FI76217B - Provtagningsanordning foer uppsamling av ett avfoerings-testprov. - Google Patents

Description

7621 7 Näytteenottolaite uloste-testinäytteen keräämiseksi - Prov-tagningsanordning för uppsamling av ett avförings-testprov (Jakamalla erotettu patenttihakemuksesta 821798) Tämä keksintö koskee näytteenottolaitetta uloste-testinäytteen keräämiseksi ja käsittelemiseksi, josta näytteestä hemoglobiinipitoisuus voidaan määrittää kvantitatiivisesti, jolloin hemoglobiinin ei-fluotesoiva hemiosa muutetaan por-fyriiniksi ja mitataan tämän fluoresenssi, edullisesti siten kuin tämän hakemuksen kantahakemuksessa on esitetty.

Erilaisia nopeita seulontatestejä (screening tests) kohonneiden hemoglobiiniarvojen määrittämiseksi biologisissa aineissa, kuten ulosteessa on yleisesti käytettävissä. Näitä testejä käytetään kaikkialla lääketieteessä ensisijaisena testinä suolistokasvainten havaitsemiseksi. On arvioitu, että yli miljoona tällaista testiä suoritetaan joka vuosi Yhdysvalloissa tätä tarkoitusta varten. Huolimatta siitä, että nämä testit eivät anna kvantitatiivisia tuloksia ja että virheet testituloksissa ovat äärimmäisen kalliita, sekä henkilökohtaisesti että rahallisesti, ja huolimatta siitä, että yleisesti käytettävissä olevat testit antavat huomattavan paljon vääriä positiivisia ja negatiivisia tuloksia, niitä käytetään jatkuvasti, koska muuta vaihtoehtoa ei ole.

Yleisesti käytettävissä olevat seulontatestit hemoglobiinin toteamiseksi ulosteessa eivät käsitä hemoglobiinin hemiosan muuttamista porfyriiniksi ja sen fluoresenssin mittaamista, pikemminkin yleisesti käytettävissä olevat testit ovat epäsuoria testejä, jotka perustuvat hemoglobiinin perok-sidaasityyppiseen (pseudoperoksidaasi) aktiivisuuteen. Näissä testeissä värittömät leukoväriaineet muuttuvat hemoglobiinin läsnäollessa värillisiksi lisättäessä sopivaa perok-sidia. Tällaisilla testillä on kuitenkin useita rajoituksia. Ensinnäkin, johtuen eri tekijöistä, jollaisia ovat testin ei-spesifisyys ja se seikka, että reaktiota yleensä häirit- 2 7621 7 sevät tai siihen vaikuttavat sellaiset aineet kuin rauta, askorbiinihappo tai muutokset hemoglobiinimolekyylissä, saadaan huomattavan usein vääriä positiivisia ja vääriä negatiivisia tuloksia. Toiseksi, kaupallisesti saatavissa olevien testien tulkinta on usein epäselvää, koska testitulokset ilmoitetaan ainoastaan "positiivisena" tai "negatiivisena". Johtuen eroavaisuuksista erilaisten testien herkkyydessä ulosteen määrä testattavissa näytteissä voi lisäksi helposti vaihdella tekijällä, joka on suuruusluokkaa 20 tai suurempikin. Nämä tekijät, sekä edellä esitetyt ei-spesifisyydet ja eroavaisuudet värin kehityksen henkilökohtaisessa tulkinnassa, vaikuttavat kaikki rajoittavasti näiden testien käyttökelpoisuuteen. Johtuen näistä rajoituksista koe piilevän veren toteamiseksi on niitä harvoja jäljellä olevia ei-kvantitatiivisia testejä kliinisessä ja laboratoriolääketie-teessä.

Vaikkakaan ennestään ei hemoglobiinin toteamiseksi ulosteesta, virtsasta tai mahanesteestä ole käytettävissä mitään kvantitatiivisia testejä, jotka käsittäisivät hemin muuttamisen protoporfyriiniksi, on erilaisia tutkimuksia tehty aikaisemmin, jotka käsittelevät tätä muutosta. Esimerkiksi tutkimuksessa, jonka on suorittanut G.R.Morrison, Fluorometric Microdetermination of Heme Protein (Anal.Chem., 37: 1124- 1126, 1965) on esitetty menetelmä, jossa hemiproteiinin mittaamiseksi eläinkudoksista hemi muutettiin porfyriiniksi käyttäen oksaalihappoa, jonka jälkeen mitattiin fluoresenssi. Tämä menetelmä oli kuitenkin tehoton hemoglobiinin kvantitatiiviseen määritykseen tiettyjen konsentraatioiden yläpuolella. Morrisonin esittämissä olosuhteissa ulosteet, joissa hemoglobiinin määrä on kohonnut, olisi laimennettava useita tuhansia kertoja. Tällainen ääretön laimentaminen ei ole sopiva laajaskaalaisille seulontatesteille.

