FI73172B - Foerfarande foer regummering av daecksstomme. - Google Patents

Description

1 73172

Menetelmä ajoneuvorengasrungon pinnoittamiseksi Tämä keksintö kohdistuu menetelmään ajoneuvorengasrungon pinnoittamiseksi, joka sisältää vaiheet, joissa asetetaan esivul-kanoitu kuminen kulutuspinta rengasrungon ulkokehälle, jolloin kulutuspinnan ja rengasrungon väliin on sovitettu kerros vul-kanoitavaa kumi pöhjaista materiaalia, joissa peitetään kulutuspinta ja ainakin viereiset rengasrungon sivuseinämät joustavalla il mäti i vi i 11 ä. päällyksellä, asennetaan mainittu ren-gasrunko vanne-elimelle ja tiivistetään päällys vanteen jatkettujen laippojen ja sivuseinämien väliin, sijoitetaan asennettu rengaskokoonpano kammioon ja kohdistetaan väliaineyli-painetta kammion sisätilaan päällyksen painamiseksi kulutus-pinnan ja rengasrungon muodostamaa kokoonpanoa vastaan sekä syötetään paineväliainetta kammiosta päällykseen ennakolta määrätyllä paine-erolla kammion ja päällyksen välillä.

Tämäntapaisessa pinnoituksessa on tavanomaista poistaa jään-nösilma joustavan elimen ja kulutuspinnan ja renkaan välisestä tilasta kerran tai useamman kerran prosessin aikana tai jatkuvasti prosessin aikana. Ilma voidaan poistaa kytkemällä putkijohto joustavan elimen ja kulutuspinnan välisestä tilasta ilmakehään tai mainitusta tilasta tyhjölähteeseen. Pinnoitus-järjestelmien esimerkkejä, joissa käytetään näitä periaatteita on selostettu yksityiskohtaisesti esim. US-patenttijui kai -suissa 2 966 936, 3 236 709, 3 325 326, 3 745 084, 3 399 551, 3 951 720, 4 075 047 ja 4 151 027. Patentit 3 325 326 ja 4 151 027 selostavat menetelmää syöttää paineistusväl iainetta joustavan elimen ja rengasrungon ja kulutuspinnan muodostaman kokoonpanon väliseen tilaan paine-eron aikaansaamiseksi joustavan nestetiiviin kalvon sisäpuolen ja ulkopuolen välille.

Ilman poistaminen on tunnustettu tämän tapaisen pinnoitusjär-jestelmän tärkeäksi piirteeksi, koska ilma voi häiritä kulu-tuspinnan kunnollista kiinnitystä rengasrunkoon ja/tai voi 2 73172 johtaa epämuodostukseen ja/tai kulutuspinnan virheelliseen asetukseen. On tärkeää, että joustava elin on nestetiivls ja on tiiviisti liitetty rengasrunkoon, jotta vältettäisiin pai-neenalaisen väliaineen vuotamista joustavan elimen läpi tai ohi kulutuspinnan ja rengasrungon väliseen tilaan. Vuoto saattaa johtaa edellä mainittuihin haittoihin ja siten aikaansaada mahdollisuuden rengasrikkoon.

Esillä oleva keksintö tähtää näiden ongelmien voittamiseen ja tämän saavuttamiseksi on keksinnölle tunnusomaista se, että paineväliainetta syötetään kammiosta paine-erosäätöventtii1in kautta päällyksien jakoputkistoon, joka sijaitsee kammion ulkopuolella, ja että paineväliainetta syötetään päällykseen mainitusta jakoputkistosta.

Selostetussa suoritusesi merkissä paine-erosää töventti ili syöttää väliainepainetta päällysjakoputkistoon paineensäätö-venttiilin kautta. Erään li sä tunnusmerk in mukaan päästölai te sovitetaan päällysjakoputkistoon paineen päästämiseksi, mikäli paine jakoputkistossa nousisi asetetun arvon verran yli ennalta määritellyn paineen.

Johtojärjestelmä sisältää siis paineena!ennusventtii1 in, joka päästää liian paineen välitilasta mikäli paineväli-ainetta vuotaa kammiosta nestetiiviin joustavan elimen läpi. On myös olemassa laitteet välitilaan jääneen ilman poistamiseksi alkuvaiheessa. Laitteet voivat sisältää venttiilin, jolla on ensimmäinen asento, jossa välitila on kytketty yhteyteen joko ulkoilman kanssa tai tyhjölähteen kanssa, 3 73172 ja toinen asento, jossa välitila on kytketty yhteyteen paineensäätiroen jälkeiseen paineeseen, ja kolmas asento, jossa järjestelmä on kytketty kokonaan irti.

