FI78278B - Foerfarande foer framstaellning av vanadiumpentoxid. - Google Patents

Description

1 78278

Menetelmä vanadiumpentoksidin valmistamiseksi

Esillä oleva keksintö liittyy kemiaan ja metallurgiaan, tarkemmin sanottuna vanadiumpentoksidin valmistusmenetelmiin, joita voidaan käyttää vanadiumlejeerinkien, kovettimien ja katalysaattoreiden valmistuksessa. Perusraaka-aineina vanadiumpentoksidin valmistuksessa ovat vanadiumia sisältävät kuonat, joita syntyy titanomagnetiittimalmien, jotka sisältävät 0,5-2 paino-% vanadiumia, metallurgiassa.

Neuvostoliitossa on kehitetty ja hyödynnetty kaupallisesti titanomagnetiittimalmin kattava käsittelymenetelmä, jossa tästä malmista samalla otetaan talteen rauta ja vanadium pyrometallurgisella menetelmällä. Samanlaista kaavaa käytetään titanomagnetiittimalmien käsittelyyn EAT:ssa ja Kiinassa (vrt. K. M. Sokolova: "Manufacture and Consumption

Abroad", "Chermetinformatsija"-instituutin tiedotuslehti, 1981, n:o 10 (894), s. 3-15). Tämän menetelmän mukaan tita-nomagnetiittimalmit muutetaan vanadiumia sisältäväksi raudaksi, joka sitten jalostetaan edelleen hapettamalla jollakin kaasumaisella hapetusaineella konverttereissa teräkseksi ja vanadiumkuonaksi. Saatu vanadiumkuona on lähtöaineena vanadiumpentoksidin valmistuksessa.

Menetelmä, jolla vanadiumpentoksidia valmistetaan konvertte-rikuonasta, käsittää seuraavat vaiheet: kuonan valmistami nen kalsinointia varten (murskaaminen, jauhaminen, erottaminen, sekoittaminen johonkin reagenssiin), hapettava kalsi-nointi, kalsinoidun panoksen uuttaminen jollakin liuottimel-la (vedellä, happojen ja emästen liuoksilla), vanadiumpentoksidin saostaminen liuoksista, saadun vanadiumpentoksidin kuivaaminen, sulattaminen ja rakeistaminen.

Muissa menetelmissä vanadiumpentoksidin valmistamiseksi roscoeliitistä, carnotiitista, patroniitista ja monimetalli-malmeista, bauksiitista ja fosforiiteista noudatetaan olennaisesti tämän kaavan päävaiheita.

2 78278

Yksinkertaisin suoritusmuoto hydrometallurgisesta menetelmästä vanadiumin talteenottamiseksi titanomagnetiiteista on kehitetty ja toteutettu Suomessa (vrt. N.L. Lyakishev et ai.: "Vanadium in Ferrous Metallurgy", Moskova, Metallur-gizdat, 1983, s. 192). Pieni määrä pii- ja kalsiumoksideja lähtömalmissa antaa mahdollisuuden saada rauta-vanadiumkon-sentraatti, joka sisältää painoprosentteina: 67-67,7 Fe, 0,58 Si02» 2,8 Ti02, 0,98-1,12 V2O5, 0,2 CaO. Tästä kon-sentraatista vanadium otetaan talteen jättämällä pois pyro-metallurginen rikastusvaihe. Tämä tunnettu menetelmä perustuu pääasiassa soodaa sisältävien (2%) pellettien hapettavaan pasutukseen ja siitä johtuvaan natriumvanadaatin tuotantoon, josta tavanomaisten toimenpiteiden (saostuksen, pesun, kuivaamisen, sulatuksen) jälkeen saadaan tuote, joka sisältää 95 % tai enemmän vanadiumpentoksidia; vanadium-saannon aste on 77,5 %. Tämä menetelmä on kuitenkin ainutlaatuinen, mitä tulee lähtökoostumuksen sopivuuteen proses-sivaatimuksiin. Useimmissa tapauksissa titanomagnetiiteis-sa on suurempia kalsiumoksidi- ja piidioksidipitoisuuksia, mistä syystä tällaista tekniikkaa ei voida käyttää niiden käsittelyyn.

