FI76721B - Foerfarande foer framstaellning av byggnadselement med styv stomme fylld med haordcellplast. - Google Patents

Description

1 76721

Menetelmä kovavaahtomuovilla täytettyjen jäykkärunkoisten rakennuselementtien valmistamiseksi. - Förfarande för framställning av byggnadselement med styv stomme fylld med hardcellplast.

Keksinnön kohteena on menetelmä kovavaahtomuovilla täytettyjen jäykkärunkoisten rakennuselementtien valmistamiseksi, jossa menetelmässä käytetään esivalmistettuja, jäykkiä, mi-tallisuutensa säilyttäviä, onttoja runkokehikoita, joiden on-telotilaa rajoittaa runkokehikon ylä- ja alapuolisia sivuja peittävät jäykät päällyslevyt, runkokehikoiden ontot sisätilat vaahdotetaan täyteen lämpöeristeenä toimivaa umpisoluista kovavaahtomuovia ja elementit saatetaan puristimessa puris-tuspaineen alaiseksi, joka kumoaa elementin runkoon sisältäpäin kohdistuvan vaahdotuspaineen.

Jäykkärunkoisia rakennuselementtejä on toistaiseksi valmistettu siten, että esim. puusta esivalmistetut runkokehikot on ladottu päällekkäin kertatoimisen puristimen puristuslevyjen väliin. Kun elementit ovat puristimessa puristuspaineen alaisena, niiden ontot sisätilat vaahdotetaan täyteen lämpöeristeenä toimivaa umpisoluista kovavaahtomuovia kuten polyure-taanivaahtoa. Vaahdotusprosessin vaatima reaktioaika aiheuttaa tietyn odotusajan. Valmistuskapasiteettia rajoittaa puristimen täyttöaste. Elementtien esilämmitys optimaaliseen vaahdotuslämpötilaan on vaikea tai mahdoton järjestää. Jos puristimessa yksi elementti rikkoutuu, eivät muutkaan elementit saa riittävää puristuspainetta, vaan koko elementtipino puristimessa menee pilalle.

Mm. näistä syistä on tutkittu mahdollisuuksia jäykkärunkoisten rakennuselementtien valmistamiseksi jatkuvatoimisessa puristinkoneessa. Tällöin ratkaistavaksi ongelmaksi muodostuu se, että koneen läpi jatkuvasti liikkuvaan elementtiin tulisi kohdistaa tasainen puristuspaine huolimatta siitä, että elementin mitat voivat vaihdella eri paikoissa elementtejä ja myöskin peräkkäisten elementtien mitat toisiinsa nähden voi- 2 76721 vat vaihdella. Mittavaihtelut aiheutuvat valmistustolerans-seista, puumateriaalien kosteuselämisestä yms. tekijöistä.

Ongelma voidaan ratkaista keksinnön mukaisella jatkuvatoimisella menetelmällä, joka on tunnettu siitä, että jatkuvatoimista valmistusta varten puristimena käytetään (liimauspuristumista sinänsä tunnettua) jatkuvatoimista puristinkonetta, jonka alarunkoon liittyvät alemmat kuljetinelimet ja ylärun-koon liittyvät ylemmät kuljetinelimet rajoittavat väliinsä kuljetusraon, jossa liikkuvat elementit pidetään puristuspai-neen alaisena kuljetinelimiin liittyvien paine-elimien avulla, että kuljetinelimen rajoittama kuljetusrako, jota ainakin toiselta puolelta rajoittaa koneen poikittaissuuntaisten, rinnakkain asetettujen telojen vaakasuuntainen tangenttitaso, asetetaan pienemmäksi kuin esivalmistetut runkokehikot, että esivalmistetut runkokehikot syötetään kuljetusrakoon, joka suurenee kuljetusraossa liikkuvien elementtien vaikutuksesta siten, että kukin tela pääsee erikseen pystysuunnassa siirtymään paine-elimen voimaa vastaan ja mainittu voima mitoitetaan siten, että jokaisen telan kohdalla vallitsee vaahdotus-paineen ylittävä puristuspaine pitämään päällyslevyt puristettuna vasten runkokehikkopalkkeja paineella, jonka aikaansaama kitka vastustaa eristeainevaahdotuksen synnyttämää sisäpuolista painetta, ja että kuljetusnopeus sovitetaan kuljetusraon pituuteen nähden siten, että täytevaahdon paisuminen ja sen aiheuttama paine on olennaisesti lakannut elementin poistuessa kuljetusraosta.

Tällä keksinnön mukaisella järjestelyllä elementti itse määrää puristusraon suuruuden, joka voi paikallisesti vaihdella telalta toiselle. Tällöin tulee varmistetuksi, että elementin jokainen kohta on riittävän puristuspaineen alaisena, jotta lämpöeristeen vaahdotuksessa elementin sisään syntyvä paine ei hajota elementin runkokehikkoa. Ongelmia ei synny myöskään silloin kun peräkkäisten elementtien välillä esiintyy mittavaihtelulta.

