FI75962C - Avstaemningssystem foer en flerbandig televisionsmottagare. - Google Patents

Description

1 75962

Viritysjärjestelmä monikaistaista televisiovastaanotinta varten

Keksinnön kohteena on TV-vastaanottimen viritysjär-5 jestelmä, joka käsittää: ensimmäisen ja toisen signaalitien radiotaajuisten signaalien vastaanottamiseksi, jotka on järjestetty vastaavasti ensimmäiseen ja toiseen taajuusalueeseen, jolloin kummallakin signaalitiellä on taajuusselektii-visiä ominaisuuksia, jotka ovat säädettävissä virityssignaa-10 lilla; virityksen ohjauksen laitteen mainitun virityssignaa-lin saamiseksi valitsemaan yhden mainituista radiotaajuisia signaaleista ensimmäisellä ja toisella taajuusalueella ja taajuusaluesignaalin aikaansaamiseksi, joka ilmaisee toisen ensimmäisestä ja toisesta taajuusalueesta, joka sisältää va-15 litun radiotaajuisen signaalin; ja yhdistävän laitteen, joka yhdistää signaalin ensimmäisestä ja toisesta signaalitiestä yhteiseen signaalitiehen; laitteet virityssignaalin siirtämiseksi ensimmäiselle ja toiselle signaalitielle.

Television (TV) viritysjärjestelmät valitsevat halu-20 tut signaalit monista TV-radiotaajuisista (RF=radiotaajuus) signaaleista eritaajuuksilla, jotka saadaan yleisradion tai kaapeli-TV:n signaalilähteistä, välitaajuus (IF)-signaalin aikaansaamiseksi, josta saadaan näyttö- ja ääni-informaatio. Viritysjärjestelmässä, jossa käytetään kahta välitaajuutta, 25 suoritetaan kaksi jaksoluvun muutosta (siirtoa) muuttamaan RF-signaali ensiksi IF-signaaliksi ja sitten toiseksi ja lopulliseksi IF-signaaliksi.

Ei ole harvinaista, että eri kanavien signaalit häiritsevät toisiaan aiheuttaen TV-kuvan ja/tai -äänen laadun 30 heikentymisen lopullisessa toistossa. Missä määrin tällaista häirintää syntyy riippuu suotimien jaksolukuselektiivisistä ominaisuuksista, sekoitin- ja paikallisoskillaattorin toiminnasta ja välitaajuusalueiden valinnasta.

Tarkastellaan esimerkiksi VHF-kanavan 5, jolla on 35 77,25 MHZ:n RF kuvakantoaalto, valintaa viritysjärjestelmäl lä, jossa käytetään kahta välitaajuutta, ja jossa ensimmäinen IF päästökaista ympäröi 415,75 MHz:n ensimmäisen kuva- 2 75962 kantoaallon taajuutta. 493 MHz:n paikallisoskillaattorin taajuus kehitetään siten, että ensimmäinen sekoitin muuttaa RF kuvakantoaallon 77,25 MHz:n 415,75 MHzrksi. Jos UHF-kana-van 31 signaali, jolla on 573,25 MHz:n RF kuvakantoaalto, 5 myös sekoittuu paikallisoskillaattorin signaaliin, voi syntyä erotustaajuinen 80,25 MHz:n signaali. Koska 80,25 MHz on VHF kanavan 5 jaksolukualueella (so. 76-82 MHz), niin saadaan aikaan edellytys häiriöille. Samalla tavalla on olemassa UHF RF-kantoaaltoja, jotka voivat saada aikaan edellytyk-10 siä häiriöolosuhteille, jokaiseen pientaajuusalueen VHF kanavaan 2-13, kuten myös moneen kaapeli-TV:n kanavaan.

Tavanomaisesti voidaan estää häiriö-signaalien syntyminen sijoittamalla kytkimiä, kuten PIN-diodeja tai transis-torikytkimiä, signaalitiehen RF-signaalien lähteen ja sekoit-15 timeen välille sillä tavalla estämään mahdollisesti ei-vali-tun taajuusalueen häiriösignaalien pääseminen sekoittimeen. UHF taajuuksilla kuitenkin signaalin "vuodot" tällaisten kytkimien läpi tai ohi, kun niiden oletetaan olevan johtamattomia, kuten esimerkiksi hajakapasitanssin kautta, voivat 20 olla riittävän voimakkaita aiheuttamaan epämiellyttävän häiriön. Tämä keksintö saa aikaan ei-toivottujen signaalien huomattavan vaimenemisen sen takaamiseksi, että jokainen häiriö, joka kehittyy, tulee olemaan mitätön ja sen tähden ei ole huomattavissa TV-kuvassa tai äänessä.

25 Tämä saavutetaan johdannon mukaisella viritysjärjes telmällä, jossa on laite, joka on kytketty ensimmäiseen signaalitiehen ja joka reagoi taajuusaluesignaaliin muuttamalla virityssignaalia, jota syötetään ensimmäiseen signaali-tiehen, kun valittu radiotaajuinen signaali sisältyy toiseen 30 taajuusalueeseen.

Tässä tarkoituksessa tämän keksinnön viritysjärjestelmä käsittää ensimmäisen ja toisen signaalitien, jotka ovat ensimmäisen ja toisen viritettävän taajuusalueen mukaisia ja joiden taajuusselektiiviset ominaisuudet säädetään 35 suhteessa virityssignaaliin, joka kehitetään virityksen oh jauslaitteessa. Ensimmäisen ja toisen signaalitien signaalit yhdistetään yhteissignaalitiehen. Virityksen säätölaite ke- 3 75962 hittää myös taajuusalueen ilmaisevan signaalin, jolla muutetaan ensimmäisen signaalitien virityssignaalia, kun on valittu kanava, joka on toisessa taajuusalueessa.