Niinpä on olemassa kvantitatiivisen testimenetelmän tarve hemoglobiinin määrittämistä varten biologisissa aineissa, 3 7621 7 kuten ulosteessa, virtsassa ja mahanesteessä, joka testi eliminoi tai huomattavasti vähentää väärien positiivisten ja väärien negatiivisten tulosten määrää ja joka on hyvin sopiva massaseulontatestitarkoituksia varten.

Keksintö koskee siten näytteenottolaitetta halutun- ja ennaltamäärätynsuuruisen uloste-testinäytteen keräämiseksi, testinäytteen kvantitatiivista määritystä varten, joka näyt-teenottolaite sisältää pitkänomaisen näytteenottokappaleen, sekä putkimaisen osan ja sille on tunnusomaista, että näyt-teenottokappaleessa on päästään suljettu näytteenkeräysosa, jolla on kauttaaltaan suhteellisen vakio läpimitta ja ulkopinnan muoto ja jonka ulkopinnassa on ainakin yksi uritettu osa, ja että putkimainen osa koostuu ontosta, molemmista päistään avoimesta hylsystä, jonka, läpi koko hylsyn ulottuvan aukon koko ja sisäosan muoto likimäärin vastaa näytteen-keräysosan läpimittaa ja muotoa, jolloin näytteenkeräysosa kykenee liikkumaan mainitun aukon läpi ylimääräisen ulosteen poistamiseksi siitä.

Tunnettuun tekniikkaan verrattuna tämän keksinnön mukainen laite eliminoi väärät positiiviset ja väärät negatiiviset tulokset ja on erityisen sopiva massaseulontakäyttöön. Keksinnön mukainen laite sopivan testattavan ulostenäytteen keräämiseksi ja valmistamiseksi on kehitetty käytettäväksi joko laboratoriossa tai automatisoidussa menetelmässä.

Määritysmenetelmässä ei-fluoresoiva hemoglobiini muuttuu fluoresoivaksi porfyriiniksi kvantitatiivisesti kaikissa testatuissa hemoglobiinikonsentraatioissa. Tämä muutos tapahtuu, kun näytteessä olevia hemiyhdisteitä kuumennetaan käyttämällä mukana sopivia konsentraatioita muuttavaa reaktio-seosta joka muodostuu pelkistävästä haposta, kuten oksaalihaposta ja pelkistävästä suolasta, kuten ferro-oksalaatista. Tässä menetelmässä muodostuneen porfyriinin konsentraatio määritetään fluoresenssimittauksella. Tällainen fluoresenssiini ttaus suoritetaan reaktiotuotteelle kiinteässä systeemis- 4 76217 sä tai reaktiotuotteen sopivan uuton tai laimentamisen jälkeen nestemäisessä systeemissä.

Automatisoitu seulontamenetelmä perustuu samoihin periaatteisiin, fluoresenssin kvantitatiiviseksi määrittämiseksi kiinteässä systeemissä. Automatisoidussa menetelmässä voi reaktioseos myös olla konsistenssiltaan geeli tai tahnamai-nen huoneen lämpötilassa mutta nesteytyy kuumennettaessa.

Keksinnön mukaisella näytteenottolaitteella kerätään testattavasta ulosteesta tietyn suurinen testinäyte. Hemoglobiinin pitoisuus tällaisessa näytteessä määritetään edullisesti laitteessa, jossa on useita reaktiokammioita, joista jokainen sisältää sopivan määrän joko reaktioseosta tai ei-reaktiivista koostumusta. Näyttenottolaite on tällöin rakennettu aineista, jotka ovat kiinteitä ympäristön lämpötilassa, mutta jotka nesteytyvät ja sekoittuvat aineen kanssa eri reaktiokammioissa kun ne saatetaan altiiksi lämpötiloille, joissa muuttumisreaktio suoritetaan. Edullisessa suoritusmuodossa näytteenottolaitteen koostumus on samanlainen kuin oksaalihappo:ferro-oksalaatti- ja sitruunahapponäytteitä varten käytetyn kantaja-aineen koostumus.

