FI76129C - Foerfarande foer framstaellning av kemisk pappersmassa och saolunda framstaelld massa. - Google Patents

Description

! 76129

Kemiallisen paperimassan valmistusmenetelmä ja sillä saatu massa

Keksintö koskee kemiallisten paperimassojen valmistusmenetelmää, jossa lastujen delignifiointi suoritetaan kahdessa vaiheessa; se kohdistuu myös menetelmällä saatuihin massoihin.

Kuten tiedetään, kemiallisten massojen klassiset alkaliset valmistusmenetelmät koostuvat kaaviollisesti seuraavista vaiheista: puulastut sekoitetaan alkaliseen nesteeseen, joka sisältää rikkipitoista yhdistettä, seoksen lämpötila nostetaan vähitellen 150°C:n ja 180°C:n välillä olevaan lämpötilaan, sitten seosta keitetään niin kauan että saavutetaan lastujen kuituuntumispiste, mihin kuluva aika riippuu lähtöaineena olevan puun luonteesta.

Itse asiassa kuituuntumispiste saavutetaan silloin kun jäännösligniinin määrä vastaa havupuilla Kappa-lukua 30-35 ja lehtipuilla Kappa-lukua 15-25.

Näiden laajalti levinneiden klassisten menetelmien käytössä esiintyy kaksi pääasiallista varjopuolta.

Ensiksikin nämä menetelmät saastuttavat huomattavasti ilmakehää päästämällä siihen pahanhajuisia rikkiyhdisteitä kuten merkaptaaneja, SC^ ja I^S. Valkaistujen massojen tapauksessa päästetään klooripitoisia yhdisteitä valkai-simon poistovesien mukana. Tämä probleema voidaan osittain ratkaista, kuitenkin sillä ehdolla että käytetään saasteenpoistojärjestelmiä, jotka, kuten tiedetään, valitettavasti ovat varsin kalliita.

2 76129

Sitten, ja lisäksi, näiden tavanomaisten menetelmien massan saanto on varsin pieni, ollen esimerkiksi noin 40 % havupuilla, mikä merkitsee sitä, että saadaan ainoastaan 40 kg kuivaa massaa 100 kg:sta kuivia lastuja. Sulfaatti-menetelmän tapauksessa on saannon parantamiseksi ehdotettu lastujen esikäsittelemistä ennen keittoa hiilihydraattien stabiloimiseksi, t^Sillä tai 02:11a. Valitettavasti nämä esikäsittelyt vaativat komplekseina pysyviä kaasuja, jotka puolestaan vaativat erikoislaitteistoja, joita tuskin lainkaan on kehitetty.

On myös ehdotettu sulfaattikeittoja, joissa keittolipe-ään viedään esimerkiksi rikkiä, jotta saataisiin "in situ" muodostetuksi polysulfideja, jotka hapettamalla stabiloivat hiilihydraatit estäen niiden hajoamisen alkalin vaikutuksesta. Saanto tosin paranee, mutta rikin lisääminen suurentaa ilman saastutusta, niin että tätä menetelmää on tuskin lainkaan vielä kehitetty.

Ranskalaisessa patenttijulkaisussa 77 37 226, joka on julkaistu numerolla 2 373 637, on myös ehdotettu pienten antrakinonimäärien (alle 0,1 paino-% kuivan puun painosta) lisäämistä keittonesteeseen. Sen vastaisesti, mitä käy ilmi mainitun patenttijulkaisun taulukoissa esitetyistä tuloksista, teolliset kokeet ovat kuitenkin osoittaneet, että saannon paraneminen jää pieneksi ja siihen useimmiten liittyy saatujen massojen eräiden lujuusominaisuuksien huomattava huononeminen (ks. etenkin "ant-rakinonisulfaattisellutuksessa" - K. GOEL, A.M. AYROUD & B. BRACH - Pulping Conference Proceedings, 24-26 9.1979, Seattle, USA 213 ja seur.).

