FI76632B - Kraftoeverfoering, dess styrning samt anvaendning vid slaepvagnar. - Google Patents

Description

76632

Voimansiirto, sen ohjaus sekä käyttö perävaunuissa

Kraftöverföring, dess styrning samt användning vid släpvagnar

Keksinnön kohteena on väliainekäyttöinen voimansiirto, mihin kuuluu väliaineen painelähde, sopivasti hydraulipumppu, joka edullisesti on vakiotilavuustyppinen, sekä yksi tai useampi painelähteeseen kytketty paineistetulla väliaineella toimiva moottori, sopivasti hydrostaattinen moottori, toisioakselin pyörittämiseksi, jonka moottorin ensiöakseliin sopivasti kulloinkin liittyy vaihteisto toisioakseleineen ja kytkinlaittei-neen, johon järjestelmään lisäksi edullisesti kuuluu yksi tai useampi venttiili- ja/tai ohjauselin. Keksinnön kohteena on myös menetelmä sellaisen voimansiirron toteuttamiseksi ja ohjaamiseksi, missä yhdessä tai useammassa väliainesyöttöjohdossa johdetaan painelähteestä, sopivasti pumpusta tulevaa paineellista väliainetta yhden tai useamman paineistetun väliaineen avulla toimivaan moottoriin, jolloin kunkin yksittäisen moottorin työakselia kuormitustilanteessa sopivasti vaihteiston kautta käytetään vastaavan toisioakselin ja siihen sopivasti liitetyn elimen pyörittämiseksi.

Lisäksi keksinnön kohteena on traktoriin tai vastaavaan veto-laitteeseen kytkettävä pyörätelillä varustettu perävaunu, missä ainakin kahteen pyörään vaikuttaa yksi tai useampi väliainekäyttöinen moottori.

Tunnetaan ennestään väliainekäyttöisiä voimansiirtojärjestelyitä etenkin perävaunuja tai senkaltaisa varten. Tällaiset nk. apuvetolaitteet sijaitsevat tavallisesti sellaisten pyörien yhteydessä, jotka normaalissa ajossa eivät ole vetäviä. Apuvetolaitteen tarkoituksena on tällöin lisävetovoiman aikaansaaminen hankalissa olosuhteissa ja esim. liikkeelle lähtiessä. Tällöin nopeudet ovat suhteellisen pienet, tavallisesti alueella 0...10 km/h. Suuremmissa nopeuksissa nämä apuvetolaitteet kytketään pois toiminnasta. Varsinainen apukäyttö kohdistuu tilanteisiin, joissa esim. vetolaitteen pyörät liik-keellelähtötilanteessa tai hankalissa maasto-olosuhteissa 2 76632 luistavat, mutta perävaunun, työkoneen tai senkaltaisen pyörät joko ovat kovalla pohjalla, tai niillä aikaansaatu lisävoima riittäisi vaikeuksien voittamiseksi.

Tällaisia apuvetolaitteita varten väliainekäyttöinen voimansiirtojärjestelmä, esim. hydrostaattinen hitaasti pyörivä moottori, on varsin käyttökelpoinen, koska sen tarjoama lisä-työntövoima on vaikeissa olosuhteissa suuri, ja se tarjoaa suuren vääntömomentin juuri alhaisilla nopeuksilla. Suuremmilla nopeuksilla tällainen moottori sen sijaan ei tavallisesti pysy mukana, eikä siitä muutenkaan ole mainittavaa hyötyä, koska tällöin itse vetolaitteen voiman tulisi olla riittävä ajonopeuden ylläpitämiseksi.

Tunnetuissa apuvetolaitteissa on kuitenkin epäkohtana varsinkin laitteiden ja niiden ohjauksen monimutkaisuus. Koska apu-vetolaite hitaasti pyörivässä hydraulisessa toteutuksessa ei pysty seuraamaan suurella nopeudella pyörivää akselia, on varsinainen moottoritoiminto kytkettävä irti ajon ajaksi. Ellei irtikytkemistä suoriteta seuraa siitä, että moottori joutuu pyörimään huomattavan suurella nopeudella, jolloin moottori vain aiheuttaa lisäkitkaa, kuluu ja väliaine kuumenee, minkä seurauksen on olemassa suuri rikkoutumisvaara.

Eräässä toteutetussa hydrostaattisessa apuvoimansiirrossa käytetään hitaasti pyörivää radiaalimäntämoottoria, jolloin irtikytkeminen on toteutettu siten, että moottorin työmännät irtikytketyssä tilassa eivät ole kosketuksessa vastaaviin nokkarenkaisiin. Tällainen moottori on kuitenkin varsin monimutkainen ja painava, eikä siten yleisesti sovellu tavanomaiseen perävaunukäyttöön.