Tätä tapausta varten on kehitetty menetelmä vanadiumpentok-sidin valmistamiseksi vanadiumia sisältävästä konvertteri-kuonasta, jossa valmistetaan vanadiumia sisältävä lähtökuo-na kalsinointia varten, se pasutetaan jonkin reaktiolisäai-neen läsnäollessa, pasutettu panos uutetaan, saatu vanadium-liuos erotetaan kakusta, vanadiumpentoksidi saostetaan, kuivataan ja sulatetaan (vrt. N.P. Lyakishev et ai.: "Vanadium in Ferrous Metallurgy", Moskova, "Metallurgizdaf’-kustannus-yhtiö, 1983, s. 31). Tällä tavoin vesiliuokseen saadaan uutetuksi 65-85 % vanadiumia. Liuokseen siirtyy kuitenkin vanadiumin lisäksi aluminaatteja, titanaatteja ja silikaatteja, jolloin muodostuu liukoinen lasi, joka hydrolysoidaan, jolloin syntyy kolloidinen saoste. Tämä huonontaa massan suodatusta ja jättää lopulliseen vanadiumpentoksidiin epäpuhtauksiksi piin, alumiinin ja muiden alkuaineiden okside- 3 78278 ja. Tällä tavoin valmistettu tuote sisältää 80-85 % ja parhaimmillaan 87-88t0 % vanadiumpentoksidia. Tässä menetelmässä joudutaan, jotta vanadiumista saadaan hyvä vanadium-pentoksidisaanto, huolehtimaan siitä, että monet lähtöaineita ja menetelmää kokonaisuudessaan koskevat parametrit ovat optimaalisia. Niinpä vanadiumkuonan ominaisuuksien koskien sen kemiallista ja mineraalikoostumusta, hiukkaskokoa, huokoisuutta, mekaanista lujuutta, tiheyttä ja senkaltaisia piirteitä tulisi olla hyvät, kun sitä käsitellään pasutusta varten (erotetaan faaseihin, jauhetaan), pasutuksen aikana (sintrautumiskyvyn alentuminen), uutettaessa (vanadiumuutok-sen pieneneminen, lietteen parempi suodattuvuus). Tästä syystä lähtöpanoksen ja vanadiumkuonan kunnollinen valinta on hyvin tärkeää.

Tämän keksinnön tavoitteena on valmistaa vanadiumpentoksidia sellaisesta panoksesta, joka mahdollistaa puhtaampien vanadiumia sisältävien liuosten saamisen ja lopputuotteen laadun paranemisen.

Tähän tavoitteeseen päästään vanadiumpentoksidin valmistusmenetelmällä, jossa valmistetaan panos sekoittamalla vana-diumkuonaa ja soodaa, tämä panos kalsinoidaan hapettavassa ilmakehässä, kalsinoitu panos uutetaan, saatu vanadiumliuos erotetaan kakusta ja vanadiumpentoksidi saostetaan tästä liuoksesta, ja menetelmä on tunnettu siitä, että panos valmistetaan sekoittamalla 10-40 paino-% soodaa ja 60-90 pai-no-% vanadiumkuonaa, jolla on seuraavanlainen koostumus pai-noprosentetteina: - kalsiumoksidia 3-40 - magnesiumoksidia 2-15 - vanadiumoksidia 14-30 - piidioksidia 12 - 32 - raudan, titaniumin, kromin, mangaanin, aluminiumin ja fosforin oksideja loppuosa, Λ 78278 painosuhteen S1O2 : (CaO + MgO) ollessa 0,75-0,85.

