FI74118C - Hoegvridningselastisk axelkoppling. - Google Patents

Description

74118 1 Suurkiertoelastinen akselikytkin Högvridningselastisk axelkoppl ing 5

Keksintö koskee patenttivaatimuksen 1 johdanto-osan mukaista kiertoelas-tista, värähtelyä vaimentavaa akselikytkintä, jossa on nestevaimennus.

Sellaisista akselikytkimistä tunnetaan erilaisia suoritusmuotoja.

10

Esimerkiksi julkaisuista DE-OS 24 44 787 ja DE-AS 30 33 302 AI ovat tunnettuja kytkimet, joissa primääriosan ja sekundääriosan väliin on järjestetty radiaalisesti suunnatut, välikappaleiden avulla jännitetyt lattajousipaketit, joiden välissä vaimennuksen vuoksi sijaitsevat öljvl-15 lätäytetyt kammiot, jolloin öljy kuormitettaessa puristuu kammiosta toiseen.

US-patenttijulkaisusta 2 513 379 on tunnettu suoritusmuoto, johon on järjestetty kehänsuunnassa kiertoakselin suhteen tangentiaalisesti 20 suunnatut kierrejouset, joita ympäröivät osittain maljamaisesti toistensa sisään työnnettävät holkit, joiden aukkojen kautta vaimennusöljy virtaa.

Kaikilla näillä rakenteilla on se haitta, että ne sallivat vain vähäisen 25 kulmapoikkeaman ja lisäksi ne ovat rakenteeltaan monimutkaisia. Toisaalta julkaisusta DE-AS 32 28 673 AI on tunnettu ajoneuvojen kitkakytkimissä käytettäväksi tarkoitettu kiertovärähtelyvaimennin, jossa vääntömomentin välitys akselimaiseksi muodostetusta primääriosasta sen kannattamaan suunnilleen rumpumaiseen sekundääriosaan tapahtuu se sisään järjestetyn 30 rengasmaisen kytkinkappaleen välityksellä, joka tarttuu primääriosaan pitkittäissiirrot sallivan työntölaitteen (puolisuunnikaskierre) avulla ja on liitetty siirrettävästi sekundääriosan kehän kanssa aksiaalihammas-tuksen välityksellä, jolloin kytkinkappaleen molemmin puolin sijaitsee lautasjousi, joka tukee sekundääriosan seinämään. Jousien molemminpuoli-35 set kammiot on täytetty vaimennusöljyllä, joka kuormitettaessa voi virrata kytkinkappaleessa olevan kuristuskanavan läpi kammiosta toiseen.

2 74118 Ί Liikutettaessa käyttävää primääriosaa jommassa kummassa suunnassa, tulee kytkinkappale vaihtelevan aksiaalityönnön johdosta kosketukseen jomman kumman lautasjousen kanssa, jolloin ylivuotava öljy huomioonottaen tapahtuu sekundääriosan vaimennettu mukaanotto.

5 Tämä laitetyyppi ja jousien kuormitustapa mahdollistavat tosin suuremman kulmapoikkeaman primääriosan ja sekundääriosan välillä kuin edellä mainituissa kytkimissä, mutta kuitenkin on kierteen pienin mahdollinen nousu rajoitettu pois, jonka itsejarrutusrajaa ei voida saavuttaa. Täl-10 löin on suoritusmuoto, jossa kytkinkappale tarttuu sisäpuolelle asetettuun primääriosaan, mahdollisimman suuren kulmapoikkeaman huomioonottaen edullisempi kuin suoritusmuoto, jossa kierretartunta tapahtuu suunnilleen ulkopuolelle sijoitetun sekundääriosan kehällä, jolloin samalla nousukorkeudella kierteen nousukulma jäisi pienemmäksi, eli että yhtä suuren kier-15 tokulman aikaansaamiseksi tullaan aikaisemmin itsepidätyksen alueelle.

