FI77124C - Minnesstyrenhet med parallellbehandlade koeer. - Google Patents

Minnesstyrenhet med parallellbehandlade koeer. Download PDF

Info

Publication number
FI77124C
FI77124C FI813266A FI813266A FI77124C FI 77124 C FI77124 C FI 77124C FI 813266 A FI813266 A FI 813266A FI 813266 A FI813266 A FI 813266A FI 77124 C FI77124 C FI 77124C
Authority
FI
Finland
Prior art keywords
signal
state
memory
binary
signals
Prior art date
Application number
FI813266A
Other languages
English (en)
Swedish (sv)
Other versions
FI813266L (fi
FI77124B (fi
Inventor
Jr Chester M Nibby
Robert B Johnson
Original Assignee
Honeywell Inf Systems
Priority date (The priority date is an assumption and is not a legal conclusion. Google has not performed a legal analysis and makes no representation as to the accuracy of the date listed.)
Filing date
Publication date
Application filed by Honeywell Inf Systems filed Critical Honeywell Inf Systems
Publication of FI813266L publication Critical patent/FI813266L/fi
Application granted granted Critical
Publication of FI77124B publication Critical patent/FI77124B/fi
Publication of FI77124C publication Critical patent/FI77124C/fi

Links

Classifications

    • H—ELECTRICITY
    • H04—ELECTRIC COMMUNICATION TECHNIQUE
    • H04L—TRANSMISSION OF DIGITAL INFORMATION, e.g. TELEGRAPHIC COMMUNICATION
    • H04L25/00—Baseband systems
    • H04L25/38—Synchronous or start-stop systems, e.g. for Baudot code
    • H04L25/40—Transmitting circuits; Receiving circuits
    • H04L25/49—Transmitting circuits; Receiving circuits using code conversion at the transmitter; using predistortion; using insertion of idle bits for obtaining a desired frequency spectrum; using three or more amplitude levels ; Baseband coding techniques specific to data transmission systems
    • G—PHYSICS
    • G06—COMPUTING; CALCULATING OR COUNTING
    • G06F—ELECTRIC DIGITAL DATA PROCESSING
    • G06F13/00—Interconnection of, or transfer of information or other signals between, memories, input/output devices or central processing units
    • G06F13/14—Handling requests for interconnection or transfer
    • G06F13/16—Handling requests for interconnection or transfer for access to memory bus
    • G06F13/1605—Handling requests for interconnection or transfer for access to memory bus based on arbitration
    • G06F13/1642—Handling requests for interconnection or transfer for access to memory bus based on arbitration with request queuing
    • G—PHYSICS
    • G06—COMPUTING; CALCULATING OR COUNTING
    • G06F—ELECTRIC DIGITAL DATA PROCESSING
    • G06F13/00—Interconnection of, or transfer of information or other signals between, memories, input/output devices or central processing units
    • G06F13/14—Handling requests for interconnection or transfer
    • G06F13/20—Handling requests for interconnection or transfer for access to input/output bus
    • G06F13/28—Handling requests for interconnection or transfer for access to input/output bus using burst mode transfer, e.g. direct memory access DMA, cycle steal

Landscapes

  • Engineering & Computer Science (AREA)
  • Theoretical Computer Science (AREA)
  • Physics & Mathematics (AREA)
  • General Engineering & Computer Science (AREA)
  • General Physics & Mathematics (AREA)
  • Computer Networks & Wireless Communication (AREA)
  • Spectroscopy & Molecular Physics (AREA)
  • Signal Processing (AREA)
  • Dram (AREA)
  • Bus Control (AREA)
  • Memory System (AREA)
  • Techniques For Improving Reliability Of Storages (AREA)
  • Multi Processors (AREA)