Piirroksista on 5 kuvio 1 tämän keksinnön suoritusmuodon mukaisen viri tysjärjestelmän piirikaavio lohkokaavioilla esitettynä; kuvio 2 esittää graafisesti amplitudivaihtelu-jakso-lukuominaisuudet liittyen kuvion 1 suoritusmuotoon; kuviot 3 ja 4 ovat piirikaavioita virtapiireistä, 10 jotka sisältävät tämän keksinnön suoritusmuodon ja ovat käyttökelpoisia kuvion 1 viritysjärjestelmässä.

Kuvion 1 viritysjärjestelmässä, jossa käytetään kahta välitaa juutta televisiosignaalit saadaan UHF antennin sisääntulossa 10, VHF antennin sisääntulossa 30A ja CATV:n (kaape-15 li-TV:n) sisääntulossa 30B siirretään diplekseriin 20 (yh-dyssuodatin, kuten jäljempänä selostetaan. Yhdysvalloissa nämä televisio-signaalit käsittävät kanavanumerot ja sijainnit taajuusalueissa seuraavan taulukon mukaisesti.

Taulukko 1 Taajuusalueen Kanavan 20 TV-taajuusalue rajat nimi

Pienet VHF yl.radio (L-VHF) 54- 88 2-6

Keskialue kaapeli-TV (MB-CATV) 90-174 A-5 - I

Suuret VHF yl.radio (H-VHF) 174-216 7-13

Superalue kaapeli-TV (SB-CATV) 216-412 J-W +17 25 UHF yl.radio (UHF) 470-890 14 - 83

Jokaiselle kanavalle on määrätty noin kuuden MHz:n kaistaleveys taajuusspektrissä ja jokaisella on kuvakantoaal-to jaksoluvulla, joka on 1,25 MHzsä korkeammalla, kuin kanavalle annetun taajuusalueen alarajan jaksoluku. Kun seuraa-30 vassa selostuksessa viitataan ominaisjaksolukuihin niin tämä jaksoluku vastaa valitun TV-kanavankuvakantoaallon (PIX) jaksolukua .

Yhdysvaltojen eri TV taajuusalueiden kanava-taajuuksien "f" taajuusspektri on esitetty isoilla kirjaimilla ku-35 vassa 2 (a). L-VHF alueella 202, H-VHF alueella 206 ja UHF alueella 210 vastaanotettujen signaalien tasoa kuvaa joukkoa tasoja, mikä osoittaa, että radioaaltosignaalit voivat vaih- 4 75962 della voimakkuudeltaan laajalla alueella, esimerkiksi 10yuV:n ja 100 mV:n välillä. Toisaalta CATV signaalit osoittavat paljon pienempää muutosta signaalien voimakkuudessa, tyypillisesti 1 mV:n ja 6 mV:n välillä, kuten esitetään MB-CATV alu-5 eella 204 ja CB-CATV alueella 208.

Kuvio 2 (b) määrittelee radiotaajuuksien (RF) taajuusalueet low-band, high-band ja UHF-band, jotka liittyvät kuvion 1 vastaaviin suodattimiin 44,36 ja 14, joita selostetaan tuonempana. Ensimmäisen välitaajuus (IF)-signaalin kuvakanto-10 aalto on valittu 415,75 MHz:ksi, joka on SB-CATV ja UHF-TV

alueiden välissä. Toisen välitaajuus IF-signaalin kuvakanto-aalto on standardijaksoluvulla 45,75 MHz, jota käytetään Yhdysvalloissa. Halutun TV-signaalin kaistaleveys jokaisella IF-jaksoluvulla on noin 6 MHz ja jonka keskitaajuus on 414 MHz en-15 simmäiselle IF-taa juudelle ja 44 MHz toiselle IF-taajuudelle.

On ymmärrettävää, että koska tämä keksintö selostetaan eri radio- ja kaapelitaajuusalueina, joita tällä hetkellä käytetään Yhdysvalloissa, niin tämä keksintö ei rajoitu tähän järjestelyyn. Esimerkiksi ilman kautta tapahtuvan yleisradion 20 taajuusalueen signaalit voitaisiin tosiasiassa syöttää kaa-peli-TV signaalilähteestä ja lisäksi ne voisivat olla TV jak-solukualueilla, joita käytetään muualla kuten esimerkiksi Euroopassa tai Japanissa.

Kuvion 1 mukaan, kun valittu TV kanava on UHF alueel-25 la, se on kytketty UHF antennista 10 UHF-alueen jaksolukuse-lektiivisen viritettävän suodattimen 14/diplekserin 20 ensimmäiseen sisäänmenoliittimeen. Suodatin 14 saa viritysjännitteen VT liittymässä 14C niin, että se on viritetty ensi sijaisesti päästämään lävitseen, sisäänmenosta 14A ja ulostuloon 30 14B, signaalit, jotka ovat jaksoluvuilla, jotka vastaavat va litun TV-kanavan jaksolukua.