Haitallista tässä rakenteessa on ensinnäkin se seikka, että kummassakin pyörimissuunnassa on aina vain yksi lautasjousi toiminnassa, kun taas toinen ei ole siinä mukana. Tätä voidaan pitää käytössäolevan jousitila-20 vuuden huonona hyväksikäyttönä, mikä haittaa voimakkaasti kytkimen hyötyarvoa.

Jousien vuorottainen jännitys pyörimissuunnan muutoksessa edellyttää myös jousien huomattavaa esijännitystä, mikä täytyy tehdä suuremmaksi 25 kuin käyttöjännitys, minkä johdosta tehokkaan kierron alueelle on asetettu lisärajat.

Lisäksi täytyy pitää haitallisena sitä, että johtuen kytkinkappaleen välittömästä läheisyydestä lautasjoustin voi kulumisen johdosta likaan-30 tunut vaimennusöljy tulla kierteeseen, mikä johtaa slirolaitteen ennenaikaiseen kulumiseen ja siten kestoiän lyhenemiseen. Periaatteellisesti on kytkinelimillä, joiden kaltevat pinnat ovat tangentiaalisesti kierto-akselin suhteen, kuten mainitun julkaisun DE-AS 32 28 673 AI tapauksessa, haittana ei-poistettava kiertovälys, minkä johdosta vääntömomentin suun-35 nanvaihdossa syntyy nopeussykäyksiä, jotka aiheuttavat hyvin vahingollisen vaikutuksen kytkimeen ja kytkettyihin koneisiin.

3 74118 1 Ajan mittaan esiintyy myös jousien painumisen johdosta kiertovälyksen suurenemista, mikä voidaan poistaa vain vaihtamalla ne ja kierreosat. Siten vaadittuja pysäytysaikoja ei voida kuitenkaan sietää suurissa ja tärkeissä laitteissa, kuten esim. laivojen pääkoneissa. Niissä täytyy 5 esim. käyttää laitteita usein ylikriittisesti ja erikoistapauksissa myös resonanssissa, minkä johdosta häiriöalttius huomattavasti kasvaa. Dieselmoottoreissa voi esim. syntyä sylinterien poisjäämisiä ja siitä riippuen huomattavia vaihtovääntömomentteja, jotka voivat johtaa rajoittuvien koneiden lisävaurioihin. Sellaisia ilmiöitä voidaan sentään estää 10 tai voimakkaasti vähentää kytkimillä, joilla on suuri kiertokulma, jotka lisäksi voivat siirtää suuria vaihtovääntömomentteja ja/tai. raja-alueella keskeyttää vääntömomentin siirron.

Mainittu akselikytkin ei siksi omaa voimakoneita ja työkoneita varten 15 välttämättömiä ominaisuuksia eikä korkeaa tehontiheyttä ja kestoikää.

Keksinnön tehtävänä on aikaansaada erittäin kiertoelastinen akselikytkin varustettuna nestevaimennuksella, jolla kytkimellä mainitut haitat vältetään. Uudella kytkimellä on oltava korkea ominaisiirtokyky, jolloin 20 siirtomekanismi, joka muuttaa primäärlosan tangentiaalisen liikkeen aksiaaliliikkeeksi ja siitä edelleen sekundääriosan tangentiaaliseksi liikkeeksi, on valyksetön ja käyttää hyväksi koko jousitilavuuden mo-menttisuunnasta riippumatta.

25 Keksintö lähtee tällöin julkaisun DE-AS 32 28 673 AI mukaisesta kytkimestä, jossa vääntömomentin siirto primääriosasta sekundääriosaan tapahtuu primääriosasta lähtien näiden väliin järjestetyn, aksiaali-sesti siirrettävän kytkinosan välityksellä, joka vaikuttaa aksiaali-sesti tai koaksiaalisesti järjestetyistä jousielementeistä, erityisesti 30 lautasjousista muodostettuihin paketteihin, jotka tukevat sekundääriosaan.

Tälle keksinnölle on pääasiassa tunnusomaista se, mikä määritellään patenttivaatimuksen 1 tunnusmerkkiosassa.

