FI72761B

FI72761B - Formningsparti med dubbel vira i pappersmaskin.

Info

Publication number: FI72761B
Application number: FI811514A
Authority: FI
Inventors: Martti Tissari
Original assignee: Valmet Oy
Priority date: 1981-05-15
Filing date: 1981-05-15
Publication date: 1987-03-31
Also published as: FI72761C; SE8203060L; US4623429A; SE454448B; FI811514L; DE3217860A1; CA1176888A

Description

72761

Paperikoneen kaksiviirainen muodostusosa Formningsparti med dubbel vira i pappersmaskin

Keksinnön kohteena on paperikoneen kaksiviirainen muodostusosa, joka käsittää alaviirayksikkönä uusittavan muodostusosan modifioidun taso-viiraosan, joka muodostaa vedenpoistovyöhykkeen yksiviiraisen alku-osuuden, jonka jälkeen viiraosaan kuuluu yläviirayksikkö, joka yhdessä 5 kohdalla olevan alaviiran yläjuoksun kanssa muodostavat kaksiviiraisen vedenpoistovyöhykkeen, jolla -vyöhykkeellä tai sen osalla vedenpoisto tapahtuu sekä alaviiran että yläviiran läpi, vedenpoistovyöhykkeen kaksiviirainen osuus sijaitsee kokonaan tai ainakin olennaisilta osiltaan alaviiran alkuosuuden määräämän tason yläpuolella, jota 10 kaksiviiraista osuutta ohjaamaan on sijoitettu ainakin kaksi kaarevaa vedenpoistoelementtiä, joista rainan kulkusuunnassa ensimmäinen on solidivaippainen yläviirasilmukan sisälle sovitettu muodostuskenkä, jonka alueella kaksiviirainen osuus kaareutuu sopivassa sektorissa ylöspäin siten, että vedenpoisto tällöin pääasiallisesti tapahtuu 15 alaviiran läpi.

Yleisesti käytössä olevissa tunnetuissa kaksoisviiraformereissa ns. täyskitaformereissa massa syötetään viiraosalle laihana lietteenä, minkä jälkeen välittömästi tai lyhyen yksiviiraisen osan jälkeen al-20 kaa vedenpoisto massaradasta rajusti molempiin suuntiin tai samaan suuntaan kuin yksiviiralsessa osassa. Tästä on seurauksena, että veden mukana poistuu huomattavassa määrässä massaan lisättyjä täyteaineita esim. kaoliinia ja myöskin hienokuituja. Tämä luonnollisesti huonontaa huomattavssa määrin paperiradan laatua ja erikoisesti hei-25 kentää niitä ominauuksia, joita juuri täyteaineilla pyritään saamaan paperirataan. Samanaikainen ja raju kaksipuolinen vedenpoisto aiheuttaa myös helposti rainan keskiosan heikkenemisen, josta on seurauksena alhainen palstautumislujuus.

30 Esillä olevaan keksintöön liittyvän tekniikan tason osalta viitataan FI-patenttihakemukseen n:o 782709 (Beloit Walmsley Limited, UK) sekä hakijan FI-patenttiin n:o 50648 ja FI-patenttihakemukseen n:o 810373.

2 72761

Em. FI-patentissa 50648 on esitetty paperikoneen viiraosa, jossa on yksiviirainen alkuosa, joka muuttuu kaksiviiraiseksi. Kaksiviirainen osa kaareutuu ainakin alkupäästään vedenpoistotelan ja vedenpoisto-laatikon ohjaamana. Tässä tunnetussa viiraosassa yksiviirainen alku-5 osa on niin pitkä, että vedenpoiston tapahtuessa tässä alkuosassa varovasti, ehtii massarata ennen kaksiviiraista osaa saavuttaa sellaisen huopautumisasteen, etteivät kuidut pysty enää merkittävästi siirtymään toistensa suhteen, ja että vedenpoistotelan tai vedenpoisto-laatikon ohjaamana kaksiviirainen osa kaareutuu alaspäin niin, että 10 vettä poistetaan tässä kaarevassa osassa pääasiallisesti keskipakovoiman vaikutuksella yläviiran läpi ja vastakkaiseen suuntaan kuin yk-siviiraisessa alkuosassa, tarkoituksena pienentää massaradan lisäaineiden, kuten täyteaineiden sekä massaradan hienoaineiden poistumaa ja suurentaa palstautumislujuutta valmistettavassa paperissa.

