FI74208B - Ishockeyklubba. - Google Patents

Description

1 74208 Jääkiekkoina i la

Esillä oleva keksintö koskee jääkiekkomailaa, jossa lapa edullisesti on taivutettu sen pituussuunnassa.

Keksinnön mukainen maila on parannettu verrattuna tunnettuihin mailoihin siten, että se antaa mahdollisuuden laukaista suorempia ja kovempia kämmenlaukaisuja ja helpommin laukaista korkeita, suoria ja kovia rystylaukaisuja. Lavan muotoilun avulla saavutetaan mm. että kiekon pyrkimystä pyöriä ilmassa laukaisun jälkeen vastustetaan.

Keksintö koskee siten jääkiekkomailaa, jossa on edullisesti sen pituussuunnassa jonkin verran taivutettu lapa, jossa lavan sanotulla taivutuksella muodostettu kovera puoli muodostaa kämmenpuolen.

Jääkiekkomailalle on erikoisesti tunnusomaista, että lavan alapuoli on viistetty tai vastaavasti muotoiltu pitkin olennaista osaa lavan pituudesta ja on pääasiassa viettävä kämmenpuolelta lavan rystypuolelle, niin että lapa on matalampi, lyhyempi kämmenpuolella kuin rystypuolella.

Alempana keksintöä kuvataan lähemmin kahden suoritusesimerkin ja oheen liitettyjen piirustusten yhteydessä, joissa kuvio la-c esittää kaavamaisesti lavan poikkileikkausta kolmessa tunnetussa mailatyypissä, kuvio 2 esittää keksinnön mukaisen mailan ensimmäistä suoritusmuotoa, jossa esitetään lavan eräs poikkileikkaus, kuvio 3 esittää kaavamaisesti kuvion 2 mukaisen mailan lavan poikkileikkausta kosketuksessa kiekon kanssa, jolloin kuviossa esitetään kaksi erilaista asentoa kämmenvetolaukaisun aikana, kuvio 4 esittää lähinnä keksinnön mukaisen mailan kahden suoritusmuodon lapaa nähtynä sen kämmenpuolelta, vastaten suuntaa 2 74208 vasemmalta kuvioissa 2 ja 3, sekä kallistuneena jäätä vasten, kuten esitetään yhtenäisellä viivalla kuviossa 3, kuvio 5 esittää kuvion 4 mukaista mailaa nähtynä ylhäältä kuviossa 4, kuvio 6 esittää kuvion 4 mukaista mailaa nähtynä oikealta kuviossa 4, kuvio 7 esittää kuvioiden 4-6 mukaista mailaa sen kämmenpuolelta sekä asetettuna olennaisen pystysuoraan, vastaten katkoviivalla piirrettyä asentoa kuviossa 3, kuvio 8 esittää kuvion 7 mukaista mailaa nähtynä alhaaltapäin kuviossa 7, kuvio 9 esittää kaavamaisesti poikkileikkausta eräästä keksinnön mukaisesta mailanlavasta kosketuksessa kiekon kanssa, jolloin esitetään kaksi erilaista asentoa rystyvetolaukaisun aikana, kuvio 10 esittää kuvion 9 mukaisen laukaisun loppuosaa, kuvio 11 esittää kämmenvetolaukaisua loppuun saatettuna, kuvio 12 esittää kaavamaisesti lavan rystypuolen alemman, rys-typuolen reunaan päättyvän osan kolme suoritusmuotoa käsittävää muotoilua, kuvio 13 esittää kaavamaisesti lavan rystypuolen sanotun osan muita suoritusmuotoja, kuvio 14 esittää lavan rystypuolen sanotun osan erästä edullista suoritusmuotoa.

Kuvioissa la-c esitetyissä tunnetuissa mailanlavan muodoissa on lapa 1 pyöristetty liitoskohdassaan sen alapuoleen 2, heikosti viistetty kahdelta suunnalta tai olennaisen suorakulmainen, vastaavasti, sekä olennaisen symmetrinen kämmenpuolen 3 ja rystypuolen 4 suhteen.