Lyhyesti sanottuna nykyisin tunnetut parannukset kemiallisten massojen klassisten alkalisten valmistusmenetelmien saannon suurentamiseksi joko huonontavat näiden massojen lujuusominaisuuksia tai lisäävät ilman saastumista. Huolimatta suoritetuista eri kokeista päädyttiin 3 761 29 aina tähän pulmaan, samalla kun ympäristön suojelu tulee yhä ankarammaksi ja markkinat vaativat yhä lujempia massoja.

Keksintö kohdistuu siis taloudelliseen menetelmään, joka suoritetaan tavanomaisessa laitteistossa ja joka, samalla kun se huomattavasti parantaa saantoa, ei ole saastutta-vampi ja parantaa eräitä näiden massojen lujuusominaisuuksia .

Tälle kemiallisen massan valmistusmenetelmälle, jossa puu-lastuja keitetään korotetussa lämpötilassa alkalisessa nesteessä, joka sisältää rikkiyhdistettä, tunnusmerkillistä on: se, että tämä korotetussa lämpötilassa tapahtuva keitto keskeytetään silloin kun lastujen jäännösligniinin suhde vastaa Kappa-lukua, joka on: . 45:n ja 100:n välillä havupuilla, ja . 30:n ja 50:n välillä lehtipuilla, se, että näin käsitellyt lastut kuidutetaan, ja vihdoin se, että näiden kuidutettujen lastujen keitto suoritetaan loppuun alkalisessa liuoksessa, joka sisältää 0,1 - 1,5 paino-% peroksidia kuidutetun aineen kuiva-painosta laskettuna.

Toisin sanoen keksintö käsittää sen, että lastujen keitto keskeytetään ennen kuin on saavutettu raakojen kemiallisten massojen tavanomaisia Kappa-lukuja, että sitten sinänsä tunnettuun tapaan näin käsitellyt lastut kuidutetaan mekaanisesti, ennen kuin niiden keitto suoritetaan loppuun alkalisella liuoksella, joka sisältää peroksidia.

Kokellisesti on todettu, että parhaat tulokset saavutetaan : 4 76129 jos korotetussa lämpötilassa suoritettavan keiton ensimmäinen vaihe keskeytetään silloin kun jäännösligniinin suhteellinen määrä vastaa Kappa-lukua (mitattuna normin AFNOR T 12 018 mukaan), joka on: . 45:n ja 60:n välillä havupuilla, valkaistavien massojen tapauksessa, 80:n ja 100:n välillä havupuilla, lainereihin tarkoitettujen massojen tapauksessa, . 30:n ja 40:n välillä lehtipuilla (valkaistavilla massoilla); jos tämän ensimmäisen keittovaiheen keittonesteeseen sisällytetään enintään 0,05 % (painon mukaan, laskettuna lastujen kuivapainosta) hydrattua tai hydraamatonta ant-rakinonia tai jotakin antrakinonin tai antraseeni-diolin johdosta, kuten esimerkiksi niitä johdoksia, jotka ovat belgialaisen patenttijulkaisun 877 401 kohteena ja niitä johdoksia, jotka ovat ranskalaisen, Produits Chimiques Ugine Kuhlmann'in nimissä olevan patenttijulkaisun n:o 2 435 457 kohteena; jos kuidutus suoritetaan mekaanisesti (kiekkojauhi-messa, pulpperissa tms.); jos toisen keittovaiheen neste sisältää peroksidin lisäksi 1 - 5 %, mieluimmin 2 - 4 % natriumoksidia kui-dutetun aineen kuivapainosta laskettuna; jos keiton toisessa vaiheessa toimitaan 20 ja 120WC, mieluimmin 70 ja 100°C välisessä lämpötilassa ja keiton kesto on 30 - 180 minuuttia, mieluimmin noin 120 minuuttia; ja jos peroksidikäsittely suoritetaan lisäaineiden läsnäollessa, jotka vaikuttavat joko peroksidien tunnettuja hajoamisreaktioita hidastavasti tai selluloosan hajoamista rajoittavasti; näinä lisäaineina voi olla esimerkiksi magnesiumsulfaatti, natriumkarbonaatti, natriumin fosfaatteja tai orgaanisia yhdisteitä.

