FI74789B - Axialkompensator med foerspaenningsanordning. - Google Patents

Description

Il 1 74789

Esijännityslaitteella varustettu aksiaalinen tasain

Keksinnön kohteena on itsetoimivasti ohjattu aksiaalinen putkentasain, erityisesti kaukolämpöputkijohtoja 5 varten, joka muodostuu yksi- tai useampi seinäisestä palkeesta sekä sen päihin sovitetuista putki-istukoista ja paljetta ympäröivästä ohjausputkesta, jonka toinen pää on ohjattu siirtyvästi putki-istukalla ja joka on kiinnitettävissä sille irrotettavan pidike-elementin avulla ja jon-10 ka toinen pää on yhdistetty toiseen putki-istukkaan, jolloin palkeen iskunpituus on molemmissa suunnissa rajoitettu vasteilla.

Tällainen aksiaalinen tasain on tunnettu DE-hakemus julkaisusta 26 20 334. Tasaimen aksiaalinen pituuden 15 säätö käyttöedellytyksistä riippuvaan asennusmittaan tapahtuu useilla aksiaalisilla säätöruuveilla, jotka ovat yhteydessä toisaalta ohjausputken, toisaalta putki-istukan kanssa. Siten voidaan tasain säätää haluttuun pituuteen ja siten myös halutulle esijännitykselle. Niin pian 20 kuin putkijohtoa tasaimen asentamisen jälkeen syötetään korkeammilla lämpötiloilla, lyhenee tasain, jolloin säätö-ruuvin ruuvinkannat katkeavat. Tasain voi liikkua sitten aksiaalisesti vapaasti vasteiden määräämien iskunrajoitus-kohtien sisäpuolella.

25 Lukuisissa tapauksissa on määrätty, että putki- johto on asennetun tasaimen kera alistettava painekokeen alaiseksi, ennenkuin putket kiinnitetään kiinnipito- tai liitoskohtiinsa. Tämä painekoe tapahtuu Huomattavan sisäpuolisen paineensyötön alaisena ja johtaa siihen, että 30 palje venyy suurimpaan pituuteensa. Painekokeen jälkeen palje ei useimmiten enää kykene vetämään jälleen takaisin siihen liitettyjä putkijohtoja, vaan jää pisimpään venyneeseen asentoonsa tai ainakin lähelle tätä asentoa. Tämä merkitsee, että palkeella ei ole enää lainkaan tai on 2 74789 ainoastaan hyvin vähän venymisvaraa palkeen lisävenymistä ajatellen. Putkijohdot täytyy sen vuoksi, mikäli sellaiset venymisarvot ovat käytössä välttämättömät, vetää mekaanisesti takaisin, mikä on huomattavan hankalaa.

5 Tätä seikkaa lähtökohtana pitäen on esillä olevan kek sinnön tehtävänä parantaa alussa kuvailtua aksiaalista ta-sainta edelleen siten, että se voidaan esijännittää mielivaltaiseen asentoon työmatkallaan ja lukita painekoetta varten, niin että haluttu iskuvara voidaan säilyttää molemmis-10 sa iskusuunnissa. Lisäksi tulee tasaimen lukituksen laueta itsetoimivasti putkijohdon kuumakäytön yhteydessä.

Tehtävä ratkaistaan keksinnön mukaisesti siten, että toisen putki-istukan ja ohjausputken vastaavan siirtyvän pään väliin on sovitettu säteittäisesti joustava jousi-15 rengas, joka yhdessä säteittäisessä asennossaan lepää istukan ja ohjausputken tai kulloinkin niihin yhdistettyjen osien vastepinnoilla ja lukitsee niiden aksiaalisen siirtymisen palkeen pitenemissuunnassa ja joka toisessa säteittäisessä asennossaan vapauttaa näiden vastepintojen välisen 20 aksiaalisen siirtymisen ja että tämä jousirengas siirtyy itsetoimivasti lukitusasennosta toiseen säteittäiseen asentoon vastepintojen siirtyessä aksiaalisesti palkeen lyhene-missuuntaan.

Keksinnön mukaisella muotoilulla on se etu, että pai-25 nekoetta varten tarkoitettu lukitus tapahtuu tarkalleen oikeaa esijännitystä vastaavassa kohdassa ja että se laukeaa itsetoimivasti putkijohdon ensimmäisen kuumakäytön yhteydessä. Keksinnön mukainen lukitus mahdollistaa siis isku-varoista huolehtimisen, joita ei käytetä painekokeen yhtey-30 dessä ja se tekee tarpeettomaksi lukituksen jälkeenpäin käsin suoritettavan laukaisemisen.