Keksinnön muut tunnusmerkit on mainittu patenttivaatimuksissa 2-10, joihin viitataan.

35 * 74118 1 Piirustuksessa on esitetty keksinnön erilaisia suoritusmuotoja, joita seuraavassa selitetään lähemmin.

Kuvio 1 esittää yksipuolisella jousipaketilla varustettua kytkintä 5 pituusleikkauksessa.

Kuvio 2 esittää kuvion 1 mukaista kytkintä, jossa on ylimääräinen tuki-laatta ja kaksinivelinen kytkin navan vieressä.

10 Kuvio 3 esittää pituusleikkauksessa kytkintä, jossa on kaksi kytkinlevyä ja molemminpuoliset jousipaketit ja rullakappaleet.

; : Kuvio A esittää poikkileikkausta IV-IV kuvion 3 mukaisen kytkimen läpi.

.·. : 15 Kuviot 5a-d esittävät leikkauksia rengasmaisesti järjestettyjen ulko- nemlen tasolevityksestä eri suoritusmuodoissa.

Kuvio 6 esittää kuvion 1 yksityiskohtaa "A".

20 Kuvio 7 esittää kuvion 1 yksityiskohdan "A" toista suoritusmuotoa.

' '-· Kuvio 8 esittää kuvion 1 yksityiskohdan "A" erästä muuta suoritus- : : : muotoa.

25 Kuvio 9 esittää kuvion 2 yksityiskohtaa "B".

' - Kuvio 10 esittää kuvion 1 yksityiskohtaa "C".

Kuvio 11 esittää leikkausta XI-XI kuvion 10 läpi.

30

Kuviossa 1 tarkoittaa viitenumero 1 primääriosaa, joka on liitetty koteloon 2, joka on suljettu kannella 3. Kansi 3 kannattaa kuulalaakerin A avulla sekundääriosaa 5. Sekundääriosa on varustettu laipalla 5a käytettävään tai myös käyttävään koneeseen tapahtuvaa liittämistä varten. Pri-35 määriosan 1 ja sekundääriosan 5 välille on viimeksi mainitun seinämän viereen järjestetty samankeskinen, rengasmainen kytkinlaatta 7, joka I.

5 74118 1 sisäsivulta on liitetty hammastuksen 6 avulla kiertolujasti ja aksiaali-sestl siirrettävästi pirmäärlosaan 1. Sekundääriosan 5 sivuseinämään ja kytkinlaatan 7 tätä kohti olevaan sivuun on järjestetty renkaat, jotka muodostuvat aksiaalisesti sijaitsevista ulkonemista ja syvennyksistä 9, 5 joilla on vastakkain kaltevat sivupinnat 9a ja jotka litteän hammastuksen tapaan tarttuvat muotolujasti toisiinsa (ulkonemien muoto on esitetty kuvioissa 5a-d). Kytkilaatan 7 toiselle sivulle on tämän ja kotelosei-nämän väliin järjestetty lautasjousista muodostuvat paketit, jotka jouset 8 on asetettu pulttien 10 päälle.

10

Synnytettäessä vääntömomentti primääriosassa 1 otetaan kytkinlaatta 7 mukaan ja ulkonemien 9 välityksellä myös sekundääriosa 5. Samanaikaisesti liukuvat ulkonemat, joiden sivupintojen 9a kaltevuus on esim.

20-40°, kehänsuunnassa toistensa päällä, jolloin liukumisvoiman aksiaa-15 likomponentin avulla synnytetään puristusta kytkinlaattaan 7 ja tämän välityksellä jousipakettiin 8. Tämä voi vääntömomentin kohotessa tapahtua niin kauan, kunnes se, aina kytkimen suunnittelun mukaan, joko johtaa ulkonemien 9 ohiliukumiseen, eli kytkin toimii liitetyn koneen yli-kuormitussuojana, tai on vasteet jousiliikkeen rajoittamista varten, 20 jotka vasteet saavutettaessa kytkin toimii sitten vääntöjäykästi, eli on kytkimen rajoitin. Viimeksi mainittu on kuviossa 1 esitetty siten, että kytkinlaatan 7 syvennykset 11 on syvyydeltään sovitettu sallittuun jousiliikkeeseen.