Peroksidina käytetään tunnettuja yhdisteitä kuten niitä, joiden yleinen kaavan on R-O-O-X, jossa R tarkoittaa jo- 5 76129 takin radikaalia ja X jotakin metalli-ionia tai vetyä. Näistä voidaan mainita vetyperoksidi, joka on taloudellisesti edullinen, ja natrium-, kalium- tai kalsiumperoksidi, perboraatit ja persulfaatit.

Toisen keittovaiheen jälkeen saatu massa tunnettuun tapaan pestään vedellä. Se voidaan sitten mahdollisesti valkaista tavanomaisilla valkaisumenetelmillä.

Tapa, jolla keksintö voidaan toteuttaa ja siitä johtuvat edut selviävät paremmin seuraavista toteutusesimerkeistä, jotka esitetään havainnollistavassa vaan ei rajoittavassa mielessä. Käytännöllisistä syistä näiden esimerkkien lähtökohdat samoin kuin niiden tulokset on kerätty jäljempänä esitettäviin taulukoihin.

Taulukoissa: aktiivinen alkali on ilmaistu prosentteina kuivan lähtöpuun painosta, sulfiditeetti on ilmaistu %:na aktiivisesta alkalista, sulfiittisuhde on ilmaistu %:na lähtöpuun kuivapainosta, - kestot on ilmaistu minuutteina, antrakinonin paino on ilmaistu %:na lähtöpuun kuiva-painosta,

Kappa-luku on mitattu normin AFNOR T 12 018 mukaan, ensimmäisen keittovaiheen saanto on ilmaistu %:na lähtöpuun kuivapainosta, vetyperoksidin, natriumoksidin ja magnesiumsulfaatin määrät toisessa keittovaiheessa on ilmaistu %:na kuidute-tun aineen kuivapainosta, lopullinen saanto on ilmaistu %:na lähtöpuun kuiva-painosta, lujuusominaisuudet on mitattu 40° SRrssa seuraavien AFNOR-normien mukaan: . katkeamispituus metreinä normin Q 03 004 mukaan, . puhkeamiskerroin normin Q 03 014 mukaan, . repeämiskerroin normin Q 01 011 mukaan.

6 76129

Taulukon 1 esimerkeissä on lähtöaineena käytetty eurooppalaisesta männystä tehtyä haketta.

Esimerkeissä II ja IV on ensimmäisen ja toisen vaiheen välissä suoritettu kiekkojauhimella ensimmäisestä keittovai-heesta saatujen lastujen mekaaninen kuidutus.

Esimerkki I esittää tavanomaista voimamassan valmistusmenetelmää.

Esimerkki II esittää keksinnön ensimmäistä sovellutus-muotoa, jossa ensimmäinen keittovaihe keskeytetään 45 minuutin kuluttua 60 minuutin sijasta, niin että toisen keittovaiheen jälkeen saadaan samaa suuruusluokkaa oleva Kappa-luku kuin esimerkissä I, so. 36,0 ja vastaavasti 37,0.

Esimerkki III esittää erästä tunnetun tekniikan mukaista sovellutusmuotoa, jossa keittonesteeseen lisätään antra-kinonia 0,05 %; tässäkin, vertailun helpottamiseksi pyritään saavuttamaan sama Kappa-luku kuin esimerkissä I (37,0) .

Esimerkki IV esittää parannettua keksinnön sovellutusmuotoa, jossa ensimmäisen keittovaiheen keittoliemeen lisätään antrakinonia annos, joka on noin puolet esimerkin III mukaisesta annoksesta.