15

Em. hakijan FI-patenttihakemuksessa 810373 on esitetty paperikoneen viiraosaa, jossa on pidetty uutena sitä, että yläviirayksikön tai -yksiköiden puolelta kaksiviiraisen veden-20 poistovyöhykkeen osaltaan määrää kaareva, umpikantinen muodostusken-kä, että mainittua muodostuskenkää edeltää kaareva vedenpoistovyöhyke, joka rajoittuu muodostustelaan tai vastaavaan, kuten kenkämäiseen 25 elimeen ja jolla vedenpoistovyöhykkeellä vedenpoisto tapahtuu pääasiallisesti yläviiran läpi ja että yläviirayksikköön tai -yksiköihin kuuluvat pääasiallisesti mainitun muodostuskengän yläpuolelle sovitetut elimet, joiden kautta 30 yläviiran läpi rainasta poistettu vesi johdetaan paperikoneen sivulle tai sivuille olennaisesti imuenergiaa käyttämättä.

Esillä olevan keksinnön tarkoituksena on sellaisen viiraosan aikaansaaminen, jolla voidaan edullisesti vanhat yksiviiraiset 35 tasoviirakoneet muuttaa kaksiviiraislksi siten, että saadaan aikaan kaksisuuntainen vedenpoisto rainasta, millä on tunnettuja edullisia vaikutuksia rainanmuodostuksessa.

3 72761

Keksinnön erityistarkoituksena on aikaansaada sellainen yläviirayksik-kö, joka saadaan rakennettua pieneen tilaan ja joka on tarvittaessa helposti vaihdettavissa yläviiranvaihtoa tai muuta huoltoa varten.

5 Eräänä keksinnön erityistarkoituksena on aikaansaada sellainen kaksi-viirainen muodostusosa, jossa tarvittaessa voidaan soveltaa niitä menetelmiä ja laitteita paperirainan paksuussuuntaisen täyte- ja/tai hienoainejakautuman hallinnassa» joita on esitetty hakijan FI-patent-tihakemuksessa 810847 (jätetty 19.3.1981).

10

Useissa ennestään tunnetuissa kaksiviiraformereissa käytetään imutelo-ja tai imulaatikoita. Pyörivät imutelat ovat kalliita komponentteja. Lisäksi sekä imutelat että imulaatlkot kuluttavat huomattavassa määrin imuenergiaa. Myös näiden laitteiden rakenne on varsin monimutkai-15 nen ja niiden toimintavarmuudessa on toivomisen varaa. Tämän keksinnön eräänä tarkoituksena onkin saada aikaan sellainen paperikoneen kak-siviirainen muodostusosa» jossa ei, ainakaan välttämättä, tarvita imu-teloja eikä imulaatikoita, vaan joissa voidaan käyttää hyväksi keskipakoisvoimaa (kineettistä energiaa) vedenpoistopaineen aikaansaamisek-20 si. Tällöin kaksiviiraista osaa voivat ohjata rakenteeltaan yksinkertaiset umpikantiset ja solidivaippaiset, sopivimmin sileäpintaiset muo-dostuskengät, joisen asento on helposti järjestettävissä säädettäväksi.

Näihin ja myöhemmin selviäviin päämääriin pääsemiseksi keksinnölle on 25 pääasiallisesti tunnusomaista se, että mainitun ensimmäisen muodostuskengän jälkeen seuraa toinen muodos-tuskenkä, joka on sijoitettu alaviirasilmukan sisäpuolelle ja jonka alueella kaksiviiraisen osuuden kulku kaareutuu sopivassa sektorissa 30 alaspäin siten, että vedenpoisto tällöin tapahtuu pääasiallisesti ylä-vilran läpi ja että sekä ensimmäisenä että toisena vedenpoistoelement-tinä olevat sopivimmin sileäpintaiset muodostuskengät on järjestetty asennoltaan säädettäviksi johde- elimillä ja toimilaitteilla.