Description

77124
Muistiohjain, jossa on lomittuva jonotus -
Minnesstyrenhet med parallellbehandlade köer
Esillä oleva keksintö kohdistuu muistijärjestelmiin ja täsmällisemmin muistinohjauspiirilaitteistoon useiden 5 muistinkäyttöpyyntöjen käsittelemiseksi, joihin sisältyy tietojen siirtoa muistialijärjestelmien ja tietojenkäsittelylaitteiston välillä yhteisen väylän kautta.
Yleisesti tunnettu on muodostaa muistijärjestelmiä joukosta muistimoduleita. Tietyissä tunnetuissa järjestel-10 missä muistimodulit liitetään pareittain yhteen kahden sanan saantimahdollisuuden aikaansaamiseksi. Käsitettä kahden sanan saantimahdollisuus käytetään tässä tarkoittamaan mahdollisuutta valita kaksi sanaa kerrallaan muistijärjestelmästä yhden toimintajakson aikana. Tämän tyyppinen jär-15 jestelmä on esitetty hakijan rinnakkaisessa US-patentissa no 4 236 203 "System Providing Multiple Fetch Bus
Cycle Operation", jossa keksintöinä ovat John L Curley, Robert B Johnson, Richard A Lemay ja Chester M Nibby, Jr. ja jonka hakemuspäivä on 5.1.1978.
20 Edellä mainitussa tunnetussa järjestelmässä muistijär jestelmä on yhteydessä asynkronisesti toimivaan yhden sanan levyiseen väylään. Järjestelyssä usean sanan pyyntö tehdään yhden väyläjakson aikan ja pyydetyt informaatiosanat annetaan väylälle toisiaan seuraavien vastausjaksojen aikana.
25 Vaikka tämä järjestely parantaa järjestelmän käsittelytehoa, on toivottavaa aikaansaada muistijärjestelmä, joka voi vastata useihin käyttöpyyntöihin, joihin sisältyy samanaikaisesti valittujen useiden sanojen ryhmien siirto yhden ainoan väylän kautta useiden jaksojen aikana siirtoviiveitä aiheut-30 tamatta. Tämä on toivottavaa, kun vaaditaan nopean tiedonsiirron aikaansaamista toiseen muistilaitteeseen, kuten kät-kömuisti- tai levy-yksikköön.
Muista tunnetuista järjestelmisä on tunnettua käyttää muistinohjauspiirejä koordinoimaan useiden laitteiden pää-35 syä muistialijärjestelmiin. Tällaisissa järjestelmissä jo- 2 77124 kainen muistinohjauspiiri vastaanottaa, tallentaa ja käsittelee muistinkäyttöpyyntöjä muistialijärjestelmään pääsemiseksi jonoperiaatteen mukaisesti. Ts. muistinohjauspiireil-le annetut käskyt ja osoitteet tallennetaan tilapäisesti 5 useista rekistereistä muodostuvaan pinoinuistiin kunnes muis-tiyksiköt ovat käytettävissä.
Näiden järjestelmien haittojen välttämiseksi US-paten-tissa 4 151 598 on esitetty järjestelyä prioriteetin liittämiseksi moniportaiseen pinomuistiin tilapäisesti tellen-10 nettuun informaatioon.
Vaikka tällä järjestelyllä voidaan varmistaa, että varattuna olevaan muistimoduliin tarkoitettu informaatio ei ole esteenä vapaaseen muistimoduliin tarkoitetulle informaatiolle, järjestely edellyttää, että käyttöpyynnöt ovat sa-15 mantyyppisiä ja niissä on kysymys yhden ainoan muistimodu- liyksikön ja käyttöpyynnön antaneen laitteen välisistä siirroista .
Esillä olevan keksinnön ensisijaisena tarkoituksena on siten saada aikaan muistinohjauspiiri, joka kykenee vas-20 taamaan useihin muistinkäyttöpyyntöihin, jotka tarkoittavat muistialijärjestelmän ja laitteen välisiä siirtoja.
Esillä olevan keksinnön tarkoituksena on lisäksi saada aikaan muistinohjauspiiri, jossa on laitteisto useiden sellaisten käyttöpyyntöjen käsittelemiseksi samanaikaisesti, 25 joihin sisältyy tietosanojen ryhmien siirtoa yhteisen väylän kautta peräkkäisten väylätoimintajaksojen aikana.
Esillä olevan keksinnön kohteena on muistinohjauspiiri, joka on tarkoitettu käytettäväksi järjestelmässä, jossa on ainakin yksi yhdessä mainitun ohjauspiirin kanssa väylään 30 kytketty pyyntöjä kehittävä yksikkö, mainitun ohjauspiirin ollessa kytketty ainakin yhteen muistimoduliin ja mainitun ohjauspiirin ohjatessa mainitun muistimodulin toimintaa mainitun muistitoimintajaksoja tarvitsevan yksikön kehittämien useiden eri tyyppisten muistinkäyttöpyyntöjen vaikutuksesta 35 mainitun ohjauspiirin sisältäessä: 3 77124 ainakin kaksi jonotuspiirilaitetta, jotka kumpikin on kytketty yhdessä mainittuun muistimoduliin ja minittuun väylään vastaanottamaan eri pyynnön mainituista useista muis-tinkäyttöpyynnöistä ja kunkin mainituista jonotuspiirilait-5 teista ohjatessa mainitun pyynnön vaikutuksesta mainitun muistimodulin toimintaa mainitun pyynnön mukaisesti ja jonotuksen ohjauslaitteen, joka on kytketty kumpaankin mainituista kahdesta jonotuspiirilaitteesta ja mainittuun väylään, mainitun jonotuksen ohjauslaitteen sisältäes-10 sä valvontapiirilaitteen, joka valitsee mainituista kahdesta jonotuspiirilaitteesta vuorotellen eri laitteen ohjaamaan mainitun muistimodulin toimintaa eri pyynnön käsittelemiseksi mainituista muistinkäyttöpyynnöistä, kun mainittuja muistinkäyttöpyyntöjä vastaanotetaan määrätyllä nopeudella, 15 minkä avulla vältetään käsittelyviivietä mainitulla väylällä.
Parhaana pidetyssä toteutusmuodossa muistinohjauspii-ri on kytketty väylään, joka on yhteinen useille käskyjä kehittäville yksiköille (esim. tietojenkäsittely-yksikön ohjauspiiri jne.), yksiköiltä vataanotettujen eri tyyppis-20 ten muistinkäyttöpyyntöjen käsittelemiseksi. Ohjauspiiri on kytketty ohjaamaan muistimoduliyksiköiden tai muistimodu-leiden toimintaa eri tyyppisten muistinkäyttöpyyntöjen mukaisesti .
Esillä olevan keksinnön ajatuksen mukaan ohjauspii-25 riin sisältyy useita jonotuspiirejä. Jokaiseen jonotuspii-riin sisältyy jonotusosoiterekisteri, jonotusohjausrekisteri ja ainakin yksi jonotustietorekisteri. Jokaisessa jonotus-osoiterekisterissä on kolmitilaohjauspiirit itsenäisen toiminnan mahdollistamiseksi muistinkäyttöpyyntöjä käsiteltäes-30 sä.
Ohjauspiiri sisältää lisäksi valvontapiirit, jotka on kytketty kunkin jonotuspiirin osoite-, ohjaus- ja tietorekistereihin. Valvontapiirit osoittavat muistitoimintajaksot vuorotteluperiaatteen mukaisesti jonotuspiirien ohjausrekis-35 terein tallentaessa muistinkäyttöpyynnöt, joita jonotuspii-rit käsittelevät.
Edellä esitetty järjestely, jossa eri tyyppisten muis- 4 771 24 tinkäyttöpyyntöjen käsittely lomitetaan, mahdollistaa muis-tinkäyttöpyyntöjen rinnakkaisen käsittelyn. Tämän avulla vältetään käsittelyviiveet erikoisesti tapauksessa, jossa yksi käsiteltävistä muistipyyntötyypeistä edellyttää usean 5 sanan siirtämistä useiden peräkkäisten muistitoimintajaksojen aikana. Ts. yhteen käyttöpyyntötyyppiin, joka on yksilöity ryöppymuotoiseksi muistinkäyttöpyynnöksi, voi sisältyä huomattavan monen tietosanan siirtäminen väylälle useiden väylätoimintajaksojen aikana. Lomittamalla muistijaksot 10 jonotuspiirien kesken normaalisti yhden ainoan muistijakson tarvitsevien ei-ryöppymuotoisten muistinkäyttöpyyntöjen käsittely ei viivästy.
Havaitaan myös, että esillä olevan keksinnön ohjaus-piiri helpottaa lisäksi ryöppymuotoisten muistinkäyttöpyyn-15 töjen käsittelyä, koska näitä pyyntöjä käsitellään rinnak-kaismuotoisesti eikä peräkkäisesti. Keksinnön järjestely pienentää lisäksi väyläliikenteeseen liittyviä normaaleja viiveitä mahdollistaessaan useiden muistinkäyttöpyyntöjen käsittelyn etenemisen rinnakkain kuten edellä on selitetty.
20 Keksinnön mukaista järjestelyä selitetään seuraavassa esimerkin avulla ja oheisiin piirustuksiin viitaten, joissa kuvio 1 esittää lohkokaavion muodossa järjestelmää, johon sisältyy esillä olevan keksinnön mukainen ohjauspiiri-laite , 25 kuvio 2 esittää yksityiskohtaisesti jokaiseen kuvion 1 yksikköön kytketyn väylän 10 linjoja, kuvio 3 esittää lohkokaaviomuodossa kuvion 1 muisti-alijärjestelmää 20, kuvio 4-9 esittävät yksityiskohtaisemmin kuvion 3 muis-30 tialijärjestelmän 20 eri osia, kuvio 10 esittää kuvion 1 muistialijärjestelmälle 20 tuodun muistinkäyttöpynnön osoitteen muotoa, kuviot 11a-11c ovat ajoituskaavioita, joita käytetään esillä olevan keksinnön ohjauspiirilaitteen toimintaa seli-35 tettäessä.
Kuvio 1 esittää tietojenkäsittelyjärjestelmää, joka sisältää esillä olevan keksinnön mukaisen laitteiston. Ku- s 77124 viota tarkasteltaessa havaitaan, että järjestelmässä on mo-nilinjainen väylä 10, joka on kytketty joukkoon muistiali-järjestelmiä 20 ja 30, keskusyksikköön (CPU) 40 ja levy-yksikön ohjauspiiriin 50, joka ohjaa yhden tai useamman levy-5 yksikön 52 ja 54 toimintaa. Vaikka piirustuksessa on esitetty vain yksi ohjauspiiri, on selvää, että kuvion 1 järjestelmään sisältyy normaalisti myös muita yksiköitä, kuten yksiköitä, joita on esitetty US-patentissa 4 000 485, joka on myönnetty 28.12.1976. Muistialijärjestelmiin 20 ja 30 10 sisältyy kuhunkin muistinohjauspiiri, joka voi suorittaa enintään neljän muistimoduliyksikön osoituksen. Kuviossa 1 muistinohjauspiiri 300 on kytketty suorittamaan moduliyksi-köiden A ja C osoituksen ja muistinohjauspiiri 200 on kytketty suorittamaan moduliyksiköiden A-D osoituksen.
15 CPU 40 on mikro-ohjelmoitu keskusyksikkö, joka voidaan esillä olevan keksinnön kannalta katsoa rakenteeltaan tavanomaiseksi. Tarkempia yksityiskohtia varten voidaan tutustua edellä mainittuun rinnakkaiseen patenttihakemukseen sekä hakijan US-patenttiin no 4 181 974 "System Providing 20 Multiple Outstanding Information Requests", joissa keksijöinä ovat Richard A Lemay ja John L Curley ja jonka hakemispäivä on 5.1.1978. Myös voidaan tutustua tähän liittyvään patenttiin 4 371 928 Geroge J Barlow et ai., "Interface for Controlling Information Transfers between Main Data Proces-25 sing System Units and a Central Subsystem", johon tässä viitataan.
CPU 40 samoin kuin jokainen ohjauspiiri ja muistijärjestelmät 20 ja 30 ovat yhteydessä keskenään väylän 10 välityksellä määrätyllä tavalla kuten USpatentissa 4 000 485 on 30 esitetty. Lyhyesti selitettynä yhteyttä haluava yksikkö pyytää väyläjaksoa ja kun väyläjakso on myönnetty, yksiköstä tulee "pää"-yksikkö ja se voi osoittaa mitä tahansa muuta järjestelmän yksikköä "apu"-yksikkönä. Vastausta edellyttävien väyläyhteyksien (esim. muistin lukutoiminnan) ta-35 pauksessa pyytävä yksikkö pääyksikkönä identifioi itsensä ja ilmoittaa apuyksikölle, että vastausta pyydetään. Kun apuyksikkö on valmis vastaamaan (esim. saa pyydetyn tiedon), 6 77124 se ottaa pääyksikön tahtävän ja käynnistää informaation siirron pyytävälle yksikölle. Väyläjaksojen lukumäärä vaih-telee siten suoritettavan toimenpiteen tyypistä riippuen. Kuvion 2 yhteydessä ksäiteltäville ohjauslinjoille syötet-5 tyjen signaalien tiloja muuttamalla yksikkö voi osoittaa toiselle yksikölle aloitettavan tai suoritettavan toimenpiteen tai jakson tyypin.
Hajautettu ratkaisuverkko myöntää väyläjaksot ja ratkaisee samanaikaisesti väylän 10 käyttöpyynnöt. Prioriteet-10 ti annetaan perusteena fysikaalinen asema väylällä 10, jolloin ylin prioriteetti annetaan väylällä ensimmäisenä olevalle yksikölle. Tyypillisessä järjestelmässä muistiali-järjestelmälle annetaan ylin prioriteetti ja keskusyksikölle CPU annetaan alin prioriteetti ja muut yksiköt sijoite-15 taan niiden toimintavaatimusten perusteella.
Muistialijärjestelmän liitäntä
Ennen kuvion 1 ohjauspiirin selitystä huomattakoon, että järjestelmään sisältyy useita linjoja, jotka muodostavat ohjauspiirin ja väylän välisen liitännän. Kuten pii-20 rustuksessa on esitetty liintäntälinjoihin sisältyy joukko osoitelinjoja (BSADOO-23, BSAROO), keksi ryhmää datalinjoja (BSDTOO-15, BSDPOO, BSDP08) ja (BSDT16-31, BSDP16, BSDP24), joukko ohjauslinjoja (BSMREF-SMMCLR), joukko ajoituslinjoja (BSREQT-BSNAKR), ja joukko ratkaisuverkon linjoja (BSAUOK-25 BSIUOK, BSMYOK).
Edellä esitetyt liintäntälinjät selitetään yksityiskohtaisesti seuraavassa selityksen osassa.
Muistialijärejstelmän liitäntälinjat Merkintä BSADOO-BSAD23 30 Selitys: Osoitelinjat Väylän osoitelinjat muodostavat 24 bittilä leveän tien, jota käytetään väylän muistinvalintalinja BSMREF yhteydessä 24-bitin osoitteen siirtämiseksi ohjauspiirille 200 tai 16-bitin tunnuksen siirtämiseksi ohjauspiiriltä 200 väylälle 35 (apuyksikön vastaanotettavaksi). Muistin osoitukseen käytettäessä linjoille BSAD00-BSAD03 syötetyt signaalit valitsevat määrätyn 512k sanan modulin, linjoille BSAD04-BSAD22 7 771 24 syötetyt signaalit valitsevat yhden modulissa olevista 512k sanasta ja linjalle BSAD23 syötetty signaali valitsee yhden valitun sanan tavuista (ts. BSAD23=1=oikea tavu, BSAD23=0= vasen tavu).
5 Tunnistukseen käytettäessä linjoja BSAD00-BSAD07 ei käytetä. Linjat BSAD08-BSAD23 siirtävät vastaanottavan yksikön tunnuksen, kun se lähetetään ohjauspiirille 200 edellisen muistinlukupyynnön aikana.
Merkintä BSAPOO
10 Väylän osoitteen pariteettilinja on kaksisuuntainen linja, joka antaa parittoman pariteetin signaalin linjoille BSAD00-BSAD07 syötetyille osoitesignaaleille.
Merkintä BSDTOO-BSDT15, BSDT16-BSDT31 Selitys; Datalinjat 15 Väylän datalinjaryhmät muodostavat 32-bitin tai kahden sanan levyisen kaksisuuntaisen tien datan tai tunnistusin-formaation siirtämiseksi ohjauspiirin 200 ja väylän välillä suoritettavana olevan toimintajakson ohjaamana.
Kirjoitustoimintajakson aikana väylän datalinjat siir-20 tävät muistiin linjoille BSADOO-BSAD23 syötettyjen osoite-singaalien määräämään muistipaikkaan kirjoitettavaa informaatiota. Lukutoimintajakson ensimmäisen puolikkaan aikana datalinjat BSDTOO-BSDT15 siirtävät tunnistusinformaation (kanavan numeron) ohjauspiirille 200. Lukujakson toisen 25 puolikkaan aikana datalinjat siirtävät muistista luetun informaation.
Merkintä BSDPOO, BSDP08, BSDP16, BSDP24 Väylän datan pariteettilinjat muodostuvat kahdesta kaksisuuntaisten linjojen ryhmästä, jotka antavat paritto-30 man pariteetin signaalit, jotka on koodattu seuraavalla tavalla: BSDPOO = pariton pariteetti linjoille BSDT00-BSDT07 (vasen tavu) syötetyille signaaleille, BSDP08 = pariton pariteetti linjoille BSDT08-BSDT15 (oikea tavu) syötetyille signaaleille, BSDP16 = pariton pariteetti linjoille BSDT16-35 BSDT23 syötetyille signaaleille ja BSDP24 = pariton pariteetti linjoille BSDT24-BSDT31 syötetyille signaaleille.
8 77124
Merkintä BSMREF
Selitys: Ohjauslinjat Väylän muistinvalintalinja ulottuu väylältä muistin-ohjauspiirille 200. Linja ilmaisee tositilaan asetettuna 5 ohjauspiirille 200, että linjat BSADOO-BSAD23 sisältävät täydellisen muistinohjauspiirin osoitteen ja että se on suorittamassa määrättyyn muistipaikkaan kohdistuvaa kirjoitus- tai lukutoimenpidettä.
Epätosi-tilaan palautettuna linja ilmaisee ohjauspii-10 rille 200, että linjoilla BSADOO-BSAD23 on jollekin muulle
yksikölle kuin ohjauspiirille 200 tarkoitettua informaatiota. Merkintä BSWRIT
Väylän kirjoituslinja johtaa väylältä muistinohjaus-piirille 200. Tämä linja antaa tosi-tilaan asetettuna lin-15 jän BSMREF tosi-tilan yhteydessä ohjauspiirille 200 merkin kirjoitustoimintajakson suorittamiseksi. Epätosi-tilaan palautettuna tämä linja antaa linjan BSMREF tosi-tilan yhteydessä ohjauspiirille 200 merkin lukutoimintajakson suorittamiseksi.
20 Merkintä BSBYTE
Väylän tavulinja johtaa väylältä ohjauspiiriin 200.
Tämä linja antaa tosi-tilaan asetettuna ohjauspiirille 200 merkin, että sen on suoritettava tavuoperaatio sanaoperaa-tion sijasta.
25 Merkintä BSLOCK
Väylän lukkolinja johtaa väylältä ohjauspiirille 200. Tämä linja antaa tosi-tilaan asetettuna ohjauspiirille 200 merkin pyynnöstä ohjauspiiriin 200 sisältyvän muistin luk-kokiikun tilan testaamiseksi tai muuttamiseksi.
30 Merkintä BSSHBC
Väylän toisen väyläjakson puolikas-linjaa käytetään ilmaisemaan yksikölle, että ohjauspiirin 200 kyseisellä hetkellä väylälle syöttämä informaation on edellisellä luku-pyynnöllä pyydettyä informaatiota. Tässä tapauksessa sekä 35 ohjauspiiri 200 että informaation vastaanottava yksikkö ovat varattuina kaikista yksiköistä katsottuina aloitusjakson käynnistymisestä siihen asti, kunnes ohjauspiiri 200 on suo- 9 77124 rittanut siirron loppuun.
Tätä linjaa käytetään BSLOCK linjan kanssa sen muistin lukkokiikun asettamiseksi tai palauttamiseksi. Yksikön pyytäessä lukua tai kirjoitusta ja linja BSLOCK tilan ollessa 5 tosi linja BSSHBC antaa tosi-tilassa ollessaan ohjauspiirille 200 merkin sen lukkokiikun palauttamiseksi. Epätosi-tilassa se antaa ohjauspiirille 200 merkin sen lukkokiikun testaamiseksi ja asettamiseksi.
Merkintä BSMCLR
10 Väylän päänollauslinja johtaa väylältä ohjauspiiril le 200. Tämä linja saattaa tosi-tilaan asetettuna ohjaus-piirin 200 nollaamaan tietyt väyläpiirit ohjauspiirin 200 sisällä.
Merkintä BSDBWD
15 Kaksoinsanalinja on yksisuuntainen linja, joka johtaa ohjauspiiriltä 200 väylälle 10. Tätä linjaa käytetään yhdessä BSDBPL linjan kanssa lukupyyntöjen aikana ilmaisemaan kuinka monta tietosanaa ja missä muodossa ohjauspiiri 200 antaa. Muistinohjauspiiriltä 200 tulevien lukuvastausjak- 20 sojen aikana linja BSDBWD ilmaisee syötetäänkö väylälle 10 yksi tai kaksi tietosanaa. Kun linja BSDBWD on ohjattuna binääriseen 1-tilaan, tämä on merkkinä kahden sanan siirtämisestä. Siirrettäessä vain yksi sana linja BSDBWD ohjataan binääriseen O-tilaan.
25 Merkintä BSDBPL
Kahden sanan hakuiinja on kaksisuuntainen linja, joka kulkee ohjauspiirin 200 ja väylän 10 välillä. Tämä linja yhdessä linjan BSDBWB kanssa ilmaisee onko vastaus pyydetyn tiedon ensimmäinen (ei viimeinen) tai viimeinen yksikkö.
30 Merkintä BSREQT
Selitys: Väylän kättely/ajoituslinjät Väylänpyyntölinja on kaksisuuntainen linja, joka kulkee väylän ja ohjauspiirin 200 välillä. Tosi-tilaan asetettuna se ilmaisee ohjauspiirille 200, että toinen yksikkö 35 pyytää väyläjaksoa. Epätosi-tilaan palautettuna se ilmoittaa ohjauspiirille 200, että voimassa olevaa väylän pyyntöä ei ole. Ohjauspiiri 200 ohjaa tämän linja tosi-tilaan 10 771 24
lukutoiminnan väyläjakson toisen puolikkaan pyytämiseksi. Merkintä BSDCNN
Tietojaksolinja on kaksisuuntainen linja/ joka kulkee väylän ja ohjauspiirin 200 välillä. Tosi-tilaan ohjattuna 5 linja ilmoittaa ohjauspiirille 200/ että yksikölle on myönnetty pyydetty väyläjakso ja että se on antanut väylälle toista yksikköä varten tarkoitettua informaatiota.
Ohjauspiiri 200 ohjaa linjan tosi-tilaan ilmaisemaan, että se lähettää pyydetyn tiedon takaisin yksikölle. Ennen 10 tätä ohjauspiiri 200 on pyytänyt ja sille on annettu väylä-jakso.
Merkintä BSACKR
Väylän kuittauslinja on kaksisuuntainen linja, joka kulkee väylän ja ohjauspiirin 200 välillä. Kun ohjauspiiri 15 200 on asettanut linja binääriseen 1-tilaan, se ilmaisee, että ohjauspiiri hyväksyy väyläsiirron ensimmäisen osan luku- tai kirjoitusväyläjakson aikana. Lukuväyläjakson toisen osan aikana linja ilmaisee ohjauspiirille 200 pyynnön antaneen yksikön binääriseen 1-tilaan asettamana, että yk-20 sikkö hyväksyy siirron.
Merkintä BSWAIT
Väylän odotuslinja on kaksisuuntainen linja, joka kulkee väylän ja ohjauspiirin 200 välillä. Kun ohjauspiiri 200 on asettanut linja tosi- tai binääriseen 1-tilaan, se 25 ilmaisee pyytävälle yksikölle, että ohjauspiiri ei voi kyseisellä hetkellä hyväksyä siirtoa. Yksikkö tekee tämän jälkeen peräkkäisiä uusia yrityksiä, kunnes ohjauspiiri 200 kuittaa siirron. Ohjauspiiri 200 asettaa BSWAIT linja tosi-tilaan seuraavissa tilanteissa: 30 1. Se on varattuna suorittaessaan sisäistä luku- tai kirjoitustoimintajaksoa.
2. Se pyytää lukutoiminnan toisen osan väyläjaksoa.
3. Se odottaa virkistystoimenpidettä.
4. Se on suorittamassa virkistystoimenpidettä.
35 5. Se on varattuna ollessaan asetettuna aloitustoi- mintamuotoon.
Kun jokin yksikkö on asettanut BSWAIT linjan tosi- tai n 77124 binääriseen 1-tilaan, tämä ilmaisee ohjauspiirille 200, että pyytävä yksikkö ei hyväksy tietoa ja että ohjauspiirin on päätettävä sen hetkinen väylätoimintajakso.
Merkintä BSNAKR
5 Väylän kielteinen kuittauslinja on kaksisuuntainen linja, joka kulkee väylän ja ohjauspiirin 200 välillä. Kun ohjauspiiri 200 on asettanut tämän linja tosi- tai binääriseen 1-tilaan, se ilmaisee, että ohjauspiiri kieltää määrätyn siirron. Ohjauspiiri 200 asettaa linjan BSNAKR tosi-10 tilaan seuraavasti: 1. Muistin lukkokiikku on asetettuna binääriseen 1-tilaan, ja 2. pyyntönä on lukkokiikun tilan testaus ja asetus (BSLOCK tosi ja BSSHBC epätosi).
15 Kaikissa muissa tapauksissa muistin lukkokiikun olles sa asetettuna ohjauspiiri 200 antaa vastauksen BSACKR linjan tai BSWAIT linjan kautta tia ei kehitä vastausta.
Kun yksikkö on ohjannut BSNAKR linjan tosi-tilaan, tämä ilmaisee ohjauspiirille 200, että yksikkö ei ole hyväk-20 synyt tietoa ja että ohjauspiirin on päätettävä toiminta-jaksonsa .
Merkintä BSAIOK-BSIUOK
Selitys: Ratkaisuverkon ohjauslinjat
Ratkaisuverkon linjat johtavat väylältä ohjauspiiril-25 le 200. Nämä linjat ilmaisevat ohjauspirille 200 ovatko ylemmän prioriteetin yksiköt antaneet väyläpyyntöjä. Kun kaikki näiden linjojen signaalit ovat binäärisessä 1-tilassa, tämä ilmaisee ohjauspiirille 200, että sille on myönnetty väyläjakso, jonka ajankohtana se voi ohjata BSDCNN lin-30 jän binääriseen 1-tilaan. Kun jokin linjojen signaaleista
on binäärisessä O-tilassa, tämä ilmaisee ohjauspiirille 200, että sille ei ole myönnetty väyläjaksoa ja että se on estettynä ohjaamasta linjaa BSDCNN binääriseen 1-tilaan. Merkintä BSMYOK
35 Ratkaisuverkon linja johtaa ohjauspiiriltä 200 väy lälle. Ohjauspiiri 200 ohjaa tämän linjan epätosi- tai binääriseen O-tilaan väyläpyynnön ilmaisemiseksi muille yksi- 12 771 24 köille, joilla on alempi prioriteetti.
Kuviossa 1 on esitetty muistialijärjestelmän parhaana pidetty toteutusmuoto, johon sisältyy esillä olevan keksinnön periaatteita käyttäen konstruoitu ohjauspiiri 200. Ku-5 kuviosta 3 havaitaan, että ohjauspiiri 200 ohjaa muistiloh-kon 210 kahta 256k sanan muistimoduliyksikköä 210-2 ja 210- 4. Osien 210-2 ja 210-4 moduliyksiköt sisältävät nopeita integroituja MOS poimintamuistipiirejä, jotka vastaavat osia 210-2 ja 210-4, ja osoitepuskuripiirejä, jotka vastaavat 10 osia 210-22 ... 210-26 ja 210-42 ... 210-46. Kumpikin 256k muistiyksikkö on muodostettu 64k sanan x 1-bitin dynaamisista MOS RAM piireistä, jotka on esitetty yksityiskohtasemmin kuivossa 9. Kuviosta 9 havaitaan tarkemmin, että kumpikin 256k x 22-bitin muistimoduli sisältää 88 kappaletta 65 534 15 (64k) sanan x 1-bitin piirejä. Jokaiseen piiriin sisältyy joukko muistikennoryhmiä, jotka on organisoitu 256 rivin x 256 sarakkeen muistikennomatriisiksi.