Tämän keksinnön mukainen näytteenottolaite on esitetty piirustuksissa 1-6 seuraavasti:

Kuva 1 on poikkileikkaus näytteenottolaitteesta uloste-näytteen keräämiseksi.

Kuva 2 on poikkileikkauskuva näytteenottolaitteesta ulostenäytteen keräämiseksi, jossa hylsy on yläasennossa.

Kuva 3 on tasokuva näytteenottolaitteesta ulostenäytteen keräämiseksi.

Kuva 4 on poikkileikkauskuva näytteenottolaitteesta ulostenäytteen keräämiseksi, kuvan 3 leikkausviivaa 4-4 pitkin.

Kuva 5 on poikkileikkauskuva näytteenottolaitteesta ulostenäytteen keräämiseksi, kuvan 3 leikkausviivaa 5-5 pitkin.

Kuva 6 on tasokuva näytteenkeräyslaitteen alemmasta päästä, jonka urissa näkyy kerätty näyte.

7621 7 5

Kuvissa 7-10 on esitetty laite, jossa keksinnön mukaisella näytteenottolaitteella kerätyn näytteen hemoglobiini-määritys voidaan edullisesti suorittaa.

Kuva 7 esittää piirrosta laitteesta tai reaktioastiasta, jossa testireaktio suoritetaan.

Kuva 8 esittää yhtä reaktiokammiota sisäpuolelta, jossa on reaktioseos ja siihen sijoitettuna testattava näyte.

Kuva 9 esittää piirrosta testattavasta näytereaktioastiästä ja kirjekuoresta, jossa tämä postitetaan.

Kuva 10 on kaaviokuva, joka esittää automaattista käsittely laitteistoa.

Keksinnön mukainen näytteenottolaite on kuvattu kuvissa 1-5. Näistä kuvista voidaan havaita, että tämän laite, joka on merkitty yleisesti viitenumerolla 10, käsittää pitkänomaisen, pääasiassa sylinterimäisen näytteenottosauvan 12 ja ylemmän, pääasiassa sylinterimäisen osan 11, jonka halkaisija on suurempi kuin sauvan 12. Sauvaosa 12 on yhtenä kappaleena liittynyt osaan 11 olkakohdassa 13. Näytteenottosau-vassa 12 on murtokohta 15, jonka avulla sauva 12 voidaan katkaista kahteen osaan, sen jälkeen kun testattava näyte on otettu. Sauvan 12 alemmassa osassa on useampia uria 16, jotka kulkevat sauvan 12 ulkokehää pitkin testattavan näytteen keräämiseksi.

Laite 10 sisältää myös pääasiassa sylinterimäisen putkimaisen osan tai hylsyn 14, jonka sisähalkaisija on suunnilleen sama kuin sauvaosan 12 ulkohalkaisija, jolloin hylsy 14 liukuu sauvan 12 päällä ja niiden väliin jää ainostaan pieni rako. Tämä erityinen näytteenottosauva 12 on sopiva ennalta-määrätyn suuruisen ulostenäytteen keräämiseen. Näytettä otettaessa näytteenottolaitteen 10 avulla hylsy 14 nostetaan niin, että sen ylempi reuna koskettaa ulkaosaan 13, kuten on esitetty kuvassa 2. Sauvan 12 alempi osa upotetaan sen jälkeen ulosteeseen pisteeseen, joka on välittömästi hylsyn 14 alaosan alapuolella. Upotuksen aikana sauvaa 12 pyöräytetään 6 7621 7 kerran tai kaksi, jotta varmasti tarvittava määrä ulostetta tunkeutuu uriin 16. Sen jälkeen sauva 12 poistetaan ulosteesta ja hylsy 14 lasketaan koko sauvaosaa 12 pitkin. Koska sauvan 12 ulkohaIkäisi jän ja hylsyn 4 sisähalkaisijän välillä on vain pieni välys, käytännöllisesti katsoen kaikki uloste sauvasta 12 poistuu, paitsi uriin 16 jäljelle jäävä.