Sellaisissa sovellutuksissa, missä käytetään nopeammin pyöriviä hydraulimoottoreita, esim aksiaalimäntämoottoreita, on aina käytettävä mekaanista irtikytkemistä, koska irtikytkeminen ei ole rakenteellisesti yhdistettävissä tällaisiin moot-

II

3 76632 torityyppeihin. Useimmiten tällaiset moottorit kuitenkin sijaitsevat esim. pyörien navoissa, jolloin kytkin on sekä vaikeasti toteutettavissa että hankalasti ohjattavissa.

Eräänä apuvetolaitteen lisäpiirteenä on, että laitetta tulisi voida käyttää molempiin suuntiin jopa siten, että suunnan-vaihto voi tapahtua varsin nopeasti. Tunnetut ratkaisut eivät tavallisesti pysty tyydyttävällä tavalla suoriutumaan tästä. Usein tapahtuu laitteiden rikkoutumisia juuri siitä syystä, että laitteen kuljettaja suoritta ajosuunnan vaihdon niin nopeasti, että apuvoimansiirto ei ehdi reagoida muutoksiin. Tätä ongelmaa on pyritty ratkaisemaan käyttämällä erillistä automatiikkaa, mutta tällainen automatiikka on toistaiseksi ollut varsin monimutkainen eikä siten soveltuva yksinkertaisia laitteita varten. Toisaalta esim. maatalouslisälaitteeseen asennettu apuvetolaite on verraton apuvälin kun liikutaan esim. pehmeällä pellolla.

Keksinnön tarkoituksena on aikaansaada apuvetolaitteeseen tai muuhun senkaltaiseen luonteeltaan tilapäiseen käyttöön tarkoitettu voimansiirtojärjestely, missä varsinaisena moottorina voidaan käyttää yksinkertaisia ratkaisuja. Moottori on tällöin edullisesti vaihteiston kautta yhteydessä käyttöelimiin, kuten toisioakselilla oleviin vetopyöriin. Erityisesti on pyritty yksinkertaiseen ratkaisuun siten, että apuvetolaite on käyttökelpoinen sekä vaativissa tehtävissä että varsin yksikertaisissa olosuhteissa. Käyttöalueena tulevat kysymykseen kaikki sellaiset akselit, joihin sopivasti on saatava aikaan tilapäinen apuvetovoima. Tällaisista voidaan esitetyn perävaunu-sovellutuksen lisäksi mainita esim. paperikoneet tai senkaltaiset paikalliset sovellutukset.

Keksinnön tarkoituksena on vielä sellaisen voimansiirtojärjestelyn kehittäminen, jossa yksinkertaisella tavalla on toteutettu sekä automaattinen kytkentä päälle ja vapaaksi myös liikken aikana että automaattinen suunnanvaihdon suoritus. Lisäksi kehitetyn ratkaisun tulee olla mahdollisimman häiriön- 4 76632 kestävä eikä se saa vaatia peruskoneessa suuria muutoksia. Tästä syystä pyritään ratkaisuun, jossa väliainemäärät ja paineet ovat yleisesti esim. traktoreiden yhteydessä käytettyjä. Tällöin paineet ovat tyypillisesti alueella 15...25 MPa ja virtausmäärät vastaavasti alueella 15...60 1/min. Edullisesti paineet ovat alueella 13...21 MPa ja nestemäärät vastaavasti 16...36 1/min. Kehitetty laite soveltuu perävaunujen yhteydessä käytettäväksi lähinnä nopeusalueella 0...10 km/h, minkä jälkeen tapahtuu automaattinen kytkeytyminen vapaaksi.

Keksinnön mukaisesti tehtävä ratkaistaan siten kuin oheisissa patenttivaatimuksissa on esitetty. Siten tunnistetaan keksinnön mukaan moottorin kuormituksesta ja/tai pyörimisestä johtuvat ja/tai sitä ilmaisevat paineiden ja vastapaineiden erot yhdessä tai useammassa painelähteen ja moottorin välisessä väliainejohdossa ja käytetään todettua paine-eroa toisio-akselin kytkemiseksi moottoriin ja siitä irti.

Keksinnön mukaiselle laitteelle on tunnusomaista, että kytkentätoimintoa ohjaava elin on liitetty painelähde-väli-ainesäiliöyksikön ja kulloinkin moottori-vaihteistoyksikön väliseen yhteen tai useampaan johtoon tunnistamaan paine-lähteen ja moottoreiden aiheuttamia paine-eroja toisioakselei-den kytkentätoimintojen ohjäämiseksi yhteisesti tai yksittäisesti paine-erojen mukaisesti siten, että yksi tai useampi toisioakseli ennalta määrättyjen paineolosuhteiden vallitessa on irtikytkettynä ja liikkuu vapaasti vaihteistosta riippumatta, ja taas toisisssa ennalta määrätyissä paineolosuhteissa on vääntöä välittävässä yhteydessä moottoriin.