Keksinnön ajatuksen ensimmäisen lisäsuoritusmuodon mukaan jousirengas asettuu lukitusasentoonsa jännitetyssä tilassa, jolloin siihen nähden aksiaalisesti siirtyvä vas-35 tepinta estää jousirenkaan säteittäisen jännityksen laukeamisen ja tämä vastepinta vapauttaa jousirenkaan tasaimen

II

3 74789 mennessä kokoon, niin että se hyppää lukitusasennostaan.

Jottei jousirengas lukitusasennostaan hypähtäessään jää tasaimeen määrittelemättömästi ja mahdollisesti estä sen liikkeitä, on suositeltavaa, että jousirengas napsahtaa 5 tasaimen kokoonpuristuessa jousirenkaan vastaanottavaan tar-tuntakammioon. Tämä tartuntakammio on sovitettu jousirenkaan säteittäisen jännityksen laukeamisen estävän vastepin-nan läheisyyteen ja se pitää jousirenkaan uloshyppäämisen jälkeen kiinni varmalla tavalla.

10 Kahdessa säteittäisessä asennossa toimivan jousiren kaan keksinnön mukaisen periaatteen kannalta on merkityksetöntä, mihin toistensa suhteen siirtyvistä rakenneosista se on laakeroitu, kulkeeko se siis lukitusasennon jättäessään säteittäisesti ulospäin tai säteittäisesti sisäänpäin. Jot-15 ta jousirenkaalla on lukitusasennossa ainoastaan mahdollisimman pieni välys, suositellaan ensimmäistä vaihtoehtoa. Tätä tarkoitusta varten laakeroidaan jousirengas jännitetyssä tilassa putki-istukan tai siihen yhdistettyjen osien kehänsuunnassa suuntautuvaan uraan ja se napsahtaa jänni-20 tyksen lauetessa ulospäin ohjausputkelle sovitettuun liuku-renkaaseen.

Aksiaalisesti siirtyvän vastepinnan muodostamiseksi, joka pitää jousirenkaan lukitusasennossa ja vapauttaa sen vasta palkeen lyhenemisen yhteydessä, on olemassa erilaisia 25 toteutusmahdollisuuksia. Erityisesti soveltuvat tähän tarkoitukseen kehänsuunnassa kulkevat rengasapinnat, jotka siirtyvät jousirenkaaseen nähden palkeen lyhetessä. Mutta näiden asemesta voi aksiaalisesti siirtyvä vastepinta olla muodostettu useiden jousirenkaan kehällä sitä säteittäises-30 ti lukitusasennossa tukevien pidikkeiden avulla, jolloin nämä pidikkeet tukevat jousirengasta joko ulkoa tai sisältä aina sen mukaan, missä suunnassa sen tulee hypähtää ulos lukitusasennosta. Nämä pidikkeet lepäävät tarkoituksenmukaisesti kulmaan taitetulla liitossangallaan irrallisina 35 ohjausputkelle kiinnitetyn liukurenkaan ulkosivulla. Täten on varmistettu, että ne vetäytyvät pois jousirenkaalta pal- 4 74789 keen ensimmäisen lyhenemisen ytheydessä, ilman että ne mahdollisesti seuraavan palkeen pitenemisen yhteydessä työntyvät jälleen takaisin ja törmäävät tällöin jousirenkaaseen.

Keksinnön ajatuksen erään toisen muunnelman mukaises-5 ti ei jousirenkaan siirtämiseksi lukitusasennosta toiseen säteittäiseen asentoon käytetä jousen omaa jännitystä, vaan muotoon perustuvaa pakko-ohjausta. Tämä muodostuu tarkoituksenmukaisesti aksiaalisessa suunnassa kallistetuista viistepinnoista, jotka palkeen lyhetessä joutuvat jousi-10 rengasta vasten ja nostavat sen sitä aksiaalisesti pitävältä kannatinosalta, kunnes se lukittuu viistepintoihin.

Jousirengas voi yksinkertaisella tavalla olla ohjattu kiskojen poikittaisurissa ja jousirenkaan muotoon perustuva pakko-ohjaus voi tapahtua viistepintojen avulla, jotka on 15 kiinnitetty liukurenkaalle ja jotka menevät jousirenkaan alle.

