FI75241B - Oevergaongsmuff foer elinstallationsroer. - Google Patents

Description

, 75241 Sähköasennusputkien siirtymänysä Tämän keksinnön kohteena on sähköasennusputkien siirtymänysä, jossa on hylsynmuotoinen kappale, jonka 5 päiden läheisyydessä on elimet asennusputkien lukitsemiseksi nysään, jolloin lukituselimet sijaitsevat hylsyn-muotoisen kappaleen seinämässä ja ne on sovitettu painautumaan asennusputkien ulkopintaa vasten siten, että ne estävät putkien poistamisen nysästä.

10 Sähköjohdot on usein määräysten mukaisesti suojat tava mekaanisesti putkilla, jotka nykyään yleensä valmistetaan muovista. Tällaisissa asennuksissa on usein tarve käyttää halkaisijaltaan erilaisia putkia. Eri halkaisijan omaavien putkien välinen liitos voidaan toteuttaa eri ta-15 voin.

Suhteellisen tavallinen liitostapa on asettaa putket määrätyltä matkalta teleskooppimaisesti sisäkkäin. Tämän asennustavan epäkohtana on, että putket eivät millään lailla kiinnity toisiinsa ja liitos voi sen vuoksi 20 olosuhteiden muuttuessa avautua. Tämä liitostapa on lisäksi määräyksissä kielletty.

Liitoksia toteutetaan myös käyttämällä muhvin tapaisia siirtymänysiä, joiden päät on mitoitettu erikokoisia putkia varten. Nysän päät on tällöin sijoitettu epä-25 keskisesti siten, että putkien päät asettuvat vastakkain, mikä estää putkien työntämisen sisäkkäin.

Ennestään tunnetaan myös siirtymänysiä, joissa erikokoisille putkille tarkoitetut päät ovat samankeskisiä ja joissa putkien siirtyminen sisäkkäin on estetty nysän 30 poikittaisessa keskitasossa sijaitsevalla sisäpuolisella rivalla. Tällaisissa siirtymänysissä on useimmiten myös lukituselimet asennusputkia varten. Nämä lukituselimet on yleensä muodostettu nysän seinämään kiinnitetyistä, ohuista peltisuikaleista, jotka on suunnattu vinosti nysän si- 2 75241 säosaa kohti. Lukituselimet sallivat putken työntämisen nysän sisään, mutta estävät putken vetämisen ulos pureutumalla putken ulkopintaan.

Tunnettujen siirtymänysien eräänä epäkohtana on, 5 että säätövara asennusputkien akselin suunnassa on hyvin pieni, yleensä korkeintaan noin 20 mm, minkä vuoksi putket on katkaistava melko tarkalleen oikeanpituisiksi, mikä hidastaa työtä. Ajoittain asennusputkista tulee myös liian lyhyitä, jolloin ne on heitettävä pois tai on käy-10 tettävä enemmän siirtymänysiä. Tämän lisäksi putkien aksiaalinen säätö siirtymänysään nähden aiheuttaa ongelmia, mikä johtuu siitä, että putkia voi periaatteessa työntää syvemmälle siirtymänysään. Putken vetäminen ulospäin nysästä on lukituselimen vuoksi erittäin hankalaa. Tästä 15 syystä asennusputkien säätömahdollisuudet ovat erittäin rajoitetut.

Tämän keksinnön päämääränä on saada aikaan sähkö-asennusputkien siirtymänysä, joka tekee mahdolliseksi siirtää putkea asennuksen aikana sekä sisään- että ulos-20 päin. Keksinnön mukaiselle siirtymänysälle on tunnusomaista, että hylsynmuotoisen kappaleen ainakin toisessa päässä on keskiakselinsa ympäri kierrettävä sisäholkki, jonka seinämässä on aukko, jonka kautta lukituselin voi painautua asennusputkea vasten.

25 Varustamalla ainakin siirtymänysän toinen pää kier rettävällä sisäholkilla, jonka sisätilaan lukituselin voi työntyä aukon kautta, voidaan lukituselin tarpeen mukaan kytkeä toimintaan tai pois toiminnasta. Sisäholkin sijaitessa niin, että lukituselin ulottuu sen sisätilaan aukon 30 kautta, lukituselin estää putken vetämisen ulos siirtymä-nysästä. Kun sisäholkki sitä vastoin sijaitsee asennossa, jossa aukko on siirtynyt pois lukituselimen kohdalta, lukituselin jää siirtymänysän ja sisäholkin väliin eikä pääse vaikuttamaan asennusputkeen, jota tällöin voidaan vetää siir-35 tymänysästä ulospäin.