Keksinnön mukaisessa mailassa, joka päämuodoltaan on tunnettu ja edullisesti käsittää pituussuunnassaan jonkin verran taivutetun lavan, jossa sanotulla taivutuksella muodostettu kovera puoli muodostaa kämmenpuolen 3, kuvio 8, on lavan 1 alapuoli 2 viistetty pitkin olennaista osaa lavan pituudesta ja on tällöin 3 74208 viettävä kämmenpuolelta 3 rystypuolelle 4, kuten esitetääm mm. kuvioissa 2 ja 3, niin että lapa 1 on matalampi, lyhyempi kämmenpuolella kuin rystypuolella. Edullisesti alapuoli 2 on viistetty pääasiassa pitkin lavan koko pituutta, kuten kuviossa 7. Alapuoli 2 voi olla tasomainen, kuten esitetään yhtenäisellä viivalla kuviossa 2, tai alapuolelta kovera lavan paksuussuunnassa, kuten esitetään katkoviivalla kuviossa 2.

Viistetyllä alapuolella 2 varustettu keksinnön mukainen maila esitetään kuviossa 2 muuten tavalisella lavan muodolla, jossa lapa 1 on ylöspäin kapeneva sekä ainakin tietyissä osissa lavan pituutta heikosti taivutettu kämmenpuolelle 3, niin että kämmenpuoli on hieman kovera ja rystypuoli hieman kupera.

Lavan korkeussuunnalla tarkoitetaan tässä tangenttia 5 lavan kämmenpuolella 3, lavan kämmenreunalla 6 tarkoitetaan kohtaa, jossa kämmenpuoli 3 muuttuu alapuoleksi 2 ja vastaavalla tavalla tarkoitetaan rystyreunalla 7 kohtaa, jossa rystypuoli 4 muuttuu alapaoleksi 2. Viitenumeroilla 8 ja 9 vastaavasti merkitään vastaavasti reunaan 6, 7 päättyvää, vastaavan sivun 3, 4 alaosaa. Osien 8, 9 muotoilua käsitellään myöhemmin.

Kuviossa 2 esitetty asento määrittelee sen, mikä myöhemmin ilmaistaan lavan pystyasennoksi, ts. asento, jossa lavan korkeus-suunta on pystysuora ja tällöin kohtisuorassa jäähän nähden.

On huomattava, että ilmaisu lavan pystysuora asento viittaa tiettyyn poikkileikkaukseen lavassa eikä koko lavan suuntaukseen. Tässä on tavallisesti eroa, sillä useimmat lavat ovat mm. hieman kiertyneitä pituussuunnassa.

Samoin keksinnön mukaan viistäminen on sellainen, että lavan alapuolen 2 pääulottuvuussuunta, ts. alapuolen taso, kun on kyseessä tasomainen alapuoli, ja yhdysviiva lavan kämmenreunan 6 ja lavan rystyreunan 7 välillä, kun on kyseessä kovera alapuoli, poikkileikkauksessa lavan pituussuuntaan nähden, kuten on esitetty kuviossa 2, muodostaa terävän kulman a lavan kor-keussuunnan kanssa, jolloin a on välillä noin 30-80° ja edulli- 4 74208 sesti välillä 50-60°. Ilmoitettua väliä noin 30-80° vastaa normaaleilla lavan paksuuksilla olennaisesti korkeusero kämmen-ja rystypuolten välillä noin 2-15 mm. Edullinen korkeusero on noin 5 mm. Kun lapa asetetaan pystysuoraan jäätä 10 vasten, tulee kämmenreuna 6 sijaitsemaan noin 2-15 mm, edullisesti noin 5 mm jään yläpuolella.

Keksinnön mukaisen mailan ensimmäisen suoritusmuodon mukaan, joka esitetään yhtenäisellä viivalla kuvioissa 2-7, on mainittu viistous sovitettu siten pitkin lapaa 1, että on olemassa määrätty taso, joka sisältää ainakin lavan 1 kämmenreunan 6 ja pystyreunan 7, pitkin pääasiassa lavan koko viistettyä pituutta, joka taso siten muodostaa terävän kulman lavan korkeussuunnan kanssa, jolloin tarkkaan määritelty, kuvioissa 4-6 esitetty asento on mahdollinen, jossa lavan viistetty alapuoli 2 tai ainakin reunat 6, 7 ovat vasten jäätä 10 tai vastaavaa, ja jossa lapa edeltä määrätyssä määrin on kallistuneena kämmenpuolelle päin. Tällöin tavallisilla lavan muodoilla, joissa lavan paksuus tai leveys, kuten esitetään kuviossa 8, pääasiassa jatkuvasti vähenee kärkeä kohti lavan takaosasta lavan kärkeen, korkeusero kämmenpuolen ja rystypuolen välillä on pääasiassa jatkuvasti vähenevä takaosasta kärkeen, kuten on merkitty yhtenäisellä viivalla kuviossa 7.