Seuraavassa esitetään keksintö lähemmin oheisiin kuvioihin viitaten, missä kuvio 1 kaaviomaisesti esittää keksinnön mukaisen periaatteen kaikkein yksinkertaisimmassa muodossa, kuvio 2 kaavion muodossa esittää keksinnön erään suoritusmuodon mukaisen ratkaisun

II

5 76632 kuvio 3 kaavion muodossa esittää keksinnön erään toisen suoritusmuodon mukaisen ratkaisun, kuvio 4 esittää leikkauksen erään suoritusmuodon mukaisesta edullisesta kytkinjärjestelystä, ja kuvio 5 esittää leikkauksen kuvion 4 mukaisesta kytkimestä, sekä missä kuvio 6 kaavamaisesti esittää keksinnön mukaisen suoritusmuodon eräästä käyttösovellutuksesta, kuvio 7 esittää kuvion 6 mukaisen suoritusmuodon sivulta katsottuna, ja kuvio 8 esimerkkikuvana esittää kuvioidenn 6 ja 7 mukaisen ratkaisun totetuneena.

Kuvion 1 mukaisesti on järjestelmässä väliaineen painelähteenä hydraulinen pumppu 1, jota pyörittää ei näytetty moottori. Pumppu 1 ottaa kuvatussa ratkaisussa hydrauliikkanestettä säiliöstä 2 ja välittää sen paineen alaisuudessa johtoa 3 pitkin ohjausventtiiliin 4, joka on tavanomainen suuntavent-tiili moottorin 5 kiertosuunnan ohjaamiseksi. Suuntaventtii-listä 4 johtavat kaksi johtoa 6 ja 7 moottoriin siten, että moottorin pyörimissuunnasta riippuen jompikumpi toimii syöttä-johtona ja toinen paluujohtona, jolloin viimeksi mainittu venttiilin 4 kautta sopivasti suodattimen 8 kautta johtaa takaisin säiliöön 2. Kuvatussa esimerkissä venttiilin 4 asento on sellainen, että johto 6 toimii syöttö johtona ja johto 7 paluujohtona, jolloin venttiilin vastakkaisessa asennossa järjestely on päinvastainen.

Keksinnön mukaisesti hallitaan moottorista 5 lähtevän toisio-akselin 9 liikettä tämän akselin ja moottorin ensiöakselin 10 tai mahdollisen, tästä kuvasta puuttuva vaihteiston 12 väliin järjestetyn kytkimen 11 avulla. Kytkimen 11 toimintaa ohjaa työsylinteri 13. Työ- eli kytkinsylinteri 13 on ohjausjohdon 14 välityksellä liitetty (katkoviivoin osoitetulla tavalla) suoraan pumpun 1 ja moottorin 5 väliseen syöttöjohtoon 6 tai edullisesti vaihtovastaventtiilin 15 kautta molempiin johtoi- 6 76632 hin 6 ja 7. Tällöin kytkinohjausjärjestely toimii moottorin 5 kiertosuunnasta riippumatta aina samalla tavalla, mistä on tiettyä etua, kuten alempana lähemmin selitetään.

Keksinnön esitetyn suoritusmuodon mukaan tunnistetaan paine pumpusta 1 moottoriin 5 johtavasta kulloinkin väliainesyöttöön käytetystä johdosta 6. Tämä paine saatetaan suoraan 14a tai välillisesti 15 vaikuttamaan moottorin 5 ja/tai vaihteiston 12 ja toisioakselin 9 väliin järjestettyihin kytkinelimiin 11. Tällöin alhaisen paineen tilassa auki olevat kytkinelimet 11 riittävän paineistuksen alaisuudessa kytkevät toisioakselin 9 käyttötarkoituksen edellyttämällä vääntölujuudella vaihteistoon 12 ja/tai moottorin 5 työakseliin 10.

Seuraavassa esitetään lähemmin laitteen toimintatavan perusteet :

Laitteiston mitoitus perustuu apuvetolaitteessa tarvittavaan vääntömomenttiin. Tämän mukaan mitoitetaan hydrostaattinen pumppu 1 ja siihen liittyvä yksi tai useampi hydrostaattinen moottori 5. Vedetyn toisioakselin 9 sopivan pyörimisnopeuden aikaansaamiseksi on usein edullista sijoittaa vaihteisto 12 moottorin 5 ja vedetyn toisioakselin 9 väliin. Kuvioissa 4 ja 5 esitetään tarkemmin keksinnön erään suoritusmuodon mukainen vaihteisto-kytkinasetelma.

Kun voimansiirtolaite esim. liikkeellelähdön yhteydessä ohjausventtiilin avulla kytketään toimimaan, niin pumpun 1 paine välittyy johdon 6 kautta moottoriin 5, jolloin moottori 5 alkaa pyöriä. Moottori 5 synnyttää pyöriessään johtoa 6 päin suunnatun vastapaineen. Tämän vastapaineen varmistamiseksi voidaan määrätyissä tapauksissa paluujohto 7 varustaa kuristimella 16 kuten kuviossa 3 on esitetty keksinnön erään toisen suoritusmuodon yhteydessä. Tavallisesti riittää tämä vasta-paine varsinkin kuvion 2 osoittaman kahden sarjaan kytketyn moottorin 5 ja 5a yhteydessä synnyttämään johdossa 6 tietyn

II

7 76632 ylipaineen. Tämä ylipaine välittyy ohjaus johtoa 14 pitkin ja sitä käytetään kytkimen 11 työsylinterissä 13 yhden tai useamman kytkinlevyn ohjaamiseksi.