Jousirenkaan rakennetta varten on olemassa erilaisia mahdollisuuksia. Tarkoituksenmukaisesti käytetään likimain ympyränmuotoista poikkileikkausta. Siten saadaan aikaan 20 edullinen mahdollisuus tehdä tasaimen pitenemisen ja jousirenkaan jännityksen laukeamisen estävä vastepinta yhden ainoan kaltevan rengaspinnan muotoon, jonka kaltevuus on noin 45°. Kuitenkin on tämän asemesta myös mahdollista käyttää suorastaan suorakulmaisen poikkileikkauksen omaavaa 25 jousirengasta, joka on yhteistoiminnassa säteittäisten ja aksiaalisten vastepintojen kanssa.

Keksinnön muut yksityiskohdat ja tunnusmerkit käyvät ilmi suoritusesimerkkien seuraavasta selityksestä piirustuksen yhteydessä. Tällöin esittää 30 kuvio 1 tasaimen aksiaalista leikkausta, kuvio 2 lukituslaitteen suurennettua esitystä, kuvio 3 poikkileikkausta kuvion 1 viivaa III-III pitkin, kuvio 4 lukituslaitetta pidikkeineen, 35 kuvio 5 kuvion 4 mukaisen lukituslaitteen aksiaalista kuvantoa ja li 5 74789 kuvio 6 pakko-ohjauksella varustettua lukituslaitetta.

Kuten kuviosta 1 on havaittavissa, on aksiaalisessa putkentasaimessa piirustuksessa lyhennettynä esitetty palje 1, jonka päät on hitsattu kiinni lieriömäisiin putki-istu-5 koihin 2 ja 3. Palkeen 1 sisällä sijaitsee ohut suojaputki 4, jonka toinen pää on kiinnitetty istukalle ja jonka toinen pää menee pienellä välyksellä jonkin matkaa sisään istukkaan 2.

Ulkosivulta on palje 1 ohjausputken 5 ympäröimä. Tämä 10 ohjausputki on kiinnitetty toisesta päästään samoin istukalle 3, kun taas sen vastakkainen pää on viety siirtyvästi istukalle 2 ja on kiinnitettävissä sinne. Tätä tarkoitusta varten on ohjausputken 5 vapaassa päässä liukurengas 6, joka kulkee vähäisellä välyksellä useiden, putki-istukan 2 15 kehälle jaettujen, aksiaalisesti sovitettujen kiskojen 7 päällä.

Palkeen 1 iskunpituutta rajoittavat vasteet 8 ja 9 molemmissa iskusuunnissa. Nämä vasteet voivat olla tehdyt kiinnihitsatuiksi renkaiksi, puskureiksi tai sentapaisiksi 20 tai säteittäisesti sisäänpistettäviksi kiristysnastoiksi.

Tasaimen lukitsemista haluttua esijännitystä vastaavaan kohtaan ja samalla myös paineen koestamiseksi selitetään seuraavassa lähemmin kuvion 2 yhteydessä.

Kuviosta 2 havaitaan ensiksi varopuikko 10, joka 25 on pistettävissä sisään liukurenkaan 6 säteittäisporaukseen ja sitä varten sopivasti sovitettuun, kiskossa 7 olevaan poraukseen. Liukurenkaan 6 ja kiskon 7 välisessä raossa on varopuikossa 10 heikennyskohta. Sen poikkileikkaus on mitoitettu käytettyjen varopuikkojen kokonaislukumäärän huo-30 mioon ottaen siten, että varopuikko tai varopuikot katkeavat tasaimen kuumentuessa ensimmäistä kertaa, niin että palje voi työskennellä vapaasti iskua rajoittavien vasteiden 8 ja 9 sisäpuolella.

Koska varopuikkojen 10 avulla aikaansaatu palkeen lu-35 kitus ei olisi kasvanut painekokeen yhteydessä esiintyvien kuormitusten mukaisesti ja palje vetäytyisi varopuikkojen 6 74789 10 katketessa suurimmilleen venytettyyn asentoonsa, millä on alussa kuvaillut epäkohdat, suoritetaan keksinnön mukaisesti lisäkiinnitys säteittäisesti joustavan jousirenkaan 11 avulla. Jousirengas 11 sijaitsee säteittäisesti kokoon-5 puristetussa tilassa siten, että sen sisäkehäalue on aina kehälle jaettujen kiskojen 7 poikittaisurassa 12. Poikit-taisura 12 on tehty siten, että se tarjoaa ainakin sisäsivulla ja jousirenkaan palkeeseen päin olevalla sivulla aksiaaliset tai vast, viistot säteittäiset vastepinnat 12a 10 ja vast. 12b. Vasemmalla ulkokehäalueellaan jousirengas 11 nojaa urarenkaan 6 vastaavasti kallistettuun viistoon pintaan 6a.