Keksinnön mukaisen mailan toisen suoritusmuodon mukaan korkeusero rystyreunan 7 ja kämmenreunan 6 välillä kasvaa kärkeä kohti, niin että kämmenreuna 6 tarkkaan määritellyssä asennossa, joka on kuvattu ensimmäisen suoritusmuodon yhteydessä, ei enää ole jäätä 10 vasten pääasiassa pitkin lavan koko viistettyä pituutta, vaan kämmenreunan 6 etäisyys jäähän kasvaa sen sijaan jatkuvasti kärkeä kohti lavan etuosassa, jossa lavan käyristyminen on suurin. Tämä suoritusmuoto on esitetty katkoviivalla kuvioissa 2 ja 3, joissa lapaa 1 katsotaan suunnassa kohti kärkeä, ja joissa selvyyden vuoksi ei ole piirrettynä lavan koukistumista, sekä katkoviivoilla kuvioissa 4, 6 ja 7.

5 74208

Kolmannen suoritusmuodon mukaan, joka muodostaa erikoistapauksen toisesta suoritusmuodosta, kasvaa edellä olevan mukaan kämmenreunan etäisyys jäähän pääasiassa jatkuvasti kärkeä kohden lavan takaosasta sen etuosaan, jonka mukaisesti lavan kokonaistaivutus kasvaa, seurauksena lavan taivutuksesta.

Neljännen suoritusmuodon mukaan, joka muodostaa toisen erikoistapauksen toisesta suoritusmuodosta, on mainittu korkeusero pääasiassa jatkuvasti vähenevä tai vakio lavan etuosaan saakka, sekä sen jälkeen jatkuvasti kasvava kärkeä kohti.

Mainituissa toisessa, kolmannessa ja neljännessä suoritusmuodossa on lapa siis muotoiltu siten, että mainitussa tarkkaan määritellyssä asennossa vain rystyreuna on jäätä vasten pitkin olennaista osaa lavan pituudesta, seurauksena mainitusta korkeuseron vaihtelusta, jolloin siten on olemassa rystyreunan sisältävä taso, jossa osan osuutta lavan pituudesta voidaan vaihdella .

Useita yhdistelmiä kärkeä kohti vähenevistä, vakioista tai kasvavista korkeuseroista voidaan tietysti ajatella. Edullisia yhdistelmiä ovat kuitenkin, kuten myöhemmin käy ilmi, sellaiset, joissa korkeusero kasvaa lavan etuosassa.

Kuvioissa 12-14 esitetään erilaisia suoritusmuotoja rystypuo-len alemmasta, rystyreunaan 7 päättyvästä osasta 9. Kuviossa 12 esitetään erilaisia käyriä muotoja, joista 9', yhtenäisellä viivalla, muodostaa osan ympyrästä muodostaen suhteellisen tylpän osan 9', sitten 9", pistekatkoviivalla, tylpemmän muodon ja 9''', katkoviivalla, terävämmän muodon kuin ympyrän-muoto 9'. Kuviossa 13 esitetään kovera muoto 9"", pistekatkoviivalla, suoraviivainen 9""' , katkoviivalla, ja hyvin terävä 9""", yhtenäisellä viivalla. Kuviossa 14 esitetään eräs edullinen suoritusmuoto, jossa olennaisen ympyränmuotoinen osa 11 päättyy rystyreunaan sekä muuttuu suoraviivaiseksi osaksi 12, muodostaen mainitun alemman osan 9 viisteen, joka viimemainittu 6 74208 osa 12 päättyy olennaisen ympyränmuotoisen osan 13 kautta rys-typuolen ylempään osaan, kuten käy ilmi kuviosta 14.