Keksinnön ymmärtää tarkemmin seuraavan yksityiskohtaisemman selostuksen perusteella yhdessä piirustusten kanssa, joissa kuvio 1 on ajoneuvorenkaan pinnoitusjärjestelmän kaaviollinen kuvaus, joka esittää esillä olevan keksinnön periaatteet; kuvio 2 on piirros, joka esittää paineen ja ajan suhdetta vulkanoitavassa renkaassa, kammiossa ja päällyksessä, kuvaten kuviossa 1 esitetyn järjestelmän automaattista paineistamista; kuvio 3 on ajoneuvorengaskokoonpanon poikkileikkaus asennettuna kuvion 1 mukaisesti; kuvio 4 on kuvanto, joka esittää päällyksen toimintaa urassa ja järjestelmän paine-eroa; ja kuvio 4Δ on kuvion 4 tapainen kuvanto, joka esittää sydänäänettä sijoitettuna päällyksen ja pinnoitusmateriaalin väliin.

Yleisesti viitaten kuvioon 1 on selostettu ajoneuvorenkaan pinnoitusjärjestelmä käsittäen autoklaavin tai painekam-mion, johon yleisesti on viitattu numerolla 10, joka paine-kammio on sovitettu vastaanottamaan aukon 12 kautta lukuisia ajoneuvorengaskokoonpanoja 14 pinnoitusta varten. Kammion 10 sisätila voidaan paineistaa väliainepainelähteestä 16 paineensyöttöjohdon 18 kautta, jossa on ilmaa, vettä, höyryä tai ilman ja höyryn sekoitusta. Paineväliaine kuumennetaan joko ennenkuin se syötetään kammioon tai sisäänsyötön jälkeen käyttäen lämmitintä 19, joka on sijoitettu kammioon 10. Paineensyöttöjohto 18 voidaan paineistaa esimerkiksi noin 1 MPa:in paineeseen. Johto 18 on kytketty säätöventtiiliin 20, joka nostaa paineen 0,8 MPa:iin saakka ja sitten sulkeutuu. Johto 21 johtaa väliainetta ren- 73172 4 kaanpullistusjakoputkistoon 23 venttiilistä 20. Jakoput-kistosta 23 väliaine kulkee renkaanpullistusjohtoihin 25, jotka pullistavat renkaita ennalta määriteltyyn paineeseen 0,8 MPa, kuten myöhemmin yksityskohtaisesti selostetaan. Painekammion täyttöjohto 27 on kytketty johtoon 21 venttiilin 20 ja jakelun 23 välille. Johto 27 liittyy paine-eron-säätöventtiiliin 31, joka avautuu kun paine johdossa 27 on 0,2 MPa korkeampi kuin venttiilin 31 jälkeinen paine. Johto 32 yhdistää venttiilin 31 paineensäätöventtiiliin 34, joka sulkeutuu, kun paine johdossa 32 nousee 0,6 MPa:iin saakka. Johto 35 yhdistää venttiilin 34 painekammioon 10.

Jokainen rengaskokoonpano 14, joka parhaiten esitetään kuviossa 3, käsittää rengasrungon 40, esivulkanoidun kulu-tuspinnan 42 ja kerroksen kumipohjaista sidemateriaalia 44, johon joskus viitataan pehmikekumina, kulutuspinnan 42 alapinnan ja rengasrungon 40 ulkokehäpinnan välillä. Joustava nestetiivis elin 46, johon joskus viitataan päällyksenä, on valmistettu esimerkiksi kumista ja on sijoitettu kulutuspinnan 42 päälle. Kuviossa 3 esitetty suoritusesi-merkki on esitetty siten, että elin 46 pidetään tiiviissä kosketuksessa sivuseinämien kanssa kohdassa 47 ja että rengasrunko pullistetaan, kuten on esitetty esimerkiksi US-patenttijulkaisussa 4 075 047. Rengasrunko 40 on asennettu vanteelle 49 jossa on laippa 51, ja runko 40 on sijoitettu vanteelle laippojen väliin, ja vanteessa on pinta, joka pakottaa päällyksen 46 tiiviiseen kosketukseen rengasrungon 40 kanssa pitkin aluetta, joka on merkitty numerolla 47. Joustava elin 46 on varustettu sovituksella 54, joka varustaa tilan 56 päällyksen 46 ja kulutuspinnan 42 välillä johdolla 58. Johdot 58 kulkevat painekammion 10 läpi ja ne on kytketty päällysjakoputkistoon 60. Johtoon 58 on sovitettu venttiili-elin 62. Venttiilielimellä 62 on kolme asentoa. Se voi olla suljettu; se voi olla auki päällys-jakeluun tai se voi olla avoinna ulkoilmaan.