Ohjauspiiri 200 sisältää piirit, jotka tarvitaan muistin ajoitussignaalien kehittämiseksi, virkistystoimintojen 20 suorittamiseksi, uudelleenkirjoituksen ohjaustoimintoihin, tietojen siirtotoimintoihin, osoitteen jakelu- ja dekoodaus-toimintoihin ja väyläliitäntätoimintoihin. Nämä piirit sisältyvät osana kuvion 3 eri lohkoihin.
Lohkoihin sisältyvät ajoituslohko 204, virkistyksen-25 ohjauslohko 205, jonotuksen ohjauslohko 215, tietojenohjaus-lohko 206, osoitelohko 207, luku/kirjoituslohko 208, tieto-jensyöttölohko 209, väylänohjauspiirilohko 211, muistin aloituspiirilohko 212 ja väyläohjain/vastaanotinpiiirilohko 213.
30 Väylänohjauslohko 211 sisältää logiikkapiirit, jotka kehittävät signaalit väyläjaksopyyntöjen kehittämiseksi ja hyväksymiseksi yhden ja kahden sanan operaatioille. Kuten kuviosta 1 ilmenee nämä piirit on, samoin kuin muiden lohkojen piirit, kytketty väylään lohkon 213 ohjain/vastaanotin-35 piirin välityksellä, jotka ovat rakenteeltaan tavanomaisia. Lohko 211 sisältää ratkaisuverkon piirit, jotka rakaisevat pyyntöjen prioriteetin perusteena yksikön fysikaalinen si- 13 771 24 jainti väylällä. Muistinohjauspiirille, joka sijaitsee väylällä eniten vasempana tai alimpana olevassa asemassa, on annettu ylin prioriteetti, kun taas keskusyksikölle (CPU), joka sijaitsee eniten oikealla tai ylimpänä olevassa ase-5 massa, on annettu alin prioriteetti. Lisätietoja väylän toiminnasta voidaan saada US-patentista 4 000 485, joka on julkaistu 28.12.1976.
Kuviossa 5 yksityiskohtaisesti esitetty ajoituslohko 204 sisältää piirit, jotka kehittävät vaaditut ajoitussig-10 naalisekvenssit muistin luku- ja kirjoitustoimintajaksoista. Kuten kuviosta 3 ilmenee, tämä lohko lähettää ja vastaanottaa signaaleja lohkoihin vast, lohkoista 205, 206, 207, 108, 211 ja 215.
Osoitelohko 207, joka on esitetty yksityiskohtaisemmin 15 kuviossa 4, sisältää piirit, jotka dekoodaavat, kehittävät ja jakelevat signaalit, jotka tarvitaan virkistystoiminnoissa, aloituksessa ja luku/kirjoitusvalinnassa. Lohko 207 vastaanottaa osoitesignaalit linjoilta BSAD08-BSAD23 ja osoite-linjoilta BSAD00-BSAD07 ja BSAPOO sekä lisäksi muistinvalin-20 tasignaalin linjalta BSMREF. Lisäksi lohko 207 saa ohjaus-ja ajoitussignaalit lohkoilta 204, 212 ja 205.
Muistin aloituslohko 212 sisältää rakenteeltaan tavanomaiset piirit muistinohjauspiirien palauttamiseksi alku- tai ennaltamäärättyyn tilaan.
25 Luku/kirjoitusohjauslohko 208 sisältää rakenteeltaan tavanomaiset rekisteri- ja ohjauslogiikkapiirit. Rekiste-ripiirit vastaanottavat ja tallentavat signaait, jotka vastaavat linjojen BSWRIT, BSBYTE, BSDBPL, BSDBWD ja BSAD23 tiloja, sekä lisäksi rajasignaalin BOUNDY110 lohkolta 207.
30 Ohjauspiirit dekoodaavat rekisteripiirien antamat signaalit ja kehittävät signaalit, jotka syötetään lohkoihin 204, 207 ja 210 määräämään onko ohjauspiirin suoritettava luku-, kirjoitus- tai kirjoitusjakson seuraama lukutoimintajakso (esim. tavukäskyä varten).
35 Virkistyslohko 205 sisältää piirit muistin sisällön jaksottaista virkistystä varten. Lohko 205 saa ajoitus- ja ohjaussignaalit lohkolta 204 ja antaa virkistyskäskysignaa- 14 77124 lit lohkoille 204, 107, 208 ja 212. Tarkemmat yksityiskohdat ilmenevät US-patentista 4 185 323, jossa on esitetty piirit virkistyskäsky (REFCOM)-signaalien kehittämiseksi.
Lohkon 209 yksikön 209-4 tietojentulopiirit sisältä-5 vät kaksi limitinpiiriä ja osoiterekisterin, joka on kytketty vastaanottamaan lohkosta 206 tulevat signaalit. Rakenteeltaan tavanomaiset limitinpiirit vastaanottavat tie-tosanat kahdelta väylälinjaryhmältä BSDTOO-15 ja BSDT16-31 ja syöttävät asianomaiset sanat lähtölinjajoukkojen MDIEOOO-10 ja MDI0000-015 välityksellä oikeille muistimoduleille kir-joitustoimintajakson aikana. Ts. limitinpiirit mahdollistetaan valinnaisesti JA-portin 209-10 muodostamalla signaalilla M0WTES00, kun lohkon 212 antamalla aloitussignaalilla INITTM310 on arvo binäärinen O (ts. ei aloitustoimintamuo-15 dossa). JA-portti 209-10 muodostaa signaalin NOWTESOOO
riippuvaisena väyläosoitebitistä 22 (ts. signaalista BSAD22) sekä siitä suorittaako muistialijärjestelmä kirjoitustoimen-pidettä (ts. signaalista NSWRIT). Kirjoitustoimintamuodon aikana signaali MOWTESOOO valitsee oikealle muistiyksikölle 20 syötettävän oikean tietosanan (ts. väylän linjoille BSDTOO- 15 tai BSDT16-31 syötetyn sanan). Tämä mahdollistaa kir-joitustoimintamuodon aloittamisen mielivaltaisessa sanojen rajakohdassa.
Lukutoimintamuodon aikana limitinpiirit ohjataan syöt-25 tämään väylän linjoilta BSDTOO-15 vastaanotettu modulin tun-nistusinformaatio takaisin osoiteväylän linjoille BSAD08-23. Tämä tehdään lataamalla linjoille BSDTOO-15 syötetyt signaalit lohkon 206 parillisiin tietorekistereihin 206-8. Tämä puolestaan saattaa yksikön 209-4 osoiterekisterilukkopiirit 30 asettumaan väylän linjojen BSDTOO-15 kautta lähetetyn modulin tunnistusinformaation mukaisesti. Koska tällä ei ole merkitystä esillä olevan kaksinnön ymmärtämisen kannalta, sitä ei käsitellä tässä yksityiskohtaisemmin.
Tietojenohjauslohko 206 sisältää kaksi kolmitilaoh-35 jattua tietorekisteriä 206-8 ja 206-10 ja limitinpiirit 206- 16 ja 206-18 sekä niihin liittyvät ohjauspiirit, jotka mahdollistavat tiedon kirjoittamisen ja/tai lukemisen lohkon 15 771 24 210 parillisista ja parittomista muistiyksiköistä 210-20 ja 210-40. Esimerkiksi leveydeltään kaksinkertaisen lukujak-sotoiminnan aikana operandi- tai käskysignaalit luetaan yksiköistä 210-20 ja 210-40 parilliseen ja parittomaan lähtö-5 rekisteriin 206-8 ja 206-20. Kirjoitustoimintajakson aikana tavuoperandisignaalit ladataan rekisteriparin 206-8 ja 206-10 eniten vasempana oleviin osiin väylältä lohkon 209-4 kautta ja kirjoitetaan lohkon 210 parittomaan tai parilliseen yksikköön.
10 Ohjauspiiri 200 sisältää virheenilmaisu- ja -korjaus- laitteiston (engl. error detection and correction, EDAC), jossa jokainen sama sisältää 16 tietobittiä ja 6 tarkastus-bittiä, joita käytetään tietosanojen yhden bitin virheiden havaitsemiseksi ja korjaamiseksi sekä ilmoituksen antamisek-15 si ilman korjausta tietosanan kahden bitin virheistä. EDAC laitteisto sisältää kaksi EDAC kooderi/dekooderipiirien ryhmää 206-12 ja 206-14. Nämä piirit voivat olla samanlaisia kuin US-patentissa 4 072 853, joka on julkaisu 7.2.1978, esitetyt piirit. Lisäksi lohko 206 mahdollistaa datalinjoil-20 ta BSDTOO-15 vastaanotetun ja rekisteriin 209-4 tallennetun tunnistusinformaation palauttamisen osoitelinjojen BSAD08-23 kautta.
Esillä olevan keksinnön periaatteen mukaisesti jonotuksen ohjauslohko 215 sisältää piirit osoite- ja ohjausin-25 formaation tallentamiseksi useiden muistipyyntöjen samanaikaisesti suoritettavaa käsittelyä varten. Kuten kuviosta 3 ilmenee, lohko 215 saa ohjaussignaalit lohkoilta 204, 205, 207, 211 ja 212. Lohko antaa ohjaussignaalit lohkoille 206, 207 ja 208 kuten on esitetty.
30 Edellä esitettyjä lohkoja selitetään merkitseviltä osiltaan yksityiskohtaisemmin seuraavassa kuvioihin 4-9 liittyen.
Vain ne osat, jotka on katsottu välttämättömäksi esillä olevan keksinnön ymmärtämiseksi, on selitetty. Muita 35 osia koskevan lisäinformaation osalta viitataan asiaan liittyviin patenttihakemuksiin tai US-patenttiin 4 185 323.
16 771 24
Lohko 204 ja lohko 206
Kuviossa 5 on esitetty yksityiskohtaisesti lohkon 204 ajoituspiirit. Piirit saavat ajoituspulssitulosignaalit TTAP01010, TTAP02010, DLYO60010, DLYINN010 ja DLY020100 ei 5 esitetyiltä viivelinja-ajoitusgeneraattoripiireiltä, jotka ovat rakenteeltaan tavanomaisia. Tällaisina piireinä voidaan käyttää US-patentissa 4 185 323 esitettyjä ajoitusge-neraattoripiirejä. Ajoitusgeneraattoripiirit kehittävät ajoituspulssijonon kahden sarjaan kytketyn 200 ns. viive-10 linjan avulla seurauksena signaalin MYACKR010 asettumisesta binääriseen 1-tilaan. Nämä pulssit yhdessä osan 204 piirien kanssa määräävät muiden lohkojen ajoituksen muistitoi-mintajakson aikana.
Osan 204 piirit saavat lisäksi rajasignaalin MYBNDY010 15 ja osoitesignaalit BSAD22200 ja BSAD22210 lohkosta 207. Lohko 212 syöttää lisäksi aloitussignaalin INITMM100 lohkolle 204. Signaali MYBNDYO10 syötetään TAI-EI-portille 204-5, joka asettaa signaalin RASINH010 binääriseen O-tilaan ollessaan ohjattuna binäärisellä ykkösellä. Sarjaan kytketty 20 JA-portti 204-7 yhdistää loogisesti aloitussignaalin INITMM100 ja virkistyskäskysignaalin REFCOMOO, jotka ei esitetyt lohkoon 204 sisältyvät piirit kehittävät, signaalin RASINHOOO muodostamiseksi. JA-EI-portti 204-8 yhdistää signaalin RASINHOOO ja osoitesignaalin BSAD22210 parillisen 25 rivin valinnan estosignaalin ERASIHOOO muodostamiseksi. Tämä signaali syötetään JA-portille 204-10 yhdistettäväksi ajoitussignaaliin MRASTTO10, joka on johdettu signaalista TTAP01010 JA-portin 204-1 kautta. Tuloksena oleva lähtö-signaali MRASTEO10 syötetään parillisten pinoyksiköiden 210-30 20 rivivalinnan ajoitustuloon.
JA-EI-portti 204-14 yhdistää signaalit RASINH010 ja BSAD222Q0 parittoman rivin valinnan esotosignaalin OSASIHOOO muodostamiseksi. Tämä signaali yhdistetään JA-portissa 204-17 ajoitussignaaliin MRASTT010 riviäjoitussignaalin MRAST0010 35 muodostamiseksi. Tämä signaali syötetään parittomien pinoyksiköiden 210-40 rivivalinnan ajoitustuloon.
Kuten kuviosta 5 havaitaan, JA-portti 204-11 syöttää 17 771 24 ajoitussignaalin MDOECTO10 parillisen tietorekisterin 206-8 oikean keskilohkon tulonapaan G virkistyskäskyn puuttuessa (ts. signaali REFCOMOOO = 1). Vastaavasti JA-portti 204-15 syöttää ajoitussignaalin MDOOCTO10 parittoman tietorekiste-5 rin 206-10 oikean keskilohkon tulonapaan G. Viivepiiri 204-19, joka on kytketty sarjaan JA-porttien 204-3, 204-18 ja 204-20 kanssa muodostaa ajoitussignaalin MCASTTSO10. Signaali MCASTSO10 syötetään parillisten ja parittomien pinoyk-siköiden 210-20 ja 210-40 sarakevalinnan ajoitustuloon.
10 Parillinen ja pariton tietorekisteri 206-8 ja 206-10 ovat kolmitilaohjattuja. Täsmällisemmin esitettynä rekisterit on muodostettu D-tyyppisistä läpikytkevistä lukkopii-reistä, kuten esimerkiksi piireistä, joiden tyyppimerkintä on SN74S373, joita valmistaa Texas Instruments Incorporated. 15 Rekisterlpiirit ovat läpikytkeviä, millä tarkoitetaan sitä, että tulonapaan G syötetyn signaalin ollessa binäärisessä 1-tilassa lähtönavoissa Q olevat signaalit seuraavat D-tu-loihin syötettyjä signaaleja. Ts. tulonapaan G syötetyn signaalin siirtyessä alempaan tilaan lähtönavassa Q oleva 20 signaali tulee lukituksi.
Reskitereiden 206-8 ja 206-10 lähtönavat on kytketty yhteen langoitettuna TAI-järjestelynä tietosanasignaalipa-rin limityksen mahdollistamiseksi. Tämä limitys saadaan aikaan ohjaamalla signaalien MQ2ELBOOO, MQ1ELBOOO, MDOTSCOOO 25 ja MDRELBOO tiloja, jotka syötetään kuviossa 3 esitettyjen rekisterien 206-8 ja 206-10 eri lohkojen lähdönohjaustulo-napoihin (OC). Tämä toiminta on riippumaton rekisterikiik-kujen lukkotoiminnasta, joka tapahtuu tulonapoihin G syötettyjen signaalien ohjaamana.
30 Sarjaan kytkettyjen porttien 204-22...204-26 ryhmä oh jaa signaalin MDOTSC100 tilaa. JA-portti 204-22 saa ajoi-tussignaalit DLYINN010 ja DLY02010Q luku- tai kirjoitusjakson alussa mahdollistamaan tunnistusinformaation tallentamisen väylältä. Lohko 204 sisältää lisäksi kaksi sarjaan 35 kytkettyä JA-porttia 204-34 ja 204-36, jotka muodostavat signaalin MPULSEO10 ajoitussignaalin PULS20210 ohjaamana virkistyskäskyn puuttuessa (ts. signaali REFCOMOOO on bi- ie 77124 näärisessä 1-tilassa) tai kun ohjauspiiriä ei sillä hetkellä aseteta alkutilaan (ts. signaali INITMM100 on binäärisessä 1-tilassa). Lukutoiminnan aikana lukukäskysingaa-li READCMOOO asetetaan binääriseen 1-tilaan, minkä vaiku-5 tuksesta JA-portti 204-26 asettaa signaalin MDOTSC100 binääriseen O-tilaan.
Signaali MDOTSC100 mahdollistaa binäärisessä O-tilas-sa rekisterien 206-8 ja 206-10 oikeanpuoleisten keskilohko-jen sisältöjen syöttämisen rekisterien lähtönapoihin. Kir-10 joitusjakson aikana, kun lukukäskysingaali READCMOOO on asetettu binääriseen 1-tilaan, JA-portti 204-26 asettaa signaalin MDOTSC100 binääriseen 1-tilaan. Tämä aikaansaa selitettyyn nähden vastakkaisen tuloksen. Ts. signaali MDOTSC100 estää rekistereiden 206-8 ja 206-10 oikeanpuolei-15 siä keskilohkoja syöttämästä sisältöjään lähtönapoihinsa.
Reskiterien 206-8 ja 206-10 eniten vasemmalla olevat lohkot mahdollistetaan syöttämään sisältönsä lähtönapoihinsa, kun signaali MDRELBOO on binäärisessä O-tilassa. Signaalin MDRELBOOO voidaan katsoa olevan esillä olevan keksin-20 non kannalta binäärisessä 1-tilassa. Siten rekistereiden eniten oikealla olevat lohkot ovat estettyinä syöttämästä sisältöjään lähtönapoihinsa.
Rekistereiden 206-8 ja 206-10 kahta eniten vasemmalla olevaa lohkoa ohjaavat kahden JA-EI-portin 204-30 ja 204-32 25 kehittämien signaalien MQ1ELBOOO ja MQ2ELBOOO tilat. Signaali MDOTSCOOO valitsee binäärisessä O-tilassa molemmista rekistereistä 206-8 ja 206-10 toisen eniten vasemmalla olevista lohkoista lohkolta 215 tulevien signaalien Q1TRST010 ja Q2TRSTOOO funktiona. Kun signaali Q1TRST010 on binääri-30 sessä 1-tilassa, signaali Q2TRSTOOO on binäärisessä O-tilassa ja JA-EI-portti 204-30 asettaa signaalin MQ1ELBOOO binääriseen O-tilaan. Tämä valitsee rekistereiden 206-8 ja 206-10 lohkot Q1 syöttämään sisältönsä lähtönapoihinsa. Kääntäen signaalin Q1TRSTO10 ollessa binäärisessä O-tilassa 35 signaali Q2TRSTOOO on binäärisessä 1-tilassa ja JA-EI-port-ti 204-32 asettaa signaalin MQ1ELBOOO binääriseen O-tilaan. Tämä valitsee rekistereiden 206-8 ja 206-10 lohkot Q2 syöt- 19 771 24 tämään sisältönsä lähtönapoihinsa.
Lohkoon 204 sisältyy vielä joukko piirejä, jotka uudel-leenkäynnistävät osan 204 viivelinja-ajoituspiirit (ei esitetty) . Näihin piireihin sisältyy joukko D-kiikkuja 204-38, 5 204-60 ja 204-62, limitinpiiri 204-39, JA-EI-portti 204-40, joukko JA-portteja 204-42...204-46, invertteripiiri 204-48 ja viivepiiri 204-50, jotka on kytketty esitetyllä tavalla. Piirit kehittävät lähtönä viivelinjankäynnistyssignaalin DLYSTRO10, joka syötetään ajoitusgeneraattorin viivelinja-10 piireille.
Kiikku 204-60 kääntyy binääriseen O-tilaan, kun JA-EI-portti 204-40 asettaa signaalin QQRECYO10 binääriseen O-ti-laan. Tämä tapahtuu, kun molemmat signaaleista Q1FULLOOO ja Q2FULLOOO ovat binäärisessä 1-tilassa ilmaisten, että 15 molemmat jonot ovat tyhjiä. Binäärisessä O-tilassa kiikku 204-60 asettaa signaalin CYCNTLO10 binääriseen O-tilaan, mikä saa limitinpiirin 204-39 valitsemaan lähdökseen tulo-napaan O syötetyn signaalin ACKSTRO10. Kun toinen tai molemmat jonoista ovat täysiä (ts. toinen tai molemmat sig-20 naaleista Q1FULLOOO ja Q2FULLOOO ovat binäärisessä O-tilassa) , JA-EI-portti 204-40 ohjaa signaalin QQRECY010 binääriseen 1-tilaan. Tämä mahdollistaa kiikun 204-60 kääntymisen binääriseen 1-tilaan signaalin MYACKR100 positiiviseen suuntaan tapahtuvan siirtymän ohjaamana. Signaali CYCNTLO10 25 saattaa binääriseen 1-tilaan asetettuna limitinpiirin 204-39 valistsemaan lähdökseen tulonapaan 1 syötetyn signaalin RECYCL110.
JA-portti 204-44 asettaa signaalin ACKSTRO10 binääriseen 1-tilaan, kun muistin kuittaussignaali MYACKRO10 ase-30 tetaan binääriseen 1-tilaan muistinkäyttöpyynnön vastaanottamisen jälkeen. Tämä tapahtuu, kun signaali ACKSTRPOOO on binäärisessä 1-tilassa. Kiikku 204-62 asettaa signaalin ACKSTPOOO binääriseen 1-tilaan, kun virkistyslohkolta 205 tuleva signaali REREQAOOO on binäärisessä 1-tilassa. Ta-35 pauksissa, joissa signaali REREQAOOO on ohjattuna binääriseen O-tilaan, tämä estää kiikun 204-62 kääntymisen binääriseen 1-tilaan väyläsignaalin BSDCNN110 ohjaamana. Tämän 20 7 7 1 24 seurauksena JA-portti 204-44 on estettynä ohjaamasta signaalia ACKSTRO10 binääriseen 1-tilaan.
Vastaavalla tavalla kiikku 204-38 kääntyy binääriseen 1-tilaan signaalin Q1QCY600 ohjaamana, mikä tapahtuu 60 ns.
5 jonotoimintajakson päättymisen jälkeen. Tällöin signaalin REDCOMOOO oletetaan olevan binäärisessä 1-tilassa. Tämä vuorostaan asettaa signaalin RECYCLO10 binääriseen 1-tilaan, mikä saattaa JA-portin 204-46 asettamaan signaalin RECYCL110 binääriseen 1-tilaan 40 ns. viiveen jälkeen. Kuitenkin jo-10 ko signaalin REREQAOOO tai signaalin REDCOMOOO oleminen binäärisessä O-tilassa estää kiikun 204-38 kääntymisen binääriseen 1-tilaan. On huomattava, että JA-portin 204-43 kautta syötetty signaali DLY060010 varmistaa, että kiikku 204-38 on nollattu binääriseen 0-tilaan ennen jonotoimintajakson 15 päättymistä. Lisäksi JA-portin 204-43 kautta syötetty signaali QQRECYO10 varmistaa, että kiikku 204-38 on nollattuna binääriseen O-tilaan molempien jonojen ollessa tyhjiä. Tällä vältetään mahdollisten virhekäynnistysten (ts. muisti jaksojen) syntyminen kehitettäessä aikainen virkistyssig-20 naali (ts. signaali RERQAOO siirtyy binääriseen O-tilaan) samalla hetkellä, kun muistinkäyttöpyyntöä vastaanotetaan.
Kuvion 5 osa 204 sisältää myös piirit muisti varattu-na-signaalin MEMBUZOOO kehittämiseksi. Näihin piireihin sisältyy kaksi TAI-EI-porttia 204-52 ja 204-56 ja invertte-25 ripiiri 204-54 esitetyllä tavalla kytkettyinä. Signaali MEMBUZOOO kehitetään signaalin MEMCYC110, joka on johdettu viivelinja-ajoituspiirien ajoitussignaaleista, ja lisäksi signaalien MYDCNN010, STREQQ010 ja INITMM110 funktiona. Kun jokin näistä signaaleista on binäärinen O, signaali MEMBUZOOO 30 ohjataan binääriseen O-tilaan, mikä ilmaisee, että ohjaus- piiri 200 on varattuna suorittamassa muistin lukua (MYDCNNO10 = 1), varattuna väyläjaksoa pyytäessään (STREQQ010 = 1) tai on varattuna asettaessaan sisältöään aloitustilaan (INITMM110 = 1) .
35 Lohko 207
Kuvio 4 esittää osoitelohkon 207 eri lohkoja. Kuten kuviossa on esitetty, lohko 207 sisältää tulo-osoitelohkon 77124 21 207-1, osoitteendekoodauslohkon 207-2, osoiterekisteriloh-kon 207-4 ja virkistys- ja aloitusosoiterekisterin tuloloh-kon 207-6 ja jonolohkon 207-7.
Lohkot 207-T ja 207-2 5 Tulolohkoon 207-1 sisältyy osan 207-10 manuaalisesti valittavien kytkinten ryhmä, jotka vastaanottavat väylä-osoitesignaali BSADO4110 ja BSADO6110. Nämä kytkimet valitsevat eniten merkitsevän väylän osoitebitin, joka valitsee muistin alemman tai ylemmän 256k osan, kun järjestelmä 10 sisältää täyden määrän 128k muistimoduleja. Kun muistimo-dulit on konstruoitu käyttämällä 64k piirejä, ylempi kytkin asetetaan suljettuun asentoon. Tämä valitsee osoitebitin 4 (signaalin BSADO4110) eniten merkitseväksi väylän osoite-bitiksi. 16k piirien tapauksessa asetetaan toinen kytkin 15 suljettuun asentoon, mikä valitsee osoitebitin 6.
Tulo-osoitelohko 207-1 sisältää myös rajailmaisinpii-rit. Nämä piirit sisältävät JA-portin 207-16, joka on kytketty JA-porttiin 207-17. JA-portti 207-17 on kytketty vastaanottamaan kaksoissanasignaalin BSDBWD110 linjalta BSDBWD.
20 JA-EI-portti 207-16 saa muistinkäyttöpyynnön osoitebitit 22-17 väylältä 10 ja asettaa lähdön havaitun rajasignaalin DBSA64000 binääriseen O-tilaan, kun osoitebitit 22-17 ovat kaikki binäärisessä 1-tilassa. Tämä vuorostaan saattaa JA-portin 207-17 kääntämään signaalin BOUDY110 binäärisestä O-25 tilasa binääriseen 1-tilaan, kun signaali BSDBND110 on binäärisessä 1-tilassa. Signaali BOUNDY110 syötetään tulona lohkolle 208.
Koska muistimodulit muodostuvat oletuksen mukaan 64k piireistä, ylempi kytkin on suljettuna ja alempi kytkin on 30 avoimena. Tuloksena oleva eniten merkitsevä bittisignaali BSADX6010 syötetään tulona lohkoon 207-80. Signaali BSADX6210 syötetään komplementillaan täydennettynä lohkolta 207-7 tulevien vähiten merkitsevien väylän osoitebittien 22 ja 21 (ts. signaalien BSAD22210 ja BSAD21210) kanssa tuloina loh-35 kolle 207-2. Vähiten merkitsevän bitin osoitesignaali BSAD22210 ja invertteripiirillä 207-22 muodostettu komple-menttisignaali BSAD22200 syötetään myös lohkoille 204 ja 22 771 24 206. Eniten merkitsevä bittisignaali BSADX6210 syötetään dekooderipiiein 207-20 valintatulonapaan. Invertteripii-rin 207-15 kehittämä signaalin BSADX6200 komplementti syötetään dekooderipiirin 207-31 valintatuloon yhdessä osoi-5 tesignaalin BSAD22210 ja BSAD21210 kanssa. Kun eniten merkitsevä osoitesignaali on binäärinen O, dekooderipiiri 207-20 on valittuna toimintaan. Vastaavasti kun signaali BSADX6210 on binäärinen 1, dekooderipiiri 207-31 on valittuna toimintaan.
10 Jokainen neljästä dekoodauslähdöstä DECODOOO-DECOC3000 on kytketty JA-EI-porttien 207-24...207-30 erilaisiin port-tipareihin. Havaitaan, että nolladekoodaussignaali DECODOOOO on kytketty niiden JA-porttien 207-24 ja 207-26 tuloihin, jotka kehittävät riviosoitevalintasignaalit 0 ja 1. Vas-15 taavasti dekoodaussignaali DECOD1000 on kytketty niiden JA-EI-porttien 207-26 ja 207-28 tuloihin, jotka kehittävät riviosoitevalintasignaalit 1 ja 2. Järjestyksessä seuraava dekoodaussignaali DECOD2000 on kytketty seuraavan peräkkäisten riviosoitevalintasignaalien parin kehittäviin kahteen 20 JA-EI-porttiin. Lopuksi viimeinen dekoodaussignaali DECOD3000 on kytketty JA-EI-portteihin 207-30 ja 207-24, jotka kehittävät riviosoitevalintasignaalit 3 ja O. Vastaavalla tavalla jokainen neljästä dekoodauslähdöstä DECOD4000 ...DECOD7000 on kytketty JA-EI-porttien 207-32...207-38 eri 25 porttipareihin.
Kuten kuviosta 4 havaitaan, kaikki JA-EI-portit 207- 24...207-30 ja 207-32...207-38 saavat lisäksi tulosignaalin OVREDECOOO, jonka muodostaa JA-portti 207-39. Kun lohkon 212 tai lohkon 204 piirit ohjaavat joko aloitussignaalin 30 INITMM100 tai virkistyskäskysignaalin REFCOM100 binääriseen O-tilaan, JA-portti 207-39 asettaa signaalin OVRDECOOO binääriseen 0-tilaan. Tämä aktivoi kaikki dekoodaussignaa-lit (ts. signaalit DRASTQ010-DRASTO7010 ohjataan binääriseen 1-tilaan), mikä mahdollistaa samanaikaisen kirjoitta-35 misen kahdeksaan muistipaikkaan aloitustoimintamuodon aikana tai kahdeksan muistipaikan "virkistämisen" virkistystoi-mintamuodossa. Kuten piirustuksessa on esitetty, parilli- 23 771 24 set riviosoitevalintasignaalit DRASTOO10 ja DRAST2010 syötetään parillisen pinon yksiköiden 210-20 RAM piireille. Parittomat riviosoitevalintasignaalit DRAST1010 ja DRAST3010 syötetään parittoman pinon yksiköiden 210-40 RAM piireille.