Keksinnön mukaisen jääkiekkomailan toiminta on seuraava.

Toiminta on olennaisessa määrin sidottu lapaa vasten olevan kiekon 15 kosketuskorkeuteen, jolla tarkoitetaan etäisyyttä jäähän 10 tai kiekon alasivuun 15' alimmasta kohdasta 16, kuvio 3, joka on kosketuksessa lapaan. Kuviossa 2 merkitään viitenumerolla 17 kosketuskorkeutta kämmenpuolella 3, lavan ollessa pystysuorassa asennossa, ja viitenumerolla 18 merkitään kosketuskorkeutta rystypuolella 4 lavan ollessa pystysuorassa asennossa.

Valmistauduttaessa kämmenvetolaukaisuun, jota myös sanotaan kämmenlaukaisulaukaisuksi, ja tällaisen laukaisun vetomomentin aikana, jota kuvataan yhtenäisellä viivalla kuviossa 2, on mailan alapuoli 2, ainakin reunat 6, 7 tai vain reuna 7, rysty-reuna, vasten jäätä 10 tarkkaan määritellyllä tavalla sen merkittävän suuruisen tukipinnan/tukireunan avulla, jonka alapuoli 2 muodostaa. Tällöin on mahdollista suorittaa veto-momentti edeltä käsin määrätyllä, yhdenmukaisella tavalla jokaisella laukaisulla, joka on hyvin olennaista ja lisää onnistuneiden laukaisujen osuutta. Laukaisun loppumomentti aloitetaan kiertämällä lapaa 1 asentoon, joka esitetään katkoviivalla kuviossa 3, jossa vallitsee maksimaalinen kosketus lavan kämmenpuolen 3 ja kiekon 15 välillä, ja lapa saa olennaisen pystysuoran asennon, vastaten asentoa kuviossa 7. Viisteestä johtuen lapa ei ole kiekkoa vasten kiekon lähinnä jäätä olevalla osalla, vaan kosketus tapahtuu kohdasta 16, joka on hieman kiekon painopisteen 19 alapuolella, jolloin, kuten on mainittu, tarkoitetaan alinta kohtaa 16, joka on kosketuksessa kiekon 15 kanssa. Painopisteen ympärille keskittyneellä kosketuksella vältetään se, että kiekko joutuu pyörivään liikkeeseen. Sen sijasta saavutetaan suora ja kova laukaisu. Se työntö, joka kiekolle annetaan lavan tarkkaan määritellyllä kiertämisellä 7 74208 aloitettaessa laukaisun loppumomenttia, myötävaikuttanee myös siihen, että kova laukaisu saavutetaan. Saatettaessa laukaisu loppuun, kuvio 11, myötävaikuttanee painopisteeseen päättyvä pistekosketus siihen, että pyörimisliike vältetään. Annettu kuvaus kämmenvetolaukaisusta kohdistuu määrättyyn asemaan pitkin lapaa 1. Erään esiintyvän laukaisutekniikan mukaan tapahtuu laukaisun myöhemmän osan aikana kiekon vieriminen lavan kärjen suuntaan. Lavan etuosassa aiheuttaa kuitenkin voimakas taipuminen, seurauksena lavan koukistumisesta sekä lavan usein esiintyvästä taaksepäin kiertymisestä sen, että kiekon pyrkimys vieriä taaksepäin, joka vieriminen olennaisesti vähentää mahdollisuutta aikaansaada suora ja kova laukaisu, on suurempi kiekon jättäessä lavan kärjen kohdalla tai lähellä sitä kuin kiekon jättäessä lavan sen taka- tai keskiosassa.

Tätä vastaan vaikuttamiseksi vaaditaan erikoisen korkea koskea tuskorkeus, joka aikaansaadaan lisäämällä korkeuseroa rysty-puolen ja kämmenpuolen välillä, kuten on kuvattu suoritusmuotojen kaksi-neljä yhteydessä edellä. Kiekon vierimiseen lapaa pitkin vaikutetaan myös lisätyllä korkeuserolla. On myös sopivaa, että lapa on kierretty eteenpäin kämmenpuolella myös lähellä kärkeä.