UHF suodatin 14 esittää viritettävissä olevaa vaimennusta, jolla on jaksolukuselektiivinen ominaisuus, mikä on riippuvainen viritysjännitteestä VT. Se vaimentaa signaale-35 ja, joiden jaksoluvut ovat valitun kanavan jaksoluvun alapuolella ja vaimentaa suhteellisesti enemmän jaksoluvuilla, jotka ovat valitun kanavan jaksoluvun yläpuolella. Suodatin 5 75962 14 antaa amplitudihuippu-vasteen valitun kanavan jaksoluvun paikkeilla (so. päästökaistan huipulla on minimivaimennus). Tämän huipun kaistaleveys on noin 25 MHz, kun viritetään lähellä UHF kanavaa 14 ja suurenee jonkin verran noin 40 MHz:iin, 5 kun viritetään lähellä UHF kanavaa 83, suodattimen 14 erityiselle suoritusmuodolle, joka selostetaan tuonempana kuvion 3 suhteen.

IF loukku 12 pienentää jokaisen signaalin tasoa, joilla jaksoluvut ovat lähellä UHF antennista 10 saatua ensim-10 mäistä IF jaksolukua. Tämä on toivottavaa, koska ensimmäinen IF jaksolukua 415,75 MHz on lähellä UHF alempaa rajataajuutta. Nämä ei-toivotut signaalit voisivat joko syntyä ulkonaisesti esimerkiksi radio tai tutkasignaaleista tai sä-teilemällä tai johtumalla olla peräisin ensimmäisestä IF-loh-15 kosta. Loukku 12 vaimentaa ensimmäisen IF-jaksoluvun lähellä ei-toivottuja signaaleja, jotka muuten voisivat levitä IF-virtapiireihin. Tässä tarkoituksessa loukku 12 vaimentaa signaalit välillä 411 ja 417 MHz.

UHF-vahvistin 16 siirtää signaalit suodattimen 14 20 ulostulon 14B ja diplekserin 20 ensimmäisen sisäänmenon välille. Vahvistin 16 vahvistaa noin 14-15 dB UHF jaksoluku-alueella ja sen sisäänmeno- ja ulostuloimpedanssi ovat noin 50 ohmia sopimaan yhteen suodattimen 14 ja diplekserin 20 impedanssin kanssa. Vahvistin 15 on toiminnassa ainoastaan 25 silloin, kun jokin kanava UHF-alueella on valittu, koska sen toimintajännite, aluekytkinjännite VB 3 (noin 18 volttia) esiintyy ainoastaan, kun UHF-taajuusalueen kanavia on valittu, kuten osoitetaan kuvion 2 (f) tasolla 260. Koska vahvistimella 16 ei ole syöttöjännitettä, kun on valittu mui-30 ta kuin UHF-alueen signaaleita vastaanotettaviksi se aikaansaa vaimennuksen antennin 10 ja diplekserin 20 väliseen tiehen sellaisina ajankohtina.

TV-signaalit VHF- ja CATV-alueissa (54-402 MHz) ovat jaetut matala- ja korkea-virityskaistoiksi, koska ne ylittä-35 vät taajuuksien 7:1 säätöalueen. Virittäminen alueella, jolla on suurempi kuin 3:1 suhde, on epäkäytännöllistä säädettävien kapasitanssidiodien rajoitetun jännitealueen vuoksi. Sen mu- 6 75962 kaisesti kuvion VHF ja CATV-alueiden virityskoje on jaettu virittymään matala ja korkea-viritystaajuusalueilla, joita eroittaa MB-CATV-alueella jaksoluku, so. noin 150 MHz, kuten kuviossa 2 (B) esitetään. Sen seurauksena kumpikin kor-5 kea- ja matalaviritystaajuusalue sisältää signaaleja, joilla on pienempi kuin 3:1 -taajuusalue.

VHF ja CATV-jaksolukualueiden TV-signaalit siirretään diplekseriin 20 kuviossa 1 seuraavasti. Kytkin S1A voidaan kytkeä asentoon BC-A siirtämään signaalit VHF-10 antennista 30A suodattimen 32 sisäänmenoon tai voidaan kytkeä asentoon CA-A siirtämään CATV-signaalit sisäänmeno-liittimestä 3OB suodattimeen 32. Suodatin 32 on laajakais-tasuodatin, joka vaimentaa signaalit, joiden jaksoluvut ovat noin 40 MHz:n alapuolella, mikä on hieman vähemmän 15 kuin alin jaksoluku, joka vastaanotetaan (so. VHF-kanava 2, 54-60 MHz). Suodatin 32 päästää lävitseen signaalit sekä matala (54-150 MHz) että korkea (150-402 MHz) -taajuuskaistoilla. Jos valittu kanava on korkea-taajuuskaistalla, silloin VB 2 syötetään kytkimille 34 ja 38 teke-20 mään ne johtaviksi (kiinni), täten kytkemään korkea-taa-juuskaistasuodatin 36 suodattimen 32 ja VHF-vahvistimen 40 väliin. Jos valittu kanava on matala-taajuuskaistalla, silloin VB 1 syötetään kytkimille 42 ja 46 tekemään ne johtaviksi kytkemään matala-taajuuskaista suodattimen 44 25 suodattimen 32 ja VHF-vahvistimen 40 väliin.