Näitä eri esimerkkejä vertaamalla voidaan todeta seu-raavaa: esimerkkejä I ja II vertaamalla, että Kappa-luvun ollessa sama, saanto nousee 43,5:sta 45,8:aan %:iin (saatu massamäärä suurenee suuruusluokkaa 5 %), mikä, kun otetaan huomioon todelliset tuotantokyvyt (esimerkiksi, erään käynnissä olevan valmistusyksikön tuotantokyky on suuruusluokkaa 500 - 600 tonnia päivässä), edustaa huomattavaa parannusta. Lisäksi, tähän saannon paranemiseen liit- 7 76129 tyy repeämis- ja puhkeamiskerrointen stabiliteetti, mutta sen lisäksi huomattava katkeamispituuden paraneminen, mikä oli kokonaan odottamatonta ja tavanomaisten opetusten vastaista; jos verrataan esimerkkien II ja IV tuloksia, voidaan todeta, että antrakinonin lisääminen ensimmäisen vaiheen keittoliemeen tekee mahdolliseksi suurentaa lopullista saantoa vielä lisää (46,5 % 45,8 %:n sijasta), parantaa katkeamispituutta, joka samalla nousee esimerkin II arvosta 13 % esimerkin IV arvoon 34 %. Tunnetussa tekniikassa (esimerkki III) pelkkä antrakinonin lisääminen sai aikaan ainoastaan suuruusluokkaa 6 % olevan parannuksen, vaikka käytetty antrakinonin määrä oli lähes kaksinkertainen verrattuna keksinnön mukaan käytettyyn määrään.

Lisäksi kummassakaan tapauksessa keksinnön mukainen sovel-lutusmuoto, (esimerkit II ja IV) ei aiheuta lainkaan suurempaa saastutusta kuin tunnetun tekniikan mukaiset ratkaisut (esimerkit I ja III).

Taulukon II esimerkeissä on toistettu taulukon I olosuhteet soveltamalla niitä sinänsä tunnettuun tapaan lehti-puulastujen (koivulastujen) käsittelyyn.

Esimerkki V esittää tavanomaista sulfaattimassan valmistusta.

Esimerkki IV esittää keksinnön ensimmäistä sovellutusmuo-toa, jossa keiton ensimmäinen vaihe suoritetaan käyttäen pienempää aktiivisen alkalin määrää (18 % 19,5 %:n sijasta) , jolloin toisen keittovaiheen jälkeen saadaan samaa suuruusluokkaa oleva Kappa-luku kuin esimerkissä V, nimittäin 20 verrattuna Kappa-lukuun 21,2.

Esimerkki VII esittää tunnetun tekniikan mukaista sovel-lutusmuotoa, jossa keittonesteeseen lisätään antrakinonia suhteessa 0,05 %.

8 76129

Esimerkki VIII esittää parannettua keksinnön sovellutus-muotoa, jossa ensimmäisen keittovaiheen keittonesteeseen lisätään antrakinonia 0,03 %.

Näiden eri esimerkkien vertailu tuo esiin samat edut (saannon paraneminen ja samanaikainen eräiden lujuusominaisuuksien paraneminen) kuin taulukossa I esitetyissä havupuita koskevissa esimerkeissä.

Taulukon 3 esimerkeissä lehtipuu-(pyökki-)lastuja on käsitelty eräällä toisella muunnoksella siitä kemiallisen massan valmistusmenetelmästä, jossa käytetään alkalista, rikkiyhdistettä sisältävää keittonestettä.

Esimerkki IX esittää tavanomaista silfiittimassan valmistusmenetelmää .

Esimerkki X esittää keksinnön sovellutusmuotoa, jossa ensimmäinen keittovaihe keskeytetään 90 minuutin kuluttua, niin että Kappa-luku toisen keittovaiheen jälkeen tulee olemaan samaa suuruusluokkaa kuin esimerkissä IX (27:n sijasta 28).

