FI73588C - Inboerdes icke-interfererande transkutan nervstimulering och oevervakning av patienten. - Google Patents

Description

7 3 5 8 8

Toisiansa häiritsemättä tapahtuvat ihon läpi tehtävän her-moärsykkeen antaminen ja potilaan valvonta Tämä keksintö kohdistuu laitteeseen samanaikaisten, 5 toisiansa häiritsemättä tapahtuvien potilaan passiivisen valvonnan ja ihon läpi tehtävän sähköisen hermoirsykkeen (TENS) suorittamiseksi kipukontrollia varten, joka laite käsittää elektrodit, kuten sähkökardiografielektrodit, potilaan määrättyjen toimintojen havaitsemiseksi ja ulostulo-10 piiriin syötettävän valvontasignaalin tuottamiseksi ja TENS-yksikön sähköenergian jaksottaisten pulssien antamiseksi suoraan potilaaseen.

Yhä laajemmin on ihon läpi tapahtuva, sähköisten hermoärsykkeiden antaminen (TENS), jota usein kutsutaan 15 myös elektroniseksi kipukontrolliksi, saamassa hyväksyntää apuna tai lisänä nukutukselle ja/tai puudutukselle. On jo ollut jonkin aikaa tunnettua, että ihon läpi taoahtuva ärsykkeen antaminen on hyödyllinen ja käyttökelpoinen hallin-tokeino leikkauksen jälkeiselle kivulle (vertaa esim. US-20 patenttia 3 911 930 keksijä Hagfros sekä muut). Vieläkin myöhemmät tutkimukset ovat osoittaneet, että TENS-menetel-mällä saattaa myös olla toiminnallisesti edullisia vuorovaikutuksia usein käytettyjen nukutuslääkkeiden ja puudu-tuslääkkeiden kanssa siten, että sillä huomattavasti vähen-25 netään potilaan kipua ja epämukavuutta samalla kun se pienentää niiden lääkkeiden määrää ja luonnetta, joille potilas täytyy saattaa alttiiksi. US-patenttihakemuksessa sarjanumero 133 211 .on esitetty menetelmä ihon läpi tapahtuvan hermoärsykkeiden antamisen yhdistettynä nukutustoimintoi-30 hin ja puudutustoimintoihin leikkauksen aikana. Tämä sovel-lutustapaus mahdollistaa myös elektronisen kipukontrolli-laitteiston käyttämisen siten ja luonteeltaan sellaisena, että siinä potilaalle ennen leikkausta ja sen aikana sijoitetut elektrodit voidaan jättää paikalleen käytettäväksi 35 lievittämään kipua leikkauksen jälkeisen jakson aikana.

2 73588

Kuitenkin hyvin usein sekä leikkaustoimenpiteen aikana että sen jälkeisen paranemisjakson kuluessa sekä kirurgin, nukutuslääkärin että muiden hoitavien lääkärien ja sairaanhoitajien on tarvinnut jatkuvasti valvoa tiettyjä 5 potilaan elintärkeitä toimintoja, kuten esim. sydämen toimintaa. Tavanomainen keino sydämen toiminnan valvomiseksi on elektrokardiograafin (EKG) käyttäminen sijoittama]la tunnetulla tavalla lukuisia ilmaisinelektrodeja potilaaseen, jotta näiden avulla voitaisiin havaita aiheutuneet sähköi-10 set muutokset, jotka ovat verrannollisia ja suoraan edustavat sydämen toimintaa (ts. hyvin tunnettu sydämen PQKST-kompleksi).

On kuitenkin aiheutunut ongelmia, kun samanaikaisesti EKG-valvonnan kanssa suoritetaan ihon läpi tapahtuvaa 15 sähköistä hermoärsykkeiden antoa ja vastaavaa, johtuen sekä EKG-signaalin luonteesta ja taajuusspektristä, sekä terveissä että paranevissa potilaissa, että myös niiden sähkö-signaalien luonteesta ja taajuusspektristä, joiden tiedetään olevan tehokkaita elektronista kipukontrollia varten.

20 Ellei toteuteta joitakin asiaankuuluvia varatoimenpikeitä on EKG-piirrosjälki kunkin pulssimaisen TENS-syöttökerran aikana ja välittömästi sen jälkeen parhaimmillaankin täysin merkityksetön ja pahimmillaan aikaansaa virheellisiä tai vääriä osoituksia sellaisista potilaan tiloista, joita it-25 se asiassa ei lainkaan tapahdu.