Vastepinnat 6a, 12a ja 12b varmistavat, että tasaimen ja siihen liitetyn putkijohdon painekokeen yhteydessä esiin-15 tyvät aksiaaliset vetovoimat ottaa vastaan jousirengas 11 ja siten ne eivät voi venyttää paljetta sen suurimpaan is-kupituuteen. Varopuikon 10 tehtävänä on tällöin ainoastaan pitää mainitut viistot pinnat siinä määrin jousirengasta 11 vasten, ettei tämä voi oman jännityksensä seurauksena hy-20 pähtää säteittäisesti ulospäin.

Ensimmäisen painekokeen jälkeen keksinnön mukainen tasain on heti käyttövalmis, ilman että tarvitaan vielä lisätoimenpiteitä. Sillä tasaimen ensimmäisen kuumenemisen yhteydessä laajenevat siihen liitetyt johdot, toisin sanoen 25 tasain lyhenee ja ohjausputki 5 liukurenkaineen 6 liikkuu putki-istukkaan 2 verrattuna vasemmalle. Tällöin katkeavat varopuikot heikennyskohdastaan ja viisto pinta 6a päästää jousirenkaan 11 vapaaksi sen ulkokehäalueelta. Jousirengas voi siten oman jännityksensä vuoksi hypähtää säteittäisesti 30 ulos urasta 12 ja rengasuran 13 muotoon tehty, viistoon pintaan 6a liittyvä tartuntakammio ottaa sen vastaan. Tämän rengasuran halkaisija on mitoitettu siten, että jousirengas 11 on siinä aksiaalisesti välyksellä, säteittäisesti kuitenkin täyttävästi. Siten on varmistettu, että jousi-35 rengas ei hyppää ulos urasta 12 ainoastaan paikallisesti vaan koko kehällään. Lukitus kumoutuu siis itsetoimivasti,

II

7 74789 ilman että ylimääräiset asetusvoimat ovat tarpeen tätä varten. Tasain on tämän jälkeen vapaa molemmissa aksiaalisissa suunnissa.

Kuvio 3 havainnollistaa ohjausputken 3 sovittamista 5 liukurenkaineen 6 putki-istukan 2 kehälle jaettujen kiskojen 7 päälle. Palkeen pitämiseksi vapaana mahdollisista vääntörasituksista on mahdollista varustaa liukurengas 6 sisäänpäin työntyvillä ulokkeilla, jotka on sovitettu kiskojen 7 sivuille pienellä välyksellä. Siten on liukurengas 6 10 laakeroitu aksiaalisesti siirtyvästi, mutta kuitenkin kier-tymättömästi putki-istukalle 2.

Ala-alueella on ohjausputkessa 5 tarkoituksenmukaisesti vedenpoistoaukko 14.

Kuviossa 4 esitetty suoritusmuoto toimii oleellisesti 15 saman periaatteen mukaisesti. Toisiaan vastaavat osat on sen vuoksi varustettu samoilla viitemerkinnöillä.

Tasaimen lukitsemiseksi painekokeen aikana käytetään jälleen säteittäisesti joustavaa jousirengasta 11. Tämä sijaitsee kuitenkin vastakohtana edellä selitetylle suori-20 tusmuodolle lukitusasennossa säteittäisesssä ulkoasennos-saan ja napsahtaa tasaimen kuumentuessa ensimmäisen kerran säteittäisesti sisäänpäin.

Jousirenkaan 11 pitämiseksi säteittäisessä ulkoasen-nossaan käytetään useita kehälle jaettuja pidikkeitä 15, 25 jotka ovat pistettävissä aksiaalisesti putki-istukan 2 ulkosivulle, niin että ne tarttuvat jousirenkaaseen 11 altapäin. Tämä tila on esitetty kuvioissa 4 ja 5.