5 Lohko 207-4
Osoiterekisteriosa 207-4 vastaanottaa kuten kuviossa 4 on esitetty, osoitesignaalit BSAD05210-BSAD20210 kuvion 4 jonotusosoiteosalta riviosoiterekisterin 207-40 ja sara-keosoiterekisterin 207-41 eri asteiden tuloina. Lisäksi 10 kuten kuviosta 4 ilmenee, tämä lohko saa lohkon 207-6 piireiltä osoitetulot, jotka syötetään virkistysosoiterekis-terin 207-42 ja sarakeosoiterekisterin 207-43 eri asteille. Rekistereiden 207-40...207-43 vaiintätulonavat on kytketty vastaanottamaan + 5 V syöttöjännite. Riviosoiterekisterin 15 207-40 lähdönohjaus (OC)-tulonapaan on kytketty ajoitussig- naali MRASCTOOO, jonka JA-portti 207-44, invertteripiiri 207-46 ja JA-EI-portti 207-47 kehittävät signaalien INITMMOOO, REFCOMOOO ja MCASTTO10 ohjaamina. Sarakeosoiterekisterin 207-41 OC-tulonapaan on kytketty ajoitussignaali MCASTOOO, 20 jonka kehittävät JA-EI-portti 207-44 ja JA-EI-portti 207-50 signaalien INTREFOOO ja MCASTTO10 ohjaamina. Signaalin INTREFOOO kehittää JA-portti 207-44, joka vastaanottaa signaalit INITMMOOO ja REFCOMOOO. Virkistysosoiterekisterin 207-42 OC-tulonapa on kytketty vastaanottamaan ohjaussignaa-25 li MREFCTOOO, jonka kehittävät JA-EI-portti 207-49, JA-EI- portti 207-51 ja invertteripiiri 207-45 signaalien INTREFOOO, MCASTT010 ja INITMM110 ohjaamina.
Jokainen osoiterekisteri 207-40...207-43 on muodostettu D-tyypin läpikytkevistä lukkopiireistä, kuten piireistä, 30 joiden tyyppimerkintänä on SN74S373, kuten edellä on selitetty. Kuten kuviosta 4 havaitaan, jokaisen ryhmän rekisterien osoitelähtönavat on kytketty yhteen langoitetuksi TAI-järjestelyksi näiden osoitesignaalien limityksen mahdollistamiseksi. Kuten edellä on selitetty, tämä limitys 35 saadaan aikaan ohjaamalla rekisterien 207-40...207-43 lähdönohjaus (OC)-tulonapoihin syötettävien signaalien tilaa.
Täsmällisemmin esitettynä OC-navat mahdollistavat ns.
24 771 24 kolmitilatoiminnan, jota ohjataan piireillä 207-44...207-51. Kun jokainen signaaleista MRASCTOOO, MCASCT000, MREFCTOOO ja MWRTCTOOO on binäärisessä 1-tilassa, tämä estää kaikkien osoitesignaalien syöttämisen rekisterin Q lähtönapoihin.
5 Kuten edellä on mainittu, tämä toiminta on riippumaton re-kisterikiikkujen lukkotoiminnasta.
Lisäksi lohko 207-4 sisältää rakenteeltaan tavanomaisen 4-bitin binäärisen kokosummainpiirin 207-54. Summain-piiri 207-54 on kytketty kasvattamaan yhdellä vähiten mer-10 kitseviä osoitebittejä 20-17. Yksityiskohtaisemmin esitettynä tulonavat A1-A8 saavat signaalit MADD00010-MADD03010. Tulonapoihin B1-B8 syötetään binääriset O-signaalit. JA-portti 207-56 kehittää muistibitin signaalin MADDUCO10 vähiten merkitsevien osoitesignaalien BSAD22210 ja BSAD21210, 15 signaalin INTREFOOO ja ajoitussignaalin DLY060010 funktiona.
Summaimen summanavoissa S1-S8 esiintyvät kasvatetut lähtösignaalit MADD00111-MADD03111 syötetään osoitepuskuri-piirien 210-26 kautta kuvion 9 parillisen pinon RAM piireille. Sama pätee signaaleille MADD0410-MADDO7010. Kuvion 9 20 parittoman pinon RAM piirit on kytketty vastaanottamaan osoitesignaalit MADD0010-MADD07010 osoitepuskuripiirien 210-46 kautta.
Lohko 207-6
Virkistys- ja aloitusosoiterekisterin tulolohko 207-6 25 sisältää virkistyslaskuri- ja kirjoitusosoitelaskuripiirit, jotka kehittävät lohkon 207-4 virkistys- ja kirjoitusosoi-terekistereille syötetyt osoitearvot. Kuten piirustuksessa on esitetty, virkistyslaskuripiirit sisältävät kaksi sarjaan kytkettyä binäärilaskuria 207-60 ja 207-61, jotka kum-30 pikin on muodostettu 74LS393 tyyppisistä piireistä. Laskurille 207-60 on kytketty kellosignaali RADDUCOOO, jonka kehittävät invertteripiiri 207-67, TAI-EI-portti 207-66 ja JA-portit 207-65 ja JA-portit 207-65 ja 207-68 signaalien INITMM100, REFCOMOOO, MCASTTO10 ja REFCOM100 ohjaamina.
35 Molemmat laskurit saavat nollaussignaalin MYCLRR010 lohkosta 212.
Kirjoituslaskuripiirit sisältävät samoin kaksi sarjaan 25 7 7 1 24 kytkettyä binäärilaskuria 207-62 ja 207-63, joita ohjaa virkistyslaskuripiireiltä tuleva signaali REFAD8010. Molemmat laskurit saavat nollaussignaalin MYCLRR110, jonka JA-EI-portti 207-69 kehittää signaalien MYCLRROOO ja 5 PWONLLO10 ohjaamana.
Piirit sisältävät lisäksi D-tyypin kiikun 207-71 , joka toimii laskurin 207-63 ylimääräisenä asteena. Kiikku 207-71 on kytketty vastaanottamaan eniten merkitsevän kir-joitusosoitebittisignaalin WRITA7010 komplementin WRITA7100 10 invertteripiiriltä 207-72. Alussa, jolloin signaali WRITA7010 on binäärisessä O-tilassa, signaali WRITA7100 on binäärisessä 1-tilassa. Tehonsyöttö kytkettäessä signaali MYCLRR100 nollaa D-tyypin kiikun 207-71. Signaalin WRITA7010 siirtyessä binääriseen 1-tilaan ensimmäisen vaiheen lopussa, 15 signaali WRITA7100 siirtyy binäärisestä 1-tilasta binääriseen 0-tilaan, millä ei ole vaikutusta kiikun 207-71 tilaan. Toisen vaiheen päätyttyä signaali WRITA7010 siirtyy takaisin arvoon binäärinen O, mikä saattaa signaalien WRITA7100 kääntämään kiikun 207-71 binäärisestä O-tilasta binääriseen 20 1-tilaan. Tällöin signaali MADROLOOO siirtyy binäärisestä 1-tilasta binääriseen O-tilaan. Signaali MADROLOOO syötetään lohkoon 212 ja sitä käytetään antamaan ilmaisu aloitetoiminnan päättymisestä. Kiikun 207-71 toiminnan mahdollistavat signaali PW0NLL010 ja + 5 V signaali, jotka syöte-25 tään asetus- ja vastaavasti D-tulonapaan. Myös JA-EI-portti 207-70 syöttää signaalin MYCLRR100 nollaustulonapaan, joka signaali saadaan signaalien PWONLL300 ja PWONLLO10 ohjaamana lohkosta 212.
Jonolohko 207-7 30 Kuten kuviosta 4 ilmenee, lohkon 207-7 sisältää jono- tusosoite/laskurilohkon 207-70 ja jonotusosoiterekisteriloh-kon 207-80. Lohko 207-70 sisältää kaksi 4-bitin binäärilaskuria 207-72 ja 207-74, joiden lähdöt on kytketty kaksitu-loiseen limitinpiiriin 207-76. Laskurit on konstruoitu ta-35 vanomaisista piireistä, kuten 74193 tyyppisistä piireistä, joita valmistaa Texas Instruments Corporation limittimen ollessa konstruoitu 74S157 tyyppisestä piiristä. Kuten 771 24 26 piirustuksessa on esitetty molemmat laskuripiirit 207-72 ja 207-74 on kytketty vastaanottamaan osan muistinkäyttöpyyn-nön muistikäskyosoitteen muistiosoitebiteistä (ts. BSAD19, BSAD20 ja BSAD21), jotka määräävät aloitusmuistipaikkaparin 5 ensimmäiselle sanaparille, jonka muistinohjauspiirin 200 on siirrettävä pyytävälle yksikölle. Molempiin laskureihin 207-72 ja 207-74 ladataan uusi osoiteinformaatio seurauksena jonotusohjauslohkolta 215 tulevasta signaalista, joka ilmaisee, että siihen liittyvä jonotusosoitelohko ei ole 10 täysi (ts. laskuri ladataan, kun joko signaali Q1FULLO10 tai Q2FULLO10 on binäärinen O).
Kun ohjauspiiri 200 on ohjattu toimimaan ryöppytoimin-tamuodossa, jokaista laskuria kasvatetaan ykkösellä lohkosta 215 tulevan signaalin (ts. signaalin UPCNQ1000 tai 15 UPCNQ2000) ohjaamana, kun sanaparin siirto väylälle 10 tietorekisterien 206-8 ja 206-10 eniten vasemmalla olevista osista on suoritettu loppuun.
Kun toinen laskureista 207-72 ja 207-74 on edennyt maksimilaskenta-arvoon 8, mikä on ilmaisuna ryöppykäskyn 20 loppuunsuorittamisesta, muistiohjauspiirissä 200, laskuri ohjaa muistibittisignaalin (signaalin BMOLQ1000 tai BMOLQ2000) binääriseen O-tilaan, jota käytetään palauttamaan lohkon 215 ryöppykäskykiikku binääriseen O-tilaan.
Laskurien 207-72 ja 207-74 lähdöt syötetään limitin-25 piirin 207-76 eri tulonapoihin. Piiri 207-76 syöttää signaalin Q2TRSTOOO tilan mukaisesti asiaankuuluvan osoitesig-naalijoukon lohkolle 207-40. Tarkemmin selitettynä signaalin Q2TRSTOOO ollessa binäärinen O limitin 207-76 valitsee osoitelähteeksi jonotuslaskurin 207-72. Kun signaali 30 Q2TRSTOOO on binäärinen 1, limitin valitsee osoitelähteeksi jonotuslaskurin 207-74.
Kuten kuviossa 4 on esitetty, jonotusosoiterekisteri-lohko 207-80 vastaanottaa väylän osoitesignaalit BSADO5110-BSAD18110, BSAD6CO10 ja BSAD22110, jotka syötetään kuvion 3 35 osan 213 vastaanottopiirien kautta tuloina jonon 1 osoite-reskiterien 207-84 ja jonon 2 osoiterekisterien 207-86 ja 207-88 eri portaisiin. Jonon 1 osoiterekisteri 207-84 ja 27 7 7 1 24 jonon 2 osoiterekisteri 207-88 saavat lisäksi signaalin BSADX6010 lohkosta 207-1. Rekisterien 207-82 ja 207-84 va-lintatulonapoihin on kytketty jonon 1 signaali Q1FULLOOO lohkosta 215. Rekistereiden 207-86 ja 207-88 valintatulo-5 napoihin on kytketty jonon 2 signaali Q2FULLOOO lohkosta 215. Rekistereiden 207-82 ja 207-84 OC-tulonapoihin on kytketty signaali Q2TRSTOOO ja rekistereiden 207-86 ja 207-88 OC-tulonapoihin on kytketty signaali Q1TRST010.
Jokainen rekistereistä 207-82...207-88 on muodostettu 10 D-tyypin lukkopiireistä kuten esimerkiksi aikaisemmin esitetyistä SN74S373 tyyppisistä piireistä. Kuten kuviosta 4 ilmenee, rekistereiden 207-82 ja 207-86 ja 207-84 ja 207-88 eri osoitelähtönavat on kytketty yhteen langoitettuna TAI-järjestelynä muistinkäyttöpyyntöjen osoitteiden limittämi-15 seksi. Tämä limitys saadaan aikaan ohjaamalla rekisterien 207- 82...207-88 lähdönohjaus (OC) ja valinta tai kello (G)-tulonapoihin syötettyjen signaalien tiloja. OC-navat mahdollistavat ns. kolmitilatoiminnan. Ts. jomman kumman signaaleista Q2TRSTOOO tai Q1TRST010 ollessa binäärisessä 1- 20 tilassa se estää kaikkien muistinkäyttöpyyntöosoitesignaa-lien syöttämisen kyseisen rekisterin Q lähtönapoihin. Luku/kirjoitusohjauslohko 208
Osa lohkon 208 piireistä on esitetty yksityiskohtaisesti kuviossa 6. Kuten piirustuksessa on esitetty, lohko 25 208 sisältää kaksi rekisteriä 208-10 ja 208-12 sekä lisäksi piirit 208-13...208-22. Kunpikin rekistereistä 208-10 ja 208- 12 on konstruoitu D-tyypin lukkopiireistä, joiden tyyp-pimerkintä on SN74S373, ja ne tallentavat signaalit BSWRIT110, BSDBPL110, BSDBWD110 ja BOUNDY110. Signaali 30 BSWRIT110 edustaa luku/kirjoituskäskyä signaalien BSDBPL110 ja BSDBWB110 määrätessä ohjauspiirin 200 eri toimintamuodot (esim. ryöppytoimintamuoto, kaksinkertainen leveys, kahden sanan saanti). Nämä signaalit lukitaan rekistereihin 208-10 ja 208-12, kun lohkosta 215 tuleva signaali Q1FULLOOO 35 tai Q2FULLOOO siirtyy binääriseen 1-tilaan. Kuten kuviosta 6 havaitaan, rekisterien 208-10 ja 208-12 lähtönavat on kytketty yhteen langoitettuna TAI-järjestelynä, joka mahdol- 28 7 7 1 24 listaa muistikäskyjen multipleksoinnin tai limittämisen. Signaalit Q1TRST010 ja Q2TRSTOOO mahdollistavat rekisterien 208-10 ja 208-12 kolmitilatoiminnan kuten lohkon 207-80 yhteydessä on selitetty.
5 Kirjoitustoimintamuotosignaali LSWRIT010 syötetään lohkoon 211. Lukutoimintamuotosignaalin LSWRITOOO kehittää invertteripiiri 208-13 ja se syötetään JA-portille 208-14, joka myös saa aloitussignaalin INITMMOOO lohkosta 212.
JA-portti 208-14 asettaa lukukäskyn vaikutuksesta (ts. 10 signaali LSWRITOOO on binäärinen 1), kun järjestelmää ei olla asettamassa alkuasentoon, signaalin READMI010 binääriseen 1-tilaan. Kun signaali READMI010 on binäärisessä 1-tilassa, tämä saattaa TAI-EI-portin 208-16 ohjaamaan luku-käskysignaalin READCMOOO binääriseen O-tilaan. JA-portti 15 208-18 asettaa signaalin READCMOOO vaikutuksesta signaalin READCM100 binääriseen O-tilaan. JA-porttipari 208-20 ja 208-22 asettaa signaalit MEREADO10 ja MOREADO10 binääriseen O-tilaan. Nämä signaalit syötetään parillisen ja parittoman pinoyksikän 210-20 ja 210-40 luku/kirjoitusohjauslin-20 joille. Signaalit kuitenkin invertoidaan yksiköihin 210-20 ja 210-40 sisältyvissä piireissä, kuten kuviossa 9 on esitetty, ennen niiden syöttämistä piireille, joista yksiköt muodostuvat.
Eräs TAI-EI-portin 208-16 tulosignaaleista on osittais-25 kirjoitussignaali PARTWTO10. Kuten US-patentissa 4 185 323 on selitetty, tietyn tyyppiset muistitoiminnot vaativat kaksi toimintajaksoa. Kuten on mainittu, aloitustoimenpiteen aikana signaali INITMMOOO ohjataan binääriseen O-tilaan.
Tämä syrjäyttää väylälle syötetyn käskyn. Luku/kirjoitus-30 käskysignaalit MEREADO10 ja MOREADO10, jotka syötetään pi- noyksiköille 210-20 ja 210-40, kehitetään signaalin PARTWTO10 funktiona. Kun signaali PARTWTO10 asetetaan binääriseen 1-tilaan, se pysyy binäärisessä 1-tilassa ensimmäisen jakson loppuun ja käynnistää toisen toimintajakson, jonka aikana 35 lohkon 204 piirit kehittävät toisen ajoitussignaalijoukon, joka on samanlainen kuin ensimmäinen joukko. Ensimmäisen jakson aikana luku/kirjoituskäskysignaalit asetetaan binää- 29 771 24 riseen O-tilaan ja toisen jakson aikana signaalit asetetaan binääriseen 1-tilaan.
TAI-EI-portille 208-16 syötetyt muut signaalit MEMBUZ000 ja REDCOM100 asetetaan binääriseen 1-tilaan ennen 5 muistitoimintajakson alkua ja vastaavasti virkistysjakson aikana. Kuviosta 6 havaitaan, että kirjoitustoimintajakson aikana, kun lohkon 204 piirit ovat asettaneet signaalin WRITCTOOO binääriseen O-tilaan, invertteripiirin 208-15 kehittämä signaali WRITCT110 saattaa JA-portin 208-18 kääntä-10 mään signaalin READCM100 binääriseen 1-tilaan. Tämä vuorostaan saattaa JA-portit 208-20 ja 208-22 asettamaan signaalit MEREADO10 ja MOREADO10 binääriseen 1-tilaan, mikä ilmaisee, että pinoyksiköiden 210-20 ja 210-40 on suoritettava kirjoitustoimintajakso. Tällöin lohkosta 212 tuleva 15 tehonsyötön valvontasignaali on normaalisti binäärisessä 1-tilassa.
Jonotuksen ohjauslohko 215
Kuten kuviosta 7 ilmenee, lohko 215 sisältää joukon jonotuslogiikkapiirejä yksikössä 215-1 ja joukon ryöppytoi-20 mintalogiikkapiirejä yksikössä 215-6. Osan 215-1 piireihin sisältää Q1 täynnä-kiikku 215-10, johon liittyy tulo-JA-EI-portti 215-12 ja lähtöinvertteripiiri 215-14, ratkaisija-kiikku 215-18, johon liittyy invertteripiiri 215-20, JA-EI-portti 215-22 ja JA-portti 215-24, ja Q2 täynnä-kiikku 215-25 26, johon liittyy tulo-JA-EI-portti 216-28 ja JA-portti 215-30.
Lisäksi lohko 215-1 sisältää Q1, Q2 kolmitilaohjaus-kiikun 215-32, johon liittyy useita JA-EI-tuloportteja 215— 34, 215-36 ja 215-38 ja eksklusiivinen TAI-portti 215-40, 30 Q1 jakso-kiikun 215-45, johon liittyy tulo-JA-EI-portti 215-42, ja Q2 jakso-kiikun 215-44, johon liittyy tulo-JA-EI-portti 215-46 ja TAI-EI-portti 215-48. Sekä Q1 jakso-kiikku 215-45 että Q2 jakso-kiikku 215-44 on kytketty lähtö-JA-porttiin 215-50 ja sarjaan kytkettyyn 60 ns. viivelinjaan 35 215-52. Kaikki kiikut on muodostettu D-tyypin kiikuista, kuten 74S74 tyyppisistä piireistä, joita valmistaa Texas Instruments Corporation.
30 771 24 Q1 täynnä-kiikkua 215-10 ja Q2 täynnä-kiikkua 215-26 käytetään osoite- ja tietosignaalien lataamiseksi lohkojen 206-207-7 ja 208 eri jonotusrekistereihin. Q1 täynnä-kiik-ku 215-10 ja Q2 täynnä-kiikku 215-26 asetetaan binääriseen 5 1-tilaan, kun ohjauspiiri 200 hyväksyy muistinkäyttöpyyn- nön, jonka ilmeisee signaalin MYACKR010 tuleminen ohjatuksi binääriseen 1-tilaan. Tämä tapahtuu ratkaisijakiikun 215-18 tilan funktiona. Kun muistinohjauspiirin lohkon 215-1 ohjauslogiikkapiirit asetetaan alkutilaan, ratkaisija-10 kiikku 215-18 kääntyy binääriseen 1-tilaan signaalin BSMCLR200 vaikutuksesta. Signaalit Q1FULL000 ja Q2FULL000 asettuvat binääriseen 1-tilaan signaalin QRRESTOOO vaikutuksesta, jonka signaalit BSMCLR200 ja INITMM100 kehittävät. Ensimmäinen MYACKR100 signaali kääntää Q1 täynnä-kiikun 215-15 10 binäärisestä O-tilasta binääriseen 1-tilaan. Tästä het kestä alkaen Q1 täynnä-kiikku 215-10 ja Q2 täynnä-kiikku 215-26 ovat välittäjäkiikun kehittämien signaalien ARBTQ1010 ja ARBTQ1000 vuorotellen ohjattaviksi valitsemina. Q1 täynnä-kiikku 215-10 ja Q2 täynnä-kiikku 215-26 asettuvat sig-20 naalin MYACKRO10 etureunan aikana ja kääntävät jälleen tilansa jaksosignaalien Q1CYCLOOO ja Q2CYCLOOO takareunoilla. Ratkaisijakiikku 215-18 kääntää tilansa signaalin MYACKRO10 takareunalla.
Edellä mainittu Q1 täynnä ja Q2 täynnä-kiikkujen 215-25 10 ja 215-26 kääntyminen edellyttää, että D-tulonapoihin syötetyt signaalit Q1BURSO10 ja Q2BURSO10 ovat binäärisessä O-tilassa. Aina kun signaali Q1BURSO10 tai Q2BURSO10 on binäärisessä 1-tilassa ilmaisten, että jono käsittelee ryöp-pypyyntöä, siihen liittyvän jonotuskiikun palautuminen on 30 estettynä.
Q1, Q2 kolmitilaohjauskiikun 215-32 tila ilmaisee kumpi jonoista on aktiivinen (ts. ohjaa lohkojen 206- 207-7 ja 208 jonotusrekisterien lähtöjä). Se asetetaan aluksi binääriseen 1-tilaan, kun signaali QRRESTOOO siirtyy binääriseen 35 O-tilaan signaalin Q1Q2CYOOO tilan muuttuessa. Tämä tapahtuu, kun molemmat jaksokiikut 215-40 ja 215-44 kääntyvät binääriseen O-tilaan väylän nollaussignaalin BSMCLR200 vaiku- 31 77124 tuksesta. Tämän jälkeen Q1, Q2 kolmitilaohjauskiikku 215-32 kääntää tilansa signaalien Q2INVTO10 ja Q2TRST000 eksklusiivisen TAI-logiikkafunktion mukaisesti signaalin Q1Q2CY000 määräämään Q1 tai Q2 jakson lopussa. Signaali Q2INVTO10 5 aikaansaa binääriseen 1-tilaan asetettuna kiikun 215-32 pysymisen binäärisessä 1-tilassa vain, kun singaali Q2TRST000 on binäärisessä 1-tilassa. Kuitenkin jos signaali Q2TRST000 on binäärisessä 1-tilassa, kiikku 215-32 pysyy binäärisessä O-tilassa. Signaali Q2INVTO10 asettuu binääriseen 1-tilaan 10 aina kun toinen jono toimii ryöppytoimintamuodossa toisen jonon ollessa tyhjä.
Q1 jakso ja Q2 jakso-kiikkujen 215-45 ja 215-44 tilat ilmaisevat, että määrätty jono on aktiivinen (ts. suorittamassa muistitoimintajaksoa). Näiden kiikkujen asettaminen 15 tapahtuu kahden funktion seurauksena. Toinen on Q1 täynnä ja Q2 täynnä-singaalien tila tai aktiivisuus ja Q1, Q2 kol-mitilasignaalien tilat. Kun signaali Q1TRSTO10 on binäärisessä 1-tilassa ilmaisten, että jono 1 on aktiivinen, vii-velinja-ajoituspiirien 204 käynnistyksessä kehitetty signaa-20 li MPULSE010 kääntää Q1 jakso-kiikun 215-40 binääriseen 1-tilaan muisti varattuna-signaalin MEMBUZOOO etureunalla. Q1 jakso-kiikku 215-45 palautuu binääriseen O-tilaan signaalin MEMBUZOOO takareunalla. Kuten edellä on selitetty, muisti varattuna-signaali MEMBUZOOO kehitetään viivelinjapiirien 25 204 tulosignaalien ja väyläsignaalien, erikoisesti signaa lin MYDCNNOOO, funktiona. Siten jonotustoimintajakson alettua sen päättää kiinteä ajoituspulssi muistin kirjoitusjakson tapauksessa tai se päätetään signaalin MYDCNNOOO takareunan kohdalla muistin lukujakson tapauksessa.
30 Jos kumpikaan jono ei toimi ryöppytoimintamuodossa, JA-EI-portti 215-38 ohjaa signaalin Q2INVTO10 binääriseen O-tilaan. Signaali Q2INVTO10 saa binäärisessä O-tilassa Q1, Q2 kolmitilaohjauskiikun 215-32 vaihtamaan tilojaan aktiivisen jakson lopussa.
35 Q2 jakso-kiikku 215-44 asetetaan ja palautetaan samal la tavalla. Signaalin Q1CYCLOOO tai signaalin Q2CYCL00 nouseva reuna ilmaisee Q1 jakson ja vastaavasti Q2 jakson 32 771 2 4 päättymisen. Näitä signaaleja käytetään palauttamaan Q1 täynnä-kiikku 215-10 ja Q2 täynnä-kiikku 215-26, ohjaamaan viivelinjan uudelleenkäynnistyspiirejä 204, jotka saavat viivelinja-ajoituspiirit käynnistämään uuden toimintajakson, 5 ja asettamaan Q1, Q2 kolmitilaohjauskiikun 215-32 tilan tilanteen mukaiseksi signaalien Q1Q1AYOOO avulla. Kuten kuviosta 7 havaitaan, signaali CYCINHOOO estää Q1 jakso ja Q2 jakso-kiikkujen 21-45 ja 215-44 kääntymisen virkistys-käskyjen aikana (ts. kun signaali REDCOM110 on binäärinen 10 1).
Q1 jakso- ja Q2 jakso-kiikkujen 215-45 ja 215-44 lähtöjen binäärisistä O-tiloista kehitettyä signaalia Q1Q2CYOOO viivästetään ja se syötetään lohkon 204 uudelleenkäynnistys-piireille. Lohko 215-6 saa Q1 jakso- ja Q2 jakso-signaalit 15 Q1CYCL010 ja Q2CYCL010 signaalien Q1FULL010 ja Q2FULL010 lisäksi. Kuten piirustuksessa on esitetty, lohko 215-6 sisältää Q1 ryöppytoimintakiikun 215-60 ja Q2 ryöppytoiminta-kiikun 215-62.
Q1 ryöppytoimintakiikkuun 60 liittyy joukko tulo-JA-20 portteja 215-61...215-64, joukko invertteripiirejä 215-65... 215-68 ja TAI-EI-portit 215-69 ja 215-79. Nämä piirit on kytketty ohjaamaan ryöppytoimintamuotosignaali BURSCM110 binääriseen 1-tilaan havaittaessa ryöppykäskyn vastaanotto väylältä 10 (ts. signaali BSDBL0100 on binäärinen O ja sig-25 naali BSDBWS100 on binäärinen 1), kun muistikäsky määrittelee lukutoiminnan (ts. signaali BSWRIT100 on binäärinen 1) ja sisältää parillisen tai kahden sanan osoitteen (ts. signaali BSAD22200 on binäärinen 1). Tämä kääntää kiikun 215— 60 binääriseen 1-tilaan, kun Q1 täyttyy (ts. Q1 täynnä-sig-30 naali Q1FULLO10 kääntyy binäärisestä nollasta binääriseksi ykköseksi). Kun jokin signaaleista MSMCLR310, BMOLQ1010 tai NAKRQ21010 tulee ohjatuksi binääriseen 1-tilaan, TAI-EI-portti 215-69 palauttaa Q1 ryöppytoimintakiikun 215-60 binääriseen O-tilaan ohjaamalla signaalin RESQ1BOOO binääri-35 seen O-tilaan. JA-portti 215-64 ohjaa signaalin NAKRQ1010 binääriseen 1-tilaan seurauksena negatiivisesta kuittauksesta (ts. signaali BSNAKR010 on bimäärinen 1) Q1 jakson 33 7 7 1 24 aikana (ts. signaali Q1CYCLO10 on binäärinen 1) väyläsig-naalin MYDCNN210 saapuessa lohkosta 211. Signaali BMOLQ1010 ohjataan binääriseen 1-tilaan vastaanotettaessa laskurin muistibittisignaali BMOLQ1000 lohkosta 207-70.
5 Q2 ryöppytoimintakiikku 215-62 saa ryöppytoimintamuo- tosignaalin BURSCM110 JA-portilta 215-63 ja palautussignaa-lin RESQ2BOOO, jonka kehittävät tulo-TAI-EI-portti 215-79, JA-portti 215-74 ja invertteripiiri 215-78. Kuten kuviosta 7 havaitaan, Q2 ryöppytoimintakiikku 215-62 kääntyy binää-10 riseen 1-tilaan signaalin BURSCM110 ohjaamana, kun Q2 täyn-nä-signaali Q2FULL010 siirtyy binäärisestä O-tilasta binääriseen 1-tilaan. Se tulee palautetuksi binääriseen O-ti-laan, kun TAI-EI-portti 215-79 kääntää signaalin RESQ1BOOO binääriseen 0-tilaan. Tämä tapahtuu lohkolta 207-70 tule-15 van muistibittisignaalin BMOLQ2000, negatiivisen kuittaus-signaalin NAKRQ2010 tai väylän nollaussignaalin BAMCLR310 ohjaamana.