Tämän keksinnön ensisijaisena tarkoituksena on tämän johdosta laitteiston ja menetelmien aikaansaaminen, joilla ihon läpi tapahtuvaa sähköistä hermoärsykkeiden antoa voidaan käyttää potilaaseen joko yksinään tai yhdistel-30 mänä valittujen nukutus- ja puudutusaineiden kanssa sellaisina ajankohtina, jolloin potilaan elintärkeitä toimintoja, kuten sydämen toimintaa, jatkuvasti tai jaksottaisesti valvotaan .

Ne ongelmat, jotka liittyvät toisiaan häiritseviin 35 signaaleihin, joita sekä synnytetään käsiteltäessä potilas- 3 7 3 5 8 8 ta valvottaessa, eivät suinkaan ole uusia. Itse asiassa on joukko eri patentteja pyrkinyt ratkaisemaan tällaisen keskinäisen häirinnän ongelmat leikkaussalista, tehohoito-osastolta ja muualta. Esimerkkitapauksessa US-patentti 5 4 177 848 esittää seuranta- ja muistipiirin käyttöä, jolla vaimennettaisiin tahdistajan pulssit EKG-valvontalaittees-ta. Vastaavalla tavoin US-patentit 3 897 774, 4 137 908 ja 3 534 282 esittävät vaihtoehtoisesti ratkaisuja sydämen tahdistuksen sekä EKG-valvonnan toisiansa häiritsemättä 10 tapahtuvaan käyttämiseen. US-patentti 3 716 059 kuvaa sydämen uudelleen toimintaansaattajaa, johon sisältyy pois heitettävissä oleva kiinnitin, jota säädetään EKG-signaalien lähettämisen estämiseksi sellaisina hetkinä, joina sähköisiä ärsytyksiä syötetään potilaaseen. Patentti 3 910 257, 15 esittää näytteenotto- ja pitototeutuksen käyttämisen EKG-signaaleille, jolloin tarkoituksena on valvoa ja myöhemmin yhdistää tämä tietojen keräily-yksikköön.

Kukin tällaisista aikaisemmista ratkaisuista on kuitenkin erilaisista syistä vähemmän käyttökelpoinen elektro-20 nista kivun kontrollointia ajatellen, vaikkei edes mainittaisi niiden omaa tarkoitettua käyttötilannetta. Vähäpätöisin näistä syistä ei ole se, että joudutaan kytkemään yhteen ulkopuolisesta vastaavat signaalin muodostava ja signaalin ilmaiseva yksikkö? ne pyrkivät myös ilmaisemaan sig-25 naalit tavalla, joka pyrkii häiritsevästi estämään ensisijaisia TENSrin päämääriä, tai johon liittyy erityisiä ja monimutkaisia synkronointi- sekä signaalinkäsittelyvaati-muksia, tai joka on erityisesti sovellettu siihen sovellutukseen, joka patenteissa on esitetty niin, että tuloksena 30 on vain vähän riippuvaisuutta TENS-EKG-tilannetta ajatellen .

Tämä keksintö perustuu siihen ehdotukseen, että johtuen tehokkaan ihon läpi tapahtuvan sähköisten hermoärsyke-signaalien antamisen luonteesta ja niiden siirtymisestä ke-35 hon lävitse, sekä myös sydämen toiminnan luonteenomaisista 4 73588 piirteistä, joita elektrokardiogrammisignaalit edustavat, EKG-signaalien sopiva valvonta ja sopivasta valittujen, ennakolta määriteltyjen amplitudi- ja taajuuskriteerLoiden soveltaminen näihin signaaleihin mahdollistaa TENS-sIgnaa-5 lien esiintymisen ilmaisemisen suoraan EKG-signaaleista. Tällaisten TENS-"häiriöjaksojen" aikana ne EKG-signaalit, jotka ovat esiintyneet juuri ennen tällaista havaintoa näytteitetään ja säilytetään, tämän jatkuessa myöskin halutun ajanjakson verran tämän ärsykepulssin esiintymisen 10 jälkeen.