3 76721

Keksinnön mukaisen menetelmän toteuttavaa konetta voidaan käyttää myös jäykkärunkoisten rakennuselementtien valmistuksen yhteydessä liimauspuristimena sisä- ja ulkoverhouslevyjen kiinnittämiseksi elementin rungon muodostaviin palkkeihin. Myös tällöin mittavaihteluista huolimatta kaikkiin liimasau-moihin saadaan tehokas puristuspaine samalla kun elementti jatkuvasti liikkuu koneen läpi.

Mainituista mittavihteluista johtuen kohdistuisi tasopintais-ten kuljetinelimien välissä puristuspaine vain tiettyihin osiin elementtiä, kun taas toiset osat jäisivät vaille puris-tuspainetta, joten tasopintaiset kuljetinelimet eivät lainkaan sovellu jäykkärunkoisten rakennuselementtien valmistamiseen jatkuvatoimisesti.

Keksinnön lisäetuna on se, että elementtien välivarastointia ei tarvita kuten kertatoimisia puristimia käytettäessä. Lisäksi keksinnön mukainen menetelmä sallii vaahdotustekniikan kehittämisen esim. elementtien esilämmityksen avulla. Lämmin elementti sallii halvemman vaahtolaadun käytön ja mahdollistaa pienemmän täyttöasteen, jolloin saadaan huomattavia säästöjä vaahtoaineen käytössä. Myös elementtien runkomateri-aaleja säästetään, koska rungon ei tarvitse olla yhtä tukeva kuin kertatoimista puristinta käytettäessä. Elementin rikkoutuessa eivät muut elementit viotu. Elementtien käsittelyssä tullaan toimeen pienemmällä henkilöstömäärällä kuin kertatoimisia puristimia käytettäessä.

Seuraavassa keksinnön edullista suoritusesimerkkiä selostetaan viittaamalla oheisiin piirustuksiin, joissa kuvio 1 esittää keksinnön mukaisen menetelmän suorittamiseen käytettävää konetta edestä nähtynä ja kuvio 2 esittää samaa sivulta nähtynä.

Koneeseen kuuluu alarunko 1 ja ylärunko 2, jotka on kytketty 4 76721 yhteen koneen sivuilla olevilla ruuveilla 3. Runkojen 1 ja 2 pystysuuntainen välimatka on säädettävissä kiertämällä ruu-veihin 3 tarttuvia mutterikappaleita käyttölaitteen 9 ja ket-jukäytön 10 välityksellä.

Alarunkoon 1 liittyy alemmat kuljetuselimet 4, jotka muodostuvat paikoillaan pyöriviksi laakeroiduista teloista 4a. Elementtien kuljettamista varten telat 4a on järjestetty pyöritettäväksi käyttölaitteella 6 ketju- tai hihnavälityksellä.

Ylärunkoon liittyy ylemmät kuljetuselimet 5, jotka muodostuvat teloista 5a, joiden päätylaakereihin 8 liittyy paineilma-palkeet 7. Laakerit 8 on ripustettu runkoon 2 esittämättä jätetyllä pulttiripustuksella siten, että ne pääsevät siirtymään ylöspäin paineilmapalkeiden 7 voimaa vastaan. Paineilma-palkeet 7 pitävät teloja 5a olennaisesti halutun puristus-paineen suuruisella esijännityksellä asennossa, jossa ylä- ja alatelojen välinen kuljetus- ja puristusrako on pienempi kuin niiden väliin tulevien elementtien pienin pystysuuntainen mitta (toleranssivaihtelut huomioonotettuna).

Selostetulla koneella menetelmä suoritetaan seuraavasti. Jäykkärunkoisia rakennuselementtejä syötetään peräkkäin koneen kuljetus- ja puristusrakoon. Eristevaahtoaineen nestemäiset komponentit syötetään elementin sisään tunnetulla tavalla ja elementti saatetaan puristusrakoon ennen kuin vaahdon paisumisen aiheuttama paine alkaa vaikuttaa elementin sisällä. Elementit kohottavat kutakin telaa 5a ylöspäin, jolloin jokaisen telan kohdalla vallitsee olennaisesti samansuuruinen ja joka tapauksessa riittävä puristuspaine huolimatta elementtien mittaeroista eri kohdissa elementtiä tai peräkkäisten elementtien välisistä mittaeroista. Tällöin varmistetaan, että elementtien jokaisen liimasauman kohdalla vallitsee koko puristusvaiheen ajan riittävä puristuspaine tai että elementin pintaverhouslevyt on kaikilla sivuilla puristettuna riittävällä paineella vasten runkokehikkopalkkeja siten, että levyjen ja palkkien välinen kitka on riittävä vastustamaan 5 76721 eristeainevaahdotuksen synnyttämää sisäpuolista painetta.

Kun konetta käytetään nimellismitaltaan erilaisten elementti-sarjojen valmistukseen, säädetään ruuvien 3 avulla telojen 4a ja 5a välinen etäisyys kullekin valmistussarjalle sopivaksi.

