FI74618B

FI74618B - Anordning foer uppdelning av en ishockeyrink.

Info

Publication number: FI74618B
Application number: FI832184A
Authority: FI
Inventors: Goeran Ahlgren
Original assignee: Miljoe & Idrottsteknik
Priority date: 1981-10-21
Filing date: 1983-06-15
Publication date: 1987-11-30
Also published as: WO1983001390A1; US4497483A; FI832184A0; CA1197531A; EP0091467A1; FI832184L; FI74618C

Description

1 74618

LAITE JÄÄKIEKKOKENTTIEN JAKAMISEKSI - ANORDNING FÖR UPPDELNING AV EN ISHOCKEYRINK

Esillä oleva keksintö koskee laitetta jääkiek-5 kokentän jakamiseksi ainakin kahdeksi pienemmäksi kent-täosaksi.

Vaikean ongelman lasten ja nuorten jääkiekko-harjoittelussa muodostaa se, että sääntöjen mukainen jääkiekkokenttä on liian suuri niin, että lapset/nuoret 10 eivät jaksa käyttää koko kenttää. Toisen ja samasta syystä johtuvan ongelman muodostaa se, että suhteellisen harvoilla 1apsi11a/nuori11 a on mahdollisuus olla suurella kentällä samanaikaisesti. Kenttää käytetään siten hyväksi huonosti, mikä aiheuttaa sen, että nuorisotyö 15 kärsii. Kentän tehokas hyväksikäyttö on toivottavaa eikä lähinnä useimmiten korekeiden kenttävuokrien vuoksi .

Keksinnön tarkoituksena on mm. ratkaista nämä • ja näistä johtuvat ongelmat, ja tätä tarkoitusta varten 20 ehdotetaan keksinnön mukaan laitetta sääntöjen mukaisen ' jääkiekkokentän jakamiseksi tai erottamiseksi pienemmik si, rajoitetuiksi yksiköiksi, jolla laitteella on oheisissa patenttivaatimuksissa annetut ja alla lähemmin kuvatut tunnusmerkit.

: · 25 Keksintöä selostetaan seuraavassa lähemmin viitaten oheisiin piirustuksiin, joissa kuva 1 esittää kaaviomaisesti ylhäältä katsottuna tavanomaista jääkiekkokentää, joka on jaettu kolmeen eri harjoitussektoriin kahden lisäreunan avulla keksin-30 nön mukaisesti, kuva 2 esittää yksityiskohtaisemmin ylhäältä katsottuna keksinnön mukaisen, asennetun lisäreunan erästä ensisijaista sovel1utusmuotoa, -f- kuva 3 esittää kuvaa 2 vastaten keksinnön mukaisen, 35 asennetun lisäreunan erästä vaihtoehtoista sovellutusta, kuvat 4a ja 4b esittävät kaaviomaisesti sivulta ja vast, päästä katsottuna keksinnön mukaisen suoran reuna— 2 74618 elementin erästä ensisijaista sovellutusta, kuvat 5a ja 5b esittävät pitkittäis- ja vast, poikittais-leikkausta keksinnön mukaisen suoran reunael ementin eräästä vaihtoehtoisesta sovellutuksesta, 5 kuva 6 esittää kaaviomaisesti ja ylhäältä katsottuna keksinnön mukaisen kaarevan reunaelementin erästä sovel-1utusmuotoa, kuva 7 esittää kaaviomaisesti yksityiskohtaa ohjain-elimien eräästä sovel 1 utusmuodosta kahden vierekkäiseen 10 reunaelementin liittämiseksi yhteen, ja kuva 8 esittää kaaviomaisesti ja suurennetussa mittakaavassa erään sovel1utusmuodon erästä yksityiskohtaa.

Kuvassa 1 on esitetty kaaviomaisesti tavanomainen jääkiekkokenttä siihen kuuluvine reunoineen 15 1, keskusympyröineen 2, sinisine viivoineen 3, maali - alueineen 4, jne. Keksinnön mukaisesti tämä täysikokoinen kenttä on jaettu kolmeen poikittaiseen pienempään kenttää tai osaan 5, 6 ja 7 kahden asennettavan lisä-reunen 8 ja 9 avulla. Jokainen tällainen lisäreuna 20 muodostuu joukosta yhteenliitettyjä suoria ja käyriä reunaelementtejä. Suorat reunaelementit kulkevat sopivalla etäisyydellä kenttään kuuluvan reunan 1 lyhyestä sivusta, esim. olennaisesti sinisen viivan 3 vieressä, kun taas kaarevat reunaelementit liittävät suorien 25 reunaelementtien äärimmäiset päät kentän reunaan 1. Yh-teenliitettyjen kaarevien reunaelementtien kaarevuus vastaa kentän reunan 1 kulmien kaarevuutta. Kuvassa 1 esitetyssä tapauksessa muodostuu siten kaksi kokonaan reunuksien sulkemaa mini ki ekkokent. tää 5 ja 7, jotka 30 olennaisesti vastaavat kenttää 1, mutta pienemmässä koossa, ja näiden väliin myös osa 6, joka on myös reunojen 8, 9 rajoittama.