25 Kytkimen kiertokulma on sitä suurempi, mitä pienempi on sivupintojen 9a kaltevuus ja mitä pitempiä nämä ovat, eli korkeampia ulokkeet 9 ovat. Näiden sivupintojen kaltevuuden ja pituuden sekä jousipaketin ominaiskäyrän sopivalla säädöllä voidaan aikaansaada kytkimiä, joilla on aivan erilaiset ominaisuudet, esim. kovia ja pehmeitä. Kaltevuuden ollessa 20°, kun 30 hammasrenkaat sijaitsevat edullisella tavalla suunnilleen kytkinlaatan 7 puolessa välissä olevalla läpimitalla, voidaan saavuttaa aina 30° kääntö-kulma. Edullista on tällöin se, että kytkin toimii molempiin pyörimissuuntiin samalla tavalla, jolloin aina kaikkia jousipaketteja kuormitetaan samanaikaisesti. Hammastus on täysin välyksetön ja itsesäätyvä. Se 35 sietää myös kitkakulumista. Lisäksi on vielä se, että se on lautasjous-ten alueen ulkopuolella, joissa jousissa voi esiintyä mahdollisesti kulumista. Siinä auttaa myös tiiviste 12, jolla kytkinlaatta 7 on kehältä <s 74118 Ί varustettu. Kytkinlaatta 7 jakaa kytkimen kahteen öljytilaan, jolloin laatan pumppausliikkeen johdosta öljyä virtaa hammastuksen 6 läpi, joka toimii kuristimena. Jousipakettien 8 jännitystä voidaan säätää kannen 3 säätöruuvien 13 avulla, jotka on vain merkitty, mikä säätö on tarpeen 5 jousien painumistapauksessa, mutta toivottavaa myös ominaiskäyrän muuttamiseksi. Sen lisäksi voidaan kytkimen ominaiskäyrää säätää myös muuttamalla itse jousipaketteja, Jolloin voidaan käyttää vahvempia ja heikompia lautasjousia tai myös molempien yhdistelmiä.

10 Kuviossa 2, joka esittää periaatteessa samaa rakennetta kuin kuvio 1, on kytkinlaatan 14 ja jousipakettien 8 väliin järjestetty tukilaatta 15, joka peittää kaikki jousipaketit ja on kiinnitetty pyörimistä vastaan sekundääriosan 17 suhteen puikkojen 16 avulla, jotka tarttuvat pulttien 10 sisään. Tässä tapauksessa on tukilaatta varustettu syven-15 nyksillä 11, jotka toimivat vasteina joustomatkalle. Tukilaatta 15 kannattaa sisäsivulla ja ulkosivulla tiivisteitä 12 ja 18, jotka jakavat kytkimen kahteen öljytilaan, jolloin hammastus 6 toimii kuristimena. Toisella sivulla on tukilaatta 15 muodostettu aksiaalilaakeriksi kytkin-laattaa 14 varten, minkä avulla vähennetään huomattavasti kitkaa, jolle 20 kytkinlaatta 7 jousien johdosta on alttiina. Kuviosta 1 eroten on pri-määriosa 1 tässä liitetty kaksinivelisen kytkimen avulla käyttö- tai ulostuloakselin napaan 19, minkä johdosta ilman muiden laitteiden väliinpistämistä akselisiirron tasaus radiaalisessa ja aksiaalisessa suunnassa on mahdollista. Parempaa jäähdytystä varten on sekundääriosan 25 17 kotelo 2 ja kansi 3 varustetty jäähdytysrivoilla 20. Kaksi kertaa niin suuren kierron aikaansaamiseksi on kyseisessä tapauksessa mahdollista liittää kaksi kuvion 1 tai kuvion 2 mukaista rakennetta olevaa kytkintä toisiinsa sekundääriosillaan 5 tai 17.