Kuvioiden 4 ja 5 esittämässä suoritusmuodossa on ohjaus edullisesti itsesäätyvä siten, että ohjauspaineen nousua myöten yksi tai useampi kytkinlevy 17, 18 painuu yhä lujemmin kitka-pintoja 19, 20 vastaan. Tällöin moottori 5 kohtaa yhä lisääntyvän vastuksen niin kauan kuin moottori 5 vielä antaa apuvoimaa toisioakseliin 9 kiinnitettäville laitteille, esim. kuvion 2 mukaisille vetopyörille 21. Tällöin vastapaine johdossa 6 vastaavasti nousee ja kitkapinnat 17-19 ja 18-20 painautuvat vielä tiukemmin toisiaan vastaan. Tällä tavalla kytkinasetelma 11 automaattisesti antaa suhteellisen joustavan liikkeellelähdön, mikä on olennaista jos esim. vetävien pyörien alla on huonosti kantava tai liukas alusta.

Kytkineliminä käytetään siten yhtä tai sopivasti useampaa vaihteiston 12 toisioakselin 9 suhteen kiertämättömästi mutta akselin 9 suunnassa liikkuvasti järjestettyä kytkinlevyä 17, 18. Kukin kytkinlevy 17, 18 painautuu ohjauspaineen vaikutuksesta ensiöakselin hammas- 26 tai ruuvipyörän 27 pyörittämään hammaspyörän 28 toiseen tai molempiin sivupintoihin. Tällöin aikaansaadaan voimaa välittävä, sopivasti ainakin osittain luistava kytkentä toisioakselin 9 ja hammaspyörän 28 välille.

Kytkinelimenä on siten edullisesti toisioakselilla 9 vääntö-lujasti akselin 9 suuntaisesti liikkuvat, sopivasti messingistä tai vastavasta materiaalista valmistetut kitkalevyt 17, 18, jotka ohjausjohdossa 14 esiintyvän paineen vaikutuksesta sopivasti rengasmaisen mäntäelimen 13a välityksellä painautuvat moottorin 5, 5a pyörittämän vaihteiston 12 hammaspyörän 28 sivuun.

Kuviossa 2 on esitetty keksinnön eräs erityisen edullinen suoritusmuoto. Tässä suoritusmuodossa on kaksi sarjaan kytkettyä hydrostaattista moottoria 5a ja 5b. Kumpikin moottori 5 8 76632 ja 5a on liitetty omaan vaihteistoonsa 12, johon kulloinkin vastaavasti liittyy akselikohtainen kytkinasetelma 11, 11a kytkinsylinterineen 13, 13a. Molemmat kytkinsylinterit 13, 13a on esitetyssä suoritusmuodossa yhteisen ohjausjohdon 14 kautta liitetty vaihtovastaventtiiliin 15, joka taas omalta osaltaan on liitetty syöttö- ja paluujohtoihin 6 ja 7. Toinen, moottorin 5a yhteydessä oleva vaihteisto on kuviossa 2 esitetty ilman koteloa, jolloin kaavamaisesti näkyy ensiöakselille 10 järjestetty hammasratas 26 ja hammaspyörä 28, johon kytkinlevyt vaikuttavat. Suuntaventtiili 4 määrää tällöin syöttö- ja paluujohtojen 6, 7 keskinäisen tehtävänjaon, jonak mukaisesti moottorit 5, 5a pyörivät jompaankumpaan suuntaan, tai venttiilin 4 keskiasennossa ovat kokonaan irti kytkettyinä.

Esitetyssä ratkaisussa vaihtovastaventtiili 15 automaattisesti huolehtii siitä, että kytkentätoimintoa ohjaava ohjausjohdossa 14 oleva paine määräytyy kulloisenkin syöttöjohdossa 6 tai 7 kulloinkin vallitsevan paineen mukaisesti. Jos pyörimissuuntaa nopeasti vaihdetaan putoaa vaihtovastaventtiilin 15 toiminnan ansiosta ohjausjohdossa 14 oleva paine edullisesti hetkellisesti, jolloin kytkimet 11, 11a sopivasti hetkeksi irtoavat. Tämä irtoaminen ei välttämättä ole täydellinen, mutta antaa moottoreille 5, 5a mahdollisuuden vaihtaa pyörimissuuntaa nykäyksettä. Mahdollisten paineiskujen varalta on eräässä suoritusmuodossa moottoreita 5, 5a yhdistävässä johdossa 22 varoventiili 23.

