FI72912C - Kontinuerligt arbetande anordning foer skaerning av en tunn skiva i strimlor. - Google Patents

Description

LVä^TI KUULUTUSJULKAISU ηοοΊΟ «119# [B] !11 UTLÄGQNINGSSKRIFT t £y \ £ (45) :- · t ·’% ^ ;? ::: v;:? (51) Kv.lk.Vlnt.CI4 B 27 L 5/08

SUOMI-FIN LAND

(Fl) (21) Patenttihakemus - Patentansökning 790201 (22) Hakemispäivä - Ansökningsdag 22.01.79

Patentti· ja rekisterihallitus (23) Alkupäivä-Giitighetsdag 22.01.79

Patent- och registerstyrelsen (41) Tullut julkiseksi — Biivit offentiig 2^.07.79 (44) Nähtäväksipanon ja kuul.julkaisun pvm.- ?q g^ gy

Ansökan utlagd och utl.skriften publicerad J ‘ (86) Kv. hakemus - Int. ansökan (32)(33)(31) Pyydetty etuoikeus - Begärd priontet 23-01.78

Ranska-Frankrike(FR) 780l8l0 (71) Cen tre Technique du Bois, 10 rue de St Mande, Paris, Ranska-Frankrike(FR) (72) Jacques Fondronnier, Creteil Mont Mesly, Jean Guillerm, Saint-Maur,

Ranska-Frankr ike(FR) (7^) Oy Kolster Ab (5^+) Jatkuvatoiminen laite ohuen levyn leikkaamiseksi suikaleiksi -

Kontinuer1igt arbetande anordning för skärning av en tunn skiva i strimlor

Keksintö koskee laitetta mitä tahansa materiaalia olevan ohuen levyn, mieluimmin kuitenkin puuviilun leikkaamiseksi jatkuvana pyörivällä terärummulla suikaleiksi poikittain sen liikesuuntaan nähden .

Jo ennestään tunnetaan ns. "back roll"-menetelmä, jonka mukaan pitkittäisterillä varustettu leikkauslaitteen sylinteri puristetaan puutukkia vasten rullalta tulevan viilun yläpuolella ja lähinnä kohtisuoraan siihen nähden. Puutukki pyörittää sylinteriä terien painuessa puun sisään.

Tämän menetelmän suurimpana varjopuolena on, että jokaisen terän leikkuureunan puuhun tekemät leikkausprofiilit eivät yhdy ympyrän evolventtikäyrään, joten ne eivät tästä johtuen voi "hammas-tua", ilman että tällöin syntyy tuntuva leikkuuvoiman lisäys, mistä taas aiheutuu vakavia haittoja. Näistä voidaan mainita esimerkiksi terän reunojen nopea tylstyminen, jolloin teriä joudutaan hiomaan ja säätämään usein. Lisäksi puu joutuu puristukseen, kuidut irtoa- 2 7291 2 vat tai katkeavat.

Näin viilusta valmistettujen levyjen reunat ovat aina epätasaisia, huonosti leikattuja ja vinoja.

Jotta peräkkäiset levysuikaleet saadaan irtoamaan toisistaan moitteettomasti, terien ulkoneman on oltava suurempi kuin viilun paksuus, koska leikkaaminen tapahtuu puristamalla eikä vapaasti. Tästä johtuen viiluun voi syntyä myös sisäpuolisia repeämiä.

Lisäksi leikattaessa esiintyy jatkuvasti voimakkaita iskuja, mikä on haitallista sekä työn laadun että syöttölaitteen kunnossapidon kannalta.

Keksinnöllä pyritäänkin eliminoimaan näitä epäkohtia siten, että leikattava viilu menee taivutettuna leikkuuroottorin ympäri.

Keksinnön mukaiseen pyörivään leikkauslaitteeseen kuuluu roottori, joka on varustettu akselin suuntaisilla terillä, jotka painuvat puristuksen avulla poikittain leikattavaan levyyn (viiluun) .