Tämän menetelmän erään suoritusmuodon mukaan panokseen, joka sisältää edellä mainitun vanadiumkuonan ja soodan, lisätään 3-15 paino-% kakkua, joka saadaan kalsinoitua panosta uutettaessa.

Tämä keksintö antaa mahdollisuuden lisätä vanadiumin saantoa panoksesta lopputuotteeseen 1-2 %:lla ja nostaa vana-diumpitoisten vesiliuosten suodattuvuus 5-10-kertaiseksi.

Keksinnön mukainen menetelmä selitetään seuraavassa yksityiskohtaisesti .

Vanadiumpentoksidin valmistamiseen käytetään vanadiumkuo-naa, joka saadaan, kun vanadiumpitoisesta raudasta poistetaan ilmaa jollakin hapettavalla aineella happikonvertte-reissa, joissa käytetään magnesium- ja/tai kalsiumpitoisia aineita sulatusaineena.

Vanadiumkuonalla on seuraava koostumus paino-prosentteina: - kalsiumoksidia 3-40 - magnesiumoksidia 2-15 - vanadiumoksidia 14 - 30 - piidioksidia 12 - 32 - loppuosa raudan, titaniumin, kromin, mangaanin, aluminiu-min ja fosforin oksideja.

Edellä mainitut oksidit valitaan edellä tarkennetuissa rajoissa siten, että painosuhde S1O2 : (CaO + MgO) on kuonas sa 0,75-0,85. Tämä piidioksidin suhde kalsium- ja magne-siumoksidien yhteismäärään kuonassa helpottaa termodynaami-sesti stabiilimpien ja pysyvämpien silikaattien muodostumista, jotka, kun kalsinoitua panosta uutetaan vedellä, mahdollistavat sellaisten liuosten aikaansaamisen, jotka sisältävät vähän piitä, mangaania ja muita alkuaineita olevia epä- 5 78278 puhtauksia. Lisäksi edellä mainittu suhde SiO : (CaO +

MgO) antaa mahdollisuuden pienentää olennaisesti suurta sus-pensionmuodostusintensiteettiä, joka on ominaista tunnetun tekniikan mukaisille menetelmille ja alentaa vanadiumin saantoastetta.

Edellä mainitun koostumuksen omaava vanadiumkuona jauhetaan ja sekoitetaan soodaan seuraavina suhteina, jotka on ilmaistu paino-prosentteina: - soodaa 10 - 40 - vanadiumkuonaa 60 - 90.

Nämä panoksen aineosien eli vanadiumkuonan ja soodan määrät määrää se seikka, että kun soodan määrä panoksessa on vähemmän kuin 10 paino-%, vanadiumin saantoaste kalsinoidusta panoksesta liuokseen ei ylitä 60 %, jolloin tarvitaan jokin lisätalteenottovaihe, kuten hapan uuttovaihe, jonka tuloksena lopputuotteessa on vähemmän epäpuhtauksia, kuten esimerkiksi mangaania ja fosforia. Suurempi soodan määrä kuin 40 % panoksessa on epätarkoituksenmukaista, koska se ei johda suurempaan vanadiumin saantoon eikä paranna lopputuotteen laatua, samalla kun se joissakin tapauksissa aiheuttaa panoksen epäsuotavaa sintrautumista ja alentaa kalsinointitu-losta.

Vanadiumoksidin mainittu pitoisuus vanadiumkuonassa valitaan sen vuoksi, että kun vanadiumoksidin määrä on alle 14 %, reagenssien kulutusmäärät lopputuotteen tonnia kohtia kasvavat huomattavasti, kun taas vanadiumoksidin määrän noustessa yli 30 % vanadiumin saantoaste pienenee, koska panos sintrautuu voimakkaammin kalsinoitaessa.

Panos, jolla on edellä mainittu koostumus, kalsinoidaan lämpötilassa, joka on alueella 700-800°c. Kalsinoitu panos uutetaan esimerkiksi vedellä 70-90°C:n lämpötilassa ja saatu liete suodatetaan. Suodattuminen tapahtuu hyvin nopeasti.

6 78278

Lietteen suotautumisen suuri nopeus samoin kuin liuoksen, joka saadaan lietteen suodattamisen jälkeen, vaadittu puhtaus saadaan aikaan ainoastaan silloin, kun kuonan koostumus on edellä mainitun kaltainen eli oksidien pitoisuuksien tulee olla seuraava painoprosentteina ilmaistuna: kalsiumok-sidi: 3-40, magnesiumoksidi: 2-15, vanadiumoksidi: 14-30, piidioksidi: 12-32, lopun ollessa rauta-, titanium-, kromi-, mangaani-, aluminium- ja fosforioksideja.

Lietteen suodatuksen jälkeen saadaan suodoskakku ja vanadiu-mia sisältäviä liuoksia. Jotta saataisiin erittäin puhdasta vanadiumpentoksidia, vanadiumia sisältävät liuokset voidaan käsitellä etukäteen aluminiumin suoloilla, esimerkiksi aluminiumkloridillä, aluminiumsulfaatilla eli alunalla. Vanadium saostuu liuoksista ammoniumvanadaattina. Saatu ammo-niumvanadaattisaoste suodatetaan, pestään, kuivataan, kalsi-noidaan hapettavassa ilmakehässä ja sitten sulatetaan 670-720°C:n lämpötilassa, jolloin saadaan vanadiumpentoksidia.

Jotta suodoskakun mukana tapahtuva vanadiumhävikki (jäteaine) saadaan pienemmäksi ja siten Vanadiumin kokonaissaanto kuonasta suuremmaksi, panokseen, joka sisältää vanadiumkuo-nan ja soodan, lisätään 3-15 paino-% kakkua, joka saadaan kalsinoidun panoksen uuttovaiheesta ja joka sisältää 1-3 paino-% vanadiumpentoksidia.

Kakkulisäyksen edellä mainittu määrä johtuu siitä, että jos kakkua lisätään vähemmän kuin 3 %, lisäyksellä ei ole mitään olennaista vaikutusta vanadiumsaannon kasvamiseen, kun taas jos sitä lisätään enemmän kuin 15 %, panoksen kalsi-nointituotos pienenee ja lopputuotteessa on enemmän epäpuhtauksia.

Tämän keksinnön mukaisen vanadiuminpentoksidin valmistusmenetelmän edut tunnetun tekniikan mukaisiin menetelmiin verrattuna ovat seuraavat: 7 78278 se lisää vanadiumin saannon astetta panoksesta lopputuotteeksi 1-2 %:lla; - se nostaa vanadiumia sisältävän lietteen suodattumisnopeu-den arvosta 1-5 m·* liuosta/m^.h arvoon 25-35 m-Vm^.h; - se pienentää epäpuhtauksien määrää vanadiumliuoksissa ja lopputuotteessa 1,5-2-kertaisesti; - se pienentää 1 tonnin valmista vanadiumpentoksia tuotantokustannuksia .

Seuraavassa kuvataan tämän keksinnön mukaisen menetelmän parhaaksi todettua suoritusmuotoa.

Panos valmistetaan sekoittamalla 25-30 paino-S soodaa ja 70-75 paino-% vanadiumkuonaa, joka sisältää painoprosentteina: - kalsiumoksidia 9-15 - magnesiumoksidia 4-6 - piidioksidia 12 - 15 - vanadiumoksidia 14 - 20 - loppuosa Fe-, Mn-, Ti-, Cr-, AI-, P-oksideja.

Vanadiumkuonassa piidioksidin painosuhde Ca- ja Mg-oksidien kokonaismäärään verrattuna - S1O2 : (CaO + MgO) - on alueella 0,75-0,85. Saatu panos kalsinoidaan ilmassa 740-760°C:n lämpötilassa. Kalsinoitu panos uutetaan vedellä kiinteän ja nestemäisen faasin suhteen ollessa S :(2-4) ja lämpötilassa 70-80°C. Tällä tavoin käsitelty liete suodatetaan jäännöksen ja 1-3 % vanadiumpentoksidia sisältävän kakun erottamiseksi. Saatua liuosta, joka sisältää 25-65 g/1 vanadiumpentoksidia, käsitellään 80-95°C:n lämpötilassa ammo-niumsuoloilla, kuten ammoniumsulfaatilla, pH-arvon ollessa 2,0-2,5, joka arvo säilytetään saostuksen aikana lisäämällä jotakin epäorgaanista happoa, esimerkiksi rikkihappoa. Muodostunut ammoniumvanadaattisao8te suodatetaan, pestään vedellä, kuivataan 100-150°C:n lämpötilassa, kalsinoidaan hapettavassa ilmakehässä 250-450°C:n lämpötilassa ja sulate- 8 78278 taan 670-720°C:n lämpötilassa. Lopputuotteena saatava sula vanadiumpentoksidi sisältää painoprosentteina: V2O5: 95,3, v2°4: 1*2, Fe-, Si-, Mn-, S-, P-, Cr-epäpuhtauksia loppu osa. V2C>5:n saantoaste vesiliuokseen on 91-94 %.

Jotta saadaan erittäin puhdasta (yli 98,0 %) vanadiumpentok-sidia, lisätään suodatettuun liuokseen, joka sisältää V2C>5:a 25-26 g/l, aluminiumsuolo ja, esimerkiksi aluminium- sulfaattia, ammoniumsuolojen kanssa. Tällöin pii ja muut epäpuhtaudet saostuvat ja saoste poistetaan suodattamalla.

Jotakin epäorgaanista happoa lisätään suodatettuun liuokseen ja ammoniumvanadaatti saostetaan pH-arvossa 2,0-2,5, minkä jälkeen saoste sitten kalsinoidaan, jotta saadaan lopputuote, joka sisältää painoprosentteina: V2O5: 99,8, V2O4: 0,1, Fe-, Si-, Mn-, S-, P- ja Cr-epäpuhtauksia: loppuosa.

Jotta esillä oleva keksintö ymmärrettäisiin paremmin, esitetään seuraavassa muutamia erityisesimerkkejä, jotka kuvaavat vanadiumpentoksidin valmistusta.

Esimerkki 1

Panos valmistetaan sekoittamalla 10 paino-% soodaa ja 90 paino-% vanadiumkuonaa, joka sisältää painoprosentteina: - kalsiumoksidia 3 - magnesiumoksidia 15 - piidioksidia 15 - vanadiumoksidia 28 - loppuosa Fe-, Ti-, Cr-, Mn-, AI- ja P-oksideja.

Vanadiumkuonassa painosuhde S1O2 : (CaO + MgO) on 0,85.

Saatu panos kalsinoidaan ilmassa 700°C:n lämpötilassa. Kal-sinoitu panos uutetaan vedellä, niin että kiinteän faasin ja nestefaasin suhde S:L * 1:4 ja lämpötila on 75°C. Saatu liete suodatetaan. Kiinteä jäännös (kakku) sisältää 3 paino-% vanadiumpentoksidia.

9 78278

Suodatettu liuos sisältää 64 g/l vanadiumpentoksidia, joka saostetaan ammoniumsulfaatilla pH-arvon ollessa 2,0-2,2 am-moniumvanadaatiksi. Ammoniumvanadaattisaoste suodatetaan, pestään, kuivataan 140-150°C:n lämpötilassa ja sulatetaan 680-720°C:n lämpötilassa. Lopputuote (sula) sisältää painoprosentteina: V2O5: 94,0, V2O4: 1,0, Fe-, Si-, Cr-, Mn-, S-ja P-epäpuhtauksia: loppuosa.

Esimerkki 2

Panos valmistetaan sekoittamalla 20 paino-% soodaa ja 80 paino-% vanadiumkuonaa, joka sisältää painoprosentteina: - kalsiumoksidia 11 - magnesiumoksidia 5 - piidioksidia 12 - vanadiumoksidia 30 - loppuosa Fe-, Ti-, Cr-, Mn-, AI- ja P-oksideja.

Vanadiumkuonassa painosuhde Si02 : (CaO + MgO) on 0,75.

Saatu panos kalsinoidaan ilmassa 700°C:n lämpötilassa. Kal-sinoitu panos uutetaan vedellä kiinteän faasin ja nestefaasin suhteen S:L ollessa 1:4 ja lämpötilan 80°C. Saatu liete suodatetaan. Saatu liuos sisältää 69 g/l vanadiumpentoksidia, ja kakku sisältää 3 paino-% vanadiumpentoksidia. Liuoksessa oleva vanadiumpentoksidi saostetaan ammoniumsulfaatilla pH-arvon ollessa 2,4-2,5 ammoniumvanadaatiksi. Ammoniumvanadaattisaoste suodatetaan, pestään, kuivataan 140-150°C:n lämpötilassa, kalsinoidaan 320-440°C:n lämpötilassa ja sulatetaan 680-720°C:n lämpötilassa.

Lopputuote (sula) vanadiumpentoksidi sisältää painoprosentteina: V2O5: 94,5, V2O4: 0,9, Fe-, Si-, Cr-, Mn-, S- ja P-epäpuhtauksia: loppuosa.

Esimerkki 3

Panos valmistetaan sekoittamalla 40 paino-% soodaa ja 60 paino-% vanadiumkuonaa, joka sisältää painoprosentteina: 10 78278 - kalsiumoksidia 40 - magnesiumoksidia 2 - piidioksidia 32 - vanadiumoksidia 14 - loppuosa Fe-, Ti-, Cr-, Μη-, AI- ja P-oksideja.

Vanadiumkuonassa painosuhde S1O2 : (CaO + MgO) on 0,75. Panos kalsinoidaan 800°C:n lämpötilassa. Kalsinoitu panos uutetaan vedellä suhteen S:L ollessa 1:4 ja lämpötilan 90°C. Saatu liete suodatetaan. Kiinteä jäännös (kakku) sisältää 1 paino-% vanadiumpentoksidia.

Suodatettu liuos sisältää 32,5 g/l vanadiumpentoksidia, joka saostetaan ammoniumsulfaatilla pH-arvon ollessa 1,9-2,1 ammoniumvanadaatiksi.

Ammoniumvanadaattisaoste suodatetaan, pestään, kuivataan 150°C:n lämpötilassa, kalsinoidaan 380-430°C:n lämpötilassa ja sulatetaan 680-720°C:n lämpötilassa.

Lopputuote (sula) vanadiumpentoksidi sisältää painoprosentteina: V2O5: 95,1, V2O4: 0,4, Fe-, Si-, Cr-, Mn-, S- ja P-epäpuhtauksia: loppuosa.

Esimerkki 4

Panos valmistetaan sekoittamalla 25 paino-% soodaa ja 75 paino-% vanadiumkuonaa, joka sisältää painoprosentteina: - kalsiumoksidia 15 - magnesiumoksidia 5 - piidioksidia 16 - vanadiumoksidia 25 - loppuosa Fe-, Ti-, Cr-, Mn-, AI- ja P-oksideja.

Vanadiumkuonassa painosuhde Si02 : (CaO + MgO) on 0,80. Panos kalsinoidaan 750°C:n lämpötilassa. Kalsinoitu panos uutetaan vedellä suhteen S:L ollessa 1:3 ja lämpötilan 80°C.

11 78278

Saatu liete suodatetaan. Kiinteä jäännös (kakku) sisältää 2,1 paino-% vanadiumpentoksidia ja suodatettu liuos sisältää 32,5 g/l V2O5. Liuoksessa oleva vanadiumpentoksidi saostetaan ammoniumsulfaatilla pH-arvon ollessa 2,0-2,2.

Sitten toistetaan esimerkeissä 1-3 kuvatut vaiheet ja näin saatu lopputuote sisältää painoprosentteina: V2O5: 94,8, V2O4: 0,8, Fe-, Si-, Cr-, Mn-, S- ja P-epäpuhtauksia: loppuosa.

Esimnerkki 5

Edellä esimerkissä 2 kuvattuun panokseen lisätään 3 paino-% kakkua, joka saadaan vedellä uuttamisen jälkeen. Muut toimenpiteet ja parametrit koskien panoksen kalsinointia, suodatusta, saostusta ja muita toimenpiteitä ovat samanlaiset kuin esimerkissä 2 kuvatut.

Lopputuotteena saatu vanadiumpentoksidi sisältää painoprosentteina: V2O5: 94,4, V2O4: 0,9, Fe-, Si-, Cr-, Mn-, S- ja P-epäpuhtauksia: loppuosa.

Esimerkki 6

Edellä esimerkissä 3 kuvattuun panokseen lisätään 15 paino-% kakkua, joka saadaan vedellä uuttamisen jälkeen. Muut toimenpiteet ja parametrit koskien panoksen kalsinointia, suodatusta, saostusta ja muita toimenpiteitä ovat samanlaiset kuin esimerkissä 3 kuvatut.

Lopputuotteena saatu vanadiumpentoksidi sisältää painoprosentteina: V2O5: 95,0, V2O4: 0,4, Fe-, Si-, Cr-, Mn-, S- ja P-epäpuhtauksia: loppuosa.

Esimerkki 7

Edellä esimerkissä 4 kuvattuun panokseen lisätään 8 paino-% kakkua, joka saadaan vedellä uuttamisen jälkeen. Muut toimenpiteet ja parametrit koskien panoksen kalsinointia, suodatusta, saostusta ja muita toimenpiteitä ovat samanlaiset 12 78278 kuin esimerkissä 4 kuvatut.

Lopputuotteena saatu vanadiumpentoksidi sisältää painoprosentteina: V205: 94,9, V204: 0,7, Fe-, Si-, Cr-, Mn-, S- ja P-epäpuhtauksia: loppuosa.

Esillä oleva keksintö tekee mahdolliseksi: (1) lisätä vana- diumin saantoa kuonasta lopputuotteeksi 1-2 %:lla; (2) lisätä vanadiumia sisältävän lietteen suodattumisnopeutta arvoon 35 m^/m^.h; (3) pienentää epäpuhtauksien määrää loppu tuotteessa; (4) pienentää materiaalin kulutusta lopputuotteen tonnia kohti.

Claims (2)

13 78278

1. Menetelmä vanadiumpentoksidin valmistamiseksi, jossa valmistetaan panos sekoittamalla jotakin vanadiumkuonaa ja soodaa, kalsinoidaan se hapettavassa ilmakehässä, kalsinoi-tu panos uutetaan, saatu vanadiumliuos erotetaan kakusta ja vanadiumpentoksidi saostetaan liuoksesta, tunnettu siitä, että panos valmistetaan sekoittamalla 10-40 paino-% soodaa ja 60-90 paino-% vanadiumkuonaa, jolla on seuraavanlainen kemiallinen koostumus painoprosentteina: - kalsiumoksidia 3-40 - magnesiumoksidia 2-15 - vanadiumoksidia 14 - 30 - piidioksidia 12 - 32 - loppuosa Fe-, Cr-, Mn-, Ti-, AI- ja P-oksideja piidioksidin ja kalsium- ja magnesiumoksidien kokonaismäärän painosuhteen ollessa kuonassa 0,75-0,85.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnet- t u siitä, että panos sisältää 3-15 paino-% kakkua, joka saadaan kalsinoidun panoksen uuttovaiheessa.