Pidikkeet muodostuvat tarkoituksenmukaisesti kulloinkin kahdesta aksiaalisesta haarasta 15a ja 15b, jotka on 30 etummaisesta, jousirenkaan 11 alle tarttuvasta päästään varustettu viistepinnoilla, kun taas niiden takapäät on yhdistetty toisiinsa kulmaan taitetulla sangalla 15c. Niiden ohjaus tapahtuu kiskojen 7 avulla, koska niiden haarat 15a ja 15b kulkevat pienellä välyksellä sivuilla kiskon 7 molem-35 millä puolilla. Kulmaan taitettu sanka 15c lepää palkeesta poispäin olevalla liukurenkaan 6 ulkosivulla olematta siihen kiinteästi yhdistetty.

8 74789

Toiminta on seuraava: Tasaimen kuumentuessa ensimmäisen kerran työntyy liukurengas 6 putki-istukkaan 2 ja siten sille kiinnitettyihin kiskoihin 7 nähden vasemmalla palkeen lyhenemistä vastaavasti. Tällöin katkeaa ensiksi varopuikko 5 10, jonka tehtävänä on ainoastaan pitää tasain toivotussa esijännityksessä. Sen jälkeen työntyy liukurengas 6 vasemmalle ottaen mukaansa sitä vasten lepäävät pidikkeet 15, niin että haarat 15a ja 15b vetäytyvät pois jousirenkaan 11 alta. Joustorengas 11 liikkuu sen jälkeen oman jousta-10 vuutensa johdosta säteittäisesti sisempään asentoonsa, niin että se ei enää kohoa liukurenkaan 6 siirtotielle. Mikäli tämän jälkeen putkijohdon jäähtymisen vuoksi tapahtuu palkeen piteneminen, niin liukurengas 6 voi esteettömästi siirtyä oikealle, jolloin pidikkeet 15 säilyttävät aikaisemmin 15 saavutetun ulkoasentonsa.

Kuviossa 6 esitetty suoritusmuoto on tunnettu siitä, että jousirenkaan 11 siritäminen sen molempien säteittäis-asentojen välillä ei enää riipu jousirenkaan omasta joustavuudesta, vaan että tämä siirtäminen tapahtuu pakko-ohjauk-20 sella. Tätä tarkoitusta varten on liukurenkaassa 6 jousirenkaan yli tarttuva jatke, joka kannattaa vastapäätä olevalla sivullaan ramppia 6b, joka tasaimen kuumentuessa ensimmäisen kerran varopuikon 10 katkeamisen jälkeen tulee jousirengasta 11 vasten ja nostaa tämän lukitusasennosta.

25 Tämän nostoliikkeen aikana lukittuu jousirengas 11 liukurenkaan 6 loveen 6c, niin että se on pidetty kiinni varmasti ja varmistettu takaisin napsahtamista vastaan.

Kuviossa 6 sijaitsee jousirengas 11 lukitusasennossa säteittäisessä sisemmässä asennossaan. Ramppi 6b on sen 30 vuoksi sovitettu siten, että se menee jousirenkaan 11 alle sen säteittäisellä sisäsivulla ja painaa sitä vähitellen ulospäin.

Luonnollisesti voi jousirengas 11 sijaita tämän asemesta lukitusasennon yhteydessä säteittäisessä uloasennos-35 saan, niin että säteittäisesti ulkoapäin tarttuvan rampin täytyy painaa se sisään liukurenkaan 6 aksiaalisen siirty-vyyden vapauttamiseski.

Il

Claims (10)

74789 9 Molemmissa tapauksissa on taattu ei lähemmin esitettyjen aksiaalisten vasteiden avulla, jotka on siirretty kehänsuunnassa ramppiin 6b nähden, että jousirengas 11 ei voi tasaimen ensimmäisen kuumenemisen yhteydessä poiketa 5 aksiaalisesti ramppiin 6b verrattuna. Sellaiset aksiaaliset vasteet voivat muodostua esim. useista, kehälle jaetuista varopuikoista, jotka on kiinnitetty istukalle 2 tai kiskoille 7 ja jotka työntyvät niin pitkälle ulospäin säteittäises-ti, että ne työntävät jousirenkaan 11 sisään loveen 6c. 10 Tätä tarkoitusta varten voi niiden ulkoalue kulkea liuku-renkaan 6 pitkittäisurissa tai sentapaisissa. Jotta ne eivät estä liukurenkaan 6 vastaliikettä silloin, kun lovessa 6c oleva jousirengas 11 sysää aksiaalisia vasteita vasten, ne on tarkoituksenmukaisesti varustettu heikennyskohdilla. 10 74789