Lisäksi leikkauslaitteessa on: - häkkivalssi, joka on leikkuuroottorin ympärillä ja käsittää akselinsuuntaiset sauvat, jotka rajaavat aina kaksittain roottorin leikkuuterien kulkuaukot; roottorin ja häkkivalssin pyörintä-akselit ovat epäkeskisiä, niin että terät työntyvät esiin sauvojen välistä, - yhtäjaksoinen, joustomateriaalista valmistettu kuljetus-hihna, joka menee kahden sylinterin ympäri ja jonka pinta koskettaa roottorin terien ulkoreunoihin, - tukeva, kaareva alasin, joka on samankeskinen häkkivalssin kanssa ja tarkoitettu tukemaan yhtäjaksoista hihnaa, tämän liikkuessa eteenpäin, - moottori, joka pyörittää toista hihnasylinteriä, teräroot-toria ja häkkiä, - ja puristuslaite, joka siirtää toisiaan kohden häkkivalssin ja alasimen, joiden väliin leikattava viilu puristuu; alasimen ja roottorin akselin välinen etäisyys pysyy tällöin vakiona.

Keksinnön erään suositettavan rakenteen mukaan kiinteä runko tukee alasinta, hihnasylintereitä ja roottoria, kun sen sijaan häk-kivalssia tukeva liikkuva alusta, joka kulkee roottorin kautta, ohjataan mieluimmin kääntyvänä rakenteena kiinteään runkoon nähden, 3 72912 niin että näin syntynyt liikkuva yksikkö muodostaa jo omalla painollaan puristuslaitteen, joka puristaa häkkivalssin avulla viilun hihnaa vasten ja tämän taas alasinta vasten.

Tällä keksinnön mukaisella laitteella saadaan varmasti säteit-täinen ja suora leikkaus. Leikkaaminen tapahtuu huomattavasti pitemmän ajan (10 - 20 kertaa) kuluessa kuin "back roll" -menetelmällä, mistä johtuen puu ehtii puristua kokoon tangenttisesti kahden puris-tuspinnan välissä leikkaamisen tapahtuessa. Tämän vuoksi "back roll" -menetelmän iskuista johtuvaa kuitujen särkymistä ei esiinny.

Keksinnön mukaista laitetta käytettäessä nopeus, jolla terän leikkuureuna painuu puuhun, laskee progressiivisesti puun sisältä pintakerrokseen, missä se on jo nolla. Näin ollen puuhun ei tule halkeamia.

Leikkaaminen tapahtuu myös äänettömästi liikkeiden synkronoinnista ja osien hyvästä järjestelystä johtuen.

Keksinnön mukaisella laitteella pystytään valmistamaan suika-lelevyjä vahvuudeltaan erilaisesta viilumateriaalista. Lisäksi suikaleiden kokoa voidaan muuttaa yksinkertaisella säätölaitteella, kun taas "back roll" -menetelmässä joudutaan leikattavan materiaalin paksuuden ja suikaleen koon mukaan käyttämään aina eri sylintereitä.

Muita keksintöön liittyviä piirteitä ja sillä saatavia etuja esitellään lähemmin seuraavassa yksityiskohtaisessa selostuksessa.

Keksinnön erästä rakennetta havainnollistetaan esimerkkinä (keksintöä tällöin mitenkään rajoittamatta) oheisessa piirustuksessa, jossa kuvio 1 on perspektiivikuva keksinnön mukaisesta laitteesta osittain 'aukileikattuna1, kuvio 2 on osittainen poikkileikkauskaavio po. laitteesta, kuvio 3 on aksiaalinen pitkittäisleikkaus terillä varustetusta roottorista, ja

kuvio 4 on osittainen poikkileikkaus kuvion 3 linjaa IV-IV

pitkin.

Kuten kuviosta 1 voidaan nähdä, laitteessa on kiinteä runko 1, joka on muodostettu kahdesta päätykappaleesta 2 ja 3. Ne on yhdistetty toisiinsa välitangoilla 4 ja pohjakiskoilla 5.