35 Seuraavassa keksintöä selostetaan yksityiskohtaisesti viittaamalla oheisen piirustuksen kuvioissa esitettyyn keksinnön erääseen sovellutusesimerkkiin, jonka yksityiskohtiin keksintö ei ole rajoitettu.

4 72761

Kuvio 1 esittää kaaviollisena sivukuvana keksinnön mukaista paperikoneen muodostusosaa.

Kuvio 2 esittää formerin kaksiviiraista osuutta kaaviollisesti sivu-5 kuvana.

Kuvio 3 esittää osittaista leikkausta III-III kuviossa 1.

Kuvioiden 1 ja 2 mukaisesti formeriosaan kuuluu alaviira 12, jonka 10 rintatelan 11 tuntumaan perälaatikon huulikartio 10 syöttää massasus-pensiota. Alaviiran 12 juoksu on johtotelojen 13,14 ja 15 ohjaama, joiden viimemainittujen telojen 14 ja 15 välisellä alaviistolla juoksulla raina W irrotetaan alaviiralta 12 ja siirretään pick-up telan 16 imuvyöhykkeellä 16oipick-up-huovalle 17, joka kuljettaa rainan W 15 edelleen paperikoneen puristinosaan (ei esitetty).

Alaviiraosa on modernisoitavan tasoviirakoneen normaali tasoviira. Alaviirasilmukan 12 sisällä on vedenpoistokalustona rintapöytä 31, foilikalustot 32 sekä tasoimulaatikot 34. Vanhan tasoviiraosan runko-20 rakenne on entinen käsittäen vaakapalklt 18 ja pystypalkit, joissa on avattavat välipalat 19 viiran 12 vaihtoa varten. Vanha tasoviira on yläjuoksullaan kulkenut tasossa T-T (kuvio 2).

Tasoviiraosan modernisoinnin takoituksenahan on tehostaa viiraosan 25 vedenpoistokapasiteettia ja täten osaltaan tehdä mahdolliseksi paperikoneen nopeuden nostaminen. Viiraosan modernisoinnissa toisena tarkoituksena on aikaansaada valmistettavalle paperirainalle ne hyvät ominaisuudet, jotka liittyvät kakslvllraiseen ralnanmuodostukseen, jossa vedenpoisto tapahtuu rainan molempien pintojen kautta. Tältä 30 osin viitataan esimerkkinä hakijan suomalaiseen patenttiin n:o , jossa on esitetty hakijan ns. 'Sym-Formeri' (tavaramerkki).

Modernisoitaessa tasoviiraosaa varustetaan se tasoviiran yläpuolelle sijoitetulla yläviirayksiköllä 20, jossa on yläviira 22. Yläviiran 35 22 silmukka on johtotelojen 23,24,26 ohjaama. Yläviirayksikkö 20 kä sittää runko-osan 21, joka on rakennettu pystypalkkien varaan esim. vanhan rungon päälle. Tarvittaessa yläviiraosa 20 voidaan järjestää 72761 toimintapaikalleen alaviirayksikön yläpuolelle irrotettavaksi siten, että yksikkö kokonaisuudessaan tai osina voidaan nostaa pois paikaltaan esimerkiksi paperikonesalin yläpuolisella nosturilla yläviiran 22 vaihtoa tai muuta toimenpidettä varten.

5

Yläviirayksikköön 20 kuuluu kaareva umpikantinen muodostuskenkä 25, joka on yhdistetty sivupalkkien 42 avulla yläviirayksikön 20 runkoon 21. Yläviirayksikköön 20 kuuluu asennoltaan säädettävä vedenkeräyskau-kalo 29. Yläviiran 22 johtotelat 24,26 järjestetään sopivimmin asennol-10 taan säädettäväksi yläviiran 22 alajuoksun ohjaamiseksi sopivaksi.

