuntaisesti virtaajohtava ele-15 mentti (D2) johtaa ja ensimmäinen yksisuuntaisesti virtaa-johtava elementti (D^) ei johda, ja että kytkentäaste (6) kytkee toisen kytkentäliittimen äänenvoimakkuuden asetus-laitteeseen (11), kun ensimmäinen yksisuuntaisesti virtaa-johtava elementti (D^) johtaa ja toinen (D2) ei johda.

5. Patenttivaatimuksen 3 tai 4 mukainen piiri, tunnettu siitä, että äänisignaalin käsittelyaste (3) sisältää jännitelähteen (25, 27), joka kehittää jännitteen sen liittimeen (E), kun äänenvoimakkuuden asetus-laite (11) on kytketty toiseen kytkentäliittimeen (A), 25 jolloin jännitelähde ei muutoin ole toiminnassa, ja että muodostetulla jännitteellä on sellainen arvo, että vahvistimen (48,49) vahvistus äänisignaalin käsittelyas-teessa on säädettävä.

6. Patenttivaatimuksen 5 mukainen piiri, t u n -30 n e t t u siitä, että äänisignaalin käsitelyaste (3) lisäksi sisältää transistorin (31) jännitelähteen saattamiseksi toimintaan, kun se on kytketty äänenvoimakkuuden asetuslaitteen (11) toiseen kytkentäliittimeen (A) jännitelähteen saattamiseksi toimimattomaksi vastakkaisessa 35 tapauksessa. 14 785 87

7. Patenttivaatimuksen 2 mukainen piiri, jossa syöt-töjännitepiiri muodostaa osan pääteasteesta (4), joka on kytketty juovasignaalin käsittelyasteen (2) ulostuloon, ja äänisignaalin käsittelyasteen (3) ulostulo on kytketty 5 äänipääteasteeseen, joka sisältää äänenvoimakkuuden ase-tuslaitteen, tunnettu siitä, että toinen kytken-täliitin (A) on ulkoisesti kytketty virtalähteeseen, joka saadaan verkkojännitteestä.

8. Patenttivaatimuksen 7 mukainen piiri, t u n - 10. e t t u siitä, että äänisignaalin käsittelyaste sisältää vahvistimen (48, 49) äänisignaalien vahvistamiseksi, ja että tämä vahvistin on asetettu suurimmalle mahdolliselle vahvistukselle.

9. Patenttivaatimuksen 4 mukainen piiri, jossa ää-15 nisignaalin käsittelyasteen ulostulo on kytketty äänipääteasteeseen, tunnettu siitä, että viive-elementti on kytketty ensimmäisen kytkentäliittimen (C) ja äänen ulostuloasteen (5) syöttöliittimen välille. is 7 8587