Liikkuva runko-osa 6 on muodostettu kahdesta rei'illä varustetusta levystä 7, 8, jotka kääntyvät päätykappaleiden 2, 3 suhteen 4 72912 akselien 9 varassa. Levyt 7, 8 on yhdistetty toisiinsa edessä näkyvällä tangolla 10.

Kuten kuviossa 2 esitetään kaaviona, laitteeseen kuuluu: - häkkivalssi 11 kääntyvän rungon levyjen 7, 8 välissä; se pyörii po. levyihin nähden geometrisen akselin 12 ympäri, - roottori 13 kiinteän rungon päätykappaleiden 2, 3 välissä pyörien näihin nähden akselin 12 kanssa yhdensuuntaisen geometrisen akselin 14 ympäri.

Roottori 13 on varustettu useilla terillä 15, ja häkkivalssi 11 käsittää useita sauvoja 16, joiden välissä on raot 17. Roottori on häkkivalssin sisäpuolella, ja sen pyörintäakseli 14 on epäkeski-nen alaspäin häkkivalssin akseliin 12 nähden, niin että alaosassa terät 15 menevät aukkojen 17 läpi. Kuvien havainnollistamassa esi-merkkirakenteessa roottorissa 13 on 42 terää, jotka ovat 25 mm päässä toisistaan, mikä vastaa leikattavien suikaleiden leveyttä. Häk-kivalssissa on vastaavasti 70 samankokoista ja samalla etäisyydellä toisistaan olevaa sauvaa.

Pyörivässä leikkauslaitteessa on lisäksi: - yhtäjaksoinen hihna 18, joka on valmistettu koostumukseltaan ja rakenteeltaan samasta elastomeeristä (pehmeästä joustavasta muovista), jota käytetään stanssaustyökaluihin ja joka vastaa lähinnä kautsua. Hihna menee kahden sylinterin 19 ja 20 ympäri, jotka on sijoitettu kiinteän rungon päätykappaleiden 2 ja 3 väliin yhdensuuntaisesti akselien 12 ja 14 kanssa. Sylinterit on asennettu laipoissa oleviin laakereihin (kuva 1), jotka on sijoitettu siten, että hihnan yläpinta koskettaa terien 15 leikkuureunoihin, jotka ulkonevat sauvoihin 16 nähden, ja kaareutuu samankeskisesti häkkivalssin 11 (kuva 2) kanssa leikattavan viilun 22 ollessa, kun se siirtyy nuolen F suuntaan, häkkivalssin ja hihnan kaarevan yläpinnan välissä; - kaareva alasin 23, joka liittyy kiinteästi rungon 1 pääty-kappaleisiin 2, 3 ja on hihnan ylemmän osuuden 18s alla suunnilleen samankeskisesti häkkiin 11 nähden. Alasin tukee hihnaa viilun 22 liikkuessa ja muodostaa tietyn reaktioelementin terien 15 suorittaman leikkaustoiminnon aikana; - moottori, joka pyörittää teräroottoria 13, häkkiä 11 tai jompaa kumpaa hihnasylinteriä 19, 20. Kuvan 1 havainnollistamassa 5 72912 esimerkissä sylinterin 19 akselitappi 24, joka tulee päätykappaleen 2 ulkopuolelle, on yhdistetty urilla varustettuun hihnapyörään 25, johon on pantu eri käyttöhihnat (ei esitetty kuvassa). Sylinteri 19 kuljettaa hihnaa 18, joka puolestaan ottaa mukaansa leikattavan viilun 22, johon terät 15 painuvat. Tällöin terien leikkaustoiminto, tankojen 16 kitka ja niiden yhteys teriin saavat aikaan roottorin 13 ja häkkivalssin 11 synkronisen pyörimisen; - puristuslaite, joka siirtää toisiinsa alasimen 23 ja häkin 11, niin että leikattava viilu 22 puristuu näiden väliin. Alasimen ja roottorin 13 akselin 14 välisen etäisyyden on kuitenkin pysyttävä vakiona, niin että terien 15 leikkuureunat ovat jatkuvasti kosketuksessa hihnaan 18. Po. esimerkissä puristuslaite toimii omapainoisena ja on liikkuva yksikkö, jonka muodostavat kääntyvä runko 6, häkkivalssi 11 ja roottori 13. On selvää, että puristuslaitteessa voi sen oman painon tehostamiseksi olla ainakin yksi mekaaninen osa (jousi, vastapaino, tms.), joka on joko pneumaattinen tai hydraulinen ja yhdistetty kääntyvään runkoon 6.