Kun kosketuskorkeus lavan etuosassa on korkea, on myös kulma a pieni, joka aikaansaa sen, että jos lapaa kallistetaan voimakkaasti rystypuolelle, siirtyy kosketuskorkeus, kun tietty raja-asento, joka tarkoittaa mainittua kallistusta, ohitetaan, lähemmäksi jäätä (kiekon alapuolta), jolloin kiekkoa, lavan ollessa näin kallistettuna, voidaan nostaa jyrkästi ylöspäin lavan alapuolen 2 avulla lavan etuosassa.

Kosketuskorkeus 17 kämmenpuolella riippuu siten kulmasta a, mutta siihen voidaan myös vaikuttaa muotoilemalla alempaa, kämmenreunaan 6 ja alapuoleen 2 päättyvää osaa 8 kämmenpuolella.

Kosketuskorkeuteen rystypuolella 4 vaikutetaan muotoilemalla rystypuolen alempaa osaa 9, kuten on esitetty lähinnä kuvioi den 12-14 yhteydessä. Tarkoituksena on pääasiassa kaikilla s 74208 ajateltavissa olevilla lavan kallistuksilla suhteessa kiekkoon koskettaa kiekkoon, olla kiekkoa vasten kiekossa olevan viisteen 20 yläpuolella, kuviot 3 ja kuviot 9 ja 10, mutta alemmalla kohtaa kiekkoa kuin tavanomaisella lavalla, jotta voiman suuntautuminen, jolla lapa vaikuttaa kiekkoon, huolimatta lavan voimakkaasta kallistuksesta kämmenpuolel]e, vaikuttaa painopisteen 19 kautta tai hieman sen alapuolelta eikä painopisteen yläpuolelta. Rystyvetolaukaisussa aloitetaan laukaisun loppumomentti kiertämällä lapaa ei esitetystä, kuviossa 9 oikealle kallistuneesta asennosta yhtenäisellä viivalla piirrettyyn asentoon, jolloin kiekkoa, edullisesti lavan väliasennon avulla, joka on esitetty katkoviivalla kuviossa 9, voidaan nostaa esim. kuten kuviossa 10, jolloin saadaan korkea, kova ja suora rystylaukaisu. Kuvatulla tavalla tapahtuvat laukaisut määrätyssä asemassa lavan pituudella.

Rystypuolen alaosan koukistetulla muodolla, kuvio 12, aikaansaa ympyränmuoto 9' sen, että kiekon kosketuskorkeus on vakio, kun lavan kallistusta vaihdellaan. Hieman terävämmällä, 9''*, tai vastaavasti hieman tylpemmällä muodolla, 9", vähenee tai vastaavasti kasvaa kosketuskorkeus, kun lavan kallistus kämmenpuolelle lisääntyy jatkuvasti, kunnes lavan alapuoli 2 on kiinni jäässä.

Alaosan 9 suoraviivaisella, 9'"" , tai koveralla, 9"", muodolla, kuvio 13, kasvaa kosketuskorkeus, kun kulma v alapuolen ja osan 9 (9"", 9""' ) välillä, tai osan päiden välisen yhdysviivan välillä koveralla muotoilulla, on = 90°, kun lapaa jatkuvasti, kuten edellä, kallistetaan kämmenpuolelle. Kun kulma on < 90°, kosketuskorkeus ensin kasvaa ja sitten, raja-asennon ohitettuaan, joka tarkoittaa kallistumista kämmenpuolelle, harppauksenomaisesti vähenee. Terävämmällä suoritusmuodolla, 9""", on toiminta olennaisesti sama kuin terävimmällä, 9"', kuvio 12. Kuvion 14 mukaisella suoritusmuodolla on toiminta olennaisesti sama kuin suoraviivaisella, 9""' ja koveralla, 9"", kuvio 13.