Tämän jaon ansiosta voidaan jääkiekkokenttää 1 käyttää hyväksi optimaalisesti, esim. kuten on kuvattu 35 pi irustuks i ssa k uvassa 1. Tässä t apau ksess a käy t e t ä än minikiekkoratoja 5 ja 7 peliharjoitteluun kaksine maa-leineen, kun taas keskiosaa 6 käytetään tekni i kkaharjoit- 3 7461 8 teluun, mutta luonnollisesti tätä osaa voidaan käyttää myös muuhun luistelukäyttöön. Keksinnön puitteissa on luonnollisesti mahdollista käyttää myös vain toista lisäreunaa B tai 9.

5 Kuvassa 2 näkyy yksityskohtaisesti lisäreunan rakenne, joka muodostuu yksittäisistä suorista reuna-elementeistä 8a ja kaarevista reunaelementeistä 8b. Ensisijaisen sovel lutusmuodon mukaan norinaal i kenttään käytetään kuutta suoraa reunaelementtiä 8a ja kolmea 10 kaarevaa reunaelementtiä 8b molemmissa päissä. Jokainen reunaelementti muodostuu olennaisesti osin pystyssä seisovasta varsinaisesta reunaosasta 8c, jossa on sileä sisäpuoli, ja osin ulkopuolelle järjestetyistä tuki laitteista 8d, jotka edesauttavat täydennysreunart pitämisek-15 si paikallaan rasituksissa, joille se joutuu alttiiksi pelin ja harjoittelun aikana (taklaukset., jne.). Tuki-laitteet 8d voidaan muotoilla eri tavoin eri reuna-elementtejä varten, esim. erilaisine muotoineen suoria ja kaarevia reunaelementtejä varten. Tuki 1 aitteiden 20 ensisijaisia sovel lutusmuotoj a kuvataan alla.

Kuvan 3 mukaisessa sovel1utusmuodossa muodostuvat suorat reuael ementi t. 8a kahdesta varsinaisesta : reunaosasta 8c, joiden välissä on sopiva välitila niiden V ollessa kiinnitettyinä (esim. noin 25 cm) sopivien 25 poikittaistukien T avulla (vrt. kuvat 5a ja 5b). Tämän rakenteen ansiosta reunaelementit ovat olennaisesti "itsekantavia", ja voidaan välttää erillisiä tukielement-tejä (vastaten yksityiskohtia 8d kuvan 2 mukaisessa sovellutuksessa). Tällä sovel1utusmuodol1 a voidaan 30 sijoittaa kaksi mini kenttää 5a, 6a toistensa viereen.

Kuvat 4a ja 4b esittävät ensisijaista sovellutusta suorista reunaelementeistä kuvan 2 mukaisessa sovel 1 utusmuodossa. Jokaisen suoran reunajakson varsi-naiset reunaosat muodostuvat tässä yhdestä (mahdol 1 i ses-35 ti useammasta) sileästä reunalevystä 8c, jotka on valmistettu sopivasta materiaalista, esim. kovamucwilevyistä, joiden päälle on kiinnitetty joukko tuki listoja 4 7461 8 ΙΟ, edullisesti ai umi i ni prof i i 1 ej a, Esitetyssä ensisijaisessa sovellutuksessa näihin pro-f i i .1 ei h i n kuuluu reuna-profiileja 10a, vaakasuoria väliprofiileja 10b ja pystyjä väliprofiileja 10c. Yllämainitut tuki 1 aitteet 8d 5 muodostuvat tässä sovellutusmuodossa kehyksestä 11, joka on nivelletty kääntyvästä alas varsinaiseen reunaosaan 8c, esim. saranan 12! avulla niin, että kehys voidaan kääntää ylös kuvassa 4b esitetystä vaakasuorasta työasennosta kuljetusasentoon levyä 8c vasten. Edelleen 10 laitteeseen kuuluu yksi (tai usemapia) lukitusvarsi 13, jonka edellinen pää on laakeroitu kääntyvästi kehykseen 11 nivelen 14 avulla, ja toinen pää on kiristettävissä irroitettavasti (kohdassa 15) reunaosaan 8c jonkin verran tämän yläpuolelle niin, että reunaosa 15 8c pysyy lujasti pystysuorassa tukikehystä 11 (ja sen mukaan jäätä) vasten.