Kun viilu 22 on laitteessa, häkkivalssi 11 puristaa sen hihnaa 18 vasten ja tämän taas edelleen alasinta 23 vasten. Tässä vaiheessa roottorin 13 terät 15 painuvat viiluun säteittäisesti nopeuden laskiessa tällöin progressiivisesti ja leikkaavat viilun suora-reunaisiksi suikaleiksi.

Kuten kuvasta 1 voidaan nähdä, hihna 18 on sileä. Sen sylin-tereihin 19, 20 koskettavassa pinnassa on kuitenkin kaksi uloketta 26, jotka ovat poikkileikkaukseltaan puolisuunnikkaan muotoisia ja menevät sylintereihin tehtyihin ja poikkileikkaukseltaan samanlaisiin uriin. Näin on hihnalle saatu varma ohjauslaite.

Alasin 23 on mieluimmin säädettävä. Tätä varten se liittyy kiinteästi alaspäin laskeutuviin päätylevyihin 27 (kuvat 1 ja 2), jotka on varustettu tapeilla 28, jotka menevät rungon 1 päätykappaleiden 2, 3 pitkulaisten aukkojen 29 läpi. Tällä tavalla alasimen tasokorkeus ja suunta pystytään säätämään ja lukitsemaan alasin ao. säätöasentoon kiristämällä vain tappien mutterit.

Häkkivalssi 11 on ehkä edullisinta tehdä kuvan 1 esittämällä tavalla, jolloin siihen kuuluu kaksi päätyrengasta 30 ja 31, jotka on järjestetty symmetrisesti keskenään lähelle levyjä 7, 8. Po. renkaat liittyvät em. sauvoihin.

6 7291 2

Kuten nimenomaan renkaan 30 kohdalla voidaan nähdä, siinä on renkaanmuotoinen etusyvennys ohjausrullia 33,1 - 33,6 varten. Syvennys 32 on rajattu kahdella kuulalaakerirenkaalla 34 ja 35, jotka ovat samankeskisiä akselin 12 kanssa ja joiden säteensuuntainen etäisyys on suurempi kuin rullien halkaisija. Rullat on sijoitettu siten, että ne liikkuvat kääntyvän rungon levyssä 7 tietyllä etäisyydellä po. levyn sisäpinnasta. Parilliset rullat 33,2, 33,4 ja 33,6 tukeutuvat ulompaan kuulalaakerirenkaaseen 34 ja ovat erillään sisemmästä renkaasta 35, kun taas parittomat rullat 33,1, 33,3 ja 33,5 tukeutuvat sisempään kuulalaakerirenkaaseen 35 ja ovat tietyllä etäisyydellä ulommasta renkaasta 34. Edellä esitetty järjestely toistuu symmetrisenä myös renkaan 31 ollessa kyseessä. Häkkivalssille 11 on sen kehällä näin saatu pyörintäohjaus.

Tankojen 16 asentaminen paikoilleen tapahtuu siten, että ne pannaan kummastakin päästään vastaavan renkaan 30 tai 31 olakesyven-nykseen kiinnitettyjen ulkovanteiden 36, 37 väliin. Jotta roottorille 13 voidaan häkin 11 sisäpuolella suorittaa kaikki tarvittavat huoltotoimenpiteet, tankojen 16 ja vanteiden 36, 37 muodostama yksikkö on jaettu kahteen osaan, niin että näin syntyneet puoliskot voidaan kiinnittää renkaisiin 30 ja 31 ja irrottaa niistä toisistaan riippumatta.