Viiraosan modernisoinnin yhteydessä alavlirasilmukan 12 sisälle tulee muodostuskengän 25 jälkeen toinen muodostuskenkä 30. Samassa yhteydessä alaviiran 12 yläjuoksun kulku muutetaan osittain vanhan viiratason 15 T-T yläpuoliseksi. Tätä tarkoitusta varten sijoitetaan mahdolliset vanhat tasoimulaatikot 34 (kuvio 1) ylemmäksi ja järjestetään asennoltaan säädettäviksi.

Kuviosta 2 selviää parhaiten kaksiviiraisen muodostusosan geometria..

20 Kaksiviirainen muodostusosa rajoittuu viivojen ja välille. Kaksiviiraisen osuuden kulku on pääasiallisesti tason T-T yläpuo lella. Kaksiviiraista osuutta edeltää yksiviirainen osuus S^, jolla tapahtuu alkuvedenpoisto vedenpoistoelimien 31 ja 32 (kuvio 1) avulla alaviiran 12 läpi. Tämä alkuvedenpoisto suoritetaan sopivimmin verra-25 ten varovasti ja siten, että ralna W ehtii saada sopivan huopautumis-asteen ennen kuin se joutuu kaksiviiraiselle osuudelle T^-T^. Yksi-viiraisella osuudella voidaan käyttää kaikkia niitä käytännön pa-perintekijän hyväksi havaitsemia rainanmuodostuksen säätökeinoja, joita on totuttu käyttämään tasoviirakoneilla. Näitä ovat mm. perälaati-30 kon huulikartiosta 10 purkautuvan massasuihkun nopeus viiran 12 nopeuteen nähden ja mainitun suihkun kulma viiratasoon T-T nähden.

Kaksiviiraisella osuudella viivan T^ jälkeen seuraa sektori ot alueella kengällä 25 ylöspäin kaareutuva kaksiviirainen osuus, jolla vedenpoisto 35 tapahtuu nuolten suuntaan alaviiran 12 läpi. Tämän jälkeen on lyhyt suora viirojen 12,22 osuus, jonka jälkeen seuraa sektorilla/3 alaviira-silmukan 12 sisäpuolella olevan kengän 30 ohjaamana kaareva osuus. Ken- 6 72761 gän 30 jälkeen seuraa suora osuus kuviossa 2 telalle 26' ja kuviossa 1 telalle 26 saakka, minkä jälkeen alkaa toinen yksiviirainen osuus . Toisen kengän 30 alueella vedenpoisto tapahtuu keskipakovoimien vaikutuksesta nuolten F£ suuntaan yläviiran 22 läpi.

5

Keksinnön mukaiseen formeriin, etenkin sen kaksiviiraisella osuudella, kuuluu useat eri säätömahdollisuudet rainanmuodostuksen hallitsemista varten. Näihin säätöihin kuuluvat yläviiran 22 alajuoksun johtotelojen 24 ja 26 (26') asennon asettelumahdollisuudet. Lisäksi ensimmäinen ken-10 kä 25 ja toinen kenkä 30 on järjestetty monipuolisesti asennoltaan säädettäväksi seuraavasti. Kuvion 2 mukaisesti ensimmäisen kengän 25 ylä-viiraa 22 ohjaava pinta on esim. vakioilleen kaarevuussäteen omaava kaarevuuskeskipisteen ollessa P^. Vastaavasti toinen kenkä 30 on esim. vakioilleen kaarevuussäteen R£ omaava kaarevuuskeskipisteen ollessa 15 Ensimmäinen kenkä 25 on järjestetty pisteen P^ ympäri käännettäväk si. Tätä säätöä kuvaa nuoli A. Vastaavasti toinen kenkä 30 on järjestetty säädettäväksi vaakatasossa (nuoli B), pystytasossa (nuoli D) ja kierrettäväksi sopivan kiertokeskiön esimerkiksi kaarevusskeskipisteen P2 ympäri (nuoli C).