Q1 ja Q2 ryöppytoimintakiikkujen 215-60 ja 215-62 lähtöjen binääriset 1-tilat syötetään lohkon 215-1 lisäksi tu-20 lo-JA-porteille 215-80 ja 215-82. JA-portti 215-80 kehittää Q1 eteenpäinlaskentasignaalin UPCNQ1000 Q1 jakson (ts. signaali QCYCLO10 on binäärinen 1) ryöppytoiminnan aikana (ts. signaali Q1BURS010 on binäärinen 1) väyläsignaalin MYDCNN210 ohjaamana. Samalla tavalla JA-portti 215-82 ke-25 hittää Q2 eteenpäinlaskentasignaalin UPCNQ2000. Nämä signaalit syötetään lohkon 207-70 vastaavaan jonotuslaskuriin. Signaalit syötetään myös TAI-portille 215-84 kaksoileveä vastaus-signaalin DWRESP110 kehittämiseksi, joka syötetään linjalle BSDBPL lohkon 213 ohjainpiirin kautta. Signaali 30 DWRESP110 ohjataan binääriseen 1-tilaan, kun muistionohjaus-piiri 200 on ryöppytoimintamuodossa jonotustoimintajakson aikana lohkon 213 piirien kehittäessä väylävastaussignaalin MYDCNN210. Tämä signaali ilmaisee seuraako useampia vastauksia (ts. useampia tiedonsiirtoja) ohjauspiirin 200 toi-35 miessa ryöppytoimintamuodossa.
Väylänohjauslohko 211
Kuviossa 8 on esitetty osa lohkon 211 piireistä. Nämä 34 7 7 1 24 piirit kehittävät muistin kuittaus- ja odotusvastaussignaalit MYACKRO10 ja MYWAITO10, jotka syötetään väylälle 10 lohkon 213 kautta.
Ennen näiden piirien selittämistä selitetään lyhyesti 5 lohkon 211 väyläpiirien toiminta. Nämä piirit on esitetty yksityiskohtaisesti aikaisemmin mainitussa John L Curley et ai patentissa 4 236 203. Lohko 211 sisältää samoin kuin muut väylään 10 kytketyt yksiköt käyttäjäkiikun (ei esitetty), joka on kytketty pyyntökiikkuun (ei esitetty).
10 Kuviossa 8 esitetyt piirit aikaansaavat lähdön käyttäjäkii-kulle ja lisäksi väylälinjalle BSDBPL lohkon 213 piirien välityksellä.
Kun lohkon 204 ajoitusgeneraattoripiireiltä tuleva ajoitussignaali siirtyy binäärisestä O-tilasta binääriseen 15 1-tilaan, käyttäjäkiikku asettuu binääriseen 1-tilaan, kun muisti hyväksyy pyynnön eikä ole suorittamassa virkistys-jaksoa. Tallennettu pyyntösignaali syötetään ei esitetyn pyyntökiikun tuloon. Kun tämä kiikku asettuu binääriseen 1-tilaan, sen lähtö tylee syötetyksi väylän ratkaisuverkkoon 20 sekä lisäksi lohkon 213 ohjain/vastaanotinpiireille, jolloin se invertoidaan ja syötetään väylän linjalle BSREQT. Kun linja BSREQT ohjataan binääriseen 0-tilaan, se estää muiden yksiköiden muita tallennettuja pyyntöjä asettamasta vastaavia pyyntökiikkujaan. Koska muistialijärjestelmällä 20 on 25 korkein prioriteetti, seurauksena on myöntökiikun kääntyminen binääriseen 1-tilaan. Tästä on seurauksena signaalin MYDCNNO10 siirtyminen binääriseen 1-tilaan. Signaali MYDCNN010 invertoidaan lohkon 213 ohjain/vastaanotinpiireis-sä ja syötetään linjelle BSDCNN.
30 Kuviosta 8 havaitaan, että sen piireihin sisältyy muistipyyntökiikku 211-10, johon liittyy tulo-JA-porttipii-ri 211-12 ja TAI-EI-porttipiiri 211-14, odotuskiikku 211-16, johon liittyy tulo-JA-EI-portti 211-18 ja kaksi lähtö-TAI-EI-porttia 211-20 ja 211-22, ja kaksi muistivastauskiikkua 35 211-24 ja 211-26, joihin liittyy tulopiirit, joihin sisäl tyy 60 ns viivepiiri 211-28, TAI-EI-piiri 211-30 ja invert-teripiiri 211-32. D-tyypin kiikut 211-10 ja 211-16 on konst- 35 7 7 1 2 4 ruoitu 74S74 tyyppisistä piireistä ja D-tyypin kiikut 211— 24 ja 211-26 on konstruoitu 74S175 tyyppisistä piireistä.
Muistipyyntökiikku 211-10 asettuu binääriseen 1-tilaan virkistysjakson puuttuessa ja kun ohjauspiiriä 200 ei 5 olla asettamassa alkutilaan (ts. kun signaali INTREFOOO on binäärinen 1) muistin lukupyynnön ohjaamana (ts. signaali LSWRITOOO on binäärinen 1). Signaali NCYCLEOOO voidaan olettaa binääriseksi ykköseksi. Siirtyminen tapahtuu, kun lohkolta 204 tuleva ajoitussignaali DCNNGOTE siirtyy binää-10 risestä 1-tilasta binääriseen O-tilaan. Kiikku 211-10 palautetaan binääriseen O-tilaan TAI-EI-portin 211-14 välityksellä kehitettäessä muistin väylävastaussignaali MYDCNNO10 tai väylän nollaussignaali BSMCLR210.
Odotuskiikku 211-16 asettuu binääriseen 1-tilaan odo-15 tuskäskysignaalin WAITCMO10 ohjaamana väyläsignaalin BSDCNN110 esiintyessä. Odotuskäskysignaali WAITCMO10 kehitetään, kun joko tallennettu pyyntö on olemassa (ts. signaali STREQQOOO on binäärinen O) tai molemmat jonot ovat täynnä (ts. singaali QQFULLOOO on binäärinen 0). Väyläsignaalin 20 MYDCNNOOO kehittäminen palauttaa odotuskiikun 211-16 binääriseen O-tilaan.
Odotuskiikun 211-16 tila yhdessä muiden funktioiden (ei esitetty) kanssa määrää ohjauspiirin 200 kehittämän vastauksen tyypin. Odotustilan tapauksessa signaali WAITXXO10 25 estää muistin kuittauskiikkua 211-24 kääntymästä binääriseen O-tilaan, kun signaali WAITXXOOO kääntää muistin odo-tuskäskykiikin 211-26 binääriseen 1-tilaan. Kääntyminen tapahtuu 60 ns. väylän vastaussignaalin BSDCNN110 kehittämisen jälkeen. Odotustilan puuttuessa signaalit WAITXXO10 ja 30 WAITXXOOO kääntävät kiikut 211-24 ja 211-26 binääriseen 1-tilaan ja vastaavasti binääriseen O-tilaan.
Molemmat kiikut palautetaan binääriseen O-tilaan signaalien BSDCNN110 ja DCNR60010 kehittämisen jälkeen (ts. kun signaali MYSTBB110 on binäärinen 0) väylän vastaussignaalin 35 BSDCNN110 takareunalla.
MulStiyksiköt 210-20 ja 210-40 - kuvio 9
Kuten edellä on mainittu yksiköiden 210-20 ja 210-40 36 7 7 1 24 parillisten sanojen ja parittomien sanojen pinot on esitetty yksityiskohtaisesti kuviossa 9. Nämä pinot sisältävät neljä riviä, joissa on 22 kappaletta 64k x 1-bitin RAM piirejä kuten piirustuksessa on esitetty. Jokainen 64k-piiri 5 sisältää kaksi 32 768 bitin muistiryhmää. Jokainen muisti-ryhmä on organisoitu 128 rivin x 256 sarakkeen matriisiksi ja kytketty 256 lukuvahvistimen ryhmään. On selvää, että myös muita 64k piirien organisaatioita voidaan käyttää.
Piirit ja niihin liittyvät veräjäpiirit on asennettu tytär-10 levyille. Jokainen tytärpiiri sisältää kaksi invertteriä (esim. 210-203, 210-207), jotka on kytketty vastaanottamaan vastaava luku/kirjoituskäskysignaali lohkosta 208, ja neljä kaksituloista JA-EI-porttia (esim. 210-200...210-206 ja 210-400...210-406), jotka on kytketty vastaanottamaan rivi-15 ja sarakeajoitussignaalit lohkosta 204 ja dekoodatut rivi-signaalit lohkosta 207. Vain keksinnön ymmärtämiselle merkitykselliset piirien navat on esitetty. Muut, esittämättä jätetyt navat on kytketty tavanomaisella tavalla. Lisätietoja voidaan saada hakijan rinnakkaisesta US-patentista 20 4 296 467 "Rotating Chip Selection Technique and
Apparatus", jossa keksijöinä ovat Cherster M Nibby, Jr. ja William Panepinto, Jr. ja jonka hakemispäivä on 3.7.1978. Piirin toiminta
Esillä olevan keksinnön parhaana pidetyn toteutusmuo-25 don toiminta selitetään seuraavassa kuvioihin 1-10 ja kuvioiden 11a-11c ajoituskaavioihin liittyen. Kuvio 11a esittää ohjauspiirin 200 toimintaa sen vastaanottaessa muistin-käyttöpyyntöjä taajuudella, joka on hitaampi kuin jakso, jonka ohjauspiiri on varattuna. Esimerkkinä kuviossa 11a 30 ohjauspiiri 200 vastaanottaa muistinkäyttöpyynnön ainakin kerran joka 650 ns aikana. Lisäksi CPU 40 kytkee jokaisella käyttöpyynnöllä linjat DSDBPL ja BSDBWD binääriseen 1-tilaan ilmaisuna kaksoisleveästä pyynnöstä ja linjan BSWRIT binääriseen O-tilaan.
35 Jokainen muistin lukupyyntö sisältää muistin osoitteen, jolla on kuvion 10 muoto. Sijaluvultaan korkeimmat/eniten merkitsevät bittipositiot on koodattu ilmaisemaan muisti- 37 771 24 modulin/ohjauspiirin pyynnön käsittelyä varten. Osoitebit-tiä 4 käytetään valitsemaan kumpaa ohjauspiirin muistin 256k puolikkaista (ts. ylempää tai alempaa puolikasta) osoitetaan. Nämä ositebitit käsitellään ohjauspiirin 200 pii-5 reissä eikä niitä syötetä RAM piireille.
Kuviossa 11a ensimmäisen muistinkäyttöpyynnön saapuminen merkkinä pyytäjä ohjaa pyyntösignaalin BSREQTOOO binääriseen 1-tilaan (ts. se ohjataan alempaan arvoon, koska väylällä 10 käytetään negatiivisen logiikan signaaleja, jot-10 ka lohkon 213 piirit invertoivat). Signaali BSREQTOOO saa pyytäjän kehittämään väyläsignaalin BSDCNN110 (ts. kun pyytäjälle on myönnetty pääsy väylälle 10). Tästä vuorostaan on seurauksena kuvion 8 MYACKR kiikun 211-24 kääntyminen binääriseen 1-tilaan 60 ns signaalin BSDCNN110 etureunan 15 jälkeen. Asettuminen tapahtuu, koska odotuskiikku 211-16 on binäärisessä O-tilassa (ts. pyyntöä ei ole tallennettuna, signaalin STREQQOOO on binäärisessä 1-tilassa ja molemmat jonot eivät ole täysiä, signaali QQFULLOOO on binäärisessä 1-tilassa).
20 Signaalin MYACKR010 siirtyminen positiiviseen suuntaan saattaa kuvion 7 Q1 täynnä-kiikun 215-10 kääntymään binääriseen 1-tilaan, kuten kuviosta 11a havaitaan. Tällä hetkellä ratkaisijakiikku 215-18 on binäärisessä 1-tilassa (ts. asetettuna alkutilaan binäärinen 1, kun ohjauspiirin 200 te-25 honsyöttö kytketään). Koska signaali ARBTQ1010 on binäärisessä 1-tilassa, kuten kuviossa 11a on esitetty, tämä sallii Q1 täynnä-kiikun 215-10 kääntämisen binääriseen 1-tilaan.
Kuten kuviosta 11a havaitaan, kuvion 7 JA-portin 215-2 kehittämä signaali ARBCLKOOO tulee ohjatuksi binäärisestä 30 1-tilasta binääriseen O-tilaan signaalin MYACKRO10 vaiku tuksesta. Signaalin MYACKR010 takareunalla signaalin ARBCLKOOO siirtyminen postiiviseen suuntaan saattaa ratkai-sijakiikun 215-18 kääntymään binäärisestä 1-tilasta binääriseen O-tilaan. Tämä valitsee tai määrää, että jonon 2 pii-35 rien on käsiteltävä seuraava muistinkäyttöpyyntö.
Q1 täynnä-signaali Q1FULL010 lataa ensimmäisen muistinkäyttöpyynnön muistiosoitebittejä 19—21 edustavat signaa-
TO
771 24 lit kuvion 4 Q1 laskuriin 207-72. Muut osoitebitit 22 ja 5-18 ladataan kuvion 4 jonon 1 osoiterekistereihin 207-82 ja 207-84 yhdessä signaalin BSADX6010 tilan kanssa. Lisäksi Q1 täynnä-signaali Q1FULLOOO lataa ohjauslinjojen BSWRIT, 5 BSDBPL ja BSDBWD tilat, jotka vastaavat signaaleja BSWRIT110, BSDBPL110 ja BSDBWD110, kuvion 6 Q1 käskynohjausrekisteriin 208-10. Tällä hetkellä ladataan myös lohkolta 207 tuleva rajaosoitesignaali BOUNDY110 rekisteriin 208-10. Signaalin BOUNDY110 arvoksi oletetaan binäärinen 1, mikä ilmaisee, 10 että kyseessä ei ole rajatilanne.
Muistin kuittaussignaali MYACKR110 saattaa myös kuvion 5 piirit 204 kehittämään viivekäynnistyssignaalit DLYSTR010, mikä aloittaa muistin toimintajakson. Ts. koska molemmat jonot ovat tyhjiä, signaalin CYCNTLO10 arvo on bi-15 näärinen O, joka aiheuttaa signaalin DLYSTRO10 kehittämisen signaalin MYACKRO10 vaikutuksesta. Tämä saattaa viivelinja-piirit kehittämään ajoitussignaaalisekvenssin. Ajoitussig-naalit DLY180010 ja DLY260010 ja kuvion 11a signaali DLYINNO10 saavat kuvion 5 TAI-EI-portin 204-52 asettamaan 20 signaalin MEMCYCOOO binääriseen O-tilaan. Tämän seurauksena TAI-EI-portti 204-56 asettaa signaalin MEMBUZOOO binääriseen O-tilaan, mikä ilmeisee, että ohjauspiiri 200 on aloittanut muistitoimintajakson (ts. muisti on varattuna). Lisäksi JA-portin 204-36 signaalin DLYINNO10 vaikutuksesta 25 kehittämä signaali MPULSEO10 saattaa kuvion 7 JA-EI-portin 215-42 kääntämään Q1 jakso-kiikun 215-45 binääriseen 1-tilaan signaalin Q1TRSTO10 tilan mukaisesti. Ts. kuten kuviosta 11 ilmenee, kuvion 7 Q1, Q2 kolmitilaohjauskiikku 215-32 on tällä hetkellä binäärisessä 1-tilassa (ts. ohjat-30 tuna alkutilaan binääriseksi ykköseksi palautussignaalilla QRRESTOOO).
Kuvion 4 Q1 osoiterekistereiden 207-82 ja 207-84 läh-tönapoihin signaalin Q2TRSTOOO (ts. kuvion 11 signaalin Q1TRSTO10 komplementin) vaikutuksesta syötetyt jonotusosoi-35 tesignaalit siirretään rivi- ja sarakeosoitekistereihin 207-40 ja 207-41. Myös signaalit BSAD20210 ja BSAD19210 Q1 laskurilta 207-72 siiretään rekisteriin 207-40.
39 7 7 1 24
Lohkoilta 207--70 ja 207-80 tulevat osoitesignaalit BSAD21210 ja BSAD22210 dekoodataan toisessa dekooderipii-reistä 207-20 tai 207-31, jotka valitaan toimintaan signaalien BSADX6210 ja vastaavasti BSADX6200 funktiona. Tästä 5 on seurauksena kahden dekoodatun riviosoitteen valintasig-naalin ohjaaminen binääriseen 1-tilaan. Lohkon 204 piirien kehittämät ajoitussignaalit MRASTEO10 ja MR&STOO10 syötetään kuvion 9 RAM piirien riveille. Nämä signaalit aikaansaavat kuvion 4 rekisterin 207-40 signaalin MRASCTOO vaiku-10 tuksesta RAM piirien AO-A7 napoihin syöttämien riviosoite-signaalien MADD00010-MADD007010 tallentamisen dekoodatun riviosoitteenvalintasignaaliparin valitsemaan rivipariin. Oletettaessa, että myös vähiten merkitsevän osoitebitin BSAD21 arvo on O, neljä alemman sijaluvun riviosoitebittiä 15 ohittavat summainpiirin 207-54 inkrementoitumatta.
Lohkon 204 piirien kehittämät ajoitussignaalit MCASTTO10 ja MCASTSO10 syöttävät rekisterin 207-41 signaalin MCASCT000 vaikutuksesta syöttämät sarakeosoitesignaalit MADDOOO10 ja MADD07010 kuvion 9 pinoihin 210-20 ja 210-40 20 sisältyvien RAM piirien kaikkien rivien napoihin.
Jonotuslohkon 207-7 jonon 1 piireihin tallennettu muistinkäyttöpyynnön osoite aikaansaa ensimmäisen muisti-paikkaparin lukemisen annetuista osoitteista. Ts. signaali BSWRIT110 saattaa kuvion 6 piirit 208 asettamaan lukukäsky-25 signaalin READCM100 binääriseen O-tilaan. Tästä seuraa, että JA-portit 208-20 ja 208-22 asettavat signaalit MEREADQ10 ja MOREADO10 binääriseen O-tilaan, mikä saattaa piirien annettujen rivien suorittamaan lukutoimenpiteen. Sanapari ladataan tietorekistereiden 206-8 ja 206-10 oikeanpuoleisiin 30 keskiosiin lohkon 204 kehittämien ajoitussignaalien MDOWCTO10 ja MDOOCTO10 ohjaamana.
Täältä sanapari syötetään väylälle 10 kuvion 3 linjoilta MUXDOO-15 ja MUXD016-31 tietojen lähtölimitinpiirien 206-16 ja 206-18 kautta osoitebitin BSAD22 tilan funktiona. Eli 35 signaalin BSAD22210 ollessa binäärinen O, limitinpiiri 206-16 syöttää parillisen tietorekisterin sisällön linjoille MUXDOO-15. Limitinpiiri 206-18 syöttää parittoman tieto- 40 771 24 rekisterin sisällön linjoille MUXD16-31. Käänteinen tapahtuma saadaan, kun osoitebitti BSAD22 on binäärisessä 1-tilassa .
Koska ryöppytoimintakiikku 215-60 on binäärisessä 0-5 tilassa, signaali UPCNQ1000 on binäärinen O. Tämä asettaa kaksoisleveän vastaussignaalin DWRESP110 arvoksi binäärisen nollan. Tämä vastaussignaali ohjaa yksikön 213 piireihin syötettynä linja BSDBPL binääriseen O-tilaan ilmaisemaan muistin pyytäjälle, että useampia sanaparien siirtoja ei 10 tapahdu.
Kuten kuviossa 11a on esitetty, muistin toimintajakso päättyy, kun muisti varattuna-signaali MEMBUZOOO kääntyy binääriseen 1-tilaan. Signaali MEMBUZOOO kääntää Q1 jakso-kiikun 215-45 binääriseen O-tilaan.
15 Signaalin Q1CYCLOOO siirtyminen positiiviseen suuntaan palauttaa Q1 täynnä-kiikun 215-10 binääriseen O-tilaan. Lisäksi Q1 jakso-kiikun 215-45 kääntymisen seurauksena JA-portti 215-50 ohjaa signaalin Q1Q2CYOOO binäärisestä O-ti-lasta binääriseen 1-tilaan. Kuten kuviossa 11a on esitet-20 ty, signaali Q1Q2CYOOO seuraa siten signaalia MEMBYZOOO.
Q1 jakson päättyessä, mikä vastaa signaalin Q1Q2CYOOO siirtymää positiiviseen suuntaan, Q1, Q2 kolmitilaohjaus-kiikku 215-32 ohjataan kääntämään tilansa signaalin QPOINTO10 funktiona. Koska signaali QPOINTO10 on binäärinen O (ts.
25 Q1 täynnä-kiikku 215-10 ja Q2 täynnä-kiikku 215-26 ovat binäärisessä O-tilassa), Q1, Q2 kolmitilaohjauskiikku 215-32 kääntyy binääriseen O-tilaan. Lisäksi signaalin Q1Q2CYOOO vaikutuksesta kehitetty signaali Q1Q2CY600 sallii kuvion 5 uudelleenkäynnistyskiikun 204-38 kääntymisen binääriseen 1-30 tilaan 60 ns jonon 1 muistinjakson päättymisen jälkeen.
Kuitenkin koska uusia muistinkäyttöpyyntöjä ei ole saapunut ensimmäisen muistipyynnön jälkeen, jaksonohjauskiikku 204-60 on edelleen binäärisessä O-tilassa estäen uuden muistin-jakson aloittamisen ennen signaalin MYACKRO101 kehittämis-35 tä (ts. signaali CYCNTL010 saattaa limitinpiirin 204-39 valitsemaan lähtöön sen tulonapoihin O syötetyt signaalit).
Kuten kuviosta 11a havaitaan, ohjauspiiri 200 vastaan- 41 77124 ottaa seuraavan muistinlukupyynnön juuri ennen jonon 1 toimintajakson päättymistä. Selityksen yksinkertaistamiseksi se oletetaan koodatuksi samalla tavoin kuin ensimmäinen pyyntö. Toinen väyläpyyntö (ts. signaali BSREQTOOO) aikaan-5 saa MYACKR kiikun 211-24 kääntymisen binääriseen 1-tilaan.
Ts. signaalit STREQQOOO ja QQFULLOOO ovat edelleen binäärisessä O-tilassa, mikä pitää odotuskiikun 211-16 binäärisessä 0-tilassa. Odotussignaalia ei siten kehitetä.
Tällöin MYACKR kiikun 211-24 kääntyminen aikaansaa 10 Q2 täynnä-kiikun 215-26 kääntymään binääriseen 1-tilaan, koska ratkaisijakiikku 215-18 on binäärisessä O-tilassa.
Q2 täynnä-signaali Q2FULLO10 lataa toisen muistinkäyt-töpyynnön muistiosoitebittejä 19-21 edustavat signaalit kuvion 4 Q2 laskuriin 207-74. Muut osoitebitit 5-18 ja 22 15 ladataan kuvion 4 jonon 2 osoiterekistereihin 207-86 ja 207-88 yhdessä signaalin BSADX6010 tilan kanssa. Lisäksi Q2 täynnä-signaali Q2FULLO10 lataa ohjauslinjojen BSWRIT, BSDBPL ja BSDBWD tilat, jotka vastaavat signaaleja BSWRIT110, BSDBPL110 ja BSDBW110, kuvion 6 Q2 käskyohjausrekisteriin 20 208-12. Tällöin ladataan myös lohkolta 207 tulevan raja- osoitesignaalin B0ULDY110 1-tila rekisteriin 208-12.
Muistin kuittaussignaali MYACKR110 saattaa kuvion 5 piirit jälleen kehittämään uuden viivekäynnistyssignaalin DLYSTRO10 uuden muistitoimintajakson aloittamiseksi. Lä-25 hemmin esitettynä, koska molemmat jonot ovat tällöin tyhji-: nä, signaali CYCNTLO10 on edelleen binäärisessä O-tilassa ja signaali DLYSTRO10 tulee jälleen kehitetyksi.
Signaalin DLYSTRO10 seurauksena viivelinjapiirit kehittävät uuden ajoitussignaalisekvenssin. Kuvion 5 TAI-EI-30 portti ohjataan jälleen kääntämään signaali MEMBUZOOO binääriseen O-tilaan, kuten kuviossa 11a on esitetty, mikä ilmaisee, että muistinohjauspiiri 200 on aloittanut uuden muistitoimintajakson (ts. se on varattuna). Lisäksi JA-portin 204-36 kehittämä signaali MPULSEO10 saa kuvion 7 JA-35 EI-portin 215-46 kääntämään Q2 jakso-kiikun 215-44 binääriseen 1-tilaan signaalin Q1TRSTO10 binäärisen O-tilan mukaisesti .
42 7 7 1 24
Signaalin Q2TREST01O Q2 osoiterekistereiden 207-86 ja 207-88 lähtönapoihin syöttämät jonotusosoitesignaalit siirretään rivi- ja sarakeosoiterekistereihin 207-40 ja 207-41. Myös limitinpiirin 207-76 valitsemat signaalit BSAD20210 ja 5 BSAD19210 Q2 laskurilta 207-74 ladataan rekisteriin 207-40.
Samalla tava-la kuin edellä on selitetty lohkon 207-2 piirit dekoodaavat lohkoilta 207-70 ja 207-80 tulevat signaalit BSAD21210 ja BSAD22210 ja tuloksena kehitetään dekoodattujen riviosoitteen valintasignaalien pari. Ajoitus-10 signaalit MRASTE010 ja MRAST0010 aikaansaavat, kun ne syötetään dekoodattujen riviosoitteen valintasignaalien määräämiin kahteen RAM piirien riviin, rekisteriltä 207-40 tulevien riviosoitesignaalien MADD0010-MADD07010 tallentamisen näihin.
15 Vastaavalla tavalla ajoitussignaalit MCASTTO10 ja MCASTSO10 aikaansaavat rekistereiltä tulevien sarakeosoite-signaalien MADD00010-MADD07010 tallentamisen kaikkiin kuvion 9 RAM piirien riveihin. Q2 laskurin 207-74 osoitesi-sällön määräämä sanapari luetaan signaalien MEREAD010 ja 20 M0READ010 vaikutuksesta ja ladataan tietorekisterien 206-8 ja 206-10 oikeanpuoleisiin keskiosiin ajoitussignaalien MDOECTO10 ja MDOOCTO10 ohjaamana.
Molemmat sanat siirretään ja vastaussignaali DWRESP110 asetetaan binääriseen O-tilaan. Tämä vuorostaan asettaa 25 linjan BSDBPL binääriseen O-tilaan, mikä ilmaisee muistin-käyttäjälle, että uusia sanaparien siirtoja ei ole odotettavissa .
Jonon 2 muistitoimintajakso päättyy signaalin MEMBYZOOO siirtyessä binääriseen 1-tilaan. Signaali MEMBUZOOO palaut-30 taa Q2 jakso-kiikun 215-44 binääriseen O-tilaan. Tästä on seurauksena signaalin Q1Q2CYOOO asettuminen binääriseen 1-tilaan, mikä jälleen sallii Q1, Q2 kolmitilaohjauskiikun 215-32 kääntämään tilaansa signaalin QPOINTO10 funktiona. Koska sekä Q1 ryöppytoimintakiikku 215-60 että Q2 ryöppytoi-35 mintakiikku 215-62 ovat binäärisessä O-tilassa, signaalit Q1INVTOO1 ja Q2INVT001 ovat asetettuina binääriksi ykkösiksi. Tämä vuorostaan saattaa JA-EI-portin 215-38 asettumaan 43 7 7 1 24 signaalin Q2INVTO10 binääriseen O-tilaan. Tuloksena on, että eksklusiivinen TAI-portti 215-40 asettaa signaalin QPONTO10 binääriseen 1-tilaan, koska signaali Q2TRSTOOO on tällöin binäärisessä 1-tilassa. Seuraavan muistijakson suo-5 rittävät siten jonon 1 piirit.
Kuten kuviosta 11a ilmenee, signaali QQFULLOOO ei millään hetkellä käy arvossa binäärinen O, mikä on ilmaisuna siitä, että ainakin toinen jono on aina tyhjä. Odotussig-naaleja ei siten muodosteta.
10 Kuvio 11b esittää ohjauspiirin 200 toimintaa tapauk sessa, jossa se vastaanottaa muistinkäyttöpyyntöjä taajuudelta, joka on suurempi kuin jakso, jonka ohjauspiiri on varattuna. Ts. ohjauspiiri 200 vastaanottaa pyyntöjä joka 3000 ns, joka taajuus on ainakin kaksi kertaa nopeampi kuin 15 kuviossa 11a esitetty taajuus. Kuten kuviosta 11b havaitaan, ohjauspiirin 200 suorittama toimintasekvenssi on identtinen kuviossa 11a esitetyn kanssa yhtä poikkeus lukuunottamatta. Ts. Q2 täynnä-kiikku 215-26 kääntyy binääriseen 1-tilaan toisen muistinkäyttöpyynnön vaikutuksesta kehitetyn 20 toisen MYACKR010 signaalin alussa. Koska molemmat jonot ovat täynnä, signaali QQFULLOOO siirtyy binäärisestä 1-tilasta binääriseen O-tilaan signaalin Q2FULLO10 seuraavalla positiiviseen suuntaan tapahtuvalla siirtymällä. Signaali QQFULLOOO pysyy binäärisessä O-tilassa siihen asti, kunnes 25 jonon 1 piirit ovat käsitelleet ensimmäisen muistinkäyttöpyynnön (ts. kun signaali Q1FULL010 siirtyy binääriseen 0-tilaan).
Kuviosta 11b voidaan havaita, että ohjauspiiri 200 on valmiina antamaan merkin odotustilanteesta kolmannen muis-30 tinkäyttöpyynnön vaikutuksesta. Tällöin molemmat jonot käsittelevät pyyntöjä. Keksinnön mukaisen jonotuspiirimeka-nismin ansiosta vältetään odotustilan merkinannon tarve toisen ja neljännen muistinkäyttöpyynnön vaikutuksesta.
Vaikka kuvio 11b havainnollistaa parantunutta suori-35 tuskykyä, esillä olevan keksinnön jojotuspiirilaitteiston edut ilmenevät parhaiten kuviosta 11c. Siinä ohjauspiiri 200 saa muistinkäyttöpyynnön, joka tarkoittaa ryöppysiirtoa 44 771 2 4 ja jota seuraa peräkkäisiä ei ryöppymuotoisia muistinkäyt-töpyyntöjä. Ensimmäisen pyynnön tapauksessa oletetaan, että CPU 40/levyohjäin 50 kytkee linjan BSDSPL binääriseen 1-tilaan ja linjan BSWRIT binääriseen O-tilaan ilmaisten, että 5 muistinkäyttöpyyntö on ryöppykäskymuotoinen. Myös osoite-bitit BSAD19-22 oletetaan binäärisiksi nolliksi. Toisen ja kolmannen käyttöpyynnön tapauksessa oletetaan, että CPU 40 kytkee linjan BSDBPL binääriseen 1-tilaan, linjan BSDBWD binääriseen 1-tilaan ja linjan BSWRIT binääriseen O-tilaan 10 ilmaisten, että kumpikin muistinkäyttöpyyntö on kaksoisle-veä (ei ryöppymuotoinen) lukupyyntö.