Kuten kuvista 1, 3 ja 4 voidaan nähdä, roottorissa 13 on akseli 38, joka on sijoitettu kääntyvän rungon 6 levyjen 7, 8 aukkoihin ja pyörii laakereissa 39, 40 kiinteän rungon 1 päätykappaleisiin 2, 3 kiinnitettynä.

Terät 15 voidaan luonnollisesti kiinnittää myös suoraan akselin 38 sydämeen.

Kuitenkin on ehkä edullisempaa, että roottoriin 13 yhdistetään valintalaite 113, jolla voidaan säätää viilusta 22 leikattavien suikaleiden leveys. Tällä valintalaitteella, jota selostetaan myöhemmin, tietyt terät voidaan kytkeä irti muiden terien jäädessä tällöin leikkuuasentoon.

Näin ollen po. esimerkissä terien valintamahdollisuuden ansiosta saadaan seuraavat vaihtoehdot: - käytettäessä 42 terää voidaan leikata 42 25 mm:n levyistä suikaletta yhdellä pyörähdyksellä, - kytkettäessä irti joka toinen terä, jolloin käytetään 21 7 72912 terää, voidaan leikata 21 50 mm:n suikaletta yhdellä pyörähdyksellä, - kytkettäessä irti 2 terää kolmesta, jolloin käytetään siis 14 terää, voidaan leikata 14 75 mm:n suikaletta yhdellä pyörähdyksellä, - kytkettäessä irti 5 terää kuudesta, jolloin käytetään 7 terää, voidaan leikata 7 150 mm:n suikaletta yhdellä pyörähdyksellä, - kytkettäessä irti 6 terää seitsemästä, jolloin käytetään 6 terää, voidaan leikata 6 175 mm:n kappaletta yhdellä pyörähdyksellä, - kytkettäessä irti 13 terää neljästätoista, jolloin käytetään 3 terää, voidaan leikata 3 350 mm:n kappaletta yhdellä pyörähdyksellä, - kytkettäessä irti 20 terää kahdestakymmenestäyhdestä, jolloin käytetään 2 terää, voidaan leikata 2 525 mm:n kappaletta yhdellä pyörähdyksellä, ja - kytkettäessä irti 41 terää neljästäkymmenestäkahdesta, jolloin käytetään vain 1 terää, voidaan leikata yksi 1050 mm:n kappale yhdellä pyörähdyksellä.

Valintalaitteessa 113 (kuvio 3) jokainen terä 15 on säätöalus-talla 41, jonka päissä on keskenään yhdensuuntaiset kaltevat pinnat 1. rampit 42 ja 43. Kaikkien säätöalustojen rampit 42 liittyvät toiminnallisesti kartiorenkaaseen 44, jolla on sama kaltevuus. Vastaavasti kaikkien säätöalustojen rampit 43 liittyvät toiminnallisesti kartiorenkaaseen 45. Renkaat 44 ja 45 on liitetty toisiinsa pyöre-ällä liikkuvalla akselilla 46 ja laakerien 47 avulla roottorin kes-kusakseliin 38.

Kaksi tähdenmuotoista kehää 48 ja 49, jotka liittyvät kiinteästi akseleihin 38 ja 46, on sijoitettu kartiorenkaan 44 molemmille puolille. Vastaavasti kaksi tähdenmuotoista kehää 50 ja 51, jotka liittyvät samoin kiinteästi akseleihin 38 ja 46, on järjestetty kartiorenkaan 45 kummallekin puolelle.