9 74208

Erään edullisen suoritusmuodon mukaan on rystypuolen alempi osa 9, nähtynä lavan pituussuunnassa, muotoiltu siten, että kosketuskorkeus rystypuolella, lavan ollessa pystyasennossa, on pääasiassa jatkuvasti kasvava lavan takaosasta kärkeä kohti, kuten on merkitty katkoviivalla kuvioissa 5 ja 14. Rystylaukai-su määrätyssä kohtaa lavan pituutta suoritetaan sopivimmin lavan taaemmassa, hieman suoremmassa osassa, jossa kosketus-korkeus on suhteellisen matala, jolloin kiekko helpommin saadaan irti jäästä, ts. kiekon nostamista helpotetaan. Toisella tavallisella rystylaukaisun laukaisutekniikalla annetaan kiekon vieriä pitkin lapaa sen takaosasta etuosaan, jolloin kiekko vierii pitkin etuosaa, kun lapa on irronnut jäästä. Tällöin ei tarvita matalaa kosketuskorkeutta kiekon nostamiseksi, vaan sen sijaan korkeampi kosketuskorkeus lavan etuosassa kiekon taaksepäin vierimisen välttämiseksi vastaavalla tavalla kuin kämmenlaukaisussa. Tällöin on siten kärkeä kohti kasvava kosketuskorkeus sopiva. Kiekon vierimiseen ylöspäin lavalla vaikuttaa myös kärkeä kohti kasvava kosketuskorkeus. On ajateltavissa, että kosketuskorkeutta muutetaan muulla tapaa lavan pituudella suunnassa kohti kärkeä, esim. se on vakio tai pääasiassa jatkuvasti vähenevä. On myös ajateltavissa, että, tietyllä lavalla, kosketuskorkeutta muutetaan kahdella tai useammalla annetulla tavalla, jolloin jokainen muutoslaji käsittää olennaisen osan lavan pituudesta. Sopiva kosketus-korkeus rystypuolella on välillä 1-5 mm.

Kuten edellä olevasta käynee ilmi, saadaan keksinnön mukaan parempi jääkiekkomaila hyvin yksinkertaisin keinoin, nimittäin viistämällä alapuolta. Maila tekee mahdolliseksi sekä paremman kämmenvetolaukaisun että rystyvetolaukaisun sekä paremman iskulaukaisun, "lämärin". Maila on, johtuen viisteen avulla tarkkaan määritellystä kosketuksesta jäähän, erikoisen sopiva laukaisutaidon harjoittelua varten,koska jokainen laukaisu voidaan suorittaa edeltä määrätyllä, ainutlaatuisella tavalla.

Edellä on kuvattu keksinnön mukaisen mailan eräitä suoritusmuotoja. Tietysti voidaan ajatella useampia suoritusmuotoja 10 7 4 2 0 8 ja pienempiä muutoksia ilman, että sentähden poiketaan keksinnön ajatuksesta.

Siten on lavan muotoilu viistetyllä alapuolella sovellettavissa myös mailaan, jossa on suora lapa.

Edelleen voidaan lavan alapuoli muotoilla koveraksi usealla tavalla kattavan, koveran muodon puitteissa.

Ohuilla lavoilla, aina 8 mm paksuuteen alapuolen kohdalla, pitää a valita alaosassa väliltä 30-80°, niin että piste 16, kuvio 3, ei tule sopimattoman kauaksi painopisteestä 19.

Keksintöä ei siten pidä katsoa rajoitetuksi edellä annettuihin suoritusmuotoihin, vaan sitä voidaan vaihdella oheisten patenttivaatimusten ilmoittamissa puitteissa.

Claims (11)

1. Jääkiekkoinaila, jossa on sen pituussuunnassa hieman taivutettu lapa, ja jossa mainitulla taivutuksella muodostettu kovera puoli muodostaa kämmenpuolen, tunnet-t u siitä, että lavan (1) alapuoli (2) on viistetty tai vastaavasti muotoiltu pitkin olennaista osaa lavan (1) pituudesta ja on pääasiassa viettävä kämmenpuolelta (3) lavan rysty-puolelle (4), niin että lapa on matalampi, lyhyempi kämmen-puolella (3) kuin rystypuolella (4) .

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen jääkiekkomaila, tunnettu siitä, että sanottu alapuoli (2) on viistetty pääasiassa pitkin lavan (1) koko pituutta.

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen jääkiekkomaila, tunnettu siitä, että sanottu viistetty alapuoli (2) on olennaisen tasomainen tai alta kovera lavan paksuussuunnassa.