Esitetty kytkentä mahdollistaa tietyn tasauspyörästötoiminnon, koska kukin moottori 5, 5a toimii toisesta moottorista erillisenä, jolloin mahdollinen ero pyörimisnopeuksissa on hallittavissa toisaalta kytkimien 11, 11a ja toisaalta varoventtiilin 23 avulla. Vastaavalla tavalla on useampi vedetty akselisto kytkettävissä peräkkäin, jolloin vetovoima aina on vapaasti jaettavissa eri akseleiden ja jopa eri pyörien välillä yksinkertaisesti. Jako on käytännössä toteutettavissa kytkemällä yksittäisiä peräkkäisiä moottoreita mukaan tai irti joko suoli 9 76632 raan tai rajoitinventtiilien kautta. Tällä tavalla voidaan ohjata esim. moniakselisen ajoneuvon yksittäisten akseleiden liikkeitä.

Kuviossa 3 on esitetty kuviota 2 vastaavalla tavalla toimiva suoritusmuoto, jossa, kuten aikaisemmin on mainittu, vasta-paine kuitenkin vielä varmistetaan erillisellä kuristimella 16. Lisäksi kuviossa 3 on esitetty ohjausjohdossa 14 lisä-kuristin 24, jonka tehtävänä on viiveen aikaansaaminen kytkin-sylintereiden 13, 13a toiminnassa. Lisäksi siinä on esitetty eräissä sovellutuksissa käytetty paineenalennusventtiili 25, joilla kytkinsylintereille menevä paine voidaan rajoittaa.

Keksinnön mukaiselle voimansiirtojärjestelmälle on lisäksi yleisesti tyypillistä, että järjestelmä itse automaattisesti huolehtii kytkeytymisestä irti sellaisessa tilanteessa kun apuvetovoimaa ei tarvita tai sitä ei voi käyttää hyväksi. Koska kytkimien 11, 11a ohjaus tapahtuu syöttöjohdossa 6 (tai vast. 7) vallitsevan paine-eron mukaan, niin toisioakselit 9 ovat aina vapaalle kytkettyinä kun moottorit 5, 5a tai pumppu 1 ei ole toiminnassa. Jos siten esim. suljetaan suuntavent-tiili 4 niin paine putoaa molemmissa johdoissa 6, 7 ja kytkin 11, 11a vapauttaa akselit 9 yhteydestä moottoreihin 5, 5a. Täten esim. perävaunu aina ilman minkäänlaista lisätoimenpidettä voi kulkea vetolaitteen perässä jos painepumppu 1 ei toimi tai jos esim. laitteistossa tapahtuu jokin häiriö.

Vastaavalla tavalla toisioakseli 9 kytkeytyy irti kun akselin 9 pyörimisnopeus on suurempi kuin moottorin 5, 5a rakenteellinen nopeus. Tässä tilanteessa, esim. kun vedetty perävaunu saavuttaa riittävän nopeuden, eikä apuvoimaa siten tarvita, alkaa moottori 5, 5a ylikierroksilla toimia pumppuna. Tällöin varsinaisen, tavallisesti vetolaitteen käyttömoottorin pyörittämän pumpun 1 pyörimisnopeudesta riippuva tuotto ei riitä ylläpitämään painetta johdossa 6 tai 7, jolloin johdon paine-ero ulkoilmaan nähden putoaa, koska nyt pumppuna toimiva moottori 5, 5a vastapaineen sijasta kehittää siinä alipainetta.

10 76632 Tässä tilanteessa ohjauspaine johdossa 14 putoaa ja kytkin 11, 11a vapauttaa akselit 9 yhteydestä moottoreihin 5, 5a, jolloin tilanne palautuu. Mahdollisesti syntyvän edestakaisen kyt-kentätapahtuman vaimentamiseksi ohjausjohdossa 14 voi olla rajotinventtiili.

Itse apuvoiman kytkeminen voi tapahtua vauhdissa samalla tavalla, jolloin toisioakselit 9 kytketään mukaan vain siinä tilanteessa, että moottori 5, 5a voi antaa apuvoimaa. Sekä kytkeytyminen että vapauttaminen tapahtuu automaattisesti nykäyksettä, koska kytkimen 11 toimintaa ohjaava paine-ero syntyy vähitellen. Tästä syystä apuvoiman kytkeminen vauhdissakaan ei tuota ongelmia. Keksinnön mukaisen ratkaisun eräänä erityisenä lisäetuna onkin, että kytkeminen tapahtuu suurella voimalla silloin kun akselin liike on hidas, vääntö-momentti suuri ja siten vastapainekin suuri. Käytännössä toisioakselilla 9 vaikuttava vääntömomentti saattaa joustavasti vaihdella 0:sta rakenteelliseen maksimiarvoon saakka. Vastaavasti nopea liike, jossa saattaa esiintyä sopeutus-vaikeuksia vetolaitteen ja apuvoimalaitteen nopeuksien välillä, kytkentävoima on vastaavasti pieni ja mahdollisteta tietyn luiston. Jos sopeutus esimerkiksi vetolaitteen väärin valitun vaihteen takia tulee huomattavan suureksi riittää e.m. pumpun 1 rajallinen tuotto tällöin sarjaan kytkettynä pumppuna toimivan moottorin 5, 5a kapasitettiin nähden huolehtimaan siitä, että kytkimet 11, 11a jäävät vapaaseen asentoon.