Kuviosta 11c havaitaan, että ensimmäinen väyläpyyntö (ts. signaali BSREQTOOO) saa pyytäjän kehittämään väyläsig-naalin BSDCNN110. Väyläpiiri 211 kehittävät signaalin 15 BSDCNN110, kun ohjauspiirille 200 on myönnetty pääsy väylälle 10. Ohjauspiiri kääntää kuvion 8 MYACKR kiikun binääriseen 1-tilaan 60 ns pyytäjän kehittämän väyläsignaalin BSDCNN110 etureunan jälkeen. Asettuminen tapahtuu, koska odotuskiikku 211-16 on binäärisessä O-tilassa (ts. yhtään 20 pyyntöä ei ole tallennettuna, signaali STREQQOOO on binäärisessä 1-tilassa ja molemmat jonot eivät ole täynnä, signaali QQFULLOOO on binäärisessä 1-tilassa).
MYACKR kiikun 211-24 kääntyminen binääriseen 1-tilaan aiheuttaa kuvion 7 Q1 täynnä-kiikun 215-10 kääntymisen bi-25 nääriseen 1-tilaan signaalin MYACKR010 nousevalla etureunalla. Patkaisijakiikun 215-18 oletetaan tällä hetkellä olevan binäärisessä 1-tilassa. Tämä kääntyminen asettaa signaalin Q1FULL010 binääriseen 1-tilaan, mikä vuorostaan aiheuttaa Q1 ryöppytoimintakiikun 215-60 kääntymisen binääriseen 1-30 tilaan. Yksityiskohtaisemmin esitettynä signaalien BURSCMOI0, BSWRIT200 ja BSAD222000 binääriset 1-tilat ohjaavat JA-portin 215-63 asettamaan ryöppysignaalin BURSCM110 binääriseen 1-tilaan. Tämä kääntää Q1 ryöppytoimintakiikun 215-60 binääriseen 1-tilaan signaalin Q1FULLO10 siirtyessä 35 positiiviseen suuntaan.
Q1 täynnä signaali Q1FULL010 lataa ensimmäisen muis-tinkäyttöpyynnön muistiosoitebittejä 19-21 edustavat sig- 45 771 24 naalit kuvion 4 Q1 laskuriin 207-72. Muut osoitebitit 22 ja 5-18 ladataan kuvion 4 jonon 1 osoiterekistereihin 207-82 ja 207-84 yhdessä signaalin BSADX6010 tilan kanssa. Lisäksi Q1 täynnä-signaali Q1FULL010 lataa ohjauslinjojen 5 BSWRIT, BSDBPL ja BSDBWD tilat/ jotka vastaavat signaaleja BSWRIT110/ BSDBPL110 ja BSDBWD110/ kuvion 6 käskyohjausre-kisteriin 208-10. Tällä hetkellä ladataan myös lohkolta 207 tulevan rajaosoitesignaalin BOUNDY110 tila rekisteriin 208-10. Koska tämä signaali ei ole mukana ryöppykäskyjen 10 käsittelyssä, se voidaan olettaa binääriseksi ykköseksi.
Muistin kuittaussignaali MYACKR110 saataa myös kuvion 5 piirit 204 kehittämään viivekäynnistyssignaalin DLYSTR010, joka käynnistää muistitoimintajakson. Ts. koska molemmat jonot ovat tyhjiä, signaali CYCNTL010 on binäärisessä O-ti-15 lassa, mikä aiheuttaa signaalin DLYSTRO10 kehittämisen signaalin MYACKRO10 ohjaamana. Tämä saattaa viivelinjapiirit kehittämään ajoitussignaalien sekvenssin. Kuten kuviosta 5 ilmenee, ajoitussignaalit DLY180010, DLY260020 ja DLYINN010 ohjaavat TAI-EI-portin 204-52 asettamaan signaalin MEMCYCOOO 20 binääriseen O-tilaan. Tämän seurauksena TAI-EI-portti 204-56 ohjaa signaalin MEMBUZOOO binääriseen O-tilaan, kuten kuviosta 11c havaitaan, ilmaisten, että ohjauspiiri 200 on aloittanut muistitoimintajakson (ts. muisti on varattuna). Myös JA-portin 204-36 kehittämä signaali MPULSEO10 saattaa 25 kuvion 7 JA-EI-portin 215-42 kääntämään Q1 jakso-kiikun 215— 45 binääriseen 1-tilaan signaalin Q1TRSTO10 tilan funktiona. Ts. kuten kuviosta 11c ilmenee, kuvion 7 Q1, Q2 kolmitila-ohjauskiikku 215-32 on tällä hetkellä binäärisessä 1-tilassa (ts. alunperin palautussignaalin QRRESTOOO binääriseen 30 1-tilaan ohjaama). Siten jonon 1 piirit on valittu suorittamaan ensimmäisen muistinkäyttöpyynnön.
Kuvion 4 Q1 osoiterekisterien 207-82 ja 207-84 lähtö-napoihin signaalin Q2TRSTOOO (ts. kuvion 11c signaalin Q1TRST010 komplementin) ohjaaman syötetyt jonotusosoitesig-35 naalit siirretään rivi- ja sarakeosoiterekistereihin 207-40 ja 207-41. Myös signaalit BSAD20210 ja BSAD19210 Q1 laskurilta 207-72 ladataan rekisteriin 207-40.
46 77124
Kuten edellä on selitetty lohkoilta 207-70 ja 207-80 tulevat osoitesignaalit BSAD21210 ja BSAD22210 dekoodaa toinen dekooderipiireistä 207-20 tai 207-31, mistä on tuloksena dekoodatun riviosoitteen valintasignaaliparin ke-5 liittäminen. Nämä signaalit sallitvat kuvion 4 rekisterin 207-40 syöttämien riviosoitesignaalien MADD00010-MADD07010 tallentamisen signaalin MPASCTOOO ohjaamana valittuun rivi-pariin.
Lohkon 204 piirien kehittämät ajoitussignaalit 10 MCASTT010 ja MCASTS010 tallentavat rekisterin 207-41 syöt-tämät sarakeosoitesignaalit MADD00010-MADD07010 signaalin MCASTOOO seurauksena kuvion 9 pinojen 210-20 ja 210-40 RAM piirien kaikkien rivien napoihin.
Siten jonotuslohkon 207-7 jonon 1 piireihin tallen-15 nettu muistinkäyttöpyynnön osoite aikaansaa ensimmäisen muistipaikkaparin sisällön lukemisen ilmoitetuista osoitteista. Ts. signaali BSWRIT110 saattaa kuvion 6 piirit 208 asettamaan lukukäskysignaalin READCM100 binääriseen O-tilaan. Tämän seurauksena JA-portit 208-20 ja 208-22 ohjaavat sig-20 naalit MEREADO10 ja MOREADO10 binääriseen O-tilaan, mikä aikaansaa lukutoimenpiteen suorittamisen määrätyissä piirien riveissä. Sanapari ladataan tietorekisterien 206-8 ja 206-10 oikeanpuoleisiin keskiosiin lohkon 204 kehittämien ajoi-tussignaalien MD0ECT010 ja MDOOCTO10 ohjaamana.
25 Täältä sanapari siirretään väylälle 10 väyläjakson toisen puolikkaan aikana, jonka osoittaa signaalin BSDCNN110 ensimmäinen osa "1" kuviossa 11c. Tämä signaali asetetaan binääriseen 1-tilaan signaalin MYDCNN010 etureunalla. Tämä vuorostaan ohjaa linjan BSDCNN binääriseen 1-tilaan antaen 30 pyytäjälle merkin siirrosta.
Signaali MYDCNN210 saattaa myös kuvion 7 JA-portin 215-80 ohjaamaan signaalin UPCNQ1000 binääriseen 1-tilaan. Tämä vuorostaan asettaa kaksoisleveä vastaus signaalin DWRESP110 binääriseen 1-tilaan. Ts. tällä hetkellä sekä Q1 35 ryöppytoimintakiikku 215-60 että Q1 jakso-kiikku 215-45 ovat binäärisessä 1-tilassa. Tämä vastaussignaali ohjaa lohkon 213 piireille syötettynä linjan BSDBPL binääriseen 1-tilaan 47 771 24 antamaan muistin pyytäjälle merkin useampien sanaparien siirrosta.
Signaali UPCNQ1000 aikaansaa Q1 osoitelaskurin 207-72 ensimmäisen muistinkäyttöpyynnön osoitesisällön kasvattami-5 sen yhdellä. Tämä mahdollistaa tiedon seuraavan sanaparin lukemisen muistista. Kuten kuviosta 11c havaitaan, ensimmäinen jonon 1 muistitoimintajakso päättyy, kun ensimmäisen signaalin MYDCNNO10 takareuna kääntää muisti varattuna-sig-naalin MEMBUZ000 binääriseen 1-tilaan. Tämän jälkeen sig-10 naali BSDCNN110 siirtyy binääriseen O-tilaan ilmaisten tietojakson päättymisen. Signaali MEMBUZOOO saaataaa Q1 jakso-kiikun 215-45 kääntymään binääriseen O-tilaan. Tämän kääntymisen seurauksena JA-portti 215-50 ohjaa signaalin Q1Q2CY000 binäärisestä O-tilasta binääriseen 1-tilaan. Si-15 ten signaali Q1Q2CYOOO seuraa signaalia MEMBUZOOO, mutta ajallisesti viivästyneenä. Signaalin Q1Q1CYOOO positiiviseen suuntaan tapahtuvan siirtymän kohdalla Q1, Q2 kolmiti-laohjauskiikku 215-32 on valmistettuna kääntämään tilansa signaalin QPOINTO10 funktiona. Koska signaali QPOINTO10 on 20 binäärisessä 1-tilassa (ts. Q2 täynnä-kiikku 215-26 on binäärisessä O-tilassa), Q1, Q2 kolmitilaohjauskiikku 215-32 pysyy binäärisessä 1-tilassa.
Kuten kuviosta 11c havaitaan, jonon 1 piriit suorittavat toisen muistitoimintajakson, mistä on seurauksena toi-25 sen sanaparin siirto väylälle 10. Seuraavaksi ohjauspiiri 200 vastaanottaa muistin kaksoisleveän (ei ryöppymuotoisen) lukupyynnön. Koska vain jonon 1 piirit ovat varattuja, toinen väyläpyyntö (ts. signaali BSREQTOOO) aikaansaa pyytäjä-signaalin BSDCNN110 kehittämisen, mistä myös seuraa MYACKR 30 kiikun 211-24 kääntyminen binääriseen 1-tilaan. Ts. signaalit STREQQOOO ja QQFULLOOO ovat edelleen binäärisessä 1-tilassa, mikä pitää odotuskiikun 211-16 binäärisessä O-tilassa. Siten odotussignaalia ei kehitetä kuten tapahtuisi muistipiirissä, johon ei sisälly esillä olevan keksinnön jono-35 tuspiirilaitetta. Tämän tyyppisen ohjauspiirin antama vastaus on osoitettu signaalien MYWAIT110 ja MYACKR110 katkoviivoin esitetyillä osilla.
48 7 7 1 24 Tällä hetkellä MYACKR kiikun 211-24 kääntyminen saattaa Q2 täynnä-kiikun kääntymään binääriseen 1-tilaan. Syynä tähän on, että signaali Q1FULLOOO oli aikaisemmin kääntänyt ratkaisijakiikun 215-18 binäärisestä 1-tilasta binää-5 riseen O-tilaan signaalin MYACKR110 takareunalla. Tämä vuorostaan mahdollisti Q2 täynnä-kiikun 215-26 kääntymisen binääriseen 1-tilaan. Koska toinen muistinkäyttöpyyntö ei ole ryöppypyyntö, Q2 ryöppytoimintakiikku 215-62 pysyy bi-nääisessä O-tilassa.
10 Q2 täynnä-signaali Q2FULL010 lataa toisen muistipyyn- nön muistiosoitebittejä 19-21 edustavat signaalit kuvion 4 Q2 laskuriin 207-74. Muut osoitebitit 2-18 ja 22 ladataan kuvion 4 jonon 2 osoiterekistereihin 207-86 ja 207-88 yhdessä signaalin BSADX6010 tilan kanssa. Lisäksi Q2 täynnä-sig-15 naali Q2FULLO10 lataa ohjauslinjojen BSWRIT, BSDBPL ja BSDBWD tilat, jotka vastaavat signaaleja BSWRIT110, BSDBPL110 ja BSDBWD110, kuvion 6 käskyohjausrekisteriin. Tällöin myös lohkolta 207 tulevan rajaosoitesignaalin BOUNDY110 binäärinen 1-tila ladataan rekisteriin 208-12.
20 Uudelleenkäynnistyssignaali RECYCL110 saattaa kuvion 5 piirit 204 kehittämään uuden (kolmannen) viivekäynnistys-signaalin DLYSTRO10 uuden muistitoimintajakson aloittamiseksi. Yksityiskohtaisemmin esitettynä, koska molemmat jonot eivät ole tyhjiä, jakson ohjauskiikku 204-60 kääntää 25 signaalin CYCNTLO10 binääriseen 1-tilaan. Tämä valitsee uudelleenkäynnistyssignaalin RECYCL110, joka asettuu binääriseen 1-tilaan, mikä tapahtuu signaalin Q1Q2CY600 positiiviseen suuntaan tapahtuvan siirtymän perusteella. Kuten kuviosta 7 havaitaan, signaali Q1Q2CY600 vastaa signaalia 30 Q1Q2CYOOO viivästettynä 60 ns.
Signaali DLYSTRO10 saattaa viivelinjapiirit kehittämään edellä mainitun ajoitussignaalien sekvenssin. Jälleen kuvion 5 TAI-El-portti 204-56 ohjataan asettamaan signaali MEMBUZOOO binääriseen O-tilaan kuten kuviossa 11c on esi-35 tetty ilmaisemaan, että ohjauspiiri 200 on aloittanut uuden muistitoimintajakson (ts. se on varattuna). Myös JA-portin 204-36 kehittämä signaali MPULSEO10 saattaa kuvion 7 JA-EI- 77124 49 portin 215-42 kääntämään Q1 jakso-kiikun 215-40 binääriseen 1-tilaan signaalin Q1TRST010 mukaisesti. Ts. kuten kuvioista 7 ja 11c havaitaan, Q1 , Q2 kolmitilaohjauskiikku 215-32 on edelleen binäärisessä 1-tilassa ilmaisten, että jonon 1 5 piirit tulevat suorittamaan seuraavan (kolmannen) muisti-toimintajakson .
Jälleen signaalin Q2TRSTOOO kuvion 4 osoiterekisterei-den 207-82 ja 207-84 lähtönapoihin syöttämät jonotusosoite-signaalit siirretään rivi- ja sarakeosoiterekistereihin 10 207-40 ja 207-41. Myös limitinpiirin 207-76 valitsemat kasvatetut signaalit BSAD20210 ja BSAD19210 Q1 laskurilta 207-72 ladataan rekisteriin 207-40.
Samalla tavalla kuin edellä on selitetty, lohkon 207-2 piirit dekoodaavat lohkoilta 207-70 ja 207-80 tulevat kas-15 vatetut signaalit BSAD21210 ja BSAD22210 ja muodostavat tuloksena dekoodatun riviosoitteen valintasignaaliparin. Ajoitussignaalit MRASTE010 ja MRAST0010 aikaansaavat dekoodattujen riviosoitteen valintasignaalien määräämien RAM piirien rivipareihin syötettyinä rekisteriltä 207-40 tulevien 20 riviosoitesignaalien MADD0010-MADD07010 tallentamisen näihin.
Vastaavasti ajoitussignaalit MCASTTO10 ja MCASTSO10 aikaansaavat rekisteriltä 207-41 tulevien sarakeosoitesig-naalien MADDOOO-MADDO7010 tallentamisen kaikkiin kuvion 9 25 RAM piirien riveihin. Q1 laskurin 207-72 osoitesisällön valitsema kolmas sanapari lueteen signaalien MEREADO10 ja MOREAD010 vaikutuksesta ja ladataan tietorekisterien 206-8 ja 206-10 oikeanpuoleisiin keskiosiin ajoitussignaalien MD00ECT010 ja MDOOCTO10 ohjaamana.
30 Jälleen molemmat sanat siirretään väyläjakson toisen puolikkaan aikana, jonka osoittaa kuviossa 11c esitetyn signaalin BSDCNN110 kolmas "1"-osa. Signaali BSDCNN110 siirtyy binääriseen 1-tilaan toisen signaalin MYDCNN010 nousevalla reunalla. Tämä asettaa jälleen linjan BSDCNN binää-35 riseen 1-tilaan.
Signaali MYDCNN210 saattaa myös kuvion 7 JA-portin 215-80 asettamaan signaalin UPCNQ1000 binääriseen 1-tilaan.
so 77124 mikä jälleen asettaa vastaussignaalin DWRESP110 binääriseen 1-tilaan. Tämä vuorostaan asettaa linjan BSDPL binääriseen 1-tilaan, mikä jälleen ilmoittaa muistin pyytäjälle, että useampia sanaparien siirtoja seuraa.
5 Signaali UPCNQ1000 saattaa Q1 osoitelaskurin 207-72 kasvattamaan osoitesisältöään yhdellä mahdollistamaan seuraahan kaksoissanan luvun muistista. Kolman jonon 1 muistitoiminta jakso päättyy, kun toisen signaalin MYDCNN010 takareuna kääntää signaalin MEMBUZOOO binääriseen 1-tilaan.
10 Tätä seuraa signaalin BSDCNN110 kääntyminen binääriseen 0-tilaan.
Signaali MEMBUZOOO palauttaa jälleen Q1 jakso-kiikun 215-45 binääriseen 0-tilaan. Tästä seuraa signaalin Q1Q2CY000 asettuminen binääriseen 1-tilaan, mikä jälleen 15 mahdollistaa Q1, Q2 kolmitilaohjauskiikun 215-32 kääntämään tilansa signaalin QPONTO10 funktiona. Koska molempiin jonoihin on tallennettu käyttöpyynnöt, signaali QPINTO10 on binäärisessä 1-tilassa. Ts. kuten kuviosta 7 ilmenee, koska sekä Q1 täynnä-kiikku että Q2 täynnä-kiinni ovat binää-20 risessä 1-tilassa, signaalit Q1INVT001 ja Q2INVT001 ovat asetettuina binääriseen 1-tilaan. Tämä vuorostaan saattaa JA-EI-portin 215-38 asettamaan signaalin Q2INVTO10 binääriseen 0-tilaan. Tuloksena on, että eksklusiivinen TAI-port-ti 215-40 asettaa signaalin QPOINTO10 binääriseen O-tilaan, 25 koska signaali Q2TRSTOOO on tällä hetkellä binäärisessä O-tilassa.
Siten seuraavan muistijakson suorittavat jonon 2 piirit. Tämä esillä olevan keksinnön mukainen järjestely mahdollistaa ei-ryöppymuotoisen muistinkäyttöpyynnön käsittelyn 30 edellyttämättä ensimmäisen käyttöpyynnön loppuunsuoritta-mista.
Kuten kuviosta 11c havaitaan, Q2 jakso-kiikun 215-44 kääntyminen binääriseen 1-tilaan asettaa signaalin Q2CYCLOOO binääriseen O-tilaan. Ts. piirit 204 kehittävät uuden vii-35 vekäynnistyssignaalin DLYSTR010 signaalin Q1Q2CY600 nousevan reunan ohjaamana, mikä aloittaa neljännen muistitoimin-tajakson. Signaali MEMBUZOOO asetetaan jälleen binääriseen
II
si 77124 O-tilaan ilmaisemaan, että ohjauspiiri 200 on aloittanut uuden muistitoimintajakson. Siten signaali MPULSEO10 saattaa JA-EI-portin 215-46 kääntämään Q2 jakso-kiikun 215-44 binääriseen 1-tilaan, koska signaali Q2TRST010 on binääri-5 sessä 1-tilassa kuten kuviosta 11c havaitaan.
Signaalin Q1TRSTO10 ohjaamana kuvion 4 Q2 osoiterekis-tereiden 207-86 ja 207-88 lähtönapoihin syötetyt jonotus-osoitesignaalit siirretään rivi- ja sarakeosoiterekisterei-hin 207-40 ja 207-41. Lisäksi limitinpiirin 207-76 signaa-10 Iin Q2TRST000 ohjaaman valitsemat signaalit BSAD20210 ja BSAD19210 laskurilta 207-74 ladataan rekisteriin 207-40.
Edellä selitetyn mukaisesti lohkon 207-2 osoitedekoo-dauspiirit dekoodaavat osoitesignaali BSAD21210 ja BSAD22210, joiden tuloksena kehitetään dekoodattu riviosoitteen valin-15 tasignaalipari. Myös ajoitussignaalit MRASTEO10 ja MRASTOO10 aikaansaavat riviosoitesignaalien MADD00010-MADD07010 tallentamisen dekoodatun riviosoitteen valintasignaaliparin valitseman riviparin RAM piireihin. Tätä seuraa sarake-osoitesignaalien tallentaminen kuvion 9 kaikkien rivien RAM 20 piireihin.
Lohkon 207-7 jonon 2 piireihin tallennettu ei-ryöppy-muotoisen pyynnön muistinkäyttöpyyntöosoite aikaansaa muis-tipaikkaparin sisällön lukemisen signaalien MEREADO10 ja MOREADO10 ohjaamana. Tämä sanapari ladataan rekisterien 25 206-8 ja 206-10 oikeanpuoleisiin keskiosiin ajoitussignaa- lien MDOECTO10 ja MDOOCTO10 ohjaamana. Täältä sanapari siirretään väylälle 10 aikaisemmin selitetyllä tavalla väy-·'; läjakson toisen puolikkaan aikana, joka on osoitettu signaa lin BSDCNN110 osana "2".
30 Kuten kuviosta 11c ilmenee, lohkon 211 piirit kehittä vät signaalin MYDCNNO10, joka kääntää signaalin BSDCNN110 binääriseen 1-tilaan. Tämä asettaa linjan BSDCNN binääriseen 1-tilaan, mikä antaa pyytäjälle ilmoituksen siirrosta. Koska ryöppytoimintakiikku 215-62 on binäärisessä O-tilassa, 35 kuvion 7 JA-portti 215-82 pitää signaalin UPCNQ2000 binäärisessä O-tilassa. Tämä vuorostaan asettaa kaksoileveä vastaus signaalin DWRESP110 binääriseen O-tilaan. Tuloksena 52 771 24 on, että linja BSDBPL asettuu binääriseen O-tilaan ilmaisten pyytäjälle, että useampia siirtoja ei seuraa.
Kuten kuviosta 11c ilmenee, jonon 2 muistitoiminta-jakso päättyy, kun neljännen signaalin MYDCNN010 takareuna 5 kääntää signaalin MEMBUZOOO binääriseen 1-tilaan. Tätä seuraa signaalin BSDCNN110 kääntyminen binääriseen O-tilaan ilmaisuksi väylän tietojakson päättymisestä. Signaali MEMBUZOOO kääntää Q2 jakso-kiikun 215-44 binääriseen O-tilaan. Tämä kääntää signaalin Q1Q2CY000 binääriseen 1-ti-10 laan, mikä mahdollistaa Q1, Q2 kolmitilaohjauskiikun 215— 32 kääntämään tilansa signaalin QPOINT010 tilan funktiona. Koska signaali QPOINTO10 on binäärisessä 1-tilassa (ts. sekä Q1 täynnä-kiikku 215-10 että Q2 täynnä-kiikku 215-26 ovat binäärisessä 1-tilassa), Q1, Q2 kolmitilaohjauskiikku 215— 15 32 kääntyy binäärisestä O-tilasta binääriseen 1-tilaan kuten kuviossa 11c on esitetty. Tämä ilmaisee, että jonon 1 piirit suorittavat seuraavan muistitoimintajakson.
Kuten kuviosta 11c ilmenee, kolmen seuraavan peräkkäisen muistitoimintajakson aikana kaksoissanojen pareja lue-20 taan Q1 osoitelaskurin 207-72 osoitesisällön määräämistä muistipaikoista. Kunkin jakson lopussa laskurin 207-72 osoitesisältöä kasvatetaan yhdellä ja väylän vastaussignaa-li DWRESP110 asetetaan binääriseen 1-tilaan ilmaisemaan muistin käyttäjälle, että useampien tietosanaparien siirtoja 25 on tulossa.
Jonon 1 kaksoissanasiirrto jatkuvat toisen ei-ryöppy-muotoisen muistinkäyttöpyynnön saapumiseen asti. Tämän käyttöpyynnön käsittelevät jonon 2 piirit samalla tavalla kuin ensimmäisen ei-ryöppymuotoisen pyynnön. Sanaparin 30 siirron jälkeen ohjauspiiri 200 jatkaa ryöppymuistinkäyttö-pyynnön käsittelyään.
Kuvasta 11c havaitaan, että signaalin Q1CYCL010 määräämän seitsemännen jonon 1 jakson jälkeen Q1 ryöppytoimin-takiikku 215-60 palautetaan binääriseen O-tilaan. Ts. seit-35 semännen jakson lopussa jonon 1 laskuria 207-72 kasvatetaan yhdellä laskentatilaan, jossa on pelkästään ykkösiä. Tämä aikaansaa laskurin 207-72 asettamaan lainabittisignaalin 53 771 24 BMOLQ1000 binääriseen O-tilaan. Kuten kuviosta 7 ilmenee, signaali BMOLQ1000 saattaa TAI-EI-portin 215-69 asettamaan signaalin RESQ1B000 binääriseen O-tilaan palauttaen Q1 ryöp-pytoimintakiikun 215-60 binääriseen O-tilaan.
5 Jonon 1 viimeisen jakson aikana luetaan sanojen kah deksas sanapari Q1 laskurin 207-72 pelkistä ykkösistä muodostuvan ensimmäisen muitinkäyttöpyynnön osoitesisällön määräämästä muistipaikkaparista. Kuitenkin jakson lopussa, koska signaali Q1BURS010 on binäärisessä O-tilassa, JA-port-10 tia 215-80 estetään kasvattamasta ykkösellä laskurin 207-72 pelkistä ykkösistä muodostuvaa sisältöä. Koska signaali UPCNQ1000 on binäärisessä O-tilassa, TAI-portti 215-84 pitää vastaussignaalin DWRESP110 binäärisessä O-tilassa. Tämä vuorostaan pitää linjan BSDVPL binäärisessä O-tilassa 15 ilmaisten pyytäjälle, että uusia siirtoja ei ole odotettavissa. Myös Q1 jakso-kiikun 215-45 kääntyminen binääriseen O-tilaan signaalin MEMBUZOOO vaikutuksesta aiheuttaa Q1 täyn-nä-kiikun 215-10 kääntymisen binääriseen O-tilaan signaalin Q1CYCLOOO nousevalla reunalla (ts. tällöin signaali 20 Q1BURSO10 on binäärinen O).
Vaikka esitetyt kaksi ei-ryöppymuotoista käyttöpyyn-töä on määritelty lukutoiminnoiksi, on selvää, että ne voi olla määritelty myös kirjoitustoiminnoiksi. Ohjauspiiri 200 suorittaa samanlaisen toimenpidesekvenssin kuin luku-25 pyynnön tapauksessa lukuunottamatta seuraavaa: Täsmällisemmin esitettynä ensimmäisen ei-ryöppymuotoi-sen kirjoituspyynnön vaikutuksesta kehitetyn väyläjakson tieto-osan aikana datalinjoille BSDTOO-BSDT31 syötetyt tie-tosanat ladataan rekistereiden 206-8 ja 206-10 tietorekis-30 teriosiin signaalin Q2FULLOOO ohjaamana. Ts. kuten kuviosta 11c ilmenee, signaali Q2FULLO10 on binäärinen O pyynnön kehittämishetkellä. Siten signaali Q2FULLOOO on binäärinen O, mikä mahdollistaa tietosanojen tallentamisen rekistereiden 206-8 ja 206-10 Q2-osiin.
35 Koska käyttöpyyntö määrittelee kirjoitustoimenpiteen, kuvion 6 piirit 208 asettavat signaalin READCMOOO binääriseen 1-tilaan signaalin BSWRIT110 binäärisen 1-tilan ohjaamana. Tämän seurauksena JA-portit 208-20 ja 208-22 asetta- 54 7 7 1 24 vat signaalit MEREADO10 ja MOREADO10 binääriseen 1-tilaan. Signaalit MEREADO10 ja MOREADO10 saattavat kuvion 9 piirien riviparin suorittamaan kirjoitustoimintajakson. Ts. jonon 2 muistijakson aloittaa signaalin Q1TRSTO10 asettaminen bi-5 nääriseen O-tilaan. Kuten kuviosta 5 havaitaan, tämän seurauksena JA-EI-portti 204-32 asettaa kolmitilaohjaussignaa-lin MQ2ELBOOO binääriseen O-tilaan ajoitussignaalin MDOTSCOOO ohjaamana. Tällä hetkellä rekisterien 206-8 ja 206-10 Q2 rekisteriosat on ohjattu syöttämään tietosanasisältönsä 10 lähtönapoihinsa. Tuloksena on, että tietosanasisällöt syötetään muistiyksiköiden 210-20 ja 210-40 piiririvien tieto-tulonapoihin ja kirjoitetaan piireihin. Tämä päättää kirjoi tustoiminta jakson .
Edellä olevasta selityksestä havaitaan kuinka esillä 15 olevan keksinnön jonotuslaitteisto pienentää väyläviiveitä ja mikä vielä tärkeämpää, poistaa viiveet käsiteltäessä ei-ryöppymuotoisia muistinkäyttöpyyntöjä lomittamalla jonotus-muisti jaksot. Siten ei-ryöppymuotoiset muistinkäyttöpyyn-nöt eivät viivästy jopa kahdeksan muistijaksoa vaativan 20 ryöppypyynnön loppuunsuorittamiseen asti. Havaitaan myös, että esillä olevan keksinnön lomittava jonotuslaitteisto helpottaa ryöppymuotoisten muistinkäyttöpyyntöjen käsittelyä, koska pyyntöjä käsitellään rinnakkaisesti eikä peräkkäin .
25 Ammattimiehelle on selvää, että esitettyyn suoritus- muodoon voidaan tehdä monia muutoksia esillä olevan keksinnön ajatuksesta poikkeamatta. Esimerkiksi jonotuspiirien lukumäärää voidaan lisätä ja jonotuksen ohjauspiirejä muuttaa muisti jaksojen lomittamiseksi eri jonotuspiirien kesken.