30 Kuvioissa 3 ja 4 on primääriosan 1 ja sekundääriosan 5 kotelovaipan 2 välille järjestetty aksiaalisesti vierekkäin sijaiten kaksi samankeskistä, rengasmaista kytkinlaattaa 20 ja 21, joista laatta 20 on liitetty sisäsivusta hammastuksen 6 avulla kiertolujasti ja aksiaalisesti siir-rettävästi primääriosaan 1 ja laatta 21 hammastuksen 22 avulla kierto-35 lujasti ja aksiaalisesti siirrettävästi kotelovaippaan 2. Toisiaan vasten olevista sivuista on kytkinlaatat 20 ja 21 varustettu suunnilleen uiko- ja sisäläpimittojen välillä olevasta keskikohdasta renkaalla 7 74118 1 aksiaalisesti sijaitsevia ulkoilemia 9, joilla on vinot sivupinnat 9a (kuvion 5c mukaisesti), joiden välissä sijaitsevat katkaisun kartion muotoiset rullakappaleet 25, jotka on akselien 26 avulla kiinnitetty häkin 27 sisään. Kahteen diametraaliseSti vastakkain sijaitsevaan ren-5 kaan kohtaan on järjestetty hamroastus 28, johon kaksi häkin 27 sisään järjestettyä ohjaushammaspyörää 29 tarttuvat. Rullakappaleiden käyttäminen ulkonemien sivupintojen päällä alentaa kytkinlaattojen 20,21 välistä kitkaa. Molemmin puolin kytkinlaattojen 20,21 viereen on järjestetty lautasjousista 8 muodostuvat paketit, jotka kiinnitetään pul-10 teillä 10. Oikean puolen kytkinlaatan 20 ia laustajousien 8 väliin on lisäksi kytketty kuviosta 2 näkyvällä tavalla tukilaatta 15, joka on muodostettu aksiaalilaakeriksi. Se on ulkokehältä varustettu tiivisteellä 12. Se ja kytkinlaatta 21 on varustettu myös vasteilla 11 kierron rajoittamiseksi. Kiertomomentin vaikuttaessa kuormittuvat kummalla-15 kin puolella olevat jousipaketit 8, ja lisäksi molemmissa moinen ttisuun-nissa. Tämä suoritusmuoto mahdollistaa kuvioissa 1 ja 2 esitettyihin suoritusmuotoihin verrattuna suuremman kiertokulman.

Kytkin on varustettu erikoisella tavalla vaimennusnesteen kierrolla.

20 Sitä varten on tässä tukilaatta 15 varustettu akselikeskikohdan alapuolelta kuristusaukolla 30. Tukilaatan 15 avulla muodostetaan vasemmalle puolelle tila (korkeapainetila) ja tukilevyn oikealle puolelle tila (matalapainetila). Sopivalla öljytäytöllä muodostuu laattojen 20 ja 21 pumppausvaikutuksen johdosta korkeapaineillaan paine, joka aikaansaa 25 öljyn siirtymisen kuristusaukon 30 läpi matalapainetilaan, mistä öljy työntyy ulos keskeisen aukon 23 läpi ja mistä se taas syötetään johdon (ei esitetty) avulla korkeapainetilan aukkoon 24, jolloin öljynkierto tapahtuu ulkopuolisen pumpun ja väliinkytketyn öljysäiliön avulla, mikä on tarpeen erityisesti suuria käyttötehoja varten tarkoitetuissa kytki-30 missä, jotka voivat tulla hyvin kuumiksi.

Kuvioissa 5a-d on esitetty rengasmaisten ulkonemien erilaisia suoritusmuotoja poikkileikkauksessa kuormitusasennossa.