Vertaamalla näitä kahta esimerkkiä voidaan todeta samat edut kuin edellä, nimittäin yhtäaikainen saannon ja lujuusominaisuuksien paraneminen.

Hakijan ranskalaisessa patenttijulkaisussa 77 24 131, joka on julkaistu numerolla 2 298 839, ja hakijan lisä-patentissa 78 20 715 joka on julkaistu numerolla 2 430 475, on selitetty kemiallisen massan valmistusmenetelmä, jossa lignoselluloosa-aineksia on käsitelty kahdessa keittovai-heessa, ensiksi natriumhydroksidi-liuoksessa ja sitten välillä tapahtuneen kuidutuksen jälkeen toisella keitolla alkalisessa peroksidi-liuoksessa. Näin saatiin massoja, joiden ominaisuudet lähenivät voimamassojen ominaisuuksia samalla kun saastutus pieneni huomattavasti.

9 76129

Samanaikaisesti, niin kuin jo on mainittu, oli tiedossa, että kaikki yritykset suurentaa voimamassojen saantoa aiheuttivat joko näiden massojen lujuusominaisuuksien huononemista tai huomattavaa saastutuksen suurenemista. Niinpä ei voitu ennakolta arvata, että kaksivaiheisen keitto-käsittelyn erityissovellutuksella, jossa toinen keitto suoritetaan alkalisessa laimeassa peroksidi-liuoksessa ja kun ensimmäinen keittovaihe suoritetaan erityisolosuhteissa, voitaisiin saada tällaisia tunnetun tekniikan opetusten vastaisia tuloksia. Itse asiassa keksinnön mukainen menetelmä tekee mahdolliseksi parantaa saantoa varsin huomattavasti, saastutusta lisäämättä, ja olennaisesti säilyttäen, jopa parantaen, saadun massan eräitä lujuusominaisuuksia (varsinkin katkeamispituutta).

Tällä tavoin valmistettujen kemiallisten raakamassojen Kappa-luku on sama kuin tavanomaisten kemiallisten raaka-massojen. Ne voidaan siis valkaista tavanomaisia valkaisumenetelmiä käyttäen.

10 761 29 >

H

ro • o id m m o in o in cn g k k k k k. k. k. K. k rl π-Ιιη^ΟΟΟΟΟΓ» O n O O O O Ν' ID o o co (N (N f" cr\ 10 in ^j* n m n n mm W Ή rH LO CT>

O i—I

H

H

H m o o m o m *a> • *»*.*. v «» «k £ 'CftnrfOOOOr''^ r~ Ν’ o ID ^ -H tN (M r^· <Ti m ro Ν' m n n oo

in Ή ro CD

W CO

M

M

id id m o m o oo n • « ^ K ^ ^ «k «k «k.

£ NinNOomocoio oroooooiom o to ^ •H r\i m co n m n n m n n <» id oo tn Ή rH 00 o

W 00 rH

rH

O

X

X h o in o m m ^ kk k k k i-} £ NinNOOoor-ro ro m id o D -H (NN Mjito ro n n n· < tn rH oo o

Eh W r~ rH

>1

rH

<ΰ +J g

•P -H

•H g tn

:(0 - G

X G -H

tn (0 £ —

C <U fO OS

a> c rH k cn

το H H (0 O

3 Π) 4-) CO O

•P <#> 0 :0 tn 3 -<4* in 0 a to x <*> ·— (0 k CL, £ rH 0 rH HJ \ :tÖ -rl rlk+Jg 1 aj -H a) rH 4J I ο ω