Haluttaessa voidaan keksinnön mukaista laitetta myös käyttää lisäjarruna siten, että ohjausjohto 14 varustetaan lisäpaine-syötöllä 29, jolla jarruventtiilin 30 kautta ohitetaan yhteys syöttöjohtoon 6 tai 7 ja avataan suora yhteys 29 painelähtee-seen 1. Tällöin toisioakseleilla 9 oleva vauhdista johtuva vääntömomentti kitkapintojen 17, 18 kautta vaikuttaa moottoreihin 5, 5a jarrutusvaikutuksen aikaansaamiseksi.

Keksinnön sovellutuksista esitetään kuvioissa 6 ja 7 eräs erityisen edullinen keksinnöllinen lisäpiirre. Tämä liittyy tl 11 76632 erinomaisesti keksinnön mukaisen voimansiirto-kytkinjärjestelyn käyttöön vedettävän telipyörillä 21, 31 varustetun perävaunun 32 yhteydessä. Tällöin keksintöä sovelletaan yhden tai useamman pyörän tai sopivasti pyöräparin kytkemiseksi kuormitustilanteessa moottoriin 5, 5a ja siihen mahdollisesti kytkettyyn vaihteistoon. Tässä sovellutuksessa on perävaunussa 31 lisäksi välineet 33 telin 34 kulman säätämiseksi suhteessa vaunun 32 runkoon 35 siten, että vaunun 32 kuorma olennaisesti voidaan saattaa vaikuttamaan telin 34 määrättyyn pyöräpariin 21, toisen pyöräparin 31 jäädessä sopivasti ylösnostettuna ilmaan. Tällä tavalla voidaan vetolaite-perävaunuasetelman kokonaispainopiste jakaa normaaliin ajotilanteeseen nähden eri tavalla vetolaitteen 36 ja tarpeen mukaan vetävillä pyörillä 21 varustetun perävaunun 32 välillä. Tämä painontasausjärjestelmä, joka sopivasti toteutetaan väliainekäyttöisiä työ-sylinteritä 33 käyttäen mahdollistaa siten tarvittaessa sen, että kuormaa siirretään sille pyöräparille 21 tai 37, jolla juuri sillä hetkellä on paras ote alustaan.

Vaikka edellä mainittu painontasausjärjestelmä toimiikin tyydyttävästi tavallisella apuvoimalaitteella varustetussa perävaunussa, niin järjestelmän täyden hyödyn saaminen edellyttää pitkälle juuri niitä ominaisuuksia, joita edellä esitetty voimansiirtojärjestely tarjoaa. Kyseisellä yhdistelmällä voidaan ajon missä tahansa vaiheessa siirtää yhdistelmän painopistettä siten, että pääasiallinen paino siirtyy veto-laitteen 36 pyöristä 37 perävaunun vetäviin pyöriin 21, jolloin vetolaitepyörien 37 otteen pettäessä apuvoimalaite huolehtii yhdistelmän liikuttamisesta. Vastaavasti voidaan painopiste, kallistamalla teliä 34 vastakkaiseen suuntaan, hetkellisesti siirtää kokonaan pois perävaunun 32 vetäviltä pyöriltä 31 vetolaitteeseen 36 päin, jolloin apuvoimansiirron kuormitus putoaa, moottoreiden 5, 5a aiheuttama vastapaine putoaa ja moottorit 5, 5a kytkeytyvät pois toiminnasta. Tällainen painonsiirto edellyttää siten pitkälle menevää sopeutumiskykyä vetolaitteen 36 ja apuvoimansiirtolaitteen välillä, jolloin keksinnön erikoisominaisuudet parhaiten tulevat käyttöön.

Claims (13)