20

Kenkien 25 ja 30 kaarevuussäteiden R^ ja R2 ei välttämättä tarvitse olla vakiollisia, vaan ne voivat esimerkiksi tasaisesti ja jatkuvasti pienentyä rainan W kulkusuunnassa vedenpoistopaineen lisäämiseksi. Lisäksi on edullista varustaa mainittujen kenkien 25 ja 30 etu- ja taka-25 reunat pienemmillä kaarevuussäteillä, eräänlaisilla reunapyöristyksil-lä, viirojen 12,22 hankauksen ja kulumisen estämiseksi.

Kenkien 25 ja 30 leveydet rainan W kulkusuunnassa, siis sektoreiden o! ja £ suuruudet voidaan mitoittaa "ylisuuriksi" niin, että kaksivii-30 rainen osuus voidaan tarvittaessa säätää vain osalle (^ ei merkitty kuvioihin) mainituista sektoreista cK ja /3. Kuvion 2 mukaisesti on näin meneteltykin kengän 25 osalta, jossa kulma ο<.^ < onniin, että muodostuu kita G, jonka alueella viirat 22 ja 12 lähestyvät toisiaan kulmassa 06 - c*. .

Kulma on noin 15°...25°, sopivimmin n. 20°. Kulma /3 on n. 20°...35°, sopivimmin n. 30°. Kengän 25 kaarevuussäde R^ on n. 3...6 m. Kuten sa- 35 7 72761 nottu R^ voi pienentyä kengän 25 alueella. Kengän 30 kaarevuussäde R£ on noin 0,8...3 m. Sopivimmin R2 < R^ niin, että vedenpoistopaine kasvaa kaksiviiraisen osuuden osuuden loppupäätä kohti mentäessä.

Kaksiviiraisen osuuden lakikorkeus H tasosta T-T, joka kuvion 2 irtukai-5 sesti sattuu kengän 30 keskiviivalle, H on n. 0,4... 1 m.

Kenkien 25 ja 30 viiroja 22 ja 12 ohjaavat pinnat ovat kulutusta kestäviä ja mahdollisimman pienen kitkan omaavia pintoja, joita rainasta W poistuva vesi vielä voitelee. Kenkien 25 ja 30 pinnat ovat joko si-10 leitä tai varustettu sopivalla urituksella tai raoilla. Mainittuja urituksia tai rakoja voi olla etenkin kenkien etureunan alueella tilan tekemiseksi rainasta W poistuvalle vedelle.

Kuvioissa 1 ja 3 on esitetty eräitä mekaanisia toteutuksia kenkien 25 15 ja 30 asennon säätöä varten. Ensimmäinen kenkä 25 on ripustettu säädettäväsi! johteisiin 27, joita on luonnollisesti kengän 25 molemmilla puolilla. Kaarevien johteiden 27, joiden kaarevuuskeskipiste on sama kuin kengän 25 ohjausulkopinnan kaarevuuspiste , yhteydessä on kiin-nityselimet 28, joiden rakenne selviää parhaiten kuviosta 3. Kiinni-20 tyselimet 28 muodostuvat osista 43, jotka on kiinnitetty säädettävään kenkään 25. Kiinnityselimissä 28 on hahlot 44, joiden yhteydessä on ki-ristysruuvit 45, joiden avulla kenkä 25 on lukittavissa paikallee. Toisen kengän 30 yhteydessä on vastaavat johteet 37 ja kiinnityselinparit 38. Kenkä 30 on kiinnitetty kääntyvään runko-osaan 40, joka on etuosas-25 taan nivelakselein 39 liitetty koneen runkopalkkeihin 18. Runko-osan 40 takaosaan vaikuttavat kääntölaitteet esimerkiksi klerukkavaihteet, joiden avulla runko-osa 40 ja sen kannatuksessa olevaa kenkää 30 voidaan kääntää akseleiden 39 ympäri. Lisäksi kenkä 30 on kiinnitetty välirunkoon 35 johteiden 37 ja kiinnityselimien 38 välityksellä. Väli-30 osa 35 on järjestetty runko-osan 40 päällä olennaisesti vaakatasossa siirtyväksi. Viimemainitulla siirrolla saadaan aikaan kuviossa 2 nuolen B mukainen säätö. Toimilaitteella 41 saadaan olennaisesti pystysuuntainen nuoli (nuoli D kuviossa 2) säätö ja johteiden 37 varassa tapahtuva säätö vastaa nuolen C mukaista kiertoa.