CO Λ H dP +1 O :0 dP rtJ -P Τ3 ' G

η ή u tn u a# dp c cp G 3 in -h c os id j< '® -pg k .H a te 3 3 ο -h

Eh > rH -h c U -h :tc - 'WO e (U Id cn 3 P O

co w -o 00 on id ai 030 ^ η ή u m d

ω G -P -P ,* Ο -H DS tN Q) k (C -H <U P

> <u to a) +j k +) c 3 ή '« c c c q.,* <u ι-O g -ptu-Htonj+Jo^dp to 3 aj .y <u <u -h tn tn a: H -H WP(1)H>:hC3 > r-kCnrH-HGC g hh tn CO :ttj -H -H X -H -H Q) -H rl k c*P o*P -H flJ -H -H O g g Ή g >t3 p id^i; I o c kC-POrPrH tn «dg CO g -H-H<U:0 0 lOto+J <U kkN<(tJ:0-PrHrH 0 tututte 3> -rl HP Ό dip Id p a e G (NX 0 tn OiP 33 3 ϋ Jt i) 2 tn PHDgw^Pam -H oocotng-H cua. το ΡΛ a, H G >;33:iTJO-rlG<CJtO 0 CNtetPttJtiijtUOO 3 id 3 O) CP ω <COCOPIZl<<t:wcO EH Β2Σ2ΡΧ OP PI «cpos 11 7612 9

H

M

H

> m o o Γ' rsi u o in 'T cm m « k» ^ ^ K k ^ k k k g Mn'iooooifi'f omooooocu m ® o -H r-t γμ <n io ro in n σι oi oj in r~ ti· tn rH i c~ W σι

H

H

> m in o id o ιο m cu • »» k k k k k k g oiin^roooooo oo oiooo •h h (N Γ' σι in cu in cu m tn h m

W

H

> o h oi mom o m τ

• kk k k k k k k k V

g oomuooo m cu omoooooi-i oido •h hn MJiio nm cu <n <n cu m mm tn .H oo r" W σ» cu

O

« m cu oo cu oo σι [D··. kk kk k P1 g en m o o o h oi i—ien o m o D -H i—i cu e e φ cu *r cu "3· mm <C tn -Η ή r»

E-ι W

C

H

6

- C

C -H

tn m g m- Φ (0 Oi e -n k m >H -h -h ns o iJ tts -P tn o W <#> 3 :0 en 3 ti·

Eh 3 0. (0 X dP ^ EH - D.O E -H 3 M (0 \0 :(0 -H Ή k g ω φ ·η φ .-i uj ιοφ m; £ HdP-Ρ kOO dP to 4-> Ό « -H (0 tn (0 4-> &.<#> dP O. β 3 tn -H β

tO « k <d t—i -p g k 0.(0330-H

Z >rH-HC-H-p:tOk köjtj toto tn 3 P 0

W (0-ΡΟ·ΡΦΜ(0 Φ 030 «in -H -POP

hi C ·Ρ-Ρ:0«0·Η £ cu φ (0 ·Η φ P

£3 Φ (Ο Φ -Ρ Oj -Ρ C 3 ·Η K « k β β q e Ο.Λ£Φ E-t β 4-*φ·Η6(04-*ΟΑ!<ίΡ (0 (0 (0 -Η Φ Φ ·Η in w « ω -Η « 4J φ :(0 Λί -Η β 3 > Μ«Η g CC g ·Η·γΗ10 rij :t0 ΉτυίΗΡΦΉΗ k dP dP Ή ·Η ·Η O E Ε Ή J g >ό ο *ο ι o e k q +» - η .-ι ω toroe ρ 5 -Η ·Η Φ -Ρ Ο (0(04-* Φ kkk3.(0:oOrHH 3 ΦΦ:(0 > ·Η .HiHO+J+JiOMOiC β cutCOtnO.4-* 33 3 .« Αί Φ η ιη 4-*·—ιχι-η tn Ai 4-> OjitJ -η o O tn ιη 6 te QjO. ·η 4-> χ: ο.