35 a) esittää ulkonemia 9 varustettuna sivupinnoilla 9a, joilla on sama kaltevuuskulma etu- ja takasivuilla (kulma noin 20°), β 74118 Ί b) esittää ulkoilemia 9 varustettuna sivupinnoilla 9a ja 9b, joilla on erilainen kaltevuuskulma (kulma 20°/45°) etu- ja takasivuilla, minkä johdosta kytkin saa toisessa kiertosuunnassa pehmeämmän ja toisessa kovemman ominaisuuden, 5 c) esittää profiilia, kuten kuviossa a), mutta kuitenkin varustettuna renkaiden välissä olevilla rullakappaleilla, jotka akselien 26 avulla on kiinnitetty häkin 27 sisään ja joiden avulla lasketaan hammastusten välistä kitkaa, 10 d) esittää ylärenkaan profiilia, jonka sivupinnat 9a ovat 20 , jotka kärjen suuntaan kohoavat voimakkaammin 9c, minkä johdosta kohoavalla kuormituksella syntyy kytkimen progressiivinen ominaiskäyrä. Alemmassa renkaassa on rullakappaleet 25 kiinnitetty syvennyksiin.

15 On myös mahdollista kuvion c) mukaisessa suoritusmuodossa varustaa sivupinnat 9a hammastukeilla, joita vasten samoin hammastukeilla varustetut rullakappaleet voivat pyöriä.

Kuvioissa 6,7 ja 8 merkitsee viitenumero 1, kuten myös kuviossa 1, pri- 20 määriosaa ja 7 kytkinosaa, joka kytkentähammastuksellaan 6 on liitetty kiertolujasti ja aklsaalisesti siirrettävästi primääriosaan 1. Kytkin-osa on tiivistetty tiivisteen 12 avulla radlaalisesti kotelon 2 suhteen. Kytkinosan vasemmalla puolella olevaan kammioon 31 (kuvio 1) on järjestetty jousielementit (lautasjouset) 8, joita on sisältä ohjattu pulttien 25 (jousipulttien) 10 avulla. Kytkinosan 7 oikealla puolella olevaan kam mioon 32 on järjestetty kytkinosaan sovitetut mukaanottajat ulokkeiden ja syvennysten 9 muodossa, jotka tarttuvat sekundääriosassa 5 oleviin vastaaviin elementteihin.

30 Liikutettaessa kytkinosaa 7 vasemmalle puristetaan vaimennusneste kammiosta 31 kammioon 32 kytkinhammastuksen 6 läpi. Kiertomomentin pienentyessä virtaa se taas takaisin. Vaimennuksen säätämiseksi on kuvion 6 mukaan kytkinosaan 7 järjestetty putkimainen ohjausosa 33, joka kannattaa ulkopäässään radiaalitiivistettä 34. Tämä tiiviste liukuu työliikkeen 35 aikana primääriosan 1 sylinterimäisen vaippapinnan 35 päällä. Napapin-nan päähän on kehälle järjestetty akselin suhteen kohtisuoraan tasoon useita radiaalisia kuristusaukkoja 36, jotka lähtevät aksiaalisesti I: 9 74118 1 suunnatuista, ulospäin johtavista kanavista 37, jolloin kuristusaukkoja voidaan muuttaa säätöruuvien 38 avulla ulkopuolelta. Siten on mahdollista vaikuttaa vaimennusnesteen läpivirtaukseen koko vääntömomenttikulman yli ilman kytkimen purkamista.

5

Kuviossa 7 on järjestetty kuviosta 6 eroten ensiksi kartiomaisesti kohoava pinta 35a ja sitten sylinterimäinen pinta 35, jonka päässä on taas kuristusaukot 36. Tässä tapauksessa tapahtuu ensiksi vapaa läpivirtaus tiivisteen 34 ja kartiomaisen pinnan 35a välisen raon läpi.