Claims (8)

55 771 2 4
1. Muistinohjauspiiri (200), jossa on lomitetun jonotuksen laite muistiyksikön (210) ohjaamiseksi tietojenkäsittely-systeemissä, jossa on yhteinen väylä (10), johon on kytketty mainittu muistinohjauspiiri, mainittu muistiyksikkö ja useita pyyntöjä kehittäviä yksikköjä (40, 50) ja jossa viimemainittu siirtää mainitun väylän kautta erityyppisiä muistin-käyttöpyyntöjä, jotka pyynnöt käsittävät ainakin seuraavat (i) ohjaussignaalit, jotka vastaavat pyydetyn toiminnan tyyppiä, siis lukemista tai kirjoittamista, ja (ii) muistiyksikön sen kennon osoitteen, josta tieto on luettava tai kirjoitettava, tunnettu siitä, että mainittu ohjauspiiri (200) sisältää ainakin kaksi jonotuspiirilaitetta (206, 207, 208), joista kukin ohjaa muistiinpääsyä ja kukin erikseen kytketty väylään (10), ja ohjauspiirilaitteen (215) jonotuspiirilait-teiden ohjaamiseksi, ja jossa jonotuspiirilaitteet toimivat yksilöllisesti kunkin seuraavan pyynnön varastoimiseksi ellei se jo ole varattu aikaisemmalla pyynnöllä, ja asettavat täytäntöönpanoa odottavat pyynnöt jonoon, jolloin kukin mainittu piirilaite, sen ollessa toimintakykyinen, ohjaa muistiyksikön suorittamaan muistinkäyttötoiminnan varastoitua pyyntöä vastaavasti, ja joka ohjauspiirilaite (215) vuorotellen sallii jonotuspiirilaitteiden (206-208) toiminnan.
2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen muistinohjauspiiri, tunnettu siitä, että kukin mainituista jonotuspiiri-laitteista sisältää joukon rekistereitä, jotka on kytketty vastaanottamaan muistinkäyttöpyynnön osia, jolloin ensimmäinen (207-7) mainituista rekistereistä tallentaa muistiosoitteet, toinen (208) mainituista rekistereistä tallentaa vastaavan muistinkäyttöpyynnön määrittelemän toiminnan tyypin ja kolmas rekisteri (206) tallentaa muistiyksikköön kirjoitettavan tiedon vastaavan muistitoiminnan aikana, jolloin ohjauspiirilaite (215) on kytketty kuhunkin rekisteripiiri-laitteeseen niiden sisältöjen suoritustehon valvomiseksi. ss 77124
3. Patenttivaatimuksen 2 mukainen muistinohjauspiiri, tunnettu siitä, että mainittu ohjauspiirilaite sisältää ainakin kaksi bistabiilia käyttöpyyntöilmaisinlaitetta (215-10 ja 215-26), jotka kukin on kytketty mainituista kahdesta jonotuspiirilaitteesta eri jonotuspiirilaitteen jono-tusrekisterilaitteisiin, ja jotka kytkeytyvät ensimmäisestä tilasta toiseen tilaan muistinkäyttöpyynnön vaikutuksesta ja mainitussa toisessa tilassa estävät mainittuja lukuisia jo-notusrekisterilaitteita tallentamasta myöhemmin vastaanotettujen käyttöpyyntöjen signaaleja, ja kolmitilaohjauslaitteen (215-32, 215-44 ja 215-45), jossa on joukko tuloja ja kaksi lähtöä, ainakin kahden mainituista tuloista ollessa kytketty eri bistabiiliin käyttöpyyntöilmaisinlaitteeseen mainituista kahdesta ilmaisinlaitteesta vastaanottamaan signaalit siitä, ja muiden mainituista useista tuloista ollessa kytketty vastaanottamaan signaalit, jotka ilmaisevat mainittujen kahden jonotuspiirilaitteen suoritettavana olevien muistitoimintojen tyypin, kummankin mainituista lähdöistä ollessa kytketty mainituista kahdesta jonotuspiirilaitteesta eri jonotuspii-rilaitteen jokaiseen jonotusrekisterilaitteeseen, mainitun kolmitilaohjauslaitteen kehittäessä ohjaussignaalin vuorotellen kumpaankin kahdesta lähdöstä mainittujen useiden jo-notusrekisterilaitteiden valitsemiseksi asettamaan mainitun muistiyksikön suorittamaan eri käyttöpyyntöjen määrittelemän tyyppisen toiminnan vuorottaisten muistitoimintajaksojen aikana.
4. Patenttivaatimuksen 3 mukainen muistinohjauspiiri, tunnettu siitä, että mainittu kolmitilaohjauslaite sisältää loogiset piirielimet, joissa on joukko tuloja, joista ainakin kaksi (QlFULLOOO ja Q2FULL000) on kytketty eri laitteeseen mainituista kahdesta bistabiilista käyttöpyyntö-ilmaisinlaitteesta (215-10 ja 215-26) vastaanottamaan signaali, joka ilmaisee onko siihen liittyvään jonotuspiirilait-teeseen tallennettu käyttöpyyntö vai ei, muiden mainituista tuloista ollessa kytketty vastaanottamaan kustakin toisesta mainituista jonotusrekisterilaitteista signaalit, jotka il 57 7712 4 maisevat suoritettavana olevan muistitoiminnan typpin siihen tallennettujen pyyntöjen mukaisesti, ja ensimmäisen bistabii-lin laitteen (215-32), jossa on ainakin yksi tulo (QPOINTOIO), joka on kytketty mainittuun loogiseen piirielinten lähtöön (251-40), ja ainakin kaksi lähtöä (QlTRSTOIO ja Q2TRSTOOO), jotka on kytketty syöttämään signaaleja mainittujen loogisten piirielinten määrättyihin tuloihin ilmaisemaan, mikä mainituista jonotuspiirilaitteista on sillä hetkellä valittuna suorittamaan muistitoimintajakson, mainittujen loogisten piirielinten suorittaessa määrätyn loogisen operaation mainitun ensimmäisen bistabiilin laitteen (215-32) määrättyyn lähtöön syötetylle signaalille mainittuihin tuloihin syötettyjen muiden signaalien mukaisesti kaksitilaisen tulosignaalin kehittämiseksi mainittuun lähtöön, ja mainitun ensimmäisen bistabiilin laitteen kääntäessä tilansa kunkin muisti toimintajakson lopussa mainitun kaksitilaisen tulossignaalin tilan mukaisesti .
5. Patenttivaatimuksen 4 mukainen muistinohjauspiiri, tunnettu siitä, että mainitut loogiset piirielimet sisältävät tuloporttielimet (215-34 ja 215-36), jotka on kytketty vastaanottamaan mainittujen bistabiilien ilmaisinlait-teiden tilan ilmaisevat signaalit ja mainitulta ensimmäiseltä bistabiililta laitteelta (215-32) tulevat signaalit, mainittujen tuloporttielinten kehittäessä signaalin mainitun ensimmäisen bistabiilin laitteen tilan kääntämiseksi, ja eksklusiivisen TAI-piirin (215-40), joka on kytketty mainittuihin tuloporttielimiin ja mainitun ensimmäisen bistabiilin laitteen mainittuun määrättyyn lähtöön, mainitun eksklusiivisen TAI-piirin ohjatessa mainitun kaksitilaisen tulossignaalin tilaan, joka muodostaa mainitun ensimmäisen bistabiilin laitteen tilan komplementin mainituilta tuloporttielimil-tä tulevan mainitun signaalin vaikutuksesta.
6. Patenttivaatimuksen 5 mukainen muistinohjauspiiri, tunnettu siitä, että mainittu ohjauspiirilaite (215) sisältää lisäksi toisen bistabiilin piirilaitteen (216-18 -215-24), joka on kytketty mainittuun väylään ja kumpaankin se 77124 kahdesta bistabiilista käyttöpyyntöilmaisinlaitteesta (215-10, 215-26), mainitun toisen bistabiilin laitteen valitessa ensimmäisen muistinkäyttöpyynnön ohjaamana käännettäväksi määrätyn ilmaisinlaitteen mainituista kahdesta bistabiilista käyttöpyyntöilmaisinlaitteesta, kun mainitut molemmat bista-biilit käyttöpyyntöilmaisinlaitteet ovat ensimmäisessä tilassa, ja mainitun toisen bistabiilin laitteen valitessa toisen muistinkäyttöpyynnön ohjaamana käännettäväksi toisen mainituista kahdesta bistabiilista käyttöpyyntöilmaisinlaitteesta, kun mainittu määrätty bistabiili käyttöpyyntöilmaisin-laite on mainitussa toisessa tilassa.
7. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen muis-tinohjauspiiri, tunnettu siitä, että pyynnöt voivat olla yhden ainoan jakson tarvitsevia muistinkäyttöpyyntöjä tai useita jaksoja tarvitsevia muistinkäyttöpyyntöjä ja että ohjauspiirilaite (215) tuo ohjaussignaaleja mainittuihin jo-notuspiirilaitteisiin, jotka vastaavat joko yhden ainoan jakson muistiyksikön toimintoja, tai useiden jaksojen muistiyk-sikön toimintoja, ja kun yksi jonotuspiirilaitteista varastoi moni jaksoisen muistinkäyttöpyynnön, ohjauspiirilaite (215) sallii jonkin toisen sellaisen jonotuspiirilaitteen toiminnan, joka silloin varastoi pyynnön, mainitun yhden pii-rilaitteen ohjaaman muistiyksikön kunkin toimintajakson jälkeen .
8. Patenttivaatimuksen 7 mukainen muistinohjauspiiri, liitettynä patenttivaatimukseen 6, tunnettu siitä, että mainittu ohjauspiirilaite sisältää kolmannen parin bi-stabiilia piirilaitetta (215-60 ja 216-62), jotka kumpikin tallentavat signaaleja, jotka ilmaisevat pyydetäänkö yhden jakson tai useita jaksoja tarvitsevaa muistinkäyttöä vai ei, jolloin jokaisen kolmannesta bistabiileista laitteista ollessa kytketty eri laitteeseen mainituista kahdesta bistabiilista käyttöpyyntöilmaisinlaitteesta ja mainittuun kolmiti-laohjauslaitteeseen (215-44 ja 215-45), kolmitilaisen ohjauslaitteen loogisten piirielinten toimiessa, kun yksi mainitusta kolmannesta bistabiilista laiteparista on tilassa, jo 59 7 7 1 2 4 ka ilmaisee, että yksi mainitusta kahdesta jonotuspiirilait-teista on vastaanottanut ja tallentanut mainitun, useita jaksoja tarvitsevan muistinkäyttöpyynnön, ja kun yksi mainituista kahdesta bistabiilista käyttöpyyntöilmaisinlaitteesta ilmaisee, että toinen mainituista kahdesta jonotuspiirilait-teesta ei ole vastaanottanut käyttöpyyntöä, kehittämään signaali (QlBURSOIO tai Q2BURSOIO) kolmitilaohjauslaitteen tilan kääntymisen estämiseksi estäen mainitut vuorottelevat muistitoimintajaksot kunnes mainittu toinen kahdesta jono-tuspiirilaitteesta on vastaanottanut pyynnön tai kunnes mainittu määrätty toimintatyyppi on suoritettu.
FI813266A 1980-10-31 1981-10-19 Minnesstyrenhet med parallellbehandlade koeer. FI77124C (fi)