O β Α!33ΦΟ·ΗβιΟ(0 o CUI0 ΒΌΜ dl 0 0 3 (03Φ « w <cncn«z<C«co eh kz2SP)«pipi pi «α.οί 12 761 29 TAULUKKO 3

PYÖKKILASTUJEN KÄSITTELY Esim. IX Esim. X

Ensimmäinen vaihe

Na2S03, % 22 22

Na2C03, % 55

Sunde keittoneste/puuaines 3 3

Keittolämpötila, °C 175 175

Nostoaika keittolämpötilaan, min 90 90

Aika keittolämpötilassa, min 120 90

Kappa-luku 27 45

Saanto, % 51,5 55,5

Toinen vaihe H202, % 0,5

NaOH, % 3,0

MgS04, 7 H2O, % 0,5

Massan sakeus, % 20

Keittolämpötila, °C 90

Kesto, min 120

Lopullinen Kappa-luku 27 28

Lopullinen saanto, % 51,5 53,5

Lujuusominaisuudet (40°SR)

Katkeamispituus, m 6340 7200

Puhkeamiskerroin 4,4 4,6

Repeämiskerroin 600 600

Claims (8)

76129

1. Kemiallisten massojen valmistusmenetelmä, jossa puu-lastuja keitetään korotetussa lämpötilassa alkalisessa keittonesteessä, joka sisältää rikkipitoista yhdistettä, tunnettu siitä: että keitto korotetussa lämpötilassa keskeytetään silloin kun lastujen jäännösligniinipitoisuus vastaa Kappa-lukua, joka on . 45:n ja 100:n välillä havupuun tapauksessa, ja . 30:n ja 50:n välillä lehtipuun tapauksessa, että näin käsitellyt lastut sitten kuidutetaan mekaanisesti , ja että näiden kuidutettujen lastujen keitto vihdoin suoritetaan loppuun alkalisessa liuoksessa, joka sisältää 0,1 - 1,5 % peroksidia kuidutetun aineksen kuiva-painosta laskettuna.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että valkaistavia havupuumassoja valmistettaessa keiton ensimmäinen vaihe keskeytetään silloin, kun jäännösligniinipitoisuus vastaa 45:n ja 60:n välillä olevaa Kappa-lukua.

3. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että havupuusta laineri-massoja valmistettaessa keiton ensimmäinen vaihe keskeytetään silloin kun jäännösligniinipitoisuus vastaa 80:n ja 100:n välillä olevaa Kappa-lukua.

4. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että lehtipuumassoja valmistettaessa keiton ensimmäinen vaihe keskeytetään silloin kun jäännösligniinipitoisuus vastaa 30:n ja 40:n välillä olevaa Kappa-lukua.

5. Jonkin patenttivaatimuksista 1-4 mukainen menetelmä, 14 761 29 tunnettu siitä, että toisen keittovaiheen keitto-neste sisältää myös stabiloivaa peroksidi-agenssia.

6. Jonkin patenttivaatimuksista 1-5 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että ensimmäisen keittovaiheen alkaliseen, natriumoksidiin ja rikkiyhdisteeseen pohjautuvaan keittonesteeseen sisällytetään enintään 0,05 % (painon mukaan, lastujen kuivasta painosta laskettuna) yhdistettä, joka on valittu ryhmästä, jonka muodostavat antraki-noni ja antrakinonin tai antraseeni-diolin hydratut tai hydraamattomat johdokset.

7. Jonkin patenttivaatimuksen 1-6 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että toisen keittovaiheen keitto-neste sisältää 1 - 5 %, mieluimmin 2 - 4 % natriumoksidia, painon mukaan, kuidutetun aineksen kuivapainosta laskettuna .

8. Jonkin patenttivaatimuksista 1-7 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että toinen keittovaihe suoritetaan 20 ja 120°C välisessä, mieluimmin 70 ja 100°C välisessä lämpötilassa ja että keittoaika on 30 - 180 minuuttia, mieluimmin noin 120 minuuttia. 1. 76129 gft-tgntKr&v