Kuviossa 1 on lisäksi esitetty vedenohjauslevyt 33, jotka ohjaavat kengän 25 alueella viiran 12 läpi rainasta W poistuvan veden alla- 35 8 72761 olevaan vedenkeräyskaukaloon (ei esitetty). Kengän 30 jälkeen on esitetty sijoitetuksi vedenkeräyskaukalo 29, joka kerää kengän 25 alueella viiran 22 läpi poistuneen veden. Vedenkeräyskaukalon 29 asento on järjestetty toimilaitteella esimerkiksi kierukkavaihteella 42 säädet-5 täväksi.

Painovoiman ansiosta alaviiran 12 läpi poistettava vesi on helpompi kerätä ja johtaa vedenkeräyslevystölle kuin yläviiran 22 läpi tapahtuva vedenpoisto. Näin ollen säädetäänkin keksinnön mukaisen formerin 10 toiminta edellä esitetyillä useilla eri säätömahdollisuuksilla sellaiseksi, että ylöspäin yläviiran 22 läpi kengän 30 alueella poistetaan vettä vain siinä määrin kuin on tarpeellista ja välttämätöntä rainan W haluttujen ominaisuuksien, esimerkiksi täyte- ja hienoainejakautuman tai palstautumislujuuden kannalta.

15

Monet modifikaatiot ja poikkeamat kuvioissa esitetyistä sovellutusesimerkeistä ovat mahdollisia keksinnön puitteissa. Eräs edullinen keksinnön sovellutusmuoto on sellainen, jossa ensimmäisen kengän 25 kaarevuussäde jatkuvasti pienenee etureunasta takareunaan mentäessä 20 ja tämä kaarevuussäteen portaaton pieneneminen jatkuu toisen kengän 30 alueella. Tällä tavoin saadaan aikaan jatkuvasti suureneva vedenpois-topaine.

Muodostuskenkien 25 ja 30 asennon säädöt tietyissä rajoissa myös va-25 kiolaatujen kyseessäollen ovat edulliset, koska näillä säädöillä voidaan muodostusosan sisäänajon yhteydessä etsiä viiraosan toiminnallinen optimi rainanmuodostuksen eri tekijöiden suhteen.

Seuraavassa esitetään patenttivaatimukset, joiden määrittelemän kek-30 sinnöllisen ajatuksen puitteissa keksinnön eri yksityiskohdat voivat vaihdella.

35

Claims

9 72761

1. Paperikoneen kaksiviirainen muodostusosa, joka käsittää alaviira-yksikkönä (11,12,13,14,15) uusittavan muodostusosan modifioidun tasoviiraosan, joka muodostaa vedenpoistovyöhykkeen yksiviiraisen al-kuosuuden (S^), jonka jälkeen viiraosaan kuuluu yläviirayksikkö (20), 5 joka yhdessä kohdalla olevan alaviiran (12) yläjuoksun kanssa muodostavat kaksiviiraisen vedenpoistovyöhykkeen (T^-T^), jolla -vyöhykkeellä tai sen osalla vedenpoisto tapahtuu sekä alaviiran (12) että ylä-viiran (22) läpi, vedenpoistovyöhykkeen kaksiviirainen osuus (T^-T^) sijaitsee kokonaan tai ainakin olennaisilta osiltaan alaviiran (12) 10 alkuosuuden (S^,) määräämän tason (T-T) yläpuolella, jota että kaksi-viiraista osuutta ohjaamaan on sijoitettu ainakin kaksi kaarevaa vedenpoistoelementtiä (25,30), joista rainan kulkusuunnassa ensimmäinen (25) on solidivaippainen, yläviirasilmukan sisälle sovitettu muodos-tuskenkä (25), jonka alueella kaksiviirainen osuus kaareutuu sopivassa 15 sektorissa (o<.) ylöspäin siten, että vedenpoisto tällöin pääasiallisesti tapahtuu alaviiran (12) läpi, tunnettu siitä, että mainitun ensimmäisen muodostuskengän (25) jälkeen seuraa toinen muodostuskenkä (30), joka on sijoitettu alaviirasilmukan (12) sisäpuolelle ja jonka alueella kaksiviiraisen osuuden kulku kaareutuu sopivassa sektoris-20 sa (/3) alaspäin siten, että vedenpoisto tällöin tapahtuu pääasiallisesti yläviiran (22) läpi ja että sekä ensimmäisenä että toisena ve-denpoistoelementtinä olevat, soplvimmln sileäpintaiset, muodostuskengät (25,30) on järjestetty asennoltaan säädettäviksi johde-elimillä ja toimilaitteilla (27,28;37,38,41). 25