Akselin 38 kehien 48 ja 50 säteittäiset haarat 52 ja 53 on sijoitettu vastakkain, samoin akselin 46 kehien 49 ja 51 säteittäiset haarat, mutta nämä ovat haarat 52 ja 53 erottavien vapaiden tilojen kulmanha Ikäisiini a. Tästä johtuen yksi haara 52 ja yhdistetty haara 53 muodostavat aina yhden 'naapurihaaran' 54 ja yhdistetyn haaran 55 kanssa kaksi säteittäistä, samassa linjassa olevaa ohjauslo- g 72912 vea terän 15 ollessa säätöalustalla 41 ja po. alustan tukeutuessa kaltevien pintojensa 42, 43 avulla kartiorenkaisiin 44, 45.

Nämä molemminpuoliset tukiosat, ts. terän pitäminen säätöalustalla ja alustan pitäminen renkaan päällä, on muodostettu joustavista osista, jotka vetävät teriä pyörintäakseliin 14 päin. Po. esimerkissä jokaisen terän päissä on aukot 56 ja 57. Kaikkien terien aukoissa 56 on joustorengas 58, jonka vapaat päät menevät päällekkäin ja joka takaisin vetäytyessään vetää jokaista terää keskustaan päin. Myös kaikkien terien aukoissa 57 on takaisin vetäytyvä joustorengas 59.

Jokainen säätöalusta 41 on yhdistetty apulaitteeseen 114 pit-kittäisasennossa. Tällöin säätöalusta voi siirtyä kahteen eri asentoon : - "aktiivinen asento", joka on esitetty yhtenäisellä viivalla (kuva 3) ja jossa kaltevat pinnat 42, 43 on työnnetty kartiorenkaisiin 44, 45. Tämä vastaa vastaavan terän 15 leikkuuasentoa, - "passiivinen asento" (esitetty katkoviivalla). Tässä asennossa rampit 42, 43 on laskettu alas pitkin kartiorenkaita 44, 45. Tämä vastaa yhdistetyn terän 15 lepoasentoa.

Apulaite 114 käsittää sillä puolella, jonne säätöalustat 41 siirtyvät (nuoli Fl), kun rampit 42, 43 laskeutuvat alas renkaita 44, 45 pitkin, kehän 60, joka on tuettu kulma-asentoon esim. kiilaamalla se keskusakseliin 38. Kehässä on jokaista säätöalustaa 41 varten ruuvi 61, joka muodostaa säädettävän vasteen. Jos jotkut ruuvit 61 ovat yhtenäisellä viivalla esitetyssä asennossa, niin vastaavat säätöalustat 41 ovat silloin "aktiivisessa asennossa" ja terät 15 "leikkausasennossa". Muut ruuvit ovat silloin siirtyneet nuolen Fl suuntaan, minkä vuoksi vastaavat säätöalustat 41 pääsevät katkoviivalla esitettyyn "passiiviseen asentoon" ja terät 15 "lepoasentoon" .

On selvää, että kehässä 60 on oltava yhtä monta vasteosaa 61 kuin leikkauslaitteessa on toimivia teriä, jotta viilusta pystytään leikkaamaan määrätynkokoiset suikaleet.

Jos kuitenkin joudutaan leikkaamaan eri kokoa olevia suikaleita, voidaan joko muuttaa suoraan ruuvien 61 säätöä po. laitteessa tai vaihtaa kehän 60 tilalle etukäteen säädetyillä ruuveilla varustettu kehä. Viimeksi mainitussa tapauksessa jokainen kehä on täi- 9 7291 2 löin kahtena puoliskona, jotka voidaan liittää keskusakseliin 38 kul-makiilausta hyväksikäyttäen. Kehän puolikkaiden kummassakin pinnassa on siis ns. puoliulokkeita, jotka peitetään renkaanmuotoisilla vanteilla 62 ja 63. Koko yksikkö puristetaan sitten tähdenmuotoiseen kehään 48 mutterilla 64, joka on kierretty keskusakselin 38 kierre-osaan .

Apulaite 114 käsittää myös kehään 60 nähden vastakkaisessa päässä, levyjousen, jonka napa 65 on puristettu kahden renkaan 66, 67 väliin ja tähdenmuotoista kehää 50 vasten mutterilla 68, joka on kierretty keskusakselin 38 kierreosaan, johon nähden napa 65 on kiilattu kulma-asentoon. Napa liittyy kiinteästi säteittäisiin levyjou-siin 69.