3 75241

Sisäholkin aukkona on edullisesti aksiaalinen rako, joka ulottuu hoikin sisäpäästä sen ulkopään läheisyyteen. Sisäpäähän asti ulottuvan raon ansiosta holkki on helposti työnnettävissä nysän sisään ja lisäksi holkki voidaan si-5 joittaa eri syvyyksille.

Keksinnön erään edullisen suoritusmuodon mukaan sisäholkin sisäkehä on epäkeskinen hoikin ulkokehään nähden siten, että hoikin seihämänpaksuus on pienin aukon kohdalla ja suurin aukkoa vastapäätä sijaitsevassa hoikin osassa. Näin muo-10 toiltu sisäholkki pakottaa putken lukituselintä vasten hoikin ollessa lukitusasennossa, minkä ansiosta lukituselimen ei tarvitse ulottua pitkälle siirtymänysän sisäkehän sisäpuolelle keksinnön mukaisen sisäholkin käytöstä huomimatta.

Keksinnön erään toisen edullisen suoritusmuodon mu-15 kaan sisäholkin seinämänpaksuus aukkoa vastapäätä sijaitsevassa holkinosassa kasvaa hoikin sisäpäästä hoikin ulkopää-tä kohti. Tämän rakenteen ansiosta sisäholkki voi suojaputken vaikutuksesta asettua sellaiseen asentoon, jossa hoikin keskiviiva muodostaa pienen kulman siirtymänysän keski-20 viivan kanssa siten, että asennusputken pää lähenee lukitus-elintä vastapäätä olevaa siirtymänysän osaa. Sisäholkin ja siten myös asennusputken pienen vinoasennon ansiosta putki ei törmää siirtymänysän sisäpinnalla olevaan ripaan tai toiseen suurempaan putkeen, vaan ohittaa rivan ja voi työntyä 25 toisen putken sisään, jolloin siirtymänysän säätövara kasvaa huomattavasti.

Sisäholkin ulkopintaan voidaan muodostaa vähintään yksi kehänsuuntainen ura lukituselintä varten. Tästä on ensinnäkin se hyöty, että sisäholkin kiertäminen helpottuu, 30 koska lukituselin ei tällöin paina sisäholkin ulkopintaa vasten sisäholkin aukon sijaitessa muualla kuin lukitus-elimen kohdalla. Urasta on toiseksi se hyöty, että kun lukituselin on kytketty pois toiminnasta sisäholkin avulla ja asennusputkea vedetään nysästä ulospäin sisäholkki ei 35 seuraa putkea, koska urassa sijaitseva lukituselin lukitsee sisähylsyn nysään aksiaalisuunnassa.

4 75241

Sisäholkin ura tai urat voidaan muodostaa esim. siten , että sisäholkin ulkopinnassa on vierekkäisiä kehän-suuntaisia laippoja, joiden korkeus kasvaa aukosta poispäin mentäessä.

5 Keksinnön mukaisen siirtymänysän yhtä edullista suo ritusmuotoa selitetään seuraavassa tarkemmin oheiseen piirustukseen viitaten, jossa kuvio 1 esittää keksinnön mukaista sähköasennusputkien siirtymänysää osat erillään, 10 kuvio 2 esittää nysän osaa pituusleikkauksena luki- tusasennossa ja kuvio 3 esittää siirtymänysää kuvion 2 tapaan säätö-asennossa.

Piirustuksessa on esitetty hylsynmuotoinen, edulli-15 sesti muovista valmistettu kappale 1, jonka päissä on seinämään muodostettu ulkonema 2. Kumpaankin ulkonemaan on kiinnitetty lukituselin 3, joka on muodostettu peltisuika-leesta, jossa on nysän akselin suuntainen osa, joka on kiinnitetty nysään, ja vinosti nysän sisäosaan päin suun-20 nattu osa, joka painautuu nysään työnnettävän putken ulkopintaan. Nysän poikittaisessa keskitasossa on kappaleen 1 sisäpinnalla sijaitseva ripa 4.

Siirtymänysän avulla toisiinsa liitettävät putket on merkitty viitenumeroilla 5 ja 6, jolloin putken 5 hal-25 kaisija on suurempi kuin putken 6 halkaisija. Kappaleen 1 sisähalkaisija on kummassakin päässä sama.

Keksinnön mukaisesti hylsynmuotoisen kappaleen 1 ainakin toisessa päässä on keskiakselinsa ympäri kierrettävä sisäholkki 7. Sisäholkin ulkohalkaisija vastaa olen-30 naisesti hylsynmuotoisen kappaleen 1 sisähalkaisijaa ja sisäholkin sisähalkaisija vastaa olennaisesti sähköasennusputken 6 ulkohalkaisijaa. Sisäholkin seinämässä on akselinsuuntai-nen rako 8, joka ulottuu sisäholkin sisäpäästä, joka on lähinnä kappaleen 1 ripaa 4, sisäholkin ulkopään läheisyy-35 teen asti. Rako 8 on vähintään yhtä leveä kuin lukituselin , 75241 5 3, niin että lukituselin voi työntyä raon kautta hoikin sisätilaan. Raon 8 kulmaleveys on edullisesti 60° - 70°.

Sisäholkin ulkopäässä on rengas 9, jonka ulkohalkai-sija vastaa oleellisesti hylsynmuotoisen kappaleen 1 ulko-5 halkaisijaa ja jonka sisähalkaisija vastaa sisähylsyn sisä-halkaisijaa. Renkaan 9 ulkopinnassa on sisäholkin kiertämistä helpottava siipi 10 ja renkaan kehällä on samaa tarkoitusta varten oleva uloke.

Sisäholkin 7 ulkopinnalla on vierekkäisiä, kehän-10 suuntaisia laippoja 12 ja 13, joiden korkeus vaihtelee tasaisesti siten, että se on suurin rakoa 8 vastapäätä olevassa hoikin osassa. Laipat ulottuvat raon 8 reunoihin asti tai reunojen läheisyyteen. Laipat 12, 13 saavat aikaan sen, että sisäholkin sisäkehä on epäkeskinen laippojen ulkoreu-15 naa seuraavaan ulkokehään nähden.

Kuvioista nähdään, että lähinnä sisäholkin ulkopäätä sijaitsevat laipat 12 ovat korkeampia kuin hoikin sisäpään läheisyydessä sijaitsevat laipat 13. Lisäksi ilmenee kuvioista 2 ja 3, että laipat on sijoitettu siten, että luki-20 tuselimen 3 kalteva osa asettuu kahden laipan 12 väliseen uraan, joka on merkitty viitenumerolla 14.

Asennusputkia liitetään toisiinsa keksinnön mukaista siirtymänysää käyttäen seuraavalla tavalla. Ensimmäisenä toimenpiteenä sisäholkki 7 työnnetään hylsynmuotoisen kap-25 paleen 1 sisään kuvioiden 1 ja 2 osoittamassa asennossa, jolloin rako 8 asettuu lukituselimen 3 kohdalle. Tämän jälkeen sisäholkkia kierretään noin puoli kierrosta kuvion 3 osoittamaan asentoon, jossa lukituselin 3 on kytkettynä pois toiminnasta, koska se sijaitsee tällöin urassa 14 si-30 säholkin ja hylsynmuotoisen kappaleen seinämien välissä.

Putket 5,6 voidaan nyt työntää siirtymänysään. Piirustuksen esittämässä tapauksessa putken 5 ulkohalkaisija vastaa kappaleen 1 sisähalkaisijaa, joten putki 5 törmää ripaan 4. Pienemmän halkaisijan omaava putki 6 kulkee sisä-35 hoikin 7 läpi ja tarpeen vaatiessa rivan 4 ohi putken 5 , 75241 ο sisään. Jotta putki 6 voisi ohittaa rivan 4, on sen oltava hieman kaltevassa asennossa nysän pituusakseliin nähden ja tämän kaltevan asennon mahdollistaa se seikka, että laipat 13 ovat matalampia kuin laipat 12, minkä ansiosta myös si-5 säholkki voi asettua vinoon asentoon.

Asennuksen yhteydessä asennusputkea 6 voi siirtää tarpeen mukaan aksiaalisuunnassa nysään nähden. Kun oikea asento on saavutettu, sisäholkki kierretään kuvion 3 mukaisesta asennosta kuviossa 2 esitettyyn asentoon, jolloin lukitus-10 elin 3 voi painautua putken 6 ulkopintaa vasten raon 8 kautta lukiten näin putken paikalleen.

Edellä on selitetty, kuinka eri halkaisijan omaavia sähköasennusputkia voidaan liittää toisiinsa keksinnön mukaisen siirtymänysän avulla, mutta on selvää, että siirtymänysää 15 voidaan myös käyttää samankokoisten putkien liittämiseen toisiinsa. Raon 8 asemesta sisäholkin seinämässä voi olla aukko, joka on suljettu jokaiselta sivultaan ja joka on sijoitettu niin, että se sijaitsee lukituselimen kohdalla sisäholkin ollessa kokonaan työnnettynä hylsynmuotoisen 20 kappaleen 1 sisään. On myös selvää, että laippojen 12, 13 aikaansaama seinämänpaksuus voidaan toteuttaa muillakin tavoin. Olennaista on vain, että hoikin ulkopintaan muodostuu ura 14, joka lukituselimen 3 kanssa lukitsee sisäholkin aksiaalisuunnassa kappaleeseen 1 niin, ettei holkki seuraa 25 putkea 6 putkea siirrettäessä aksiaalisuunnassa asennuksen aikana. Lisäksi on selvää, että sisäholkkeja 7 voidaan käyttää siirtymänysän kummassakin päässä.

Claims (9)

1. Sähköasennusputkien siirtymänysä, jossa on hylsynmuotoinen kappale (1), jonka päiden läheisyydessä 5 on elimet (3) asennusputkien (5, 6) lukitsemiseksi nysään, jolloin lukituselimet sijaitsevat hylsynmuotoisen kappaleen seinämässä ja ne on sovitettu painautumaan asennus-putkien ulkopintaa vasten siten, että ne estävät putkien poistamisen nysästä, tunnettu siitä, että hylsynkö muotoisen kappaleen (1) ainakin toisessa päässä on keski-akselinsa ympäri kierrettävä sisäholkki (7), jonka seinämässä on aukko (8), jonka kautta lukituselin (3) voi painautua asennusputkea (6) vasten.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen siirtymänysä, k5 tunnettu siitä, että sisäholkin (7) aukkona on aksiaalinen rako (8).

3. Patenttivaatimuksen 1 mukainen siirtymänysä, tunnettu siitä, että sisäholkin (7) sisäkehä on epäkeskinen hoikin ulkokehään nähden siten, että hoikin 20 seinämänpaksuus on pienin aukon (8) kohdalla ja suurin aukkoa vastapäätä sijaitsevassa hoikin osassa.

4. Patenttivaatimuksen 1 mukainen siirtymänysä, tunnettu siitä, että sisäholkin (7) ulkopinnassa on vähintään yksi kehänsuuntainen ura (14) lukituselintä 25 (3) varten.

5. Patenttivaatimuksen 3 mukainen siirtymänysä, tunnettu siitä, että sisäholkin (7) seinämänpaksuus muuttuu tasaisesti.

6. Patenttivaatimuksen 3 mukainen siirtymänysä, 30 tunnettu siitä, että sisäholkin (7) seinämänpaksuus aukkoa (8) vastapäätä sijaitsevassa hoikin osassa kasvaa hoikin sisäpäästä hoikin ulkopäätä kohti.

7. Patenttivaatimuksen 3 tai 4 mukainen siirtymänysä, tunnettu siitä, että sisäholkin (7) uiko- 8 75241 pinnassa on vierekkäisiä kehänsuuntaisia laippoja (12, 13), joiden korkeus kasvaa aukosta (8) poispäin mentäessä.

7 75241

8. Patenttivaatimuksen 1 mukainen siirtymänysä, tunnettu siitä, että sisäholkin (7) ulkopäässä on 5 hoikin kiertämistä helpottavia elimiä, kuten siipiä (10).

9 75241 1. övergängsmuff för elinstallationsrör med ett hylsformat stycke (1), som i närheten av sinä ändar upp- 5 visar organ (3) för läsning av installationsrör (5, 6) i muffen, varvid läsorganen är belägna i det hylsformade styckets vägg och är anordnade att anligga mot installa-tionsrörets yttre yta sä, att de förhindrar avlägsnande av rören frän muffen, kännetec knad därav, att 10 en runt sin centruraaxel vridbar innerhylsa (7) är belägen i ätminstone den ena änden av det hylsformade stycket (1) och uppvisar i sin vägg en öppning (8) genom vilken läsorganet (3) kan anligga mot installationsröret (6). 2. övergängsmuff enligt patentikravet 1, k ä n n e-15 tecknad därav, att öppningen i innerhylsan (7) utgörs av en axiell slits (8). 3. övergängsmuff enligt patentkravet 1, känne-tecknad därav, att innerhylsans (7) inre periferi är excentrisk i förhällande tili hylsans yttre periferi sä, 20 att hylsans väggtjocklek är minst vid öppningen (8) och störst den del av hylsan, som är belägen mitt emot öppningen . 4. övergängsmuff enligt patentkravet 1, känne-tecknad därav, att innerhylsans (7) yttre yta upp- 25 visar minst ett periferispär (14) för läsorganet (3). 5. övergängsmuff enligt patentkravet 3, k ä n n e -tecknad därav, att innerhylsans (7) väggtjocklek förändras jämnt. 6. övergängsmuff enligt patentkravet 3, känne-30 tecknad lärav, att innerhylsans (7) väggtjocklek i den del av hylsan, som är belägen mitt emot öppningen (8), växer frän hylsans inre ände mot dess yttre ände. 7. övergängsmuff enligt patentkravet 3 eller 4, kännetecknad därav, att innerhylsans (7) yttre 35 yta uppvisar bredvid varandra belägna, i periferirikt-