1. Menetelmä väliainekäyttöisen voimansiirron toteuttamiseksi ja ohjaamiseksi, missä yhdessä tai useammassa väliainesyöttö-johdossa (6, 7) johdetaan painelähteestä, sopivasti pumpusta (1) tulevaa paineellista väliainetta yhden tai useamman paineistetun väliaineen avulla toimivaan moottoriin (5, 5a), jolloin kunkin yksittäisen moottorin (5, 5a) työakselia (10) kuormitustilanteessa sopivasti vaihteiston (12) kautta käytetään vastaavan toisioakselin (9) ja siihen sopivasti liitetyn elimen (21) pyörittämiseksi tunnettu siitä, että tunnistetaan moottorin (5, 5a) kuormituksesta ja/tai pyörimisestä johtuvat ja/tai sitä ilmaisevat paineiden ja vastapaineiden erot yhdessä tai useammassa painelähteen (1) ja moottorin (5, 5a) välisessä väliainejohdossa (6, 7) ja käytetään todettua paine-eroa toisioakselin (9) kytkemiseksi moottoriin (5, 5a) ja siitä irti.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että pumpusta (1) moottoriin (5, 5a) johtavasta kul loinkin väliainesyöttöön käytetystä johdosta (6) tunnistetaan paine ja saatetaan paine suoraan tai välillisesti vaikuttamaan moottorin (5, 5a) ja/tai vaihteiston (12) ja toisioakselin (9) väliin järjestettyihin kytkinelimiin (11, 13) siten, että alhaisen paineen vallitessa auki olevat kytkinelimet (11) riittävän paineistuksen alaisuudessa kytkevät toisioakselin (9) käyttötarkoituksen edellyttämällä vääntölujuudella vaihteistoon (12) ja/tai väliainekäyttöisen moottorin (5, 5a) työakseliin (10).

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että väliainekäyttöisen moottorin (5, 5a) ja/tai erillisen kuristinelimen (16) pumpusta (1) tulevassa syöttöjohdossa (6) aiheuttamaa kuristus- tai vastapainetta kulloinkin käytetään levykytkimen (11) työsylinterissä (13) 11 yhden tai useamman kytkinlevyn (17, 18) ohjaamiseksi vääntöä välittävään tilaan toisioakselin (9) ja moottorin (5, 5a) työ- akseliin (10) sopivasti liitetyn vaihteiston (12) välillä. 13 766 32

4. Patenttivaatimuksen 1...3 mukainen menetelmä, tunnet-t u siitä, että kytkintoimintojen ohjaamiseksi käytetään painejärjestelmään moottoreiden (5, 5a) kanssa rinnakkain ja/tai sarjaan kytkettyä venttiilijärjestelmää (15), sopivasti kulloinkin väliainesyöttöjohtoon (6) kytketyssä ohjausjohdossa (14) yhtä tai useampaa kuristus-, säätö-, suunta- ja/tai vaihtovastaventtiiliä (4, 15, 16, 24, 25) virtauspaineen, -suunnan, -hetken ja/tai -määrän säätämiseksi kytkintoimintoa varten sopivaksi.

5. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen 1...4 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että kytkineliminä (11) käytetään yhtä tai useampaa vaihteiston (12) toisioakselin (9) suhteen kiertämättömästi mutta akselin (9) suunnassa liikkuvasti järjestettyä kytkinlevyä (17, 18), joka ohjauspaineen vaikutuksesta painautuu sopivasti moottorin (5, 5a) ensiöakselin (10) hammas- tai ruuvipyörän (26, 27) pyörittämään hammaspyörän (28) toiseen tai molempiin sivupintoihin aikaansaaden voimaa välittävän, sopivasti ainakin osittain luistavan kytkennän toisioakselin (9) ja hammaspyörän (28) välille.

6. Väliainekäyttöinen voimansiirto, mihin kuuluu väliaineen painelähde, sopivasti hydraulipumppu (1), joka edullisesti on vakiotilavuustyppinen, sekä yksi tai useampi painelähteeseen (1) kytketty paineistetulla väliaineella toimiva moottori (5, 5a), sopivasti hydrostaattinen moottori, toisioakselin (9) pyörittämiseksi, jonka moottorin (5, 5a) työakseliin (10) kulloinkin sopivasti liittyy vaihteisto (12) toisioakseleineen (9) ja kytkinlaitteineen (11), johon järjestelmään lisäksi edullisesti kuuluu yksi tai useampi venttiili- ja/tai ohjaus-elin (4), tunnettu siitä, että kytkentätoimintoa ohjaava elin (13, 14, 15) on liitetty painelähde-väliaine-säiliöyksikön (1-2) ja kulloinkin moottori-vaihteistoyksikön 14 7 6632 (5-12) väliseen yhteen tai useampaan johtoon (3, 6, 7) tun nistamaan painelähteen (1) ja moottoreiden (5, 5a) aiheuttamia paine-eroja toisioakseleiden (9) kytkentätoimintojen ohjaamiseksi yhteisesti tai yksittäisesti paine-erojen mukaisesti siten, että yksi tai useampi toisioakseli (9) ennalta määrättyjen paineolosuhteiden vallitessa on irti kytkettynä ja liikkuu vapaasti vaihteistosta (12) riippumatta, ja taas toisissa ennalta määrätyissä paineolosuhteissa on vääntöä välittävässä yhteydessä moottoriin (5, 5a).

7. Patenttivaatimuksen 6 mukainen voimansiirto, tunnet-t u siitä, että kytkintoimintoa ohjaava tunnistinelin, sopivasti ohjauspainejohto (14) ventiileineen (15, 16, 24, 25), on kytketty väliainejohtojen (3) paine- ja/tai paluupuolelle (6, 7. ja/tai niiden väliin ennen ja/tai jälkeen sopivasti sarjaan kytkettyjä moottoriyksiköitä (5, 5a).