Applications Claiming Priority (2)

Application Number Priority Date Filing Date Title
US06/202,821 US4451880A (en) 1980-10-31 1980-10-31 Memory controller with interleaved queuing apparatus
US20282180 1980-10-31

Publications (3)

Publication Number Publication Date
FI813266L FI813266L (fi) 1982-05-01
FI77124B FI77124B (fi) 1988-09-30
FI77124C true FI77124C (fi) 1989-01-10

Family

ID=22751401

Family Applications (1)

Application Number Title Priority Date Filing Date
FI813266A FI77124C (fi) 1980-10-31 1981-10-19 Minnesstyrenhet med parallellbehandlade koeer.

Country Status (12)

Country Link
US (1) US4451880A (fi)
EP (1) EP0051426A1 (fi)
JP (1) JPS57120164A (fi)
KR (1) KR860000986B1 (fi)
AU (1) AU551810B2 (fi)
BR (1) BR8106954A (fi)
CA (1) CA1172771A (fi)
ES (1) ES8303746A1 (fi)
FI (1) FI77124C (fi)
MX (1) MX151385A (fi)
PH (1) PH18137A (fi)
YU (1) YU43047B (fi)

Families Citing this family (22)

* Cited by examiner, † Cited by third party
Publication number Priority date Publication date Assignee Title
US4558429A (en) * 1981-12-17 1985-12-10 Honeywell Information Systems Inc. Pause apparatus for a memory controller with interleaved queuing apparatus
JPS6025854A (ja) * 1983-07-22 1985-02-08 Nippon Seiko Kk 電気式動力舵取装置
JPS6025853A (ja) * 1983-07-22 1985-02-08 Nippon Seiko Kk 電気式動力舵取装置
CA1221464A (en) * 1983-12-26 1987-05-05 Hidehiko Nishida Data processor system having improved data throughput of multiprocessor system
JPH0331665Y2 (fi) * 1984-09-05 1991-07-04
CA1286412C (en) * 1986-01-29 1991-07-16 Digital Equipment Corporation Apparatus and method for providing distributed control in a main memory unit of a data processing system
US4937770A (en) * 1986-02-07 1990-06-26 Teradyne, Inc. Simulation system
US5327542A (en) * 1987-09-30 1994-07-05 Mitsubishi Denki Kabushiki Kaisha Data processor implementing a two's complement addressing technique
US5471637A (en) * 1988-12-30 1995-11-28 Intel Corporation Method and apparatus for conducting bus transactions between two clock independent bus agents of a computer system using a transaction by transaction deterministic request/response protocol and burst transfer
US5363486A (en) * 1989-11-13 1994-11-08 Zenith Data Systems Corporation Variable size queue circuit for buffering data transfers from a processor to a memory
US6807609B1 (en) * 1989-12-04 2004-10-19 Hewlett-Packard Development Company, L.P. Interleaving read and write operations on a bus and minimizing buffering on a memory module in a computer system
US5265229A (en) * 1990-07-02 1993-11-23 Digital Equipment Corporation Single load, multiple issue queue with error recovery capability
CA2051222C (en) * 1990-11-30 1998-05-05 Pradeep S. Sindhu Consistent packet switched memory bus for shared memory multiprocessors
GB2272315B (en) * 1991-07-02 1995-10-04 Intel Corp Asynchronous modular bus architecture with burst capability
FR2695227B1 (fr) * 1992-09-02 1994-10-14 Aton Systemes Procédé pour le transfert entrelacé des données entre la mémoire d'un ordinateur et un équipement périphérique constitué d'un système de gestion et de plusieurs unités de stockage.
DE19503022A1 (de) * 1994-04-08 1995-10-12 Hewlett Packard Co Master/Slave-Buskonfiguration für schnelle erweiterbare Speichersysteme
US6295586B1 (en) * 1998-12-04 2001-09-25 Advanced Micro Devices, Inc. Queue based memory controller
US6557090B2 (en) * 2001-03-09 2003-04-29 Micron Technology, Inc. Column address path circuit and method for memory devices having a burst access mode
US20040054864A1 (en) * 2002-09-13 2004-03-18 Jameson Neil Andrew Memory controller
US7461218B2 (en) * 2005-06-29 2008-12-02 Intel Corporation Size-based interleaving in a packet-based link
EP2025390B1 (en) 2006-04-28 2015-12-02 Asahi Kasei Chemicals Corporation Gas separation membrane on microporous polyolefin support
US9268720B2 (en) 2010-08-31 2016-02-23 Qualcomm Incorporated Load balancing scheme in multiple channel DRAM systems

Family Cites Families (5)

* Cited by examiner, † Cited by third party
Publication number Priority date Publication date Assignee Title
US3735354A (en) * 1972-04-07 1973-05-22 Sperry Rand Corp Multiplexed memory request interface
US3961312A (en) * 1974-07-15 1976-06-01 International Business Machines Corporation Cycle interleaving during burst mode operation
US4000485A (en) * 1975-06-30 1976-12-28 Honeywell Information Systems, Inc. Data processing system providing locked operation of shared resources
US4151598A (en) * 1978-03-27 1979-04-24 Honeywell Information Systems Inc. Priority assignment apparatus for use in a memory controller
US4281381A (en) * 1979-05-14 1981-07-28 Bell Telephone Laboratories, Incorporated Distributed first-come first-served bus allocation apparatus

Also Published As

Publication number Publication date
US4451880A (en) 1984-05-29
ES506564A0 (es) 1983-02-01
CA1172771A (en) 1984-08-14
BR8106954A (pt) 1982-07-13
YU258081A (en) 1983-12-31
YU43047B (en) 1989-02-28
KR830008242A (ko) 1983-11-16
AU7690381A (en) 1982-05-06
JPS57120164A (en) 1982-07-27
MX151385A (es) 1984-11-13
EP0051426A1 (en) 1982-05-12
KR860000986B1 (ko) 1986-07-24
ES8303746A1 (es) 1983-02-01
FI813266L (fi) 1982-05-01
FI77124B (fi) 1988-09-30
AU551810B2 (en) 1986-05-15
PH18137A (en) 1985-04-03
JPH039495B2 (fi) 1991-02-08

Similar Documents

Publication Publication Date Title
FI77124C (fi) Minnesstyrenhet med parallellbehandlade koeer.
US4609995A (en) Priority controller
US4366538A (en) Memory controller with queue control apparatus
EP0099620B1 (en) Memory controller with data rotation arrangement
US4115854A (en) Channel bus controller
EP0082683B1 (en) Computer memory system
JP3992874B2 (ja) データプロセッサ、同期ｒａｍ、周辺装置とシステムクロックを含むシステム
EP0078389B1 (en) Bus contention resolution in data processing apparatus having multiple independant users
US4937781A (en) Dual port ram with arbitration status register
EP0412666B1 (en) A read/write memory
US4370712A (en) Memory controller with address independent burst mode capability
US4366539A (en) Memory controller with burst mode capability
KR100341948B1 (ko) 제어된버스트메모리액세스기능을갖는데이타처리기및그방법
US4316244A (en) Memory apparatus for digital computer system
US5550989A (en) Bridge circuit that can eliminate invalid data during information transfer between buses of different bitwidths
KR880001171B1 (ko) 순차적인 워어드가 정열된 어드레스 지정장치
US4371949A (en) Time-shared, multi-phase memory accessing system having automatically updatable error logging means
US5634013A (en) Bus bridge address translator
US5825788A (en) Data ordering for cache data transfer
JPH03206543A (ja) 同期化回路
US4447877A (en) Memory bus interface system
EP0032136B1 (en) Memory system
US5299196A (en) Distributed address decoding for bus structures
US4410943A (en) Memory delay start apparatus for a queued memory controller
JPH03238539A (ja) メモリアクセス制御装置

Legal Events

Date Code Title Description
MM Patent lapsed
MM Patent lapsed

Owner name: HONEYWELL INFORMATION SYSTEMS INC.