Jokainen jousilevy on: - kiristettynä, yhtenäisellä viivalla esitetyssä asennossa, joka vastaa siihen liittyvän säätöalustan "aktiivista asentoa", niin että yhdistetty terä 15 on nyt "leikkausasennossa", - melkein löysänä, mikä vastaa taas katkoviivoilla esitettyä asentoa ja säätöalustan "passiivista asentoa", jolloin terä 15 pääsee "lepoasentoon".

Valintalaite 113 toimii yhdessä terien lukituslaitteen 115 kanssa (kuvat 3 ja 4).

Tämä lukituslaite käsittää, kun on kysymys renkaasta 44, yhtä monta leukaa 70 ja 71 kuin roottorissa 13 on teriä 15. Lisäksi siinä on rengasta 45 varten samoin roottorin teriä vastaava määrä leukoja 72 ja 73. Leuat 70 ja 72 ovat kulmapidennyksiä, jotka on muodostettu vastakkain keskusakselin 38 tähdenmuotoisten kehien 48 ja 50 haaroihin 52 ja 53, ja leuat 71 ja 73 ovat vastaavasti pyöreän akselin 46 tähdenmuotoisten kehien 49 ja 51 haaroihin 54 ja 55 muodostettuja kulmapidennyksiä. Näin ollen leuat 70 ja 71 ovat vastakkain ja puristavat vastaavan terän 15 paikoilleen. Leuat 72 ja 73 suorittavat vastaavia lukitustoimintoja. Ainakin leukojen yksi pinta voidaan tällöin varustaa kitkalaitteella.

Lukituksen aikaansaamiseksi toisen kehän leuat puristuvat joustavasti toisen kehän leukoja vasten. Tätä varten ja kuten kuvista 3 ja 4 voidaan todeta, kartiorengas 44 rajaa ympyränmuotoisen uran 74, johon on sijoitettu kolme jousta 75. Jokainen jousi on pantu keskusakselin 38 kehään 48 kiinnitetyn ruuvin 77 kärkiosan muodostaman 10 7291 2 tapin 76 ja pyöreän akselin 46 kehään 49 kiinnitetyn ruuvin 79 kärkiosan muodostaman tapin 78 väliin. Vastaavasti kartiorengas 45 rajaa ympyränmuotoisen uran 80, johon on sijoitettu kolme jousta 81, joista jokainen on pantu keskusakselin 38 kehän 50 ruuvin 82 päätevasteen ja pyöreän akselin 46 kehän 51 ruuvin 83 päätevasteen väliin. Tästä johtuen jousien 75 ja 81 päästessä löysälle ne kääntävät akseleita 38 ja 46 vastaavasti saaden näin aikaan leukojen lu-kittumisen hyvin teriin.

Keksintö ei ole rajoitettu edellä yksityiskohtaisesti selostettuun esimerkkirakenteeseen, vaan siihen voidaan sen suojapiiris-tä poikkeamatta tehdä erilaisia muutoksia.

Pyörivää leikkauslaitetta voidaan käyttää, kun halutaan valmistaa jatkuvana ratana liikkuvasta viilusta poikittaissuunnassa nauhanmuotoisia suikaleita tai listoja, joiden halutaan olevan määrättyä leveyttä. Keksinnön mukaista laitetta suositetaan nimenomaan leikattaessa jatkuvati suikaleita puuviilusta, joka syötetään rullalta, valmistettaessa erilaisia rasioita, laatikoita tai muita pakkauksia. Lisäksi sitä voidaan käyttää hyvin tehokkaasti, kun on kysymys vanerin valmistuksessa tarvittavien viilujen erittäin nopeasta ja tarkasta leikkaamisesta.