Vaikka elementit tulevatkin ainoastaan viivakosketukseen kunkin telan kanssa, ovat elementtien pintaverhouslevyt yleensä riittävän jäykät, jotta telojen välillä ei tapahdu levyjen taipumisia myöskään sisäpuolisen vaahdotuspaineen vaikutuksesta. Tarvittaessa voidaan tietenkin käyttää lisäksi irtonaisia vahvistuslevyjä elementtien ylä- ja alapinnoilla, jolloin kuljetusraon tulee olla pienempi kuin sellaisilla vah-vistuslevyillä varustetun elementin pystysuuntainen paksuus.

Claims (5)

1. 6 76721
2. 1. Menetelmä kovavaahtomuovilla täytettyjen jäykkärunkoisten rakennuselementtien valmistamiseksi, jossa menetelmässä käytetään esivalmistettuja, jäykkiä, mitallisuutensa säilyttäviä, onttoja runkokehikoita, joiden ontelotilaa rajoittaa runkokehikon ylä- ja alapuolisia sivuja peittävät jäykät päällyslevyt, runkokehikoiden ontot sisätilat vaahdotetaan täyteen lämpöeristeenä toimivaa umpisoluista kovavaahtomuovia ja elementit saatetaan puristimessa puristuspaineen alaiseksi, joka kumoaa elementin runkoon sisältäpäin kohdistuvan vaahdotuspaineen, tunnettu siitä, että jatkuvatoimista valmistusta varten puristimena käytetään (liimauspuris-timista sinänsä tunnettua) jatkuvatoimista puristinkonetta, jonka alarunkoon liittyvät alemmat kuljetinelimet (4) ja ylä-runkoon liittyvät ylemmät kuljetinelimet (5) rajoittavat väliinsä kuljetusraon, jossa liikkuvat elementit pidetään puristuspaineen alaisena kuljetinelimiin liittyvien paine-elimien (7) avulla, että kuljetinelimen rajoittama kuljetusrako, jota ainakin toiselta puolelta rajoittaa koneen poikittaissuuntaisten, rinnakkain asetettujen telojen (5a) vaakasuuntainen tangenttitaso, asetetaan pienemmäksi kuin esivalmistetut runkokehikot, että esivalmistetut runkokehikot syötetään kuljetusrakoon, joka suurenee kuljetusraossa liikkuvien elementtien vaikutuksesta siten, että kukin tela (5a) pääsee erikseen pystysuunnassa siirtymään paine-elimen (7) voimaa vastaan ja mainittu voima mitoitetaan siten, että jokaisen telan kohdalla vallitsee vaahdotuspaineen ylittävä puristus-paine pitämään päällyslevyt puristettuna vasten runkokehikko-palkkeja paineella, jonka aikaansaama kitka vastustaa eriste-ainevaahdotuksen synnyttämää sisäpuolista painetta, ja että kuljetusnopeus sovitetaan kuljetusraon pituuteen nähden siten, että täytevaahdon paisuminen ja sen aiheuttama paine on olennaisesti lakannut elementin poistuessa kuljetusraosta.
3. 2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että runkokehikot esilämmitetään ennen niiden johtamista kuljetusrakoon. 7 76721
4. 3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että esivalmistetun runkokehikon toisella tai molemmilla pinnoilla käytetään erillistä, elementtiin kuulumatonta vahvikelevyä elementin kulkiessa kuljetus-raon läpi. 8 76721
5. 1. Förfarande för framställning av med hardcellplast fyllda bygg-element med stela stommar, i vilket förfarande användes pre-fabricerade, stela, dimensionsstabila ihäliga ramverk, vilka halrum avgränsas av stela täckskivor, som övertäcker ramver-kets över- och undersidor, ramverkens ihaliga innerutrymmen upp-skummas fulla med som värmeisolering fungerande hlrdcellplast med slutna celler och elementen bringas i en press under presstryck, som upphäver det mot elementets stomme inifran riktade skumningstrycket, kännetecknat därav, att för kontinuerlig framställning användes som press en (bland limpressar i och för sig känd) kontinuerlig pressmas-kin, tili vars nedre stomme hörande nedre transportörorgan (4) och till dess Övre stomme hörande övre transportörorgan (5) , mellan sig avgränsar en transportspringa, väri rör sig element som hälles under presstryck med tillhjälp av tili transportörorganen anslutna tryckorgan (7), att den tili transportörorganet angränsande transportspringan, som atmins-tone pa ena sidan avgränsas av det vägräta tangentplanet tili maskinens tvärriktade, parallellt placerade valsar (5a), in-ställes mindre än de förfabricerade ramverken, att de för-fabricerade ramverken mätäs tili transportspringan, som för-storas under paverkan av de i transportspringan rörliga elementen sa, att varje vals (5a) skilt för sig lodrätt kan för-flytta sig mot kraften hos tryckorganet (7) och nämnda kraft dimensioneras sa, att vid varje vals rader ett presstrycket överskridande skumningstrycket, för att halla täckskivorna pressade mot ramverksbalkarna med ett tryck, varav ästadkommen friktion motverkar det inre tryck, som isolermedelsuppskiOTiingen ger upphov tili, och att transporthas-tigheten anpassas i förhallande tili transportspringans längd sa, att fyllningsskummets svällning och det tryck som föror-sakas av detta väsentligen har upphört, da elementet avgar fran transportspringan.