Sen jälkeen kun hylsy 14 on poistettu ja heitetty pois, sauva 12 murretaan murtokohdasta. Sauvan 12 kuvassa 6 esitetty alaosa asetetaan sen jälkeen reaktiokammioon, jonka rakenne on esitetty kuvissa 7 ja 8. Kuten kuvassa 7 on esitetty, laitteessa 18 on useita reaktiokammioita 19a, 19b, 20a ja 20b. Nämä reaktiokammiot on varustettu kannella tai suojalla 21, joka on yhdistetty saranalla pääastiaan. Jokainen reaktiokammio on varustettu myös läpinäkyvällä ikkunalla 22, joka on riittävän läpinäkyvä läpäistäkseen valoa aallonpituuksilla alkaen noin 350 nm:sta aina 700 nm:iin. Tämä tekee mahdolliseksi kammiossa olevan aineen fluoresenssin mittaamiseksi suoraan ikkunoiden 22 läpi.

Kuten jäljempänä yksityiskohtaisemmin esitetään, jokainen kammioista 19a, 19b, 20a ja 20b on osittain täytetty reak-tioseoksella, jossa on pelkistävää happoa ja pelkistävää suolaa, kuten oksaalihappo:ferro-oksalaattireaktioseoksella, tai nollakoeseoksella, kuten sitruunahappokontrollilla. Edullisessa suoritusmuodossa kammiot 19a ja 20a ovat varustetut reaktioseoksella, kuten oksaalihappo- ja ferro-oksalaatti-koostumuksella, kun taas kammiot 19b ja 20b sisältävät kont-rolliseoksen, kuten sitruunahappokoostumuksen. Reaktiokammioi-den seokset on tarkoitus saattaa kosketukseen testinäytteen kanssa. Laite 18, joka sisältää reaktiokammiot, voidaan rakentaa monista erilaisista aineista, mutta mieluimmin se tulisi rakentaa jostain saatavissa olevasta muovista, jolla on seuraavat ominaisuudet. Ensinnäkin tulee reaktiokammioiden, tai ainakin ikkunoiden 22 olla riittävän läpinäkyviä läpäistäkseen valoa alkaen aallonpituudelta noin 350 nm aina 700 7 7621 7 nm:iin saakka fluoresenssin mittaamista varten. Toiseksi, aine ei saa reagoida reaktiokammiossa olevan seoksen kanssa tai mitenkään muulla tavoin merkittävästi häiritä mittausta. Kolmanneksi, aineen tulee olla optisesti ja kemiallisesti stabiili, kun sitä kuumennetaan 120°:seen autoklaavissa tai uunissa.

Seuraava vaihe määritysmenetelmässä on testinäytteessä olevan hemoglobiinin hemiosan muuttaminen metallivapaaksi porfyriiniksi. Tämä tehdään lisäämällä sopivaan seokseen näytteenottolaite tai homogenoitu, laimennettu testattavan aineen mitattu tilavuus. Automatisoidun menetelmän edullisessa suoritusmuodossa valmistetut testinäytteet yhdistetään pelkistävän hapon ja pelkistävän suolan, nimittäin oksaalihapon ja ferro-oksalaatin, kanssa reaktiokammioissa 19a ja 20a. Kumpikin näistä kammioista 19a ja 20a sisältävät koostumuksen, jossa on 2 molaarista oksaalihappoa ja 1/18 (0,05) molaarista ferro-oksalaattia yhdessä sopivan kantaja-aineen kanssa. Noin 0,01-0,2 molaarisilla ferro-oksalaattikonsent-raatioilla saadaan tyydyttävät tulokset. Kantaja-aine muodostuu mieluimmin eri molekyylipainoisten polyetyleeniglyko-lien seoksesta. Vaikka kantaja-aineen konsistenssi voi olla erilainen tai sillä voi olla erilaisia ominaisuuksia, ts. se voi olla jokin kiinteä aine tai jauhe, kuten lasikuitu, selluloosa jauhe tai metallisuola, joka on kyllästetty oksaalihapolla tai sitruunahapolla, neste, jne., kantaja-aineella on mieluimmin geelimäinen, tahnamainen tai huoneen lämpötilassa ei-juokseva konsistenssi, jolloin voidaan estää sen läikkyminen tai vuotaminen tai valuminen laitteen 18 reaktio-kammioista. Mieluimmin kantaja-aine nesteytyy lämpötiloissa, jotka ovat yli 100 °C. Kumpaankin reaktiokammioon 19a ja 20a laitettava reaktioseoksen määrä on riittävä reagoimaan edellä esitetyllä näytteenottolaitteella kerätyn ulostenäytemää-rän kanssa.