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen muodostusosa, tunnettu siltä, että yläviirasilmukan (22) sisäpuolella olevan muodostuskengän (25) sektorin (*) leveys rainan kulkusuunnassa on <*«*15°.. .25°, sopivimmin n. 20°. 30

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen muodostusosa, tunnet-t u siitä, että toisen alaviirasilmukan (12) sisäpuolelle sijoitetun muodostuskengän (30) ulottuvuus rainan kulkusuunnassa on /3 « 20°...35°, sopivimmin n. 30°. 35 10 72761

4. Patenttivaatimuksen 1,2 tai 3 mukainen muodostusosa, tunnettu siitä, että ensimmäisen kengän kaarevuussäde .¾ 3...6 m ja että toisen kengän kaarevuussäde m.

5. Patenttivaatimuksen 1,2,3 tai 4 mukainen muodostusosa, tun nettu siitä, että mainittujen kenkien (25,30) kaarevuussäteet (R^^) vedenpoistopaineen kasvattamista varten pienentyvät olennaisesti tasaisesti ja jatkuvasti rainan (W) kulkusuunnassa.

6. Patenttivaatimuksen 1,2,3,4 tai 5 mukainen muodostusosa, tun nettu siitä, että muodostuskenkien (25,30) etureunan alueet on varustettu urituksilla, raoilla tai vastaavilla tilan tekemiseksi rainasta (W) poistuvalle vedelle.

7. Patenttivaatimuksen 1,2,3,4,5 tai 6 mukainen muodostusosa, tunnettu siitä, että kaksiviiraista muodostusosaa (^^2) seuraa yksiviirainen vedenpoistovyöhyke (S2) alaviiran (12) yläjuoksulle, että mainitulle yksiviiraiselle vedenpoistovyöhykkeelle (S2) on sijoitettu vedenpoistoelimiä (34) esim. tasoimulaatikoita ja että raina 20 irrotetaan mainitun yksiviiraisen vedenpoistovyöhykkeen (S2) jälkeen sinänsä tunnetusti pick-up-telalla (16) pick-up-huovalle (17).

8. Patenttivaatimuksen 1,2,3,4,5,6, tai 7 mukainen muodostusosa, tunnettu siitä, että toisen muodostuskengän (30) tai vastaa- 25 van muodostustelan jälkeen on yläviirasilmukan (22) sisälle sovitettu vedenkeräyskaukalo (29), joka on sopivimmin järjestetty toimilaitteella (42) asennoltaan säädettäväksi.

9. Patenttivaatimuksen 1,2,3,4,5,6,7 tai 8 mukainen muodostusosa, 30 tunnettu siitä, että muodostuskengät (25,30) on järjestetty säädettäväksi olennaisesti vaakasuunnassa, olennaisesti pystysuunnassa ja/tai kierrettäväksi tietyn kiertokeskiön, sopivimmin kaarevuus-keskipisteen (Pj,P2) ympäri. 35 11 72761