Täten tämän keksinnön periaatteiden mukaisesti ihon läpi tapahtuva sähköinen hermoärsykkeen antaminen toteutetaan potilaalle käyttäen hyväksi TENS-ärsykkeenantoelektro-din sijoittelua ja pulssinmuodostusta niille siten, että 15 se on turvallista ja tehokasta oleellisesti täysin riippumatta EKG-valvonnan suorittamisesta. Mitään välikytkentää ei tarvita EKG-yksikön sekä EKG-valvonnan välille. Vastaavasti EKG-elektrodit sijoitetaan halutulla tavalla ja EKG-johtimet kytketään yksikköön, jossa käytetään tämän keksin-20 nön mukaisia periaatteita, yksikön sijaitessa johtimien sekä EKG-käsittely-yksikön välissä.

Keksinnön mukaiselle laitteelle on tunnusomaista, että se käsittää derivaattorin elektrodeilta tulevan signaalin aikaderivaatan kehittämiseksi; vertailijan aikade-25 rivaatan vertaamiseksi ennalta määrättyyn, TENS-pulssien esiintymisen ilmaisevaan kynnysarvoon; vertailijaan reagoivan kytkinelimen estämään elektrodeilta tulevan potilaan valvontasignaalin kasaantumisen ennalta määrätyn ajan sen jälkeen, kun derivaatta ylittää kynnysarvon; ja ver-30 tailijan aktivoiman näytteenotto- ja pitoelimen ennen derivaatan kynnysarvon ylitystä viimeksi havaitun valvonta-signaalin aikaansaamiseksi ulostulopiiriin kytkinelimen toiminnan aikana.

Yksikössä, johon on sovellettu tämän keksinnön pe-35 riaatteita sen edullisena pidetyn toteutustavan mukaisesti, tl 73588 yhdistetään ensin EKG-potilasjohtimet differentiaaliseen sisääntulovahvistimeen, jolla on sopivat vahvistus-, suodatus- ja yhteismuodon valmennustoiminnat. Signaalitie haarautuu tämän jälkeen kahdeksi, jolloin sen toinen haa-5 ra sisältää viivepiirin, jonka jälkeen seuraa näytteenotto- ja pitopiiri. Toinen haara sisältää ensinnä suurtaajuisen differentiaalivahvistimen, joka edullisena pidetyssä muodossaan toteuttaa differentointitoiminnan, jolloin tiettyjä amplitudi- ja taajuuskriteerejä voidaan soveltaa salo manaikaisesti perustuen EKG-signaalin muutoksen ajalliseen nopeuteen. Tällä tavoin on mahdollista tehdä ero ärsyke-pulssin ja elektrokardiogrammisignaalin tiettyjen samalla tavoin muodostuneiden piirteiden välillä, jollainen on esimerkiksi R-aalto. Sellaisia signaaleja varten, jotka ylit-15 tävät yhteiset taajuus- ja amplitudikriteerit, mikä osoittaa ärsykepulssin olemassaolon, aktivoidaan "pitopulssi"-generaattori, joka laite tyypillisessä tapauksessa on ker-taliipaistava ajastinpiiri, joka käyttää näytteenotto- ja pitokytkintä, joka sijaitsee haarautuneiden signaaliteiden 20 pääteliitoksessa. EKG-signaali, joka'esiintyy juuri ennen ärsykepulssin aloittamista, säilytetään tämän johdosta asiaankuuluvan aikavälin verran, jonka määrää pitopulssin kestoajasta, minkä jälkeen normaali EKG-kanava päästää lävitseen tämän jälkeiset signaalit. Tämän keksinnön edulli-25 sena pidetyssä suoritusmuodossa näytteenotto- ja pitotoi-minta ei jatku pelkästään tähän liittyvän ihon läpäisevän sähköisen hermoärsykepulssin todellisen kestoajan verran vaan lisäksi tietyn ajan verran tämän jälkeen, joka on riittävä takaamaan, että havaitaan jälleen kerran "puhdas" 20 EKG-signaali. Lopuksi käytetään hyväksi sopivaa vaimennusta mitoittamaan jäljellä oleva signaali (toisin sanoen EKG-signaali) syötettäväksi tavanomaiseen EKG-vahvistimeen ja -valvontalaitteeseen.