Korkea-taajuuskaistainen viritettävissä oleva suodatin 36 esittää viritettävissä olevaa korkea-taajuuskaistaa, jolla on jaksolukuselektiivinen ominaisuus, joka on riippuvainen viritysjännitteestä VT. Se vaimentaa enem-30 män signaaleja, joiden jaksoluvut ovat valitun korkea-taajuuskaistan ja -kanavan jaksoluvun alapuolella, kuin signaaleja, joiden jaksoluvut ovat valitun kanavan jaksoluvun yläpuolella. Sillä on minimivaimennus huipun päästö-alueella, mikä sisältää valitun kanavan jaksoluvun. Seu-35 rauksena on, että suodatin 36 ei ainoastaan valitse RF-kantoaallon valitulle kanavalle, vaan myöskin pyrkii torjumaan signaaleja alemmilla jaksoluvuilla, erityisesti 7 75962 sellaisia signaaleja, jotka ovat matala-taajuuskaistalla, Matala-taajuuskaistainen viritettävissä oleva suodatin 44 esittää viritettävissä olevaa matala-taajuuskaistaa, jolla on jaksolukuselektiivinen ominaisuus, joka 5 on riippuvainen TV:sta samalla tavalla kuin aikaisemmin selostettiin UHF-suodattimen 14 yhteydessä paitsi että amplitudin huipun taajuusalueen, joka vastaa päästökais-taa annetaan kasvaa huomattavasti suuremmassa määrin kuin valittujen kanavien ylärajataajuus.Suodatin 44 ei ai-10 noastaan valitse valitun kanavan RF-kantoaaltoa vaan pyrkii myös torjvirnaan signaaleja korkeammilla jaksoluvuilla, erityisesti niitä signaaleja, jotka ovat korkea-taajuus-kaistalla ja ensimmäisellä IF-taajuudella.

VHF-vahvistin 40 kuviossa 1 siirtää signaalit suo-15 dattimelta 36 tai 40 diplekserin 20 toiseen sisäänmenoon. Toimintajännite VB 12 tuodaan VHF-vahvistimeen 40 aina kun valitaan kanava matala-, korkeavirityskaistalta, mutta VB 12:ta ei tuoda, kun valitaan kanava UHF-alueelta VHF ja CATV signaalitiet poiskytketään diplekseristä 20, 20 kun valitaan UHF-kanava. Toimintajännite VB 12 muodostetaan aluekytkin-jännitteistä VB 1 ja VB 2 tai -diodivirta-piirillä, joka käsittää diodit D 12 ja D 14.

Kuvion 1 diplekseri 20 saa RF-signaalit UHF-kaista-signaalitiöstä ensimmäisessä sisäänmenoliittimessä ja 25 saa RF-signaalit VHF ja CATV-alueen signaalitiestä toisessa sisäänmenoliitännässä ja siirtää vastaanotetut RF-sig-naalit yhteiseen signaalitiehen ulostuloliittimessään. Diplekseri 20 voi hyvinkin olla passiivinen elementti, signaalin yhdistin.

30 Sekoitin 50 saa RF-signaalit diplekserin 20 ulostu losta ja paikallisoskillaattorin taajuusignaalit vahvistimesta 52 ja muuttaa RF-signaalit IF-signaaliksi, jossa on kuvakantoaalto ensimmäisellä IF-taajuudella 415,75 MHz.

Viritettävissä oleva jännitesäädetty paikallisos-35 killaattorin sovitus (VCO) 56 kehittää peikallisoskillaat-torin taajuussignaalin jokaiselle kolmelle viritettävälle 8 75962 alueelle. VCO-taajuus, joka on riippuvainen vi.ritysjännitteestä VT siten, että se seuraa kaistasuodattimista 14,36 ja 44 varatun suodattimen viritystä. VCO-jaksolu-kualueet ovat seuraavassa taulukossa.

5 Taulukko 2

Taajuusalue Kanavanumero Paikallisoskil- laattorin taa- _ _ juus (MHz)__

Matala-taajuusalue 2-6 (L-VHF) 471-499 A-5 - E (MB-VATV) 507-561 10 Korkea-taajuusalue F - I (MB-VATV) 567-585 7-13 (H-VHF) 591-627 J - W+17(SB-CATC) 633-813 UHF-taajuusalue 14 - 83 (UHF) 887-1301

Vahvistin 52 vahvistaa signaalin VCOrsta 56 niin, 15 että RF-signaalit diplekseristä 20 voivat myös olla suhteellisesti suurempia voimakkuudeltaan ilman, että se aikaansaa lisää vääristymää sekoittimessa 50.

Ensimmäinen IF-signaali sekoittimesta 50 vahvistetaan sitten viritetyllä IF-vahvistimella 60, Vahvistin 60 20 käsittää kaksiosaisen sisäänmenosuodattimen, joka on viritetty ensimmäisen IF-kuvakantoaallon jaksoluvulle 415,75 MHz, ja jolla on noin 12 MHz:n kaistaleveys ja kolmiosaisen ulostulosuotimen, joka on myöskin viritetty 415,75 MHz:lie ja jolla on noin 10 MHz:n kaistaleveys.

25 Näiden suodattimien päästökaistojen keskitaajuus on tosiasiassa noin 414 MHz. Vahvistettu IF-signaali vahvistimesta 60 sekoitetaan sitten toisen paikallisoskillaattorin 64 taajuussignaalilla 370 MHz synnyttämään toisen IF-ulostuloon 68.