Suorissa reunasiementeissä tai -jaksoissa 8a on vastaavilla kehyksillä 11 edullisesti sama pituus kuin reunasiementi1lä, kuten on esitetty kuvassa 2. Kaa-20 revat reunaelement.it 8b on rakennettu analogisesti juuri kuvattujen suorien reunaelementtien 8a kanssa, mutta kuten ilmenee kuvasta 6 (kts. myös kuvaa 2), tukikehys 11 työntyy (yksinkertaisuuden vuoksi) vain osin yli kaarevan reunael emeriti n pituuden, edullisesti 25 tämän lyhyestä päästä niin, että kehys 11 voidaan kiristää lähellä olevaa reunaelementtiä vasten, kuten selostetaan kuvan 8 yhteydessä. Kuvan 6 mukaista kaarevaa reunaelementtiä voidaan käyttää yhdessä molempien esitettyjen tyyppisten suorien reunaelementtien kanssa, 30 so. kuten on esitetty kuvissa 2 ja vast. 3.

Kuva 7 esittää sopivia laitteita vierekkäisten reunaelementtien ohjaamiseksi oikeaan keskinäiseen asentoon. Tässä ensisijaisessa sovel1utusmuodossa on reunaelementit 8a, 8b lyhyiden päiden ylä- ja alaosassa 35 varustettu ulostyöntyvällä tappi elimel1ä, esim. viistetyllä terässokalla tai halkaistulla nelikulmaputkel1 a 16, joka sopii vastaavaan reikäelimeen mainitun lyhyen s 74618 pään viereisessä reunaelementissä - ja päinvastoin toisessa lyhyessä päässä. Tappi- ja reikäelimet sijoita.....

taan edullisesti reunaelementin ylempään ja alempaan kevytmetal1iprofii1iin 10a (esim. alumiinista nelikulma-5 profii1iputkea, 30x30x2 mm), jolloin reikäelin vo:i muodostua profii1iputken 10a ontelotilasta.

Kuvassa 8 näkyy yksityiskohtaisemmin kuvan 4 mukaisen reunaelementin eräs ensisijainen sovellutus, jossa tukikehyksen 11 ja 1ukitusvarren 13 tietyt osat, 10 kuten esitetty pysty reunaprof i i 1 :i 10a, on sijoitettu ulkopuolelle ti 1ankäyttösyiden vuoksi (reunaprofii1i 10a on myös siirtynut yhdensuuntaisesti).

Kuvasta 8 ilmenee selvästi, miten tukikehys 11 on kiinnitetty yhteen vaakasuorista profiileista 15 10a (joka kannattelee reunalevyä 8c) saranan 12 avul la. Reunalevy 8c voi olla esim. ώ ~ 8 mm paksu Worblex PE 5258. Rakenne on edullisesti sellainen, että kehystä 11 voidaan kiertää olennaisesti yksinomaan ylöspäin saranaosassa esitetystä asemasta, esim. kehys 11 vasten 20 profiilia 10a. Kehyksen ulompi pää on sopivasti varus-"·' tettu puulistalla 11a jäätä vasten. Haluttaessa tämä voidaan varustaa kitkaa lisäävällä päällysteellä, ulos-: työntyvillä piikeillä 11b tai sen tapaisilla paremman tartunnan saamaiseksi jäähän. Lukitus- tai jännitysvar-: - 25 ren 13 uloin pää on kääntyvä tukikehykseen 11 nähden akseli tapin 14 ja sangan 17 välityksellä. Varren 13 vastakkainen pää on varustettu ns. epäkeskolukol1 a 18, joka on yhteistoiminnassa 1ukitussangan 19 kanssa profiilissa 10a. Kuten tunnettua, tällaiset voivat 30 .lukita lukituskorvan 18a, joka pannaan yli .lukkosangan 19, jonka jälkeen kiristys kiinni tapahtuu jännitysvar-ren 18b avulla, joka tällöin puristetaan tukivartta 13 vasten. Jälkimmäisen pää on sopivasti, kuten näkyy, kalteva kulman vastatessa itse reunan pystysuoraa asen- 35 taa.