Tämän keksinnön eräs ensisijainen ominaisuus on, 25 että häiriösignaalin (ts. TENS-signaalin) esiintyminen il- 6 73588 maistaan todellisesta signaalista (ts. EKG-signaalista) ilman että tarvittaisiin mitään ylimääräistä kytkentää TENS-yksiköstä näytteenotto- ja pito-operaatioiden synkro-nisointia varten. Tämä aikaansaa huomattavan edun ja vapau-5 den valittaessa TENS-yksikköjä, joilla on edulliset toiminnalliset ominaisuudet, ja sovellettaessa mitä tahansa tällaista yksikköä potilaaseen vapaana välikytkennöistä ja mekaanisista tai sähköisistä häiriökytkennöistä tai rajoituksista .

10 Piirustusten kuvaus

Kuvio 1 esittää lohkokaavion muodossa modulin, joka toteuttaa tämän keksinnön periaatteita ja joka soveltuu sisällytettäväksi tavanomaisten elektrokardiografieloktro-dien sekä tavanomaisen elektrokardiografivahvistimen/val-15 vontalaitteen/piirturin väliin.

Kuvio 2 esittää yksityiskohtaisen kytkentäkaavion, joka toteuttaa kuvion 1 lohkokaavion version sen edullisessa suoritusmuodossa.

Paras tapa keksinnön toteuttamiseksi 20 Alempana olevassa selityksessä ei paljoakaan huo miota kiinnitetä ihon läpi ärsyttävien elektrodien todelliseen kiinnittämiskeinoon potilaaseen nähden eikä myöskään mihinkään erityiseen laitteistoon TENS-signaalion muodostamiseksi ja niiden lähettämiseksi elektrodeihin. On ym-25 märrettävää, että ihon läpi tapahtuvan sähköisen herraoär-sykkeiden tekniikka kivun hallitsemista varten on nykyisin kohtuullisen hyvin tunnettua ja että lukuisia yksikköjä on kaupallisesti saatavilla eri valmistajilta (mukaan luettuna tämän patenttihakemuksen hakijalta) ja joihin sisältyy 30 kustannuksiltaan ja kehitysasteeltaan vaihtelevia elektroniikkaosia ja elektrodirakenteita. Itse asiassa suurin osa kaupallisista yksiköistä toimii niiden rajoitusten puitteissa, joita on esitetty jo aikaisemmin mainitussa IJS-pa-tentissa 3 911 930. Tarpeen vaatimassa määrässä viitataan 35 tässä yhteydessä tähän patenttiin, jotta oheinen selitys 7 73588 olisi täydellisempi, mukaan luettuna havainnollistavan pii-ristön osuus, TENS-aaltomuotoparametrien määritteet ja elektrodien sijoittelu potilaaseen.

Tämän keksinnön periaatteiden mukaisesti toimii po-5 tilaan keho kytkentäosana TENS-yksikön sekä elektrokardio-grafin välillä, jolloin TENS- ja EKG-laitteiden vuorovaikutus ilmaistaan EKG-elektrodien kautta, mistä se sitten asiaankuuluvalla tavalla käsitellään elektrokardiografin ilmaisuelektrodien ja elektrokardiografijärjestelmän välis-10 sä, joka järjestelmä edullisemmin, vaikkakaan ei välttämättä, on yleistä kaupallista laatua oleva laite. On myös ymmärrettävä, että EKG-elektrodin sijoittaminen potilaaseen tapahtuu tämän keksinnön periaatteiden tapauksessa samalla tavoin kuin mitä se toteutettaisiin tavanomaisten EKG-mene-15 telmien mukaisesti, joita käytetään ilman elektronisen kivun hallinnan soveltamista.