30 Virityksen ohjaus 70 reagoi kanavan valintaan ai kaansaamaan viritysjännitteen VT ja kaistakytkin-jännitteet VB 1, VB 2 ja VB 3. Viritysjännite VT, esitetty kuviossa 2 (c) vaihtelee tyypillisesti noin 1,5 volttia mataltason, esitetty pilkkuviivalla 220, ja noin 24 voltin koreamman 35 tason, esitetty pilkkuviivalla 222, välillä. Kun valittu kanav aon matalan virityksen kaistalla, VT pyrkii kohti 9 75962 matalaa arvoa pisteessä 224, kun valitaan VHF-kanava 2 ja pyrkii kohti korkeata arvoa pisteessä 226, kun valitaan MB-CATV-kanava E. Kun valittu kanava on korkean; virityksen kaistalla, VT pyrkii kohti matalaa arvoa pisteessä 5 228, kun valitaan MB-CATV- kanava F ja pyrkii kohti kor keata arvoa pisteessä 230, kun valitaan CB-CATV-kanava W + 17. Samalla-tavalla VT pyrkii kohti matalaa arvoa pisteessä 232, kun valitaan UHF-kanava 14 ja kohti korkeata arvoa pisteessä 234, kun valitaan UHF-kanava 83.

10 Kaistakytkin-signaalit VB 1, VB 2 ja VB 3 ovat noin 18 voltin korkealla tasolla, kuten kavioissa 2 (d), 2 (e) ja 2 (f) esitetään ominaiskäyrillä 240, 250 ja 260, ainoastaan silloin kun kanava-on alueella, mihin ne kuuluvat, valitaan ja nolla V:ssa, kun valitaan kanava, 15 joka on tämän nimenomaisen alueen ulkopuolella. U.C. patenttihakemuksessa nro 271 742, jonka otsikko on "A phase-locked loop tuning system including a prescaler conditioned to oscillate at an out-of-band frequency" ja jonka ovat jättäneet D. J. Carlson et ai. kesäkuun 5 20 päivänä 1981 ja joka on siirretty samalle oikeudenomistajalle kuin tämä keksintö ja johon viitataan tässä viritys-ohjauslaitteen selostamistarkoituksessa, laite, joka on sopiva sen laatuisten viritys- ja kaistakytkin-potentiaalien kehittämiseen, joita ohjauslaite 70 kehittää. 25 UHF-taajuus-alueen suodattimen ohjaus 15 saa taa- juusaluesignaalin VB 12, joka on korkealla tasolla aina kun valittu kanava on korkealla tai matalalla kaistalla. Tässä tapauksessa valittu matala kaista RF-signaali siirtyy jomman kumman suodattimen 36 tai 44 läpi. UHF RF-sig-30 naalit eivät saisi tällöin siirtyä diplekseriin 20 ja ne vaimennetaan UHF-vahvistimellä 16, joka on jännitteet-tömässä tilassa, koska UHF-taajuusalueen signaali VB 3 on matalla tasolla. Kuitenkin voimakkaat UHF RF-signaalit voivat "vuotaa" vahvistimen 16 ohi tai läpi ei vältettä-35 vissä olevien hajakapasitiivisten kytkentäteiden johdosta, jotka luonnostaan kuuluvat sen fysikaaliseen sovitukseen.

10 75962 Nämä ei toivotut UHF RF-signaalit voivat sekoittua VCO:n 56 signaaliin sekoittimessa 50 muuttumaan häiriösignaaleik-si edellä selostetulla IF-taajuudella.

Tällaiset ei toivotut UHF RF-signaalit eivät ole 5 alunperin (so. ilman suodattimenohjausta 15) suodattimen 14 vaimentamia, joka viritetään seuraamaan kaista-suotimien 36 ja 44 viritystä, koska kaikki kolme suodatinta viritetään samalla viritys-jännitteellä VT. Häi-riösignaalien pienentämiseksi tasoille, jotka eivät ole 10 TV-katselijän havaittavissa, suodattimen ohjaus 15 reagoi kaistasignaaliin VB 12 muuttamaan kaistasuotimen 14 viritys jännitettä VT yhteyden 14 D kautta. Suodatin 14 on sillä tavalla sivuunviritetty,että se vaimentaa UHF-sig-naalit, jotka kulkevat sen läpi UHF-vahvistimeen 16.

15 Kuten seuraavassa selostetaan suodattimen 14 sivuun- virittäminen saattamalla sen virityspiirit vastaanottamaan muunnetun viritysjännitteen siten,e±tä se virittyy jaksoluvlle, joka eroaa huomattavasti mahdollisesti häiritsevän kanavan jaksoluvusta.

20 Kuviossa 3 on esitetty UHF-taajuusalueen suodatin 14, jossa käytetään kahta viritystaajuutta, joka on ali-päästösuodatin, jonka "yläpuolen induktiivinen kytkentä" aikaansaadaan sen sisäänmenon 14 A ja sen ulostulon 14 B välille kytkemällä sarjaan induktorit L 402, L 406, 25 L 408, L 410 ja L 414. Kondensaattori C 408 toimii tasavir-ran estokondensaattorina, jolla on vähäinen AC-impedanssi UHF-taajuuksilla. Induktorit L 404 ja L 406 ovat väliotto-induktoreita, joilla impedanssi sisäänmenossa 14 A sovitetaan noin 50 ohmiksi. Samalla tavalla induktorit 30 L 410 ja L 412 ovat väliottoinduktoreita, joilla impedanssi ulostulossa 14 B sovitetaan noin 50 ohmiksi. Sisäänmeno- ja ulostulo-induktorit L 402 ja L 414 auttavat ylläpitämään pääasialliesti muuttumattoman kaistaleveyden suodattimen 14 leveällä viritysalueella. Kondensaattori 35 C 404, jolla voi olla painotus virtapiirilevyn johtimiin liittyvää kapasitanssia, on kytketty induktorin L 408:n il 75 9 6 2 rinnalle. C 404 ja L 408 valitaan resonoimaan noin 1000 MHzsllä. Muutettavissa oleva taajuusviritys aikaansaadaan säädettävillä kapasitanssidiodeilla (varaktoreilla) CD 42 ja CD 44, jotka ovat vastaavasti kytketyt virityspii-5 rin L 408 - C 404:n päistä maahan kytkentäkondensaatto-rien C 402 ja C 406:n kautta. C 402:11a ja C 406:11a on erittäin pieni impedanssi suodattimen 14 läpäisseiden UHF-televisio-signaalien taajuuksilla CD 42:n ja CD 44:n anodit ovat DC-kytketyt maan potentiaaliin induktoreilla 10 L 404, L 406, L 408, L 410 ja L 412.