Claims (7)

1. Jatkuvatoiminen leikkauslaite materiaaliradan poikittaissuuntaista leikkausta varten, joka käsittää akselin suuntaisilla terillä (15) varustetun roottorin (13); roottoria ympäröivän ja roottoriin nähden epäkeskisesti sovitetun häkkivalssin (11), jolloin roottorin terät työntyvät häkkivalssin kehällä olevien akselin-suuntaisten tankojen (16) välitse leikkattavaan materiaaliin; ma-teriaalirataa (22) kannattavan, kahden sylinterin (19,20) ympäri kiertävän elastomeerista valmistetun päättömän kuljetushihnan (18); kuljetushihnaa kannattavan alasimen (23) ja käyttölaitteen, joka pyörittää toista kuljetushihnasylinteriä (19,20), roottoria (13) tai häkkivalssia (11), tunnettu siitä, että alasimessa (23) on yhtäjaksoinen kovera pinta, jonka kaarevuussäde on oleellisesti sama kuin häkkivalssin (11) ja että leikkauslaite käsittää lisäksi välineet häkkivalssin liikiittamiseksi alasimen suhteen, jolloin leikattava materiaalirata voidaan puristaa häkkivalssin ja kuljetus-hihnan väliin roottorin (13) akselin (14) ja alasimen välisen etäisyyden pysyessä muuttumattomana.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen laite, tunnettu siitä, että kiinteä runko (1) kannattaa alasinta (23), hihnasylin-tereitä (19,20) ja terät (15) käsittävää roottoria (13) ja että liikkuva runko (6), joka kannattaa häkkivalssia (11), on kiinnitetty kiinteään runkoon (1) mieluimmin nivelellä siten, että näin syntynyt kääntyvä yksikkö muodostaa puristuslaitteen, joka ainakin omalla painollaan puristaa leikattavan viilun (22) hihnaa (18) vasten ja hihnan alasinta (23) vasten.

3. Patenttivaatimuksen 2 mukainen laite, tunnettu siitä, että kääntyvä yksikkö käsittää lisäksi ainakin yhden paine-väliaineen avulla toimivan, tai muun mekaanisen puristuslaitteen.

4. Patenttivaatimuksen 2 tai 3 mukainen laite, tunnet-t u siitä, että moottoriyksikkö on yhdistetty toiseen hihnasylin-teriin.

5. Jonkin tai joidenkin patenttivaatimusten 2-4 mukainen laite, tunnettu siitä, että alasimen (23) asentoa kiinteään runkoon (1) nähden voidaan säätää. 12 7291 2

6. Patenttivaatimuksen 1 mukainen laite, tunnettu siitä, että häkkivalssi (11) käsittää kaksi päätyrengasta (30,31), joihin tangot (16) on kiinnitetty, ja että kummankin renkaan ulkosivussa on ympyränmuotoinen ura (32), jonka kaksi samankeskistä kuulalaakerirengasta (34,35) rajaavat ja joka on tarkoitettu ohjaus-rullille (33.1-33.6), jotka on kiinnitetty ulkonevina rakenteina liikkuvan rungon (6) rei'illä varustettujen päätylevyjen sisäsivuille, ja että kummankin päätylevyn määrätyt rullat ovat yhteistoiminnassa vastaavan häkkivalssin uran sisemmän kuulalaakerirenkaan kanssa, kun taas muut rullat, jotka on sovitettu edellisten rullien väliin ja ovat näitä kauempana häkkivalssin pyörintäakselista (14), toimivat yhdessä ulomman kuulalaakerirenkaan kanssa.

7. Patenttivaatimuksen 1 tai 6 mukainen laite, tunnet- t u siitä, että tangot (16) on ryhmitetty siten, että on saatu kaksi puoliskoa, ja että kummankin puoliskon tangot on päistään yhdistetty toisiinsa sisemmällä vannepuolikkaalla (36) ja ulommalla van-nepuolikkaalla (37), ja että puoliskot on kiinnitetty renkaisiin (30,31) irrotettavana rakenteena. is 7291 2