Viitaten nyt sitten kuvioon 1, potilasjohtimet on esitetty viitenumerolla 100, ja on ymmärrettävä, että tällaiset johtimet kytketään asiaankuuluvalla tavalla, kuten 20 alalla on tunnettua, sopivasti sijoitettuihin EKG-ilmaisu-elektrodeihin. EKG-signaalit kytketään johtimien kautta differentiaalisisääntulovahvistimeen 101. Yleisesti ottaen vahvistimessa 101 on suuri sisääntuloimpedanssi, suuri yh-teismuotoinen jännitekyky ja erittäin suuri yhteismuodon 25 vaimennus. Tässä suhteessa sisältää differentiaalivahvistin 101 suurtaajuuden vaimennuspiirit ja pulssien vaimen-nuspiirit, offset-säädön sekä yhteismuodon vaimennuksen säädön. Vahvistimen ulostulopisteestä 102 haarautuu signaa-litie kahtia, ja signaalit vahvistimesta 101, jotka signaa-30 lit edelleen sisältävät sekä EKG- että TENS-signaalit (silloin kun jälkimmäisiä esiintyy), kytketään molemmat viive-yksikköön 103 sekä vahvistin- ja differentiaattorilaittee-seen 106. Signaalitie viiveyksikön 103 ja puskurivahvisti-men 104 kautta on ensisijainen signaalitie ja viiveyksikkö 35 103 on järjestetty mukaan kompensoimaan sitä aikaa, jonka 7 3 5 8 8 tiedon käsittely vaatii vaihtoehtoisella tiellä, joka sisältää differentiaattorin 106 sekä pitopulssigeneraattorin 107. Siksi EKG-signaalit kulkevat normaalisti vahvistimesta 101 viiveyksikön 130 ja vahvistimen 104 kautta, läpi 5 kytkimestä 105 ja ulostulopiiriin 108 niin kauan kuin TENS-signaaleja ei ole EKG-signaalin päällä. Tyypillisessä tapauksessa sisältää ulostulopiiri 108 vaimennuksen, jotta EKG-signaalit mitoitettaisiin sille alueelle, joka yleisesti on hyväksyttävissä EKG-valvontalaitteisiin, joita on 10 osoitettu viitenumerolla 110. Di fferentiaattori 106 ja generaattori 107 ilmaisevat TENS-signaalien läsnäolon EKG-aaltomuodossa, ja kun tällaisia signaaleja ilmaistaan, muodostavat kohdassa 107 pitopulssin, joka aktivoi näytteenotto- ja pitokytkimen 105 keskeyttämään EKG-signaalien jatku-15 van kytkemisen ulostulopiiriin 108, tällaisen pitotoimin- non jatkuessa asiaankuuluvan ajan sen jälkeen kun TENS-sig-naalipulssi on loppunut. Tällainen pitoaika määräytyy oleellisesti ottaen sen pitopulssin kestoajasta, jonka generaattori 107 aikaansaa.

20 Tämän keksinnön periaatteiden mukaisesti sisältyy vahvistimeen/differentiaattoriin 106 lohkot, jotka yleisesti ottaen ovat rinnakkaisia toinen toisilleen, solmusta 102 tulevien signaalien positiivisten ja negatiivisten siirty-mäkohtien vastaavaa käsittelyä varten, minkä jälkeen sig-25 naalit yhdistetään ja niille suoritetaan tasonsiirto ja/ tai signaalien vahvistaminen tietyn määrätyn tason yläpuolelta (joka vastaa TENS-signaaleja, mutta sulkee pois kaikki EKG-signaalien ominaisuudet). Täten yhdistettyjen EKG/ TENS-signaalien derivaattojen arviointi (toisin sanoen muu-30 toksen aikataajuuden eli kaltevuuden hyväksikäyttö) aikaansaa tehokkaan yhteisen amplitudi- ja taajuuskriteerin TENS-signaalien erottelemiseksi EKG-signaaleista. Tason suhteen herkkä derivaatan vahvistaminen sallii pitopulssigeneraattorin 107, joka on todettu kertaliipaistavana ajastinpii-35 rinä, antaa pitopulssin vain sellaisen sisääntulosignaalin 9 7 3 5 8 8 vastaanottamisen jälkeen (t.s. solmusta 102 saadun signaalin amplitudikäsitelty aikaderivaatta) , joka on TENS-sig-naali (tai on jokin muu satunnainen signaali), mutta ei vastaanottaessaan jotain sydämen toimintasignaalin ominai-5 suutta, joka esitetään EKG-piirtoviivalla. Nyt on ymmärrettävä, että taajuus- ja vahvistuskriteerit voidaan määritellä muillakin tavoin kuin käyttämällä aikaderivaattoja ja tasoon nähden herkkää vahvistusta kuten on kuvattu kuvion 1 yhteydessä.