10 Myöhemmin tulee läpivirtaus pienemmäksi, ja sitten kuvion 3 tapaan kokonaan suljetuksi, minkä jälkeen virtaus tapahtuu vielä kuvion 3 tapaan vain kanavien 37 ja kuristusaukkojen 36 kautta, joihin voidaan vaikuttaa säätöruuveilla 38. Tällä säädöllä voidaan saavuttaa esimerkiksi vaimennuskäyrä, joka on taivutettu vain yläosasta.

15

Kuviossa 8 on edellämainituista kuristusmenetelmistä riippumatta järjestetty kytkinosan oikealle puolelle pääteasentoon tiivistepari 39,40, joka on suljettu kytkimen nolla-asennossa. Sillä on tarkoitus kierto-momentin suunnanvalhdossa (nollasiirtymässä) keskeyttää virtaus lyhyt-20 aikaisesti hammastuksen läpi, mikä on edullista ulkonemien ja syvennysten 9 tietyn tyyppisillä rakenteilla.

Kuviossa 9 merkitsee kuvion 2 tapaan viitenumero 1 primääriosaa (hoikkia) , 14 kytkinosaa ja 15 tätä vasten olevaa rengasmaista tukilaattaa, 25 joka peittää jousipaketit 8, jotka on ohjattu sisältä pulttien 10 päällä, joista yksi varmistaa puikon 16 avulla tukilaatan kiertymistä vastaan. Tukilaatta 15 on sisäsivulta ja ulkosivulta varustettu radiaalitiivis-teillä 12 ja 18, joiden avulla se on tiivistetty kotelon 2 tai primääri-osan 1 suhteen. Se jakaa kytkimen sisätilan oikeaan kammioon 41, joka 30 sisältää jousipaketin, ja vasempaan kammioon 42, johon on järjestetty kytkinosa 14 ulkonemineen ja syvennyksineen 9, jotka tarttuvat sekun-däärlosassa 3 oleviin vastaaviin elimiin.

Tässä järjestelyssä virtaa vaimennusneste hammastuksen 6 ja kytkinosa 35 14 hammastuksen (ei merkitty) kautta vasemmasta kammiosta oikeaan kam mioon, jolloin hammastukset toimivat kuristimina.

1° 74118 1 Vaimennuksen säätämiseksi on kuvion 9 mukaisesti tämä virtaustie katkaistu aksiaalisesti vaikuttavalla tiivisteellä 43 ja tukilaatta 15 sekä kytkinosa 14 on jousipulttien 10 kohdalta varustettu porauksilla 44 tai 45, joiden läpi sitten vaimennusneste voi virrata. Tukilaatan 5 porauksiin 45 on järjestetty putkimaiset ohjausosat 46, jotka kannattavat ulkopäässään radiaalitiivistettä 47, joka liukuu pultin 10 sylin-terimäisen reiän 48 sisällä. Kohtisuoraan pulttiakselin suhteen, aukkojen suunnassa siirretysti on kohtisuoriin tasoihin järjestetty kuristus-aukot 49, jotka johtavat kammion 41 sisään. Aukot 49 on itse liitetty 10 kytkimen ulkopuolelle johtaviin kanaviin 50, joiden päässä ovat säätö-ruuvit 51 (vain yksi on esitetty), joiden avulla voidaan säätää läpivirtausta aukoissa ja siten kytkimen vaimennusta. Kuvion 1 tapaan myös tässä kytkinosan tai tukilaatan työntöliikkeessä kuristusaukot 49 suljetaan peräkkäin tukilaatan 46 radiaalitiivisteen 47 avulla, jolloin nii-15 den läpivirtausta voidaan lisäksi muuttaa säätöruuvien 51 avulla.

Kuvioissa 10 ja 11 on kuvion 1 tapaan primääriosaa merkitty viitenumerolla 1, viitenumero 5 merkitsee sekundäärlosaa ja 7 kytkinosaa, joka on liitetty rullakappaleiden 52 avulla kiertolujasti ja aksiaalisesti 20 siirrettävästi primääriosaan 1. Sekundääriosan 5 sivuseinämän ja tätä kohti olevan kytkinlaatan 7 sivuun on järjestetty aksiaalisesti ulottuvia syvennyksiä 9, joiden välissä ovat rullakappaleet 26, jotka on ohjattu häkissä 27. Rullakappaleet 52 on samoin kiinnitetty häkkiin 53, joka on liitetty pulttien 54 avulla ulompaan häkkiin 27 aksiaalisesti 25 kiinteästi ja tangentiaalisesti pitkittäisrakojen avulla sen suhteen siirrettävästi.