8. Patenttivaatimuksen 6 tai 7 mukainen voimansiirto, tunnettu siitä, että väliainesyöttöjohdostoon (3, 6, 7) kytketyssä ohjausjohdostossa (14) on yksi tai useampi kuristus-, säätö-, suunta- ja/tai vaihtovastaventtiili (4, 15, 16, 24, 25) virtauspaineen, -suunnan, -hetken ja/tai -määrän säätämiseksi kytkintoimintoa varten sopivaksi.

9. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen 6...8 mukainen voiman siirto, tunnettu siitä, että ainakin yhteen pumpusta (1) johtavaan väliaineen syöttöjohtoon (6) on liitetty yksi tai useampi ohjausjohto (14) väliainekäyttöisen moottorin (5, 5a) ja toisioakselin (9) välisen kytkinelimen (11) ohjaamiseksi siten, että kytkinelin (11) väliaineen syöttöjohdossa (6) esiintyvän paineen alaisuudessa muodostaa vääntöä välittävän yhteyden toisioakselin (9) ja sopivasti väliainekäyttöisen moottorin (5, 5a) työakseliin (10) kytketyn välityksen (12) välillä, mutta paineen ollessa määrättyä raja-arvoa pienempi katkaisee tämän yhteyden. Il: 15 76632

10. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen 6...9 mukainen voimansiirto, tunnettu siitä, että yhden tai useamman kytkimen (11) ohjaus johto (14) sopivasti vaihtovastaventtiilin (15) kautta on yhteydessä yhden tai sopivasti useamman sarjaan kytketyn väliainekäyttöisen moottorin (5,, 5a) syöttö- ja paluujohtoihin (6, 7), jotka johdot (6, 7) moottoreiden (5, 5a) kiertosuuntien vaihtamiseksi sopivasti ovat syöttö- ja paluutoiminnoiltaan vaihdettavissa, jolloin kulloinkin yhdessä johdossa (6 tai 7) esiintyvä pumpun (1) paineesta ja moottorin (5, 5a) kuormituksesta ja/tai pyörimisestä aiheutuvasta vasta-paineesta johtuva kokonaispaine vaikuttaa yhden tai useamman kytkimen (11, 11a) toimintaan vääntölujan yhteyden ylläpitämiseksi kunkin moottorin (5, 5a) ja vastaavan toisio-akselin (9) välillä.

11. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen 6...10 mukainen voimansiirto, tunnettu siitä, että vaihteistoelimet (12) käsittävät moottorin (5, 5a) ensiöakselin (10) hammas-elimien (26, 27) kanssa yhteistoimivan hammaspyörän (28), joka ohjauspaineen vaikutuksesta työsylinterin (13) avulla toisio-akselilla (9) akselin (9) suuntaisesti liikkuvan yhden tai useamman kytkinlevyn (17, 18) kautta on yhdistetty toisio-akseliin.

12. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen 6...11 mukainen voimansiirto, tunnettu siitä, että kytkinelimenä (11) on toisioakselilla (9) vääntölujasti akselin (9) suuntaisesti liikkuvat, sopivasti messingistä tai vastaavasta materiaalista valmistetut kitkalevyt (17, 18), jotka ohjausjohdossa (14) esiintyvän paineen vaikutuksesta sopivasti rengasmaisen mäntä-elimen (13a) välityksellä painautuvat moottorin (5, 5a) pyörittämän vaihteiston (12) hammaspyörän (28) sivuun (19, 20).

12 7 6 6 3 2

13. Traktoriin (36) tai vastaavaan vetolaitteeseen kytkettävä pyörätelillä (34) varustettu perävaunu (32), missä ainakin kahteen pyörään (21) vaikuttaa yksi tai useampi väliainekäyt- 16 7 6 6 3 2 töinen moottori (5, 5a) tunnettu siitä, että jonkin edellisen patenttivaatimuksen 1...12 mukainen voimansiirto-kytkin järjestely sopivasti käytetään yhden tai useamman pyörän (21) tai sopivasti pyöräparin kytkemiseksi kuormitustilanteessa moottoriin (5, 5a) ja siihen mahdollisesti kytkettyyn vaihteistoon (12), ja että perävaunussa (32) lisäksi on välineet (33) telin (34) kulman säätämiseksi suhteessa vaunun (32) runkoon (35) siten, että vaunun (32) kuorma olennaisesti voidaan saattaa vaikuttamaan telin (34) määrättyyn pyöräpariin (21 tai 31), toisen pyöräparin (31 tai vast. 21) jäädessä sopivasti ylösnostettuna ilmaan ja vetolaite-perävaunuasetel-man (36-32) kokonaispainopisteen jakautuessa normaaliin ajo-tilanteeseen nähden eri tavalla vetolaitteen (36) ja tarpeen mukaan vetävillä pyörillä (21) varustetun perävaunun (32) välillä. Il 17 76632