Viritysjännite VT tuodaan liittimeen 14 C muuttamaan diodien CD 42 ja CD 44 kapasitanssia eristysvastuk-sien R 402, R 404 ja R 406 kautta. VT voi vaihdella noin 1,5 ja 24 voltin välillä UHF-kanavilla 14-83, kuten esite-15 tään kuviossa 2 (c). Koska kapasitanssidiodit CD 42 ja CD 44 johtavat mitättömän DC-virran; niin olennaisesti ei yhdenkään R 402:n, R 404:n ja R 406:n yli synny DC-jännit-teen alenemista, joten varsinaisesti viritysjännitteen VT täysi arvo tuodaan DC 42:n ja CD 44:n katodeille.

20 Suodattimen ohjausvirtapiiri muuttaa jännitteet, jotka on tuotu DC 42:een ja CD 44:een, virittämään suodattimen 14 sivuun, kun valittu kanava ei ole UHF-taa-juusalueella seuraavasti. Alueen osoittava jännite VB 12 on tällöin noin +18 voltin tasolla myötäesijännitteen 25 syöttämiseksi kytkintransistori TS:n kannalle vastuksien R 410 ja 412 kautta. TS on täten tehty johtavaksi tekemään johtavankytkennän CD 44:n katodin ja maan potentiaalin välille, joka sisältää TS:n kollektori-emitteritien ja liitännän 14 D. Tämän seurauksena vastus R 406 ja TS 30 toimivat nyt jännitteenjakajana VT:lie liittymän 14 C ja maan välillä, jolloin syntyy olennaisesti sama muuttunut viritysjännite CD 42:n ja CD 44:n vastaaville katodeille.

Koska kummankin CD 42:n ja CD 44:n jännite onolen-naisesti pienentynyt, niin kummallakin on paljon suurempi 35 kapasitanssi pienentäen siten olennaisesti vastaavien l2 75962 virtapiirien, joihin ne ovat kytketyt, resonanssitaajuuk-sia. Koska näiden jännitteet pienenevät likimain saman määrän, niiden vastaavat resonanssivirtapiirit virittyvät matalampaan taajuuteen saaden siten suodattimen 14 pääs-5 tlalueen huipun vaihtumaan jaksoluvulle, jokaon UHF TV- alueen alimman rajataajuuden lähellä tai sen alapuolella.

Kuvio 4 esittää kuvion 3 muunnosta, jossa suodattimen ohjausvirtapiiri muuttaa jännitteen, joka tuodaan sekä CD 42seen että CD 44seen virittämään suodattimen 14 si-10 vuun, kun valittu kanava ei ole UHF alueella seuraavasti. Alueen ilmaiseva jännite VB 12 on tällöin noin +18 voltin korkealla tasolla, joka esijännittää kytkintransistorin TS kannan vastuksien R 410 ja R 412 kautta. TS tehdään siten johtavaksi tekemään johtava kytkentä CD 44:n kato-15 din ja maan potentiaalin välille, mikä sisältää TSsn kollektori-emitteritien, liitännän 14 E ja vastuksen R 414. Sen seurauksena vastus R 406, R 404 ja R 414 toimivat nyt jännitteenjakajana VT:lie liitännän 14 C ja maan välillä, sillä lailla aikaansaaden erilaiset muutetut viri-20 tysjännitteet CD 42:n ja CD 44:n vastaaville katodeille. Koska CD 42:n ja CD 44:n kummankin jännite on pienentynyt, niin kummallakin on suurempi kapasitanssi pienentäen siten vastaavien virtapiirien, joihin ne ovat kytketyt, resonanssitaajuuksia. Koska nämä jännitteet pienenevät eri-25 lasilla määrillä, niiden vastaavat resonanssipiirit virittyvät eri jaksoluvuille, saattaen siten suodattimen 14 toimimaan laajakaistaisena vaimentimena.