Kuvatun järjestelmän yleinen toiminta on, luonnollisesti.

731 72 5 painaa kulutuspinta 42 rengasrunkoa 40 vastaan käyttäen väliainetta kammiossa 10 ja samanaikaisesti kuumentaa sideaine tai pehmikekumi 44 lämpötilaan, jossa se voi vulkanoi-tua kiinnittäen kulutusoinnan rengasrunkoon. Johto 64 yhdistää kammion paine-eronsäätöventtiiliin 66. Paine-erovent-tiili 66 päästää väliainetta johtoon 68, kun paine johdossa 64 saavuttaa 0,1 MPa. Johto 68 yhdistää venttiilin 66 paineensäätöventtiiliin 69. Paineensäätöventtiili 69 on johdolla 71 yhdistetty päällysjakeluun 60. Kun väliaine-painetta alkaa kulkea venttiilin 66 läpi, pysyy paineensäätöventtiili 69 avoinna kunnes paine johdossa 71 saavuttaa esimerkiksi 0,5 MPa, jolloin se sulkeutuu eikä enää salli paineistetun väliaineen kulkua sisään virtaus-jakoputkistoon. Päällysjakoputkistoon on kytketty päästö-venttiili 73, joka avautuu jos paine päällysjakoputkistossa saavuttaa esimerkiksi 0, 55 MPa.

Järjestelmä käynnistetään, kun painekammion 10 aukko 12 on avoinna ja sarja ajoneuvorengaskokoonpanoja 14 voidaan ripustaa järjestelmän sisään. Kun ajoneuvorengaskokoonpanot 14 sijoitetaan autoklaaviin, kytketään renkaanpullistus-johdot 25 vulkanointiletkuihin 26 ja päällykset kytketään johtoihin 58. Sitten suljetaan ja lukitaan aukko 12 ja järjestelmä käynnistetään. Järjestelmän käynnistyessä väli-ainepainelähteen 16 paine kulkee säätöventtiiliin 20 johdon 18 kautta. Tämä paineistettu väliaine kulkee johtoon 21 ja renkaanpullistusjakoputkistoon 23. Samanaikaisesti paine kulkee myös täyttöjohtoon 27. Paine-eronsäätöventtiili 31 ei avaudu ennenkuin paine johdossa 21 on saavuttanut 0,2 MPa. Tällöin vulkanointiletku 26 aikaansaa 0,2 MPa:in paineen rengasrungon sisään ja kammion paine on 0,1 MPa:in paineessa. Paine-eroventtiili 31 avautuu ja päästää painetta johtoon 32 joka johtaa paineen paineensäätöventtiilin kautta johtoon 35, joka vuorostaan johtaa paineen paine-kammion 10 sisätilaan, johon painekammioon joskus viitataan kammiona. On huomioitava, että tässä viitataan kammion 6 731 72 paineeseen joissakin tapauksissa. Kun kammion paine alkaa nousta, niin sen saavuttaessa 0,1 MPa on paine johdossa 64 0,1 MPa. Tällöin paine-eronsäätöventtiili 66 avautuu ja alkaa päästää paineistettua väliainetta johtoon 68, venttiilin 69 kautta johtoon 71 ja edelleen jakoputkistoon 60 ja johtojen 58 kautta päällykseen 46. Tämä jatkuu kunnes paine vulkanointiletkuissa 26 saavuttaa 0,8 MPa. Tällöin paine kammiossa on 0,6 MPa ja paineensäätöventtiili 34 sulkeutuu. Päällysjakoputkistossa 60 paine on 0,5 MPa ja paineensäätöventtiili 69 sulkeutuu. Järjestelmä vakaantuu ja vulkanointijakso käynnistyy.