10 Kuviossa 1 lohkokaavion muodossa esitetyn havain nollistavan suoritusmuodon toiminta voidaan ehkä ymmärtää paremmin tarkasteltaessa kuviossa 2 esitettyä piirikaavio-ta, joka itse asiassa havainnollistaa edullisena pidettyä suoritusmuotoa tämän keksinnön periaatteista. Kuviossa 2 15 kukin toiminnallisista lohkoista 101-108, jotka sisältyvät kuvioon 1, on havainnollistettu varustamalla katkoviiva-ympärysviivalla se yksityiskohtainen piiristö, joka suorittaa ne toimenpiteet, jotka liittyvät vastaaviin toiminnallisiin elementteihin kuvion 1 suoritusmuodossa.

20 Elektrokardiografin johtimet, joita kuviossa 1 on merkitty viitenumerolla 100, on kuviossa 2 esitetty vastaavina negatiivisena, vertailu-, positiivisena ja maadoitus-kytkentöinä. Ensimmäiset kolme on yhdistetty vastaaviin suurtaajuuden vaimennuspaireihin 201-202, 203-204 ja 205-25 206. Samoin on kukin yhdistetty puissinvaimennuspiiriin, jota on kuvattu vastaavilla diodiparei1 la 207 , 203 ja 209. Vahvistimet 210, 211 ja 212, joita tarkastellaan yhdessä niiden vastaavien takaisinkytkentä-, biasointi- ja valikyt-kentäkomponenttien kanssa, muodostavat yhdessä differenti-30 aalivahvistimen. Sivuunasetuksen (offset-) säätö aikaansaadaan säädettävällä vastuksella 214 ja yhteismuodon vaimennuksen säätö aikaansaadaan säädettävällä vastuksella 215. Kuten on todettu, yhdistetään ulostulosignaalit vahvistimista 211 ja 212 differentiaalivahvistimen 210 sisääntu-35 loon, ja vahvistin 213 syöttää yhteismuotosignaalin vastak- ι: 10 7 3588 kaisvaiheisena takaisin potilaaseen (ts. pulssinvaimennus-piirin 208 sekä suurtaajuuden vaimennuspiirin 203-204 kautta) parannettua yhteismuodon vaimennusta varten.

Signaalit solmussa 102, jossa signaalitie haarautuu, 5 sisältävät EKG-signaaleja ja toisinaan TENS-signaaleja.

Vahvistimen 101 ulostulo ensisijaisella signaalitiellä on ensiksi kytketty viivepiiriin 104, joka muodostuu vastuksesta 216, kondensaattorista 217, ja sitten vahvistimeen 220, ja liittyviin takaisinkytkentä- ja biasointipiireihin. 10 Puskurivahvistimen 104 ulostulo kytketään liitos-FET-kytki-meen 227 ja, kun sopivaa, sen kautta pitokondensaattoriin 231. Tämän JFET-kytkimen 227 kyky päästää lisää signaaleja vahvistimesta 220 kondensaattoriin 231 ja tämän taakse riippuu TENS-signaalien läsnäolosta tai puuttumisesta EKG-sig-15 naaleissa, mikä ilmaistaan suurtaajuusvahvistimella 106 ja pitopulssigeneraattorin 107 koordinoidulla toiminnalla.

Kuten on esitetty kytketään signaalit solmusta 102 vahvistinosuuksiin 218 ja 219, joista edellinen eli 218 käsittelee minkä tahansa läsnäolevan TENS-signaalin posi-20 tiiviset siirtymäkohdat ja joista jälkimmäinen eli 219 käsittelee negatiiviset siirtymäkohdat. Vahvistimien 218 ja 219 ulostulot yhdistetään diodeilla 221 ja 222 sekä vastuksella 223, ja tuodaan sitten tason suhteen herkkään vahvistimeen 224 asiaankuuluvaa tasonsiirtoa ja vahvistusta var-25 ten. Vahvistimen 218 ja 219 yhdistetty toiminta ja näistä saatavien signaalien yhdistäminen diodeissa 221 ja 222 ja vastuksessa 223 kehittää signaalin, joka on verrannollinen solmussa 102 olevan signaalin aikaderivaattaan. Tämä derivaatan amplitudi, sen ollessa riittävä aktivoimaan transis-30 torin 224, vastaa TENS-signaalin ilmaisemista EKG-aaltomuo-dossa. Asiaankuuluva transistorin 224 biasointikytkentä määrittelee tämän tarkan tason. Kuten on asiaankuuluvaa, aktivoi transistori 224 kertaliipaistavan piirin, joka edullisimmin on toteutettu sen tyyppisenä ajastimena, jo-35 ka yleisesti tunnetaan "555"-ajastimena ja jolla on esite- 11 73588 tyt asiaankuuluvat yhteiskytkennät. Kertaliipaistava piiri 226 ohjaa kytkintä 227 transistorin 228 ja diodin 229 kautta.