VB 12 voidaan lisäksi tuoda CD 42seen sarjaankyt-kettyjen vastuksen R 420, diodin D 420 ja yhteyden 14 F 30 kautta suurentamaan CD 42:n yli muutettua viritysjännitettä virittäen siten sen virtapiirin, johon se kuuluu resonanssitaajuuden taajuuteen, joka on suurempi kuin VTsn arvoon liittyvä taajuus. Sen tähden molemmat resonanssipiirit virittyvät sivuun eri suuntiin, mikä johtuu 35 niiden vastaavien viritysjännitteiden muuttumisesta eri suuntiin. So. CD 42:n osa virittyy sivuun ylemmälle 13 75962 taajuudelle kun taas CD 44:n osa virittyy sivuun alemmalle taajuudelle. Tämä muunnos on edullinen siinä,että se aikaansaa suurimman erotuksen jaksoluvuissa,joihin resonanssi-piirit mukaanlukien CD 42 ja CD 44 viritetään.Todetaan, 5 että tämä keksintö eliminoi mahdollisten häiriöiden lähteet muutkin kuin ne, jotka tässä on aikaisemmin selostettu. Esimerkiksi, kun VCO 56 synnyttää komponenttisignaa-lin halutun paikallisoskillaattorin toisella harmoonisel-la jaksoluvulla VHF - TV-kanavaa varten, niin signaali 10 ei valitusta UHF-kanavasta voi siirtyä ensimmäisen IF-sig-naalin taajuusalueelle sekoittimella 50 reagoiden toiseen harmooniseen signaaliin. Yksi tällainen tapaus on silloin, kun valitaan VHF-kanava 4. Paikallisoskillaattorin 56 taajuuden (483 MHz) toinen harmooninen taajuus (966 MHz) 15 voi siirtää signaalin UHF-kanavalle 27 (549,25 MHz PIX) 416,74 MHz:lie, mikä on liian lähellä ensimmäisen IF-sig-naalin jaksolukua 415,75 MHz ja ei ole hyväksyttävissä. Selostettujen suoritusmuotojen muunnosten katsotaan kuuluvan tämän keksinnön piiriin, jota rajoitetaan ainoastaan 20 seuraavilla patenttivaatimuksilla. Esimerkiksi, riittää myös, että transistori TS kuviossa 3 tai vastus R kuviossa 4 kytketään siten, että viritysjännite, kun sitä muutetaan, suurenee suuruudeltaan niin, että suodattimen 14 päästöalueen huippu siirtyy paljon korkeammalle taajuudelle. 25 Lisäksi riittää, että vastus liitetään kytkintran- sistorin TS kollektorivirtapiiriin, joka johtaa vastuksien R 402 ja R 404 yhtymäkohtaan, kuten esitetään kuviossa 3 vastuksella R 414 (esitetty katkoviivoilla). Kun suodattimen 14 katkoviivoilla esitetty ympärysviiva esit-30 tää radiotaajuuden suojaa, tässä selostetut suoritusmuodot vähentävät edullisesti läpivientikondensaattorien (ei esitetty) lukumäärää yhteyksien saamiseksi suojan läpi.

Claims (13)

14 75 9 62

1. Televisiovastaanottimen viritysjärjestelmä, joka käsittää: ensimmäisen ja toisen signaalitien (12, 14, 16; 5 32, 34, 36, 38, 40, 42, 44, 46) radiotaajuisten signaalien vastaanottamiseksi, jotka on järjestetty vastaavasti ensimmäiseen ja toiseen taajuusalueeseen, jolloin kummallakin signaalitiellä on taajuusselektiivisiä ominaisuuksia, jotka ovat säädettävissä virityssignaalilla (VT); virityksen oh-10 jauksen laitteen (70) mainitun virityssignaalin (VT) saamiseksi valitsemaan yhden mainituista radiotaajuisia signaaleista ensimmäisellä ja toisella taajuusalueella ja taajuus-aluesignaalin (VB 1, VB 2, VB 3, VB 12) aikaansaamiseksi, joka ilmaisee toisen ensimmäisestä ja toisesta taajuusalu-15 eesta, joka sisältää valitun radiotaajuisen signaalin; ja yhdistävän laitteen (20), joka yhdistää signaalin ensimmäisestä ja toisesta signaalitiestä yhteiseen signaalitiehen (50, 60); laitteet (14 C, R 406) virityssignaalin (VT) siirtämiseksi ensimmäiselle ja toiselle signaalitielle; t u n -20 n e t t u laitteesta (15, 14D), joka on kytketty ensimmäiseen signaalitiehen (12, 14, 16) ja joka reagoi taajuus-aluesignaaliin (VB 12) muuttamalla virityssignaalia (VT), jota syötetään ensimmäiseen signaalitiehen (12, 14, 16), kun valittu radiotaajuinen signaali sisältyy toiseen taa-25 juusalueeseen.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen viritysjärjestelmä, tunnettu siitä, että ensimmäisen signaalitien (12, 14, 16) suodatinväline (14) sisältää säädettävän kapa-sitanssidiodin (CD 42, CD 44), johon viritysohjaussignaali 30 (VT) syötetään; laite (14 C) syöttämistä varten sisältää vastuksen (R 406) , jonka kautta virityssignaali (VT) syötetään kapasitanssidiodiin (CD 42, CD 44); muuntelulaitteen sisältäessä laitteen (14D), joka on yhdistetty virtapiirin pisteeseen (R402, R404, 14D) yhtymäkohtaan vastuksen (R406) 35 ja kapasitanssidiodin (CD 42, CD 44) välissä potentiaalin muuttamiseksi niissä vasteena taajuusaluesignaalille (VB 12) . 15 75962

3. Patenttivaatimuksen 2 mukainen viritysjärjestelmä, tunnettu siitä, että laite (15) potentiaalin muuttamiseksi sisältää kytkimen (TS), jolla tehdään selektiivisesti johtava kytkentä potentiaalilähteeseen (maa V) vas- 5 teenä taajuusaluesignaalille (VB 12).

4. Patenttivaatimuksen 3 mukainen viritysjärjestelmä, tunnettu siitä, että kytkimen (TS) sisältää transistorin (TS), jonka ulostuloelektrodi (TS-kollektori) on kytketty virtapiirin pisteeseen (14 D), jonka yhteinen 10 elektrodi (TS-emitteri) on kytketty potentiaalilähteeseen (maaV) ja jossa on sisäänmenoelektrodi (TS-kanta) , johon taajuusaluesignaali (VB 12) syötetään aiheuttamaan transistorin tuleminen johtavaksi sen ulostulon ja yhteiselek-trodien välillä.