Reaktiokammiot 19b ja 20b kuvassa 7 esitetyssä laittees- 8 7621 7 sa tai reaktioastiassa 18 sisältävät samaa kantaja-ainetta, mutta oksaalihappo:£erro-oksalaattiseoksen sijasta niissä on ei-pelkistävää happoa. Edullisessa menetelmässä tämä ei-pel-kistävä happo on 1,5 molaarinen sitruunahappo. Täten kammiot 19b ja 20b ovat kontrolliksi tarkoitettuja nollakoekammioi-ta, joita käytetään ainoastaan testinäytteessä luonnostaan esiintyvän fluoresenssin mittaamiseksi.

Edullisessa suoritusmuodossa jokainen kammioista 19a, 19b, 20a ja 20b täytetään noin 50-60 prosenttia tilavuudestaan joko oksaalihappo:ferro-oksalaatti-systeemillä tai sitruunahappo-systeemillä. Kun näytteenottosauva 12 (kuva 6) yhdessä kerätyn testattavan näytteen kanssa lisätään, kammio täyttyy noin 65-75 % tilavuudestaan, kuten on esitetty kuvassa 8.

Kammioiden kokonaismäärä jokaisessa laitteessa voi vaihdella, kuitenkin jokainen laite sisältää mieluimmin toisiaan vastaavat kammioparit rinnakkaisnäytteiden keräämiseksi. Toista näytteistä käytetään reaktiokammiossa, jossa hemi muutetaan porfyriiniksi, kun taas toista näytettä käytetään kontrolliksi tarkoitetussa nollakoekammiossa. Täten kuvassa 7 esitetyssä laitteessa, jossa on kaikkiaan neljä kammiota, voidaan testata neljä näytettä yhdestä ainosta ulostenäytteestä tai kaksi näytettä kulloinkin kahdesta ulostenäytteestä. Nämä näytteet potilas voi ottaa käyttäen kuvissa 1-6 esitettyä laitetta ja sen jälkeen postittaa sopivassa kirjekuoressa 24 (kuva 9) keskuslaboratorioon näytteen käsittelyä ja analysointia varten.

Kantaja-aine, joka sisältää pelkistävän hapon ja pelkistävän suolan reaktioseoksen ja inertin hapon nollakoeseoksen, voi muodostua monista erilaisista koostumuksista, vaikkakin menetelmä voidaan suorittaa nesteessä, kiinteässä aineessa tai monessa muuntyyppisessä systeemissä, kantaja-aineella on mieluimmin geelimäinen, tahnamainen tai huoneen lämpötilassa ei-nestemäinen konsistenssi ja nesteytyy lämpötiloissa, jot- 7621 7 9 ka ovat yli 100 eC. Kantaja-ainekoostumuksella tulisi myös olla alhainen tai mitätön fluoresenssi, jotta se ei häiritsisi testattavan näytteen fluoresenssimittausta ja lisäksi sen tulisi olla pysyvä kaikissa reaktio-olosuhteissa. Puoli-kiinteän geelityyppisen kantaja-aineen käyttö on erityisen edullista, kun testiä käyttävät suhteellisen kouluttamattomat henkilöt ja kun näyte on tarkoitus lähettää postitse. Ellei näitä rajoituksia ole, voi olla edullista lisätä uloste ja ulostenäytteenotin suoraan oksaalihappo:ferro-oksalaa-tin ja sitruunahapon vesipitoisiin liuoksiin, koska nämä vesipitoiset liuokset ovat vähemmän ei-spesifisesti (nollakoe) fluoresoivia kuin ne, jotka sisältävät geeliä muodostavia aineita. Edullisessa suoritusmuodossa kantaja-aine koostuu polyetyleeniglykolien ja vastaavien suuren molekyylipainon omaavien yhdisteiden, kuten poly(etyleenioksidien) seoksesta. Reaktioseos, jonka on todettu olevan hyväksyttävä, sisältää seoksen, jossa on 73,8 g polyetyleeniglykoleja, 25,2 g oksaalihappoa ja 1,0 g jauhemaista ferro-oksalaattia. Jos käytetään ferrosulfaattia, 1,0 g ferrosulfaattia korvaa fer-ro-oksalaatin. Kontrolli-nollakoeseos, jonka on todettu olevan hyväksyttävä, sisältää seoksen, jossa on 71,2 g polyetyleeniglykole ja ja 28,8 g sitruunahappoa. Edellä olevista seoksista saadaan lopullisiksi konsentraatioiksi 2-molaarinen oksaalihappo ja vastaavasti 1,5-molaarinen sitruunahappo.