Yllä kuvattu lisäreuna voidaan asentaa nopeasti ja y k sin kert a i sesti sää n n ö11i sen j ä ä kiekk o kauka1 on ώ 74618 päälle. Jokainen ylläkuvatun mukainen reunaelementti <n. 3 m pitkä ja muodostuen annetuista materiaaleista) ei paina enempää niin, että yksi mies voi kantaa ja asentaa sen. Sen ansiosta, että tukikehys 11 voidaan 5 taittaa ylös itse reunusta vasten, jakso ottaa vähän tilaa kuljetuksesa ja säilytyksessä. Kun kehys 11 käännetään kuvan 8 mukaiseen asentoon ja epäkeskolukko 18 lukitaan, jokainen elementti seisoo itsestään jäällä. Seuraava elementti asennetaan siten, että ohjain-10 ja lukituseliminä toimivat tappi- ja reikäelimet johdetaan kosketuksiin. Elementit lukitaan lujasti toisiinsa osin jonkin sopivan 1ukituslaitteen avulla, joka vaikuttaa päätyreunaprofii1ien välillä seisovassa reunaosassa, ja osin sopivan 1ukituslaitteen avulla, joka vaikuttaa 15 vaakasuorien tukikehyksien 11 välillä itse reunaelemen-tissä. Ensinmainittua 1ukituslaitetta on merkitty kaavi omaisesti viitenumerolla 20 kuvassa 4a ja jälkimmäistä viitenumerol1 a 21 kuvassa 2. Molemmat 1ukituslaitteet ovat edullisesti kiristyslaitteita, erityisesti epäkes-20 koi ukko vastaten lukkoa 13 tukivartaa 13 varten. Täten konstruoitu lisäreuna on osoittautunut erityisen tarkoituksenmukaiseksi ja tukevaksi.

Keksintö ei luonnollisesti rajoitu yllä erityisesti kuvattuihin ja piirustuksissa esitettyihin sovel-25 lutusmuotoihin, vaan monet muuntelut ja variaatiot ovat mahdollisia oheisten patenttivaatimuksien ja niitä vastaavien sovellutusten puitteissa.

30 35

Claims

7 74618

1. Laite jääkiekkokentän jakamiseksi ainakin kahdeksi pienemmäksi kenttäosaksi, tunnettu siitä, että siihen kuuluu joukko suoria reunaelementtejä 5 <8a) ja joukko kaarevia reunaelementtejä (8b), ja että reunaelementit <8a, 8b) on varustettu elimillä (16, 20, 21) niiden liittämiseksi yhteen muodostamaan lisäreu-nan (8, 9), joka sijoitettuna poikittain yli jääkiekkokentän muodostaa yhdessä kiinteän reunan (1) kanssa 10 pienemmän kentän (5, 7) symmetrisesti kaarevine nurkki neen, ja että reunaelementeissä (8a, 8b) on ainakin yksi olennaisesti sileä pinta ainakin yhden pienemmän kenttäosan puolella.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen laite, 15 tunnettu siitä, että jokaiseen reunaelementtiin (8a, 8b) kuuluu pysty varsinainen reunaosa (8c) ja tuki osa (8d, 11), jota pysty osa kannattelee niveltyväs- ti sen alapäässä, joka tukiosa on kääntyvä kuljetusasen-non ja käyttöasennon välillä, joissa se on käännetty 20 varsinaista reunaosaa kohden ja vast, olennaisesti vaakasuorassa ja kohtisuorassa varsinaista reunaosaa (8c) vasten, ja että laitteeseen kuuluu kiinnityselimiä (13, 18, 19) tukiosan kiinnittämiseksi irroitettavasti - : käyttöasentoon.

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen laite, t u n n e t t u siitä, että 1iitäntäelimi in kuuluu ohjainelimiä (16, 10a), erityisesti tappi/reikä -tyyppi siä, sen varmistamiseksi, että varsinaiset reunaosat (8c), jotka ovat muodostetun kentän puolella, ovat . 30 samassa tasossa yhteenliitettyinä.

4. Patenttivaatimuksen 3 mukainen laite, tunnettu siitä, että ohj ai neli met on järjestetty : varsinaisen reunaosan (8c) ylä- ja alaosaan.

5. Jonkin patenttivaatimuksista 2, 3 tai 4 T 35 mukainen laite, t. u n n e t t u siitä, että reunaele- mentteihin kuuluu ensimmäisiä lukituselimiä (20) viereisten reunaelementtien (8a, 8b) varsinaisten reunaosien θ 74618 <8c) lukitsemiseksi toisiinsa ja toisia 1 uki t.usel i mi ä (21) viereisten reunasiementtien tukiasi en <8, .11) lukitsemiseksi toisiinsa tukiosien ollessa käyttöasen-nossa.

6. Patenttivaatimuksen 5 mukainen laite, t. u n n e t t u siitä, että ensimmäiset ja toiset luki tusel imet <20 vast. 21) muodostuvat epäkeskolukko--tyyppisistä kiristyslait.teista. 10 15 20 25 30 35 9 74618