4. Patenttivaatimuksen 1, 2 tai 3 mukainen jääkiekkomaila, tunnettu siitä, että sanotulla viistämisellä muodostettu korkeusero lavan (1) kämmenreunan (6) ja lavan (1) rys-tyreunan (7) välillä on suunnassa kohti lavan kärkeä pääasiassa vakio, pääasiassa jatkuvasti kasvava tai pääasiassa jatkuvasti vähenevä pitkin lavan pituuden olennaista osaa.

5. Patenttivaatimusten 1, 2, 3 tai 4 mukainen jääkiekkomaila, tunnettu siitä, että sanottu viiste on siten sovitettu pitkin lapaa, että on olemassa tietty taso, joka sisältää ainakin lavan kämmenreunan (6) ja rystyreunan (7) pitkin lavan (1) viistetyn pituuden olennaista osaa, joka taso muodostaa terävän kulman lavan korkeussuunnan (5) kanssa, jolloin on olemassa tarkkaan määritelty asento, jossa lavan viistetty alapuoli (2) tai ainakin kämmenreuna (6) ja rystyreuna (7) voidaan saattaa olemaan vasten jäätä (10) tai vastaavaa, ja jossa lapa edeltä määrätyssä määrin on kallistuneena kämmen-puolelle (3) päin.

6. Patenttivaatimusten 1, 2, 3, 4 tai 5 mukainen jääkiekko- 12 7420 8 maila, tunnettu siitä, että viiste on siten sovitettu pitkin lapaa (1), että on olemassa tietty taso, joka sisältää lavan rystyreunan (7) pitkin lavan viistetyn pituuden olennaista osaa, joka taso muodostaa terävän kulman lavan korkeus-suunnan (5) kanssa, jolloin on olemassa tarkkaan määritelty asento, jossa lavan rystyreuna (7) voidaan saattaa olemaan jäätä vasten, jolloin lapa edeltä määrätyssä määrin on kallistuneena kämmenpuolelle (3) päin.

7. Patenttivaatimuksen 6 mukainen jääkiekkomaila, tunnet-t u siitä, että sanottu korkeusero kämmenpuolen (3) ja rysty-puolen (4) välillä on pääasiassa jatkuvasti kasvava lavan takaosasta sen kärkeen tai jatkuvasti vähenevä tai vakio lavan etuosaan saakka ja sen jälkeen jatkuvasti kasvava kärkeä kohti.

8. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen jääkiekko-maila, tunnettu siitä, että sanottu viiste on sellainen, että lapa (1) on noin 2-15 mm, edullisesti noin 5 mm korkeampi rystypuolella (4) kuin kämmenpuolella (3).

9. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen jääkiekko-maila, tunnettu siitä, että viiste on sellainen, että lavan alapuolen pääasiallinen ulottumissuunta poikkileikkauksessa kohtisuoraan lavan pituussuuntaan nähden muodostaa kulman (a) 30-80°, edullisesti 50-60° lavan korkeussuun-nan kanssa.

10. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen jääkiekko-maila, tunne ttu siitä, että rystypuolen (4) alaosa (9) on, katsottuna lavan pituussuunnassa, muodostettu siten, että kosketuskorkeus (18) , ts. etäisyys jään (10) ja alimman kosketuskohdan välillä, joka on rystypuolen ja jäällä olevan kiekon (15) välillä, kun lapa on pystysuorassa asennossa, on suunnassa lavan kärkeä kohti pääasiassa jatkuvasti kasvava, pääasiassa vakio tai pääasiassa jatkuvasti vähenevä pitkin lavan pituuden olennaista osaa.

11. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen jääkiekko-maila, tunnettu siitä, että rystypuolen (4) alempi, 13 742 0 8 rystyreunaan (7) päättyvä osa (9) on muotoiltu siten, että olennaisen ympyränmuotoinen osa (11) on olemassa, joka päättyy rystyreunaan (7), joka osa muuttuu pääasiassa suoraviivaiseksi osaksi (12), joka muodostaa sanotun alemman osan (9) viisteen, joka jälkimmäinen osa (12) olennaisen ympyränmuotoisen osan (13) kautta päättyy rystypuolen ylempään osaan. 14 74208