Täten kun TENS-signaalit ilmaistaan kohdassa 106 5 ja 107, ei kytkin 227 enää johda, ja jännite, joka oli kondensaattorissa 231 välittömästi ennen tällaista lakkaamista, säilytetään edelleen ja kytketään EKG-valvontalaitteen monitoriin. Pitoajan kestoaika, jonka määrää kertaliipais-tava piiri 226 yhdessä siihen liittyvien piiristöjen kansio sa, sisältää sopivimmin TENS-pulssin sekä halutun ajan tämän jälkeen. Kun JFET 227 on jälleen kerran johtavana, EKG-signaalit, jotka jälleen kerran ovat vapaana TENS-häiriöis-tä, varaavat ja purkaavat kondensaattoria 231 ja täten siirtävät ajallisesti muuttuvan EKG-signaalin ulostulon.

15 Ulostuloaste 108 muodostuu puskurivahviFtimesta 232, jonka vahvistusta säädetään vastusta 250 muuttamalla. EKG-signaalit vahvistimesta 232 syötetään radiotaajuussuotimeen 233 ja 234 ja sitten ulostulon vastuspiiriin 235-238, joita erottaa toisistaan ulostulonavat 239-242. Vastuksien 20 235-238 määrittelemä piiri ensinnäkin vaimentaa signaalin sellaiselle tasolle, jolla EKG-monitorit on tarkoitettu toimimaan ja toiseksi aikaansaa sisääntulomuodon EKG-moni-toria varten siten, että EKG-sisääntulovahvistimen aktiivinen takaisinkytkentä toimii.

25 Edellä olevassa on havainnollistettu eräs edullise na pidetyistä suoritusmuodoista. On kuitenkin ymmärrettävä, että lukuisia vaihtoehtoisia suoritusmuotoja juolahtaa helposti alan normaalin asiantuntijan mieleen hänen silti poikkeamatta tämän keksinnön piiristä.

Claims (3)

12 73588

1. Laite samanaikaisten, toisiansa häiritsemättä' tapahtuvien potilaan passiivisen valvonnan ja ihon läpi 5 tehtävän sähköisen hermoärsytyksen (TENS) suorittamiseksi kipukontrollia varten, joka laite käsittää elektrodit (100), kuten sähkökardiografielektrodit, potilaan määrättyjen toimintojen havaitsemiseksi ja ulostulopiiriin syötettävän valvontasignaalin tuottamiseksi ja TENS-yksikön sähköener-10 gian jaksottaisten pulssien antamiseksi suoraan potilaaseen, tunnettu siitä, että laite käsittää lisäksi: - derivaattorin (106) elektrodeilta tulevan signaalin aikaderivaatan kehittämiseksi, -vertailijan (224) aikaderivaatan vertaamiseksi en-15 naita määrättyyn, TENS-pulssien esiintymisen ilmaisevaan kynnysarvoon, - vertailijaan (224) reagoivan kytkinelimen (226, 227. estämään elektrodeilta (100) tulevan potilaan valvontasignaalin kasaantumisen ennalta määrätyn ajan sen jäl- 20 keen, kun derivaatta ylittää kynnysarvon ja - vertailijan (224) aktivoiman näytteenotto- ja pi-toelimen (231) ennen derivaatan kynnysarvon ylitystä viimeksi havaitun valvontasignaalin aikaansaamiseksi ulostulopiiriin kytkinelimen (226, 227) toiminnan aikana.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen laite, tun nettu siitä, että se käsittää lisäksi aikaviivelait-teen (103) elektrodeilta (100) tulevan signaalin viivyttämiseksi ennalta määrätyn aikaviiveen verran vertailijan (224) toiminnan mahdollistamiseksi ja näytteenotto- ja pi-30 toelimen (231) aktivoimiseksi.

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen laite, tunnettu siitä, että se käsittää lisäksi vahvistimet (210, 211, 212) elektrodeilta tulevien signaalien vahvistamiseksi ennen niiden tarkkailua. Il 13 73588