Seuraava vaihe automatisoidussa menetelmässä on reaktio-seoksen kuumentaminen, joihin on asetettu testattavat näytteet ja reagoivat tai ei-reagoivat aineet. Kuumennettaessa edulliseen lämpötilaan, joka on 120 °C ulostenäytteen sisältävä näytteenottosauva 12 nesteytyy, täten vapauttaen ulosteen reaktioseokseen. Kuumennettaessa 120 °C:seen myös reaktioseos, joka sisältää edullista polyetyleeniglykolikantajaa ja joko oksaalihappo:ferro-oksalaattireagenssia tai sitruunahappoa, nesteytyy tai solubilisoituu. Kammioissa 19a ja 20a oksaalihappo ja ferro-oksalaatti reagoivat ulostenäyt- 7621 7 ίο teessä olevan hemoglobiinin kanssa muuttaen hemiosan fluoresoivaksi porfyriiniksi. Kammioissa 19b ja 20b tapahtuu kvantitatiivisesti merkityksetön reaktio. Vaikkakin kuumentaminen voi tapahtua eri lämpötiloissa ja se voi kestää eri aikoja, edullisessa automatisoidussa menetelmässä sopivassa autoklaavissa tai uunissa tapahtuva kuumennuslämpötila on 120 °C 90 minuutin ajan. Lämpötilan tulee olla riittävän korkea reak-tioseosten nesteyttämiseksi ja keräyssauvan 12 materiaalin nesteyttämiseksi. Kuumennusvaiheen aikana reaktioseokset yhdessä ulostenäytteen, nesteytyneen näytteenottosauvan ja kantaja-aineen kanssa sekoitetaan yhtenäiseksi. Kuumennus-vaiheen jälkeen tämä yhtenäinen seos jäähdytetään ja sen annetaan jähmettyä uudestaan.

Ottaen huomioon kuinka edellä esitetyssä menetelmässä näytteenottosauva 12 nesteytyy ja sekoittuu tasaisesti reagoivien aineiden kanssa, tulee tällaisen sauvan 12 omata tiettyjä ominaisuuksia ja piirteitä. Sen tulee esimerkiksi olla kiinteä ja jäykkä lämpötiloissa aina 50 °C:seen asti ja sen tulee nesteytyä lämpötiloisa yli 100 eC. Edelleen sen tulee pysyä täysin sekoittuneena reagoivien aineiden kanssa jäähdytettäessä ja sen tulee olla pysyvä niin, että kuumennettaessa tai säilytettäessä pitempään alle normaalin ympäröivän lämpötilan sen kemiallisissa tai fysikaalisissa ominaisuuksissa ei tapahdu mitään merkittävää muutosta. Näytteenottosauvan 12 tulee myös olla valmistettu aineesta, joka liukenee hitaasti veteen ja on sekoittuva kemiallisen reaktio-seoksen kanssa reaktiokammiossa, kun molemmat nesteytyvät kuumennettaessa. On myöskin edullista, jos näytteneottosau-va 12 on valmistettu kemiallisista yhdisteistä, jotka ovat samantyyppisiä kuin reaktioseoksessa olevat aineet, kuten polyetyleeniglykoleista, vaikkakaan tämä ei ole välttämätöntä. Näytteenottosauvan 12 täytyy myös olla valmistettu sellaisesta aineesta, joka ei häiritse hemikomponenttien muuttumista porfyriiniksi tai sen jälkeen tapahtuvaa fluoresens- 7 621 7 simittausta. Huomioonottaen nämä vaatimukset on todettu, että voidaan käyttää näytteenottosauvaa 12, joka on valmistettu etupäässä polyetyleeniglykolista, jonka molekyylipaino on noin 20 000, yhdistettynä polyetyleenioksidiin, jonka molekyylipaino on noin 100 000, tai muihin polyetyleeniglykolei-hin aineen kovuuden modifioimiseksi halutulla tavalla. Kuten edellä esitettiin, hylsy 14, joka itse asiassa heitetään pois, voidaan valmistaa myös samasta aineesta kuin näytteen-ottosauva 12 . On kuitenkin mahdollista käyttää monia muita seoksia, jotka muodostuvat näistä, eri molekyylipainon omaavista yhdisteistä, tai samantyyppisistä yhdisteistä, koostumuksina näytteenottosauvan 12 valmistamiseksi.