1. Itsetoimivasti ohjattu aksiaalinen putkentasain, erityisesti kaukolämpöputkijohtoja varten, joka muodostuu 5 yksi- tai useampiseinäisestä palkeesta (1) sekä sen päihin sovitetuista putki-istukoista (2,3) ja paljetta ympäröivästä ohjausputkesta (5), jonka toinen pää on ohjattu siirty-västi putki-istukalla (2) ja joka on kiinnitettävissä sille irrotettavan pidike-elementin avulla ja jonka toinen pää on 10 yhdistetty toiseen putki-istukkaan (3), jolloin palkkeen (1) iskunpituus on molemmissa suunnissa rajoitettu vasteilla (8,9), tunnettu siitä, että toisen putki-istukan (2) ja ohjausputken (5) vastaavan siirtyvän pään väliin on sovitettu säteittäisesti joustava jousirengas (11), joka yh- 15 dessä säteittäisessä asennossaan lepää istukan (2) ja ohjaus-putken (5) tai kulloinkin niihin yhdistettyjen osien (7 tai 6. vastepinnoilla (12a,12b;6a) ja lukitsee niiden aksiaalisen siirtymisen palkeen pitenemissuunnassa ja joka toisessa säteittäisessä asennossaan vapauttaa näiden vastepintojen 20 välisen aksiaalisen siirtymisen ja että tämä jousirengas (11) siirtyy itsetoimivasti lukitusasennosta toiseen säteit-täiseen asentoon vastepintojen (12a,12b;6a) siirtyessä ak-siaalisesti palkeen lyhenemissuuntaan.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen putkentasain, 25 tunnettu siitä, että jousirengas (11) asettuu luki-tusasentoonsa jännitetyssä tilassa, jolloin siihen nähden aksiaalisesti siirtyvä vastepinta (6a) estää jousirenkaan säteittäisen jännityksen laukeamisen ja tämä vastepinta (6a) vapauttaa jousirenkaan (11) tasaimen mennessä kokoon, niin 30 että se hyppää ulos lukitusasennostaan.

3. Patenttivaatimuksen 2 mukainen putkentasain, tunnettu siitä, että jousirengas (11) napsahtaa tasaimen kokoonpuristuessa jousirenkaan vastaanottavaan tar-tuntakammioon (13).

4. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen put kentasain, tunnettu siitä, että palkeen pitenemisen II u 74789 estämiseksi ja jousirenkaan (11) lukitsemiseksi on sovitettu yhteinen vastepinta, jolla on viiston rengaspinnan (6a) muoto ja jonka kaltevuus on noin 45°.

5. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen putkentasain, tunnettu siitä, että jousirengas (11) 5 lepää jännitetyssä tilassa kehänsuunnassa suuntautuvassa, toisen putki-istukan (2) tai siihen yhdistettyjen osien (7) urassa (12) ja jännityksen lauetessa se hypähtää ulospäin ohjausputkelle (5) sovitettuun liukurenkaaseen (6).

6. Patenttivaatimuksen 2 mukainen putkentasain, 10 tunnettu siitä, että aksiaalisesti siirtyvä vaste-pinta on muodostettu useiden, jousirenkaan (11) kehällä sitä säteittäisesti tukevien pidäkkeiden (15) avulla.

7. Patenttivaatimuksen 6 mukainen putkentasain, tunnettu siitä, että pidäkkeet (15) lepäävät kul- 15 maan taitetulla liitossangallaan (15c) irrallisina ohjaus-putkelle (5) kiinnitetyn liukurenkaan (6) ulkosivulla.

8. Patenttivaatimuksen 1 mukainen putkentasain, tunnettu siitä, että jousirenkaan (11) siirtäminen lukitusasennosta toiseen säteittäiseen asentoon tapahtuu 20 muotoon perustuvalla pakko-ohjauksella, joka muodostuu aksiaalisessa suunnassa kallistetuista viistepinnoista (6b), jotka palkeen lyhetessä joutuvat jousirengasta (11) vasten ja nostavat sen sitä aksiaalisesti kiinnipitävältä kanna-tinosalta (7), kunnes se lukittuu viistepintoihin.

9. Patenttivaatimusten 8 mukainen putkentasain, tunnettu siitä, että jousirengas (11) on ohjattu kiskojen (7) poikittaisurissa (12) ja että viistepinnat (6b) on kiinnitetty liukurenkaalle (6) ja ne menevät jousirenkaan (11) alle.

10. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen putkentasain, tunnettu siitä, että jousirenkaalla (11) on ympyränmuotoinen poikkileikkaus.