Viitaten kuvioon 2 tämä on graafisesti esitetty paineen ja ajan suhteen. Esimerkiksi, vulkanointiletkua pulliste-taan noin 25 min 0,2 MPa:in tasolle. Tällöin kammion täyttyminen alkaa, ja kun kammio saavuttaa 0,1 MPa, on vulka-nointiletku noin 0,3 MPa. Tällöin päällys alkaa vastaanottaa painetta. Tällä tavoin jatkuu noin 60 minuuttiin saakka, jolloin vulkanointiletkussa on noin 0,8 MPa ja kammion paine on noin 0,6 MPa ja päällyksen paine on noin 0,5 MPa.

Jos vulkanointijakson aikana milloin vain jokin ajoneuvo-rengaskokoonpanoista 14 kokisi vuodon joustavassa neste-tiiviissä elimessä 46, ilma kulkisi'kammiosta päällyksen tilaan 56 johdon 58 kautta päällysjakoputkistoon 60. Paine ei voi kulkea paineensäätöventtiilin 69 kautta, mutta jos vuoto on vakava, avautuu päästöventtiili 73. Jos vuoto on pieni sen ei pitäisi aikaansaada mitään vahinkoa, ja järjestelmä voidaan pitää 0,55 MPa:in paineessa eikä vahingoiteta vulkanoimista rengaskokoonpanoissa. Mikäli ilmavuoto on suuri, voi operaattori tarkastaa ja venttiilielimiä 62 käsittelemällä hän voi päätellä mikä rengas vuotaa. Mikäli vuoto on liian paha, hän voi avata sen renkaan ulkoilmaan, mikä estää sen, että jokin vahinko tapahtuisi järjestelmän muille renkaille. Jos esimerkiksi kyseisessä asemassa ei ole yhtään rengasta, niin venttiili 62 voidaan sulkea eikä tämä vaikuta järjestelmään eikä järjestelmä vaikuta tähän.

73172 7

Yleisesti viitaten kuvioon 4A, siinä on esitetty sydänma-teriaali 75. Tätä voidaan käyttää sijoitettuna kulutuspinta-materiaalin 42 ja päällyksen 46 väliin mahdollistaakseen väliaineen helpon virtauksen päällystilaan 56 ja mainitusta tilasta pois. Suositellaan, että kun käytetään sy-dänmateriaalia 75 sitä sijoitetaan kokonaan yli kulutuspin-tamateriaalin niin, että se jatkuu liitosviivan 76 yli molemmille puolille rengasrunkoa 40.

Claims (4)

731 72

1. Menetelmä ajoneuvorengasrungon pinnoittamiseksi, joka sisältää vaiheet, joissa asetetaan esivulkanoitu kuminen kulu-tuspinta (42) rengasrungon (40) ulkokehälle, jolloin kulutus-pinnan ja rengasrungon väliin on sovitettu kerros vulkanoita-vaa kumipohjaista materiaalia (44), joissa peitetään kulutus-pinta ja ainakin viereiset rengasrungon sivuseinämät joustavalla i1 ma ti i viillä päällyksellä (46), asennetaan mainittu rengasrunko vanne-elimelle (49) ja tiivistetään päällys vanteen jatkettujen laippojen ja sivuseinämien väliin, sijoitetaan asennettu rengaskokoonpano kammioon (10), ja kohdistetaan väliaineylipainetta kammion sisätilaan päällyksen painamiseksi kulutuspinnan ja rengasrungon muodostamaa kokoonpanoa vastaan sekä syötetään paineväliainetta kammiosta (10) päällykseen (46) ennakolta märäätyllä paine-erolla kammion (10) ja päällyksen (46) välillä, tunnettu siitä, että paineväliai-netta syötetään kammiosta (10) paine-erosäätöventtiil in (66) kautta päällyksien jakoputkistoon (60), joka sijaitsee kammion (10) ulkopuolella, ja että paineväliainetta syötetään päällykseen (46) mainitusta jakoputkistosta (60).

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että mainittu paine-erosäätöventtiΐ1i (66) syöttää väliainepa! netta päällysjakoputkistoon (60) paineensäätöventtii-Iin (69) kautta.

3. Patenttivaatimuksen 2 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että paine-erosäätöventtii1i (66) asetetaan arvoon 0,1 MPa ja paineensäätöventtii1i (69) asetetaan arvoon noin 0,5 MPa.

4. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että päästölaite (73) sovitetaan päällysjakoputkistoon (60) paineen päästämiseksi, mikäli paine jakoputkistossa nousisi asetetun arvon verran yli ennalta määritellyn paineen.