5. Patenttivaatimuksen 1 mukainen viritysjärjestelmä, tunnettu siitä, että ensimmäisen signaalitien (12, 14, 16) suodatinväline sisältää suodattimen (14), jossa on ensimmäinen ja toinen resonanssivirtapiiri (L 406, L 408, L 410, C 404, CD 42, CD 44), jolloin ensimmäinen ja toinen 20 resonanssipiiri sisältää ensimmäisen ja toisen säädettävän kapasitanssidiodin (CD 42, CD 44), joihin viritysohjaus-signaali syötetään, laite (14 C, R 406) syöttämistä varten sisältää vähintään yhden vastuksen (R 406), jonka läpi vi-rityssignaali (VT) syötetään ensimmäiseen ja toiseen kapa- 25 sitanssidiodiin (CD 42, CD 44); ja järjestelyn (15, 14D) muuttamista varten sisältää laitteen, joka on yhdistetty virtapiirin pisteeseen (R402, R404, 14D), yhtymäkohtaan vastuksen (R406) ja ensimmäisen ja toisen kapasitanssidiodien (CD 42, CD 44) välissä potentiaalin muuttamiseksi niissä.

6. Patenttivaatimuksen 5 mukainen viritysjärjestelmä, tunnettu siitä, että laitteet (15, 14 D) muuttamista varten muuttavat vastaavat potentiaalit samaan suuntaan ensimmäisellä ja toisella kapasitanssidiodilla (CD 42, CD 44).

7. Patenttivaatimuksen 1 mukainen viritysjärjes- telmä, tunnettu siitä, että ensimmäinen signaali- 16 75962 tie (12, 14, 16) sisältää ensimmäisen ja toisen resonanssi-piirin (L 406, L 408, L 410, C 404, CD 42, CD 44), jotka vastaavasti sisältävät ensimmäisen ja toisen säädettävän kapasitanssidiodin (CD 42, CD 44), joihin virityssignaali 5 syötetään; laite (14 C, R 406) syöttämistä varten sisältää ainakin yhden vastuksen (406), jonka kautta virityssignaali syötetään ensimmäiseen kapasitanssidiodiin (CD 42, CD 44) ; ja laite (15, 14 D) muuttamista varten sisältää: ensimmäisen laitteen (15, 14 E), joka on kytketty virtapiirin pis-10 teeseen (R 404, CD 44) vastuksen (R 406) ja ensimmäisen kapasitanssidiodin (CD 44) välissä potentiaalin muuttamiseksi niissä; ja toisen laitteen (D 420, R 420, 14 F), joka vasteena taajuusaluesignaalille (VB 12) muuttaa virityssignaa-lia (VT) joka syötetään toiseen kapasitanssidiodiin (CD 42), 15 suuntaan, joka on vastakkainen potentiaalinmuutossuunnalle tässä virtapiirin pisteessä.

8. Patenttivaatimuksen 7 mukainen viritysjärjestelmä, tunnettu siitä, että toinen laite (D 420, R 420, 14 F) virityssignaalin (VT) muuttamiseksi, joka syötetään 20 toiseen kapasitanssidiodiin (CD 42), sisältää diodin (D 420) ja vastuksen (R 420) taajuusaluesignaalin (VB 12) siirtämiseksi toiseen kapasitanssidiodiin (CD 42).

9. Patenttivaatimuksen 1 mukainen viritysjärjestelmä, tunnettu siitä, että ensimmäinen signaalitie 25 (12, 14, 16) sisältää ensimmäisen ja toisen resonanssipii- rin (L 406* L 408, L 410, C 404, CD 42, CD 44) , jotka vastaavasti sisältävät ensimmäisen ja toisen säädettävän kapasitanssi-diodin (CD 42, CD 44), joihin virityssignaali (VT) syötetään; laite (24 C, R 406) syöttämistä varten sisältää en-30 simmäisen vastuksen (R 404), jonka kautta virityssignaali syötetään ensimmäiseen kapasitanssidiodiin (CD 44) ja toisen vastuksen (R 402), jonka kautta virityssignaali syötetään toiseen kapasitanssidiodiin (CD 42); ja laite (15, 14 D, 14 E) muuttamista varten sisältää ensimmäisen laitteen 35 (14 E), joka on yhdistetty virtapiirin pisteeseen (R 404, CD 42 liitoksen) ensimmäiseen vastuksen (R 404) ja ensimmäisen kapasitanssiodiodin (CD 44) välissä potentiaalin 17 75962 muuttamiseksi siinä.

10. Patenttivaatimuksen 7 tai 9 mukainen viritysjärjestelmä, tunnettu siitä, että ensimmäinen laite (15, 14 E) potentiaalin muuttamiseksi sisältää kytkinlait- 5 teen (TS), jolla tehdään selektiivisesti johtava kytkentä potentiaalin lähteeseen (maa V) vasteena taajuusaluesig-naalille (VB 12).

11. Patenttivaatimuksen 10 mukainen viritysjärjestelmä, tunnettu siitä, että kytkinlaite (TS) si- 10 sältää transistorin (75), jossa on ulostuloelektrodi (TS kollektori), joka on kytketty virtapiirin pisteeseen (15,

14 E), jossa on yhteinen elektrodi (TS emitteri), joka on kytketty potentiaalin lähteeseen (maa), ja jossa on sisään-menoelektrodi (TS kanta), johon taajuusaluesignaali (VB 12) 15 syötetään (R 41 D) transistorin tekemiseksi johtavaksi sen ulostulon ja yhteisten elektrodien välillä. is 75962