Synnytettäessä vääntömomentti primääriosaan 1 otetaan kytkinlaatta 7 mukaan rullakappaleiden 26 avulla, jotka ovat syvennyksissä, ja sitä 30 siirretään aksiaalisesti, jolloin aksiaalikomponentin avulla synnytetään puristus kytkinlaatan 7 jousipakettien 8 päällä. Kytkinlaatta 7 siirtyy ulkoisten voimien vaikutuksen alaisena niin pitkälle aksiaalisesti, kunnes on saavutettu tasapaino tämän ja jousivoimien välille. Häkit 27 ja 53 rullakappalelneen 26 ja 52 kulkevat tällöin puolet mat-35 kasta, jonka kytkinlaatta suorittaa. Molempien häkkien erilainen tangentiaalinen matka tasataan häkin 53 pitkittäisraolla 55.

I;

Claims (5)

11 74118

1. Suurkiertoelastinen akselikytkln, jonka vääntömomentin siirto pri-määrlosasta (1) sekundääriosaan (5) tapahtuu näiden väliin järjestetyn, 5 primääriosassa aksiaalisesti työnnettävän hammastuksen (6) kautta kier-tojäykästi ohjatun ja aksiaalisesti vaikuttavien jousielementtien (8) puristuksen alla olevan levynmuotoisen kytkinosan (7) kautta, joka on sovitettu kytkimen sisään nesteellä täytettyyn primääri-ja sekundääri-osasta muodostettuun kammioon ja on varustettu aksiaalisesti kulkevien 10 ulokkeiden ja syvennyksien (9) kehällä, joissa on kehäsuunnassa kaltevat sivupinnat tasohammastuksen tavoin, jotka ovat yhteistoiminnassa sekun-dääriosan vastaavien syvennyksien ja ulkonemien kanssa siirrettäessä kytkinosaa aksiaalisesti vääntömomentista riippuvaisesti tunnet-t u siitä, että kytkinosa (7,14) jakaa tiivistyksellä (12,18) pesän (2) 15 kahteen kammioon, ja että liikutettaessa kytkinosaa aksiaalisesti muutetaan kammiotilavuutta komplementäärisesti, jolloin neste vaimennuksen aikaansaamiseksi virtaa pelkästään kuristuksena toimivan hammastuksen (6) läpi.

1 Patenttivaatimukset

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen akselikytkln tunnettu siitä, että kytkinosan (14) ja jousipakkojen (8) väliin on sovitettu tukilevy (15) , joka peittää kaikkia jousipakkoja ja joka on kiinnitetty pyöritystä vastaan puikon (16) avulla suhteessa jousipakkojen tappiin (10).

3. Patenttivaatimuksen 2 mukainen aksiaalikytkin tunnettu siitä, että tukilevy (15) on muodostettu aksiaalilaakerina.

4. Jonkin patenttivaatimuksen 1-3 mukainen aksiaalikytkin tunnet-t u siitä, että kytkinosa (7) tai tukilevy (15) on varustettu vasteilla 30 (11) joustomatkan rajaamisessa.

5. Jonkin patenttivaatimuksen 1-4 mukainen aksiaalikytkin tunnettu siitä, että aksiaalisesti vaikuttavien jousipakkojen (8) jännittäminen on säädettävissä ulkoapäin säätöruuvien (13) avulla ja että jousien (8) jän- 35 nittäminen on niin sovitettu tapahtumaan, että ylisuurella vääntömomentilla kytkinosien (7) ulokkeet (9) irtoavat tartunnasta.