FI72659C

FI72659C - Flotationsreagenser.

Info

Publication number: FI72659C
Application number: FI832105A
Authority: FI
Inventors: Robert Myles Parlman; Clarence Richard Bresson
Original assignee: Phillips Petroleum Co
Priority date: 1982-06-11
Filing date: 1983-06-10
Publication date: 1987-07-10
Also published as: US4556500A; AU1532683A; FI72659B; FI832105L; PH20854A; FI832105A0; MX159767A; CA1216975A; AU545641B2

Description

72659

Vaahdotusreagensseja Tämä keksintö koskee uusia seoksia ja menetelmiä, joita käytetään vaahdotusprosesseissa mineraalien talteenottami-seksi niiden malmeista.

Vaahdotus on menetelmä mineraalien erottamiseksi malmeista. Vaahdotusprosesissa malmi murskataan ja märkäjauhetaan mal-milietteen saamiseksi. Lisäaineita, kuten kokooja-aineita tai mineraalin kellutusaineita, vaahdotusaineita, laskeutus-aineita yms. lisätään malmilietteeseen auttamaan myöhemmissä vaahdotusvaiheissa erottamaan arvokkaat mineraalit malmin epämieluisasta osasta. Malmilietettä ilmastetaan sitten vaahdon muodostamiseksi pinnalle. Mineraalit, jotka tarttuvat kupliin tai vaahtoon, kuoritaan tai poistetaan muulla tavoin ja mineraalia sisältävä vaahto kerätään talteen ja prosessoidaan edelleen haluttujen mineraalien saamiseksi.

Alalla on tunnettua, että useat yhdisteet, kuten ksantaatit, amiinit, alkyylisulfaatit, areenisulfonaatit, ditiokarba-maatti, ditiofosfaatit ja tiolit ovat hyödyllisiä mineraalien vaahdotuskokoojina. Tertiääristen alkyylitritiokarbonaattien käyttöä mahdollisina malmin vaahdotuskokoojina ehdotetaan US-patentissa 2 600 737. Julkaisussa Industrial and Engineering Chemistry, Voi. 42, n:o 5, sivu 918 selostetaan nat-rium-tert.-alkyylitritiokarbonaattien käyttöä, erityisesti kuparin kokooja-aineina sulfidimalmien vaahdotuksessa.

Malmin talteenotto- ja jalostusteknologiassa on olemassa jatkuvaa tarvetta tehokkaista seoksista ja menetelmistä mine-raalisulfidien parantuneeksi talteenottamiseksi malmin vaahdotusprosesseissa .

Näin ollen tämän keksinnön tarkoituksena on saada aikaan uusia seoksia, jotka sopivat käytettäväksi kokooja-aineena malmin-vaahdotusprosessissa. Tämän keksinnön lisätarkoituksena on saada aikaan parantunut menetelmä lyijyn, sinkin, kuparin, 2 72659 molybdeenin, raudan sulfidien ja pienten määrien rautaa sisältäviä uraani- ja kultamineraaleja talteenottamiseksi malmin talteenottoprosessissa.

Muut tämän keksinnön näkökohdat, tarkoitukset ja useat edut käyvät ilmi luettaessa tämä patenttimääritys ja liitteenä olevat patenttivaatimukset.

Tämän keksinnön erään toteutusmuodon mukaisesti aikaansaadaan uusi vesipitoinen seos, joka on tehokas kokooja-aineena malmin talteenottoprosessissa ja se valmistetaan menetelmän mukaisesti, jossa: (a) annetaan vesiliuoksessa joko ryhmän IA alkalimetallin tai ammoniumhydroksidin reagoida merkap-taanin kanssa, jota edustaa R-SH, jossa R on 2-12 hiiliatomia sisältävä alkyyli- tai alkenyyliradikaali ja (b) sen jälkeen lisätään saatuun reaktiotuotteeseen rikkihiiltä riittävä määrä halutun vesipitoisen seoksen muodostuksen aikaansaamiseksi .

Tämän keksinnön toisen toteutusmuodon mukaisesti aikaansaadaan menetelmä ainakin yhden Pb-, Zn-, Mo-, Cu-, Fe-sulfidistä tai pieniä määriä kultaa tai uraania tai molempia sisältävän raudan talteenottamiseksi malmin talteenottoprosessissa käyttämällä kokooja-aineena yllä kuvattua uutta vesipitoista seosta. Tämän keksinnön tarkoituksiin uraanin ja kullan määrä, joka määritellään pieniksi määriksi pyriitissä olevan uraanin osalta on n. 0,001-1,0 paino-%:n määrä ja pyrii- _8 _ g tissä olevan kullan osalta n. 5 x 10 - 5 x 10 paino-%:n määrä.

Vielä muun tämän keksinnön toteutusmuodon mukaisesti aikaansaadaan menetelmä sinkin erottamiseksi lyijystä näitä sisältävästä malmista, joka menetelmä käsittää vaiheet, joissa a) kellutetaan lyijy arvokkaiden lyijyosien kokooja-aineen läsnäollessa: b) aktivoidaan jäljelle jäävä sinkki lisäämällä liukoista kuparisuolaa riittävä määrä sanotussa malmissa olevan sinkin aktivoimiseksi; ja (c) sen jälkeen kellutetaan tuloksena olevat aktivoidut arvokkaat sinkkiosat vähintään 3 72659 yhden tritiokarbonaattiyhdisteen läsnäollessa, jota edustaa yleinen kaava

S

II

R-S-C-S-X

jossa R on 2-12 hiiliatomia sisältävä alkyyli- tai alkenyyli-radikaali ja X on joko ammoniuxnradikaali tai ryhmän IA al-kalimetalli.

Yllä selostettu vesipitoinen seos voidaan johtaa reaktiosta seuraavan yhtälön mukaisesti: ve s i RS H + XOH + CS2 -> vesipitoinen seos jossa R on 2-12 hiiliatomia sisältävä alkyyli- tai alkenyyli-radikaali ja X on ryhmän IA alkalimetalli- tai ammoniumradi-kaali. Tästä vesipitoisesta seoksesta voidaan myös käyttää nimitystä alkyylitritiokarbonaattisuolan epäpuhdas tai raