FI78188B - Foerfarande foer att undvika eller behaerska blandning av atmosfaeren i en kaernreaktors hoelje med ett gasformigt riskaemne. - Google Patents

Description

1 78188

Menetelmä ydinreaktorin varmuussäiliössä olevan ilmakehän sekoittumisen välttämiseksi tai hillitsemiseksi tilassa olevan kaasumaisen vaara-aineen kanssa. - Förfarande för att undvika eller behärska blandning av atmosfären i en kärnreaktors hölje med ett gasformigt riskämne.

Keksinnön kohteena on menetelmä ydinreaktorin varmuussäiliössä olevan ilmakehän sekoittumisen välttämiseksi tai hillitsemiseksi tilassa olevan kaasumaisen vaara-aineen kanssa.

Teolliset, tekniset laitteistot on tavallisesti asennettu suljettuihin tiloihin. Käyttöhäiriö tai onnettomuustapauksessa voi sattua, että esimerkiksi laitteiston putkijohtojärjestelmän tai laitteistoon liitettyjen säiliöiden sisältämää ainetta virtaa ulos syntyneistä murto- tai epätiiveyskohdista. Jos ulostuleva aine voi reagoida laitteistoa ympäröivän ilmakehän kanssa kemiallisesti tai fysikaalisesti, syntyy näin ilmeinen vaarapotentiaali laitteistolle. Jos kysymyksessä oleva aine on tulenarka, helposti haihtuva neste, kuten bensiini, alkoholi jne. tai tulenarka kaasu, kuten metaani, vety jne., niin tavallisen tai räjähdysmäisen palamisen vaara lisääntyy sitä enemmän, mitä kauemmin sekoittumista esim. ilman hapen kanssa tapahtuu ja mitä kauemmin ainetta tulee ulos laitteistosta.

Jos ulostuleva aine on kemiallisesti agressiivista kaasua, muodostuu vaara, kaasun levitessä riittävällä konsentraatiolla, että myös kaukana ulostulokohdasta olevat laitteiston elementit tai osat voivat joutua vaaralle alttiiksi.

Jos menetelmäteknisestä laitteistosta vapautunut kaasu tai kaasuseos on myrkyllinen tai vuodon seurauksena on syntynyt myrkyllinen aine, niin turvallisuuden kannalta voi merkitä olennaista etua voida rajata tämä aine pienelle alueelle, niin että esimerkiksi päästöt tuuletuskanavien, kattoluukkujen, ovien, käytävien tai sen tapaisten kautta voidaan estää tai 2 78188 niitä voidaan ainakin rajoittaa tai hidastaa siten, että toimenpiteitä voidaan onnettomuustapauksissa laajempien vahinkojen välttämiseksi valmistella ja ne voidaan suorittaa menestyksellisesti.

Ydinvoimalaitoksissa, jotka on varustettu kevytvesireaktoreil-la, esiintyy edellä esitetyn kaltainen, joskin erikoinen vaaratilanne. Kevytvesireaktorit on varustettu primäärijäähdytysjärjestelmällä, jossa jäähdytysaineena käytetään "tavallista" vettä.

Kevytvesireaktoreissa häiriötapauksien esiintyminen otetaan turvallisuusmielessä siten huomioon, että niiden esiintyessä tapahtuu vesireaktorin automaattinen irtikytkentä ja erityiset apulaitteet kytkeytyvät päälle.

Kun primäärijäähdytysputkistossa syntyy murtuma tai ainakin vuoto niin tätä tapahtumaa pidetään jäähdytysaineen häiviö-tapauksena, joka merkitsee vakavaa häiriötä. Jäähdytysaineen häiviötapauksissa voi syntyä esim. molekyylistä vetyä lyhyessä ajassa metalli-vesireaktion vaikutuksesta ydinalueella.

Ilma-vetyseoksen räjähdysherkkyys riippuu suuressa määrin olemassa olevien reaktiokomponenttien pitoisuudesta. Jos tällaisessa tapauksessa ilman ja siinä olevan hapen määrä saavuttaa riittävän pitoisuuden niin suuren vetypitoisuuden vuoksi syntyy erittäin helposti syttyvä kaasuseos, jolloin kuitenkin palamis- tai räjähdystapauksessa vaikutuksen voimakkuus on tilanteesta riippuen rajoitettu silloin, kun vedyn kanssa sekoittunut ilmamäärä tai sen sisältämä happi ei riitä tai riittää ainoataan osittain reaktioon koko vetymäärän kanssa.

Jos tässä tapauksessa ennakolta estetään sekoittuminen tai rajoitetaan sitä siten, että lisäilmaa ja siten lisähappea ei päästetä alueelle, jossa on suuri vetypitoisuus, niin onnettomuuden vaarallisuus vähenee selvästi. Muutaman tunnin aikavoi- 3 78188 tolia on tässä jo olennainen merkitys, koska lyhytikäiset hajaantumistuotteet ovat suuressä määrin hajonneet jo luonnollisen hajaantumisen vaikutuksesta.

On jo ehdotettu, että reaktorin varmuussäiliö täytettäisiin toiminnan aikana inertillä kaasulla, jotta siten voitaisiin estää ilma hapen kanssa reagoivan aineen mahdollinen syttyminen tai räjähtäminen. Tämä kuitenkin aiheuttaa normaalikäytännössä huomattavia epäkohtia, eikä se ilmeisesti ole toteuttamiskelpoinen kaikissa laitteistoissa.

Tämän keksinnön tehtävänä on saada aikaan menetelmä ydinreaktorin varmuussäiliössä olevan ilmakehän sekoittumisen välttämiseksi tai hillitsemiseksi tilassa olevan kaasumaisen vaara-aineen kanssa.

Tämä tehtävä ratkaistaan keksinnön mukaan patenttivaatimuksen 1 tunnusmerkkien mukaisesti.

Keksinnön mukaisen menetelmän perusteella on mahdollista aikaansaada varmuussäiliössä lähes vakaa terminen- ja/tai seoskerrok-sellisuus. Keksinnön mukaisella menetelmällä saadaan aikaan tiheyseroja siten, että ilmakehään syntyy kerroksellisuutta. Kerran kerrostetussa ilmakehässä tiheyserot tasoittuvat kerrosten välillä diffuusioilmiöiden vaikutuksesta ainoastaan hitaasti, kuten analyysit ja kokeet ovat osoittaneet.

Keksinnön mukainen menetelmä voidaan toteuttaa äärimmäisen yksinkertaisella tavalla.

Keksinnön mukaan on periaatteessa kaksi mahdollisuutta tiheyden muuttamiseksi, nimittäin joko kaasun tai nesteen syöttäminen tai lämmön tuominen ja/tai poisjohtaminen, jolloin molempia mahdollisuuksia voidaan käyttää myös samanaikaisesti tai peräkkäin. Erittäin yksinkertaisesti keksinnön mukainen menetelmä voidaan toteuttaa syöttämällä kaasua, mutta myös siten, että varmuussäi liön yläosaan järjestetään lämmityslaite ja/tai varmuussäiliön * 78188 alaosaan jäähdytyslaite. Nämä laitteet voidaan järjestää yläosassa esim. varmuussäiliön kattoon ja alaosassa esim. var-muussäiliön lattiaan. Lämmitys tai jäähdytys on myös mahdollista suorittaa ulkopuolelta esim. höyryn tai veden avulla.

Keksinnön kohteen edullisia edelleen kehitettyjä muotoja on esitetty alipatenttivaatimuksissa.

Keksinnön kohdetta selitetään lähemmin viitaten sovellutusesi-merkkeihin.

Kuvio 1 esittää kaaviollisesti painevesityyppisen ydinreaktorin varmuussäiliön ja siihen olennaisesti liittyvän laitteiston leikkausta.

Keksinnön mukaista menetelmää selitetään esimerkinomaisesti reaktorin varmuussäiliössä tapahtuvaan jäähdytysaineen häviöta-paukseen liittyen kuvion 1 avulla, jossa on kysymyksessä painevesireaktori.

Kuviossa 1 viitenumerolla 13 on merkitty reaktorin varmuussäi-liötä. Sen siätila on jaettu väliseinillä erillisiksi tiloiksi, minkä ansiosta muodostuu keskenään virtauksellisesti yhdistettyjä alueita, kuten tilat 2-10. Jokainen tila on yhteydessä ainakin yhden viereisen tilan kanssa ylivirtausaukkojen välityksellä.

Tiloihin 3, 5, 8 ja 4, 7, 10 on sijoitettu höyrystimet DE, jotka on yhdistetty primäärijäähdytysputkiston 14 välityksellä reaktorin tilassa 9 olevan paineastian RDB kanssa. Viitenumerolla 1 on merkitty se kohta primäärijäähdytysputkistossa, jossa kuviteltu murtuma sijaitsee.

Varmuussäiliön 13 sisään johtavat kaasunsyöttöputket 11 ja 12. Kaasunsyöttöputket 11 johtavat varmuussäiliön alaosiin, tiloihin 8 ja 10. Syöttöputket 12 kulkevat varmuussäiliön 12 kuvun lävitse ja johtavat varmuussäiliön yläosaan, tilaan 2.

5 78188

Yleensä kaasunsyöttöputket 11 ja 12 on sijoitettu sisältäsuoja-tusti betoniseinän läpi ja johdettu yhdessä kohdassa varmuus-säiliön ulkopuolelle. Mahdollisesti voidaan käyttää yhtä kokoo-makiskoa. Putkien ohjaus voi tapahtua, samalla tavoin kuin esim. näytteenottojärjestelmässä kauko-ohjattujen kaksinkertaisten armatuurien välityksellä.

Kun syntyy jäähdytyshäiriö, jossa jäähdytysaine-primääriputkis-ton 14 murtokohdassa tulee ulos sekä jäähdytysainetta että vetyä, leviää ulostuleva vety tilaan 10 ja voi sieltä aluksi päästä tilan 10 kanssa yhteydessä oleviin muihin tiloihin 5 - 9.

Keksinnön mukaisen menetelmän avulla voidaan estää tai ainakin rajoittaa vedyn levittäminen koko säiliöön. Tämä tapahtuu kuvatussa sovellutusesimerkissä siten, että kaasunsyöttöputkien 12 kautta, jotka ovat varmuussäiliön 13 yläosassa, syötetään kaasua, jonka tiheys on pienempi kuin varmuussäiliössä 13 olevan ilmakehän tiheys. Oletetaan, että johdettu kaasu on heliumia. Syöttöjohtojen 12 kautta johdettu helium leviää varmuussäiliön 13 kupolissa ja sekoittuu siellä esiintyvän ilmakehän kanssa. Sen johdosta ilmakehän ominaistiheys pienenee varmuussäiliön 13 yläosassa ja saa arvon, joka on pienempi kuin ilmakehän ominaistiheys varmuussäiliön alaosassa.

Esim. heliumin syötön aiheuttaman paineen aleneminen aikaansaisi paineen tasausvirtauksen tilan 2 ja tilojen 3-10 välillä, joita voidaan kutsua laitostiloiksi. Tällöin helium yhdessä tilan 2 ilmakehän kanssa siirtyisi paineen alaisena tiloihin 3 ja 4, samalla kun tilassa 2 oleva ilma ja jäljellä oleva helium sekoittuisivat vapaan virtauksen vaikutuksesta. Tämä ilmiö saa aikaan sen, että tiloissa 2, 3 ja 4 on pienempi tiheys kuin alempana olevissa tiloissa 5-10, joten näin syntyy stabiilikerrostuminen, siten muodostuu, kun helium kaasulla rikastetun ilmakehän ominaistiheyden ja tiloissa « 78188 5-10 olevan ilmakehän ominaistiheyden ero on riittävän suuri, stabiilisulkukerros, joka estää tiloissa 5 -10 olevan vedyn sekoittumisen suuren tilan 2 hapen kanssa ja kääntäen estää virtauksen.

Primäärijäähdytysputkiston 14 vuotokohdasta 1 tulevan vedyn reaktiota varten on käytettävissä ainoastaan se happi, jonka ilmakehä tiloissa 5-10 sisältää. Häiriötapauksissa saisi hapen osuus juuri näissä tiloissa olla selvästi pienempi kuin normaalitoiminnassa.

Johdettavan heliumkaasun määrää määritettäessä on otettava huomioon, että ilmakehän koostumuksesta riippuva kompensoitava, vedyn ulosvirtauksen johdosta tapahtuva ominaistiheyden muutos esiintyy myös tiloissa 5-10. Näihin itse häiriön aiheuttamiin piirteisiin voidaan keksinnön mukaisella menetelmällä edullisesti vaikuttaa siten, että lisäksi putkien 11 kautta syötetään painavaa, sopivimmin inerttiä kaasua ja siten tasataan vedyn aikaansaama tiheyden muutos ainakin osittain.

On vielä huomattava, kun keksinnön mukaista menetelmää täten toteutetaan, että samanaikaisella putkien 11 ja 12 kautta tapahtuvalla syötöllä voidaan vaikuttaa edellä kuvattuihin ylivirtaustapahtumiin sikäli, että paineen nousut tasautuvat tilassa 2 ja tiloissa 5-10 tai mahdollistetaan ohjattu yli-virtaus.

Seuraavassa kuvataan kaaviollisesti esitettyyn kuvioon 2 viitaten keksinnön mukaisen menetelmän käyttämistä kemiallisessa laitoksessa. Pystysuorassa oleva kattila 201 on yhdistetty varastosäiliön 202 kanssa. Edelleen kattilan ylä- ja alapää on yhdistetty kemiallisen reaktorin 203 kanssa. Kattilan 201, varastosäiliön 202 ja kemiallisen reaktorin 203 muodostama kemiallinen laitteisto on asennettu rakennukseen 205. Rakennuksen alaosassa on jäähdytyslaite 215 ja yläosassa lämmitys-laite 214. Alaosaan, korkeudelle joka vastaa suunnilleen rakennuksen 205 kolmasosan korkeutta, johtaa rakennuksen 205 7 78188 sisään avautuva kaasunsyöttöjohto 213'. Tarkemmin kuvaamatta jätettyjen venttiilien kautta kaasunsyöttöputki 213' on yhdistetty kaasusyöttölaitteeseen 213. Rakennuksen yläosaan, korkeudelle joka vastaa suunnilleen rakennuksen 205 korkeuden kahta kolmasosaa johtaa kaasusyöttöjohto 212', joka on yhdistetty lähemmin kuvaamatta jätettyjen venttiilien kautta kaasunsyöttölaitteeseen 212. Rakennuksen 205 vierellä on apulaitteistorakennus 207, jossa on ikkuna 208. Apulaitteisto-rakennuksessa 207 on ohjaamo 211. Tämä apulaitteistorakennus 207 on yhdistetty kulkukelpoisen yhdyskäytävän 209 välityksellä reaktorirakennuksen 205 kanssa.

Rakennuksen 205, johon kemiallinen laitteisto on sijoitettu ja apulaitteistorakennuksen 207 välissä on ilmastointilaitos 210. Viitenumerolla 204 on merkitty kaaviollisesti esitetty kierto-ilmapuhallin, jossa myös voi olla esimerkiksi lämmitys- tai jäähdytyslaite. Yhdyskanavat johtavat kiertoilmapuhaltimesta 204 rakennukseen 205 ja apulaitteistorakennukseen 207. Osa näistä yhdyskanavista on yhdistetty kiertoilmapuhaltimen 204 imupuolen kanssa ja toinen osa kiertoilmapuhaltimen 204 pois-topuolen kanssa. Kiertoilmapuhaltimen 204 imupuolen kanssa yhdistetyt yhdyskanavat imevät ilmaa rakennuksen 205 ja apulaitteistorakennuksen 207 yläosasta, joka kuljetetaan yhdys-kanavan toisen osan kautta rakennuksen 205 ja apulaitteistorakennuksen 207 alaosaan.

Rakennuksen 205 ja apulaitteistorakennuksen 207 yläosien kanssa virtauksellisesti yhdistetyt yhdyskanavat, jotka johtavat kiertoilmapuhaltimen 204 imupuolelle on virtauksellisesti yhdistetty kaasunsyöttöputken 217' välityksellä kaasunsyöttölaitteeseen 212.

Kaasunsyöttöputken 216' avulla on rakennuksen 205 ja apulaitteistorakennuksen 207 johtavat, kiertoilmapuhaltimen 204 β 78188 poistopuolen kanssa yhdistetyt yhdyskanavat, yhdistetty vir-tauksellisesti kaasunsyöttölaitteen 213 kanssa.

Kaasunsyöttöputket 216' ja 217' on varustettu ohjattavilla venttiileillä, joilla voidaan ohjata yhdysputkien 216' ja 217* kautta kulkevia virtausmääriä. Näitä venttiileitä ei ole merkitty lähemmin.

Kuviosta 2 ilmenevät lämmityslaitteen 214 ja jäähdytyslaitteen 215 paikat on esitetty ainoastaan esimerkkeinä. Jäähdytyslaite 215 voisi olla myös esimerkiksi rakennuksen 205 lattiaan asennettu jäähdytyskierrukka.

Kun kemiallisen laitteiston toiminnan aikana esiintyy häiriö, jossa esimerkiksi kaasumaista ainetta, jonka ominaispaino on suurempi kuin ilman, tulee ulos kattilan 201 yläpäästä, painuu tämä kaasumainen aine rakennuksessa alaspäin, heti kun tällaisen häiriön esiintyminen on todettu, kaasunsyöttölaite 213 syöttää kaasua kaasunsyöttöputken 213'.

Kaasunsyöttölaitteessa 213 käytettävä kaasu riippuu kemiallisesta menetelmästä ja siinä tällöin syntyvistä kaasumaisista aineista. Myös rakennukseen johtavien kaasunsyöttöputkien sijoitus, josta ainoastaan kaasunsyöttöputki 213' on esitetty kuviossa 2, riippuu siitä, kuinka kemiallinen laitteisto on rakennettu ja kuinka laitteisto on sijoitettu rakennuksen 205 sisällä.

Kun, kuten tässä esimerkin vuoksi esitetyssä tapauksessa, on otettava huomioon vaarallinen, kaasumainen aine, jonka ominaispaino vallitsevassa lämpötilassa on suurempi kuin ilman, niin kaasunsyöttölaitteeseen 213 pannaan valmiiksi sopivimmin sellaista kaasua, jolla rakennuksessa 205 vallitsevassa lämpötilassa ominaistiheys, joka on suurempi kuin mainitulla vaaralli- 9 78188 sella kaasumaisella aineella. Kun kattilan 201 yläpäässä ilmenee vuoto, jonka vaikutuksesta vaarallista, kaasumaista ainetta tulee ulos, pääsee kaasunsyöttöputkessa 213' olevien venttii-leiden sopivalla ohjauksella kaasua kaasusyöttölaitteesta 213 kaasusyöttöputkea 213' pitkin rakennuksen 205 sisään, jolloin syötetty kaasu laskeutuu rakennuksen 205 lattialle. Ajanoloon rakennuksen 205 kaasunsyöttöputkea 213' pitkin virtaava kaasu täyttää tai rikastaa rakennuksen alaosan. Kattilan 201 yläpäästä ulosvirtaava vaarallinen, kaasumainen aine, joka painuu alaspäin, joutuu rakennuksen 205 siihen osaan, johon syötetty kaasu on levinnyt. Vaarallinen, kaasumainen aine kelluu syötetyn kaasun päällä, koska sillä on, kuten on edellytetty, olemassa olevissa lämpötilaolosuhteissa pienempi ominaistiheys kuin syötetyllä kaasulla. Kaasun lisäsyötölla on mahdollista työntää vaarallinen, kaasumainen aine rakennuksen 205 ylimpään osaan siten, että se on rajattu rakennuksen 205 ylimpään osaan ja pysyy erillään rakennuksen 205 alaosasta.

Mainittakoon vielä, että kaasuputken 213’ syöttämä kaasu ja kattilan 201 yläpäästä ulostuleva vaarallinen, kaasumainen aine sekoittuvat ainakin osittain rakennuksen 205 sisältämän ilman kanssa, joten erilaisten ominaistiheyksien suhteen hieman muuttuvat. Käsiteltävässä tapauksessa rakennuksen alaosassa olevan, syötetyn kaasun ja ilman muodostavan seoksen keskimääräinen tiheys muodostuu pienemmäksi kuin syötetyn kaasun ominaistiheys, mutta kuitenkin suuremmaksi kuin myrkyllisen aineksen kanssa syrjäytetyt yläosassa olevan ilmakehän tiheys, jota vielä voidaan pienentää syöttämällä lisää kevyttä kaasua tai kuumentamalla yläosaa.

On myös otettava huomioon, että sekä kaasun syötön että vaarallisen, kaasumaisen aineen johdosta paine kohoaa rakennuksen 205 sisällä. Kun ilmastointilaitosta varten on yhdyskanavat, kuten tässä esimerkissä, voi vaarallinen, kaasumainen aine päästä ulos näiden yhdyskanavien kautta. Tämä voidaan käsitel- 78188 ίο tävässä tapauksessa pääosin estää esimerkiksi siten, että kaasunsyöttöputken 217' kautta johdetaan ilmastointilaitoksen yhdyskanaviin kaasua, jonka ominaistiheys on pieni, ja kaasunsyöttöputken 216' välityksellä jo kaasunsyöttöputken 213' kautta syötettyä kaasua. Tällöin rakennukseen 205 virtaisi pääasiallisesti kaasua, jonka ominaistiheys on suuri, kun taas rakennuksen yläosaan joutuu kaasua, jonka ominaistiheys on pieni. Näin on mahdollista säilyttää rakennuksen 205 sisällä olevat erilaisesta tiheydestä johtuvat kerrokset tai vieläpä voimistaa niitä.

Yhdyskanaviin, jotka saavat aikaan virtausyhteyden apulaitteis-torakennuksen 207 ja ilmastointilaitoksen 210 välille, on lähinnä varmuusteknisistä syistä asennettu kaasutiiviisti sulkeutuvat sulkulaitteet, jotta apulaitteistorakennuksessa 207 olevat henkilöt eivät joutuisi vaaralle alttiiksi. Jos toisaalta vaaratilanteen johdosta apulaitteistorakennuksessa 207 ei enää ole yhtään henkilöä, voidaan apulaitteistorakennus täyttää ilmastointilaitteiston 210 yhdyskanavien kautta ainakin yhdellä kaasunsyöttölaitteissa 212 ja 213 jo olevalla kaasulla siten, että varmistetaan ettei mitään vaarallista, kaasumaista ainetta voi päästä apulaitteistorakennukseen 207.

Lisätoimenpiteenä voidaan kytkeä päälle rakennuksen 205 alaosassa oleva jäähdytyslaite 215, jonka ansiosta saadaan aikaan kyseisessä tilassa olevan kaasuseoksen keskimääräisen tiheyden suureneminen entisestään. Rakennuksen 205 yläosassa olevan kaasuseoksen tiheyden pienentämiseksi voi olla paikallaan kytkeä lämmityslaite 214 vallitsevista olosuhteista riippuen, jolloin myös paineolosuhteet rakennuksen sisällä on otettava huomioon.

Claims (13)

1. Menetelmä ydinreaktorin varmuussäiliössä olevan ilmakehän sekoittumisen välttämiseksi tai hillitsemiseksi tilassa olevan kaasumaisen vaara-aineen kanssa, tunnettu siitä, että kaasumaisen vaara-aineen esiintyessä varmuussäiliössä (13) olevassa ilmakehässä muodostuu oleellisesti stabiili, päällekkäin kerrostettu ilmakehä siten, että ilmakehän tiheyttä pienennetään varmuussäiliön (13) yläosassa (2) lisäämällä kaasu- ja/tai lämpömäärää tässä alueessa (2) olevassa ilmakehässä ja/tai että ilmakehän tiheyttä nostetaan varmuussäiliön (13) alaosassa (8,10), lisäämällä kaasua ja/tai vähentämällä lämpömäärää tässä alueessa (8,10) olevasssa ilmakehässä.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että ilmakehän lämpömäärää lisätään varmuussäiliön (13) yläosassa (2) kaasulla tai nesteellä, jonka lämpötila on korkeampi kuin tässä osassa (2) olevan ilmakehän lämpötila.

3. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että lämpömäärän lisäämiseksi varmuussäiliön (13) yläosassa (2) käytetään ainakin yhtä varmuussäiliön (13) yläosaan (2) asennettua lämmityslaitetta.

4. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että lämpömäärän lisäämiseksi varmuussäiliön (13) seinää lämmitetään ainakin osittain.

5. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että kaasuna käytetään inerttiä kaasua.

6. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että varmuussäiliön (16) yläosaan (2) syötetään inerttinä kaasuna heliumia.

7. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu 12 781 88 siitä, että lämpömäärää alennetaan johtamalla alaosaan (8,10) kaasua tai nestettä, jonka lämpötila on alempi kuin alaosassa (8,10) olevan ilmakehän lämpötila.

8. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että lämpömäärää vähennetään alaosassa (8,10) jäähdyttämällä lattiaa ja/tai seiniä ainakin osittain lämpötilan alentamiseksi varmuussäiliön (13) alaosassa (8,10).

9. Laitteisto jonkin patenttivaatimuksen 1,2 tai 6 menetelmän toteuttamiseksi, tunnettu siitä, että laitteisto muodostuu varmuussäiliön (13) yläosaan (2) avautuvasta putkesta (12) , jonka läpi voidaan johtaa kaasua, jonka tiheys on pienempi kuin varmuussäiliön alaosan ilmakehän tiheys.

10. Laitteisto patenttivaatimuksen 1 tai 7 mukaisen menetelmän toteuttamiseksi, tunnettu siitä, että laitteisto muo dostuu varmuussäiliön (13) alaosaan (8,10) avautuvasta putkesta (11), jonka läpi voidaan johtaa kaasua, jonka tiheys on suurempi kuin varmuussäiliön alaosan ilmakehän tiheys.

11. Laitteisto patenttivaatimuksen 1 tai 3 mukaisen menetelmän toteuttamiseksi, tunnettu siitä, että varmuussäiliön (13) yläosassa (2) on lämmityslaite, jonka avulla voidaan nostaa varmuussäiliön (13) ilmakehän lämpötilaa siten, että se johtaa kerrosmuodostumaan varmuussäiliön ilmakehässä.

11 78188

12. Laitteisto patenttivaatimuksen 1 tai 8 mukaisen menetelmän toteuttamiseksi, tunnettu siitä, että varmuussäiliön (13) alaosassa on jäähdytyselin, jonka avulla alaosan ilmakehän lämpötilaa voidaan alentaa.

13 781 88