Sen jälkeen kun ulostenäytettä ja eri reaktioseoksia kammiossa 19a, 19b, 20a ja 20b on kuumennettu ja sitten jäähdytetty ja ne ovat uudelleen jähmettyneet, jokaisen reaktio-kammion fluoresenssi mitataan. Yleinen menetelmä on sitten samanlainen kuin nestemäistä systeemiä käytettäessä, paitsi että nesteissä eksitoiva valolähde johdetaan näytteen läpi fluoresenssin mittaamiseksi oikeassa kulmassa, kun taas kiinteässä näytteessä fluoresenssi mitataan etupinnasta. Mittauksessa jokaisen kontrollinollakoenäytteen fluoresenssi, reak-tiokammiot 19b ja 20b, vähennetään sen vastaavasta reaktio-näytteestä, reaktiokammiot 19a ja 20a. Näiden fluoresenssi-arvojen välille saatua erotusta verrataan sen jälkeen tunnetun hemoglobiinikonsentraation standardin fluoresenssi-intensiteettiin ja hemoglobiinikonsentraatio testinäytteessä lasketaan. Vaikka edellä esitetyt vaiheet voidaan tehdä manuaalisesti, edullisessa menetelmässä fluoresenssin mittaaminen ja nollakoekontrollinäytteen fluoresenssin vähentäminen reak-tionäytteen fluoresenssin intensiteetistä, tämän erotuksen vertaaminen standardiin sekä hemoglobiinin kvantitatiivisen pitoisuuden laskeminen testinäytteessä tehdään automaattisesti sopivasti ohjelmoidulla mikroprosessorilla.

Täten jäähdyttämisen jälkeen laite 18 poistetaan kirje-

Claims (2)

1. 7621 7 kuoresta 24 (kuva 9), jossa testinäyte postitettiin ja kuumennettiin, ja asetetaan liikkuvalle alustalle tai siirto-alustalle 26 tai käytetään jotain muuta sopivaa keinoa näytteen siirtämiseksi asemaan 28 fluoresenssimittauksen suorittamista varten. Jokaisessa kammiossa 19a, 19b, 20a ja 20b olevan näytteen fluoresenssi määritetään saattamalla näyte alttiiksi sopivalle valolähdesysteemille (suodatin tai mo-nokrometri) ja fotodetektorisysteemille. Kunkin kammion mitattu fluoresenssi-intensiteetti syötetään sitten suoraan ohjelmoituun mikroprosessoriin 29 analysoitavaksi ja hemoglobiinin kvantitatiivisen pitoisuuden laskemiseksi tilavuus-yksikköä kohden testinäytteessä. On selvää, että erilaiset muunnokset ja modifikaatiot voidaan tehdä tämän keksinnön mukaiseen laitteeseen poikkeamatta keksinnön piiristä. Näin ollen tämän keksinnön laajuuden määrittelevät pikemminkin liitteenä olevat patenttivaatimukset kuin edullisen suoritusmuodon kuvaus.
2. 1. Näytteenottolaite halutun- ja ennaltamäärätynsuurui-sen uloste-testinäytteen keräämiseksi, testinäytteen kvantitatiivista määritystä varten, joka näytteenottolaite sisältää pitkänomaisen näytteenottokappaleen (10), sekä putkimaisen osan (14), tunnettu siitä, että näytteenottokappaleessa (10) on päästään suljettu näyt-teenkeräysosa (12), jolla on kauttaaltaan suhteellisen vakio läpimitta ja ulkopinnan muoto ja jonka ulkopinnassa on ainakin yksi uritettu osa (16), ja että putkimainen osa koostuu ontosta, molemmista päistään avoimesta hylsystä (14), jonka, läpi koko hylsyn ulottuvan aukon koko ja sisäosan muoto likimäärin vastaa näytteenke-räysosan läpimittaa ja muotoa, jolloin näytteenkeräysosa ky-