FI75216B - Ledbar foerbindning. - Google Patents

Description

1 75216

Niveltyvä liitäntä Tämä keksintö koskee niveltyvää liitäntää, joka on tarkoitettu liittämään yhteen kaksi elementtiä ja helpottamaan näiden elementtien keskinäisen kulma-asennon muuttamista.

Useilla käyttöaloilla halutaan liittää elementtejä toisiinsa sellaisessa suhteessa toisiinsa, että näiden elementtien keskinäistä kulma-asentoa voidaan muuttaa. Esimerkkeinä tällaisista käyttöaloista mainittakoon kaadettavat mastot, jotka on sovitettu kipattaviksi kannatusalustaan nähden, nosturinvarret, joiden pituussuunnassa on yksi tai useampi kohta, joka on järjestetty niveltyväksi, ja useat mekaaniset taipuisan nivelen sisältävät rakenteet, joiden keskinäinen kulma-asento on muutettavissa .

Aikaisemmin tunnetut rakenteet tähän tarkoitukseen käsittävät tavallisesti niveltyvän liitoksen, esimerkiksi elementit yhdistävän tapin, ja lisäksi elimet elementtien keskinäisen asennon ohjaamiseksi, ja nämä lisäelimet voivat käsittää hydraulisesti tai pneumaattisesti käytetyt sylinterielimet, yhteistoiminnassa olevat kierre- ja kierukkapyörät tai sentapaiset. Näissä ratkaisuissa on välttämätöntä, että niveltyvään kohtaan voidaan järjestää "saranaliitos", toisin sanoen, että mainitut elementit voidaan järjestää käännettäviksi toistensa suhteen, jolloin edellä mainittuja lisäelimiä käytetään vain elementtien keskinäisen kulma-asennon muuttamiseksi.

Niissä tapauksissa, joissa elementit esimerkiksi käsittävät kaksi putkimaista osaa, joiden viereiset päät sijaitsevat vastakkain ensimmäisessä lineaarisessa asennossa toistensa suhteen, on huomattavia pulmia niveltyvän liitännän aikaansaamiseksi käyttämällä tavanomaista tekniikkaa. Tarvittava "saranaliitos" on järjestettävä kummankin elementin ulkopään ulkopuolelle tai välittömästi siihen liittyen, jotta kääntöliike tulisi mahdolli- 2 75216 seksi. Tällainen ulkopuolinen niveltyvä liitäntä on tällöin tietenkin sekä esteettisesti että taloudellisesti ei-toivottu, mutta aikaisemmin se on katsottu välttämättömäksi, esimerkiksi kun kaksi putkimaista osaa on ensimmäisessä keskinäisessä asennossa järjestettävä ulkopäät vastakkain, ja kun tätä keskinäistä asentoa pitää voida muuttaa toiseksi keskinäiseksi asennoksi, jossa mainittua vastakkaisasentoa ei enää ylläpidetä.

Tämä pulma korostuu, kun kaksi putkimaista osaa ensimmäisessä ja lineaarisessa keskinäisessä asennossa on järjestetty sisäkkäin, siis kun toisella elementillä on pääteosa, jonka sisäläpi-mitta on sellainen, että se voidaan asettaa toisen elementin viereisen pääteosan ympärille. Jos kaksi tällaista elementtiä on järjestettävä mahdollistamaan erilaisia kulma-asentoja toistensa suhteen, elementit on ensin vietävä erilleen lineaarisella siirtämisliikkeellä, ennen kuin kääntöliike voidaan suorittaa.

On tietenkin mahdollista saada aikaan tällainen liitäntä käyttämällä tavanomaista tekniikkaa, esimerkiksi hydraulisesti tai pneumaattisesti käytettäviä sylinterielimiä, joista yksi on sovitettu saamaan aikaan alustava lineaarinen siirtämisliike, minkä jälkeen toista sylinterielintä voidaan käyttää kääntöliikkeen aikaansaamiseksi. On kuitenkin pakko käyttää erikoisella tavalla rakennettuja liitäntäelimiä "saranaliitoksen" ylläpitämiseksi edellä esitetyn liiketapahtuman aikana. On ilmeistä, että tällainen rakenne vaatii erittäin paljon tilaa ja että se myös on erittäin kallis valmistusnäkökannalta katsoen, ja että se myös edellyttää, että käytettävissä on hydraulinen tai pneumaattinen paineväliaine. Monimutkainen rakenne vaatii myös säännöllistä huoltoa, ja riski käyttöhäiriöistä on myös ilmeinen.

Tämän keksinnön tarkoituksena on saada aikaan niveltyvä liitäntä, joka kaikessa olennaisessa poistaa edellä mainitut epäkohdat ja joka soveltuu hyvin elementteihin, joiden pääteosat ovat vastakkain ensimmäisessä lineaarisessa asennossa, mutta joka sallii käytön myös elementeissä, jotka teleskooppimaisesti menevät sisäkkäin tällaisessa asennossa. Keksinnön mukainen niveltyvä liitäntä soveltuu myös hyvin sijoitettavaksi useihin peräkkäin 3 75216 sijaitseviin kohtiin eri elementtien välissä, minkä johdosta esimerkiksi voidaan saada aikaan masto, jossa on useita peräkkäin sijaitsevia lohkoja, jotka toisistaan riippumatta voidaan kallistaa ennalta määrätyn tason, esimerkiksi maanpinnan suhteen. Eräs toinen olennainen etu on, että kallistamiseen/pystyttämiseen tarvittavaa voimaa voidaan vähentää mahdollisimman pieneksi.

Keksinnön mukainen niveltyvä liitäntä on pääasiassa tunnettu siitä, että se käsittää ainakin kaksi lehtijousielintä, jotka ovat toisistaan erillisiä ja kulkevat pääasiassa yhdensuuntaisesti ja ovat ensimmäisestä viereisesti sijaitsevasta pääteosas-taan kiinnitetyt ensimmäiseen elementtiin, ja niiden vastakkainen pääteosa on liikkuvaksi kiinnitetty toiseen elementtiin, jolloin pääasiassa samansuuruinen lehtijousielinten siirtämisliike on sovitettu siirtämään ensimmäisen elementin erilleen toisesta elementistä, kun taas seuraava lehtijousielinten erisuuruinen siirtämisliike on sovitettu kallistamaan ensimmäistä elementtiä toisen elementin suhteen suunnassa, joka vastaa tasoa, jossa kulkee lehtijousielin, jonka siirtämisaste on pienin.

Seuraavassa esitetään lähemmin joitakin esimerkkejä keksinnön mukaisen niveltyvän liitännän sovellutusmuodoista viittaamalla oheisiin piirustuksiin, joissa:

Kuvio 1 on sivukuva mastosta, joka muodostuu kolmesta putkimaisesta lohkosta, esitettynä pystyssä maanpinnan suhteen.

Kuva 2 on kuvaa 1 vastaava sivukuva esittäen kolmea mastolohkoa eri asennoissa maanpinnan suhteen.

Kuva 3 on perspektiivikuva kahden mastolohkon välisestä niveltyvästä liitännästä niiden ollessa kuvassa 2 esitetyssä asennossa. Kuva 4 esittää poikkileikkausta kahden viereisen mastolohkon läpi näiden ollessa vastatusten lineaarisessa peräkkäisasennossa. Kuva 5 esittää kuvaa 4 vastaavaa poikkileikkausta toisen masto-lohkon ollessa kallistetussa asennossa toisen mastolohkon suhteen.

. 75216 4

Kuva 6 esittää perspektiivikuvana kuviin 4 ja 5 nähden vaihtoehtoista ratkaisua, jolla vaikutetaan liitäntään sisältyviin lehtijousielimiin.

Kuva 7 esittää vielä erästä kuvaan 6 nähden vaihtoehtoista ratkaisua .

Kuva 8 esittää sivukuvaa kahdesta putkimaisesta lohkosta lineaarisessa peräkkäisasennossa ja toisen lohkon ollessa sovitettuna pääteosallaan asettumaan toisen lohkon viereisen pääteosan ympäri.

Kuva 9 esittää kuvaa 8 vastaavaa sivukuvaa, jolloin toinen lohko on sovitettu eri kulma-asentoon toisen lohkon suhteen.

Viitaten kuviin 1 ja 2, näiden kuvien tarkoituksena on osoittaa miten pystysuuntainen masto tai pylväs voidaan muodostaa useista mastolohkoista 1, 1', 1" sekä kuinka nämä voidaan kallistaa alustan 2 suhteen. Erotuksena tavanomaisista menetelmistä kuvassa 1 esitettyä suoraa ja pystysuuntaista mastoa ei kaadeta kokonaisuudessaan, vaan jokainen eri mastolohko 1, 1', 1” saatetaan kaltevaan asentoon viereisen mastolohkon 1, 1', 1" sekä alustan 2 suhteen niin, että alin mastolohko 1 asettuu ensimmäiseen kaltevaan asentoon maanpinnan suhteen, kun taas keskimmäinen masto-lohko 1' asettuu vielä enemmän kaltevaan asentoon, minkä ohella ylin mastolohko 1" asettuu maanpintaa kohti kaltevaan asentoon. Tämä kallistusmenettely saa tällöin aikaan ilmeiset edut verrattuna koko maston kaatamiseen, kuten pienemmän tarvittavan pinta-alan kaatamistoiminnan suorittamiseksi, samoin kuin pienemmän mastoon kuuluviin mastolohkoihin 1, 1', 1" kohdistuvan rasituksen kallistustoiminnan aikana.

Tässä sovellutusmuodossa käytettyjen mastolohkojen 1, 1', 1” edellytetään olevan putkimaisia ja niiden viereisten pääteosien sijaitsevan vastatusten maston ollessa suorana. Tämä merkitsee tavanomaisissa ratkaisuissa ilmeisiä vaikeuksia, koska tällaiset lohkot 1, 1', 1" normaalisti on varustettava ulkopuolisella saranana toimivalla elimellä, jonka tarkoituksena on sallia mastolohkojen kääntämisliike toistensa suhteen.

5 75216 Tämän keksinnön mukaan tämä probleema ratkaistaan siten, että mastolohkot 1, 1', 1" yhdistetään toisiinsa ainakin kahdella lehtijousielimellä 3, 3', jotka sijaitsevat erillään toisistaan, mutta kulkevat olennaisesti samassa tasossa. Suorittamalla näiden lehtijousielinten 3, 3' samanaikainen, mutta erisuuruinen siirtämisliike, mastolohkot 1, 1', 1" tulevat ensimmäisessä vaiheessa siirretyiksi erilleen toisistaan sekä alustasta 2 ja toisessa vaiheessa saadaan aikaan kääntöliike sitä tasoa kohti, jossa se lehtijousielin 3 sijaitsee, jonka siirtämisliike on pienin. Tätä toimintaa havainnollistetaan lähemmin kuvassa 3.

Tässä kuvassa esitetään myös kuinka mastolohkojen 1', 1" pääty-pinnat voidaan tehdä umpinaisiksi, jolloin kummassakin päätypin-nassa on kaksi läpimenevää rakoa, joiden läpi lehtijousielimet 3, 3' kulkevat.

Mitoittamalla lehtijousielimet 3, 3' sopivasti poikkileikkauspinta-alaan ja/tai lukumäärään nähden sekä materiaalin jousto-ominaisuuksiin nähden voidaan niitä käyttää "tasapainottavina elementteinä", toisin sanoen lehtijousielimet 3, 3' sovitetaan kallistusasteeseen ja kuormitukseen nähden vaikuttamaan vastapaino-elementteinä tällöin syntyviä voimia vastaan. Järjestelmään sisältyvien lehtijousielinten 3, 3' ryhmät voivat tällöin keskenään vaihdella mitä poikkileikkauspinta-alaan ja/tai lehtijou-sien lukumäärään tulee, tarkoituksella saada aikaan joustava vastapainovaikutus kallistus/pystytysvaiheen aikana, jolloin mitoitus tietenkin suoritetaan mieluimmin siten, että lehtijousielinten 3, 3' luontaiset jousto-ominaisuudet mahdollisimman suuressa määrin "nollaavat" mastolohkojen 1, 1', 1" aikaansaaman voiman. Käyttämällä näitä jousto-ominaisuuksia hyväksi vastapainona, voidaan kallistus- tai pystytysvaiheen vaatimaa voimaa vähentää mahdollisimman pieneksi, ja tällöin käytetty voima voi olla sekä painevoima, jonka tarkoituksena on mahdollistaa kallistusvaiheen suoritus, tai painevoiman ja vetävän voiman yhdistelmä, jolloin viimemainittu voima on tarkoitettu vaikuttamaan jarruttavana voimana kallistusvaiheen viimeisessä vaiheessa. Kallistus- tai pystytysvaiheen suoritukseen tarvittava voima 6 75216 voi siis olla positiivisesti tai negatiivisesti kohdistettu voima, samoin kuin niiden yhdistelmä, jolloin normaalisti syntyvä kuormitus tulee olennaiseksi osaksi tasapainoitetuksi lehtijousielinten 3, 3' jousivoimalla.

Tapa, jolla lehtijousielimet 3, 3' voidaan järjestää kiinnitetyiksi vastaaviin pääteosiin esitetään lähemmin kuvissa 4 ja 5, joissa lehtijousielinten 3, 3' kaksi viereistä pääteosaa on sovitettu kiinnitetyiksi mastolohkoon 1', kun taas vastakkaiset pääteosat on sovitettu kiinnitetyiksi vipuvarteen 4, joka on toisesta päästään kääntyväksi laakeroitu. Vipuvarren vastakkaiseen päähän liittyy männänvarsi 5, joka on tarkoitettu mahdollistamaan vipuvarren kääntäminen niiden kahden asennon välillä, jotka on esitetty kuvissa 4 ja 5. Kuvan 4 mukaan männänvarteen 5 on vaikutettu nuolella osoitettuun suuntaan, ja mastolohkot 1, 1' sijaitsevat tällöin toistensa suhteen lineaarisesti peräkkäin viereisten pääteosien ollessa vastatusten asettuneina. Jos männänvarteen 5 tämän jälkeen vaikutetaan kuvassa 5 nuolella osoitettuun suuntaan, siirtyvät lehtijousielimet 3, 3' toistensa suhteen eri paljon, jolloin lehtijousielin 3, joka on kiinnitetty lähemmäksi vipuvarren 4 kääntymispistettä, suorittaa pienemmän siirtymisliikkeen. Tämän pienemmän siirtymisliikkeen seurauksena mastolohkojen 1, 1’ viereiset pääteosat siirtyvät hieman erilleen toisistaan, jolloin toisen lehtijousielimen 3' suuremman siirtymisliikkeen johdosta ylempi mastolohko 1' kallistuu alemman lohkon 1 suhteen, eli mastolohkot asettuvat kuvassa 5 esitettyyn asentoon toistensa suhteen.

Vietenkin voidaan lehtijousielinten 3, 3' siirtymisliike saada aikaan usealla muulla tavalla, joista kaksi muuta ratkaisua on kaaviollisesti esitetty kuvissa 6 ja 7.

Kuvaan 6 viitaten siinä esitetään kuinka kahteen toisistaan erilliseen nivelliitäntään voidaan vaikuttaa samanaikaisesti sen johdosta, että liitäntään sisältyvien lehtijousielinten 3, 3' viereiset päät sovitetaan yhdistetyiksi vetotankoihin 7 7521 6 6, 6', 6", 6 * * * , joiden vapaissa päissä on kierteistetyt osat, jotka on tehty oikealle vastaavasti vasemmalle kierteistetyiksi, ja jotka on yhdistetty toisiinsa kahden hylsymäisen elimen 7, 7' avulla, jotka on varustettu vastaavilla sisäpuolisilla kierteis-tetyillä osilla. Jokaisen hylsymäisen elimen 7, 7' yhteyteen on sovitettu ympäröivä hammaspyörä 8, 8', joilla on eri suuri läpimitta ja jotka ovat tartunnassa toisiinsa. Edelleen esitetään moottori 9, sopivimmin sähkömoottori, jonka ulostuloakseliin on kiinnitetty kierukkapyörä 10, joka on yhteistoiminnassa yhden hammaspyörän 8 kanssa. Käyttämällä moottoria 9 vastakkaisiin pyörimissuuntiin voidaan siis hylsymäiset elimet 7 samoin saattaa pyörimään vaihtoehtoisiin pyörimissuuntiin, jolloin ensimmäinen pyörimissuunta aiheuttaa vetotankojen 6, 6', 6", 6 * * 1 siirtymisen toisiaan kohti, kun taas toinen pyörimissuunta aiheuttaa vetotankojen 6, 6', 6", 6'1 ' viereisten pääteosien siirtymisen erilleen. Mainitut liikkeet välittyvät tietenkin lehtijousi-elimiin 3, 3', ja sen johdosta, että hammaspyörien 8, 8' läpimitat ovat erilaiset, kyseisten lehtijousielinten 3, 3' resultoiva liike tulee myös erilaiseksi.

Kuvan 7 tarkoituksena on havainnollistaa toista ratkaisua, joka perustuu kahden hydraulisesti tai pneumaattisesti käytetyn sylin-terielimen 11, 11' käyttöön, joiden männänvarret tällöin on esitetty yhdistettyinä kahteen vetotankoon 6, 6', jotka yhdistävät kummankin sylinterielimen 11, 11' männänvarren lehtijousi-elimen 3, 3' vastaavaan pääteosaan. Sylinterielimiä 11, 11’ voidaan tällöin tietenkin ohjata suorittamaan toisistaan riippumattoman siirtymisliikkeen, esimerkiksi järjestämällä niiden iskunpituus erilaiseksi, ja edelleen voidaan siirtymisliikettä myös ohjata mielivaltaisesti alkuvaiheessa, esimerkiksi niin, että ensimmäinen samanaikainen siirtymisliike on yhtä suuri.

Viimemainittu olotila, siis että siirtymisliikettä ohjataan niin, että ensin suoritetaan ensimmäinen samansuuruinen siirtäminen ja tämän jälkeen saadaan aikaan erilainen siirtäminen, antaa tällöin erityisiä etuja, jotka esitetään lähemmin viittaamalla kuviin 8 ja 9. Tällöin on alleviivattava, että tällainen 8 75216 siirtämisliike voidaan saada aikaan myös muulla tavoin kuin vain käyttämällä hydraulisesti tai pneumaattisesti käytettyjä sylinterielimiä 11, 11', esimerkiksi mekaanisella ratkaisulla, jossa lineaarinen liike ensimmäisessä vaiheessa muutetaan samanaikaiseksi lineaariseksi liikkeeksi, joka toisessa vaiheessa siirretään vain toiseen mainituista lehtijousielimistä 3, 3'.

Edellä esitetty seikka mahdollistaa nimittäin, että kaksi viereistä lohkoa 1, 1' muodostetaan ensimmäisessä lineaarisessa asennossa toistensa suhteen, kuten kuvassa 8 on esitetty, asettumaan teleskooppimaisesti sisäkkäin, mikä seikka huomattavasti stabiloi lohkojen 1, 1' asentoja toistensa suhteen. Kuten edellä on selostettu, voidaan nämä lohkot 1, 1' ensin siirtää lineaarisesti erilleen toisistaan, minkä jälkeen toista lohkoa 1' kallistetaan toiseen kulma-asentoon toisen lohkon 1 suhteen.

Lehtijousielimet 3, 3', joita käytetään keksinnön mukaisen niveltyvän liitännän aikaansaamiseksi, sallivat siis taivutusliik-keen tasossa, joka yhtyy lehtijousielinten 3, 3' tasoon, ja mainitut elimet 3, 3' voidaan myös helposti tehdä kyseeseen tulevia kuormituksia vastaaviksi. Niinpä voi jokainen yksityinen lehtijousielin 3, 3' muodostua yhdestä ainoasta elementistä tai useista toisiaan vasten olevista elementeistä, jotka viimemainitussa tapauksessa muodostavat yksikön, joka lähinnä on verrattavissa lehtijousipakettiin. Lehtijousielinten 3, 3' ominaisuuksien johdosta taivutusta voidaan myös suorittaa tasossa, joka yhtyy mainittujen elinten 3, 3' tasoon, mutta taivutusta johonkin muuhun suuntaan ei voida mainittavassa määrin suorittaa.

Edellä on esitetty kaksi lehtijousielintä 3, 3' jokaisessa niveltyvässä liitännässä, mutta tämä lukumäärä voi tietenkin vaihdella ylöspäin säilyttäen keksinnölle olennaiset ja tunnusomaiset piirteet. On täten täysin ajateltavissa käyttää kolmea tai useampia toisistaan erillisiä lehtijousielimiä 3, 3' jokaisessa niveltyvässä liitännässä, ja käyttämällä hyväksi sopivia suhteellisia siirtymisliikkeitä käytettyjen lehtijousielinten 3, 3' välillä saadaan aikaan tarkoitettu toiminta.

9 75216

Tapaa, jolla edellä esitetty siirtämisliike voidaan saada aikaan, voidaan myös vaihdella usealla muulla tavalla kuin on esitetty ja selostettu, ja esitetyt ja selostetut esimerkit sovellutus-muodoista on tarkoitettu vain esimerkeiksi ratkaisuista, joita voidaan käyttää, koska tietenkin on olemassa lukuisia sinänsä tunnettuja ratkaisuja olennaisesti lineaaristen siirtämisliik-keiden aikaansaamiseksi, joita ratkaisuja myös voidaan soveltaa keksinnön yhteydessä.

Tämä keksintö ei siis mitenkään rajoitu esitettyihin ja kuvattuihin esimerkkeihin sovellutusmuodoista, vaan niitä voidaan muunnella edelleen keksinnön ajatuksen ja oheisten patenttivaatimusten puitteissa.

Claims (10)

1. Niveltyvä liitäntä, tunnettu siitä, että se käsittää ainakin kaksi lehtijousielintä (3, 3'), jotka ovat toisistaan erillisiä ja kulkevat pääasiassa yhdensuuntaisesti ja ovat ensimmäisestä ja viereisesti sijaitsevasta pääteosastaan kiinnitetyt ensimmäiseen elementtiin (l1) ja niiden vastakkainen pääteosa on liikkuvaksi kiinnitetty toiseen elementtiin (1), jolloin pääasiassa samansuuruinen lehtijousielinten (3, 3') siirtämisliike on sovitettu siirtämään ensimmäisen elementin (1') erilleen toisesta elementistä (1), kun taas seuraava lehtijousielinten (3, 3') erisuuruinen siirtämisliike on sovitettu kallistamaan ensimmäistä elementtiä (1') toisen elementin (1) suhteen suunnassa, joka vastaa tasoa, jossa kulkee lehtijousielin (3), jonka siirtämisaste on pienin.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen niveltyvä liitäntä, tunnettu siitä, että jokainen lehtijousielin (3, 3') muodostuu yhdestä tai useasta toisiaan vasten olevasta elimestä, jolla on pääasiassa suorakaiteen muotoinen poikkileikkaus, ja että mainittu lukumäärä ja/tai poikkileikkaus on sovitettu saamaan aikaan tasapainottava jousivoima sitä kuormitusta vastaan, jonka ensimmäinen elementti (1') saa aikaan käännettäessä ensimmäistä elementtiä (1') toisen elementin (1) suhteen, tarkoituksella vähentää kääntämisliikkeen suorittamiseen tarvittavaa voimaa mahdollisimman pieneksi.

3. Patenttivaatimusten 1 ja 2 mukainen niveltyvä liitäntä, tunnettu siitä, että lehtijousielinten (3, 3') siirtämisliike on sovitettu suoritettavaksi olennaisesti samanaikaisena siirtämisliikkeenä.

4. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen niveltyvä liitäntä, tunnettu siitä, että lehtijousielinten (3, 3') siirtämisliike on sovitettu suoritettavaksi toisiinsa nähden yksilöllisinä ja peräkkäin tapahtuvina siirtämislrikkeinä. n 7521 6

5. Jonkin patenttivaatimuksista 1-4 mukainen niveltyvä liitäntä, tunnettu siitä, että lehtijousielinten (3, 3') siirtämisliike saadaan aikaan käsin, mekaanisesti, hydraulisesti tai pneumaattisesti tapahtuvalla voimankäytöllä.

6. Jonkin patenttivaatimuksista 1-5 mukainen niveltyvä liitäntä, tunnettu siitä, että siihen kuuluvat lehtijousielimet (3, 3') ainakin kahdessa viereisessä liitännässä on järjestetty yhdistetyiksi toisiinsa samanaikaisen käytön mahdollistamiseksi.

7. Jonkin patenttivaatimuksista 1-6 mukainen niveltyvä liitäntä, tunnettu siitä, että liitäntään sisältyvät lehti-jousielimet (3, 3') saatetaan ensimmäisenä vaiheena samanaikaiseen ja olennaisesti yhdenmukaiseen siirtämisliikkeeseen, ja toisena vaiheena saatetaan toisistaan erilliseen siirtämisliikkeeseen, jolloin palautusliike suoritetaan päinvastaisessa järjestyksessä .

8. Jonkin patenttivaatimuksista 1, 2, 4, 5 tai 6 mukainen niveltyvä liitäntä, tunnettu siitä, että liitäntään sisältyvien lehtijousielinten (3, 3') viereiset pääteosat ovat toisesta päästä kiinteästi yhdistetyt yhteen elementtiin (1'), ja että vastakkaiset pääteosat on yhdistetty toisiinsa vipuvarrella (4), joka pääteosan yhteydessä on kääntyvästi yhdistetty toiseen elementtiin (1).

9. Jonkin patenttivaatimuksista 1, 3, 4, 5 tai 6 mukainen niveltyvä liitäntä, tunnettu siitä, että liitäntään sisältyvien lehtijousielinten (3, 3’) viereiset pääteosat on toisessa päässä kiinteästi yhdistetty ensimmäiseen elementtiin (1'), ja että vastakkaiset pääteosat on liikkuvasti yhdistetty toiseen elementtiin (1).

10. Jonkin patenttivaatimuksista 1-9 mukainen niveltyvä liitäntä, tunnettu siitä, että lehtijousielimet (3, 3') on sovitettu kulkemaan toisistaan erillään olevien rakojen läpi, jotka on muodostettu lehtijousielinten (3, 3') yhdistämisen elementtien (1, 1', 1", 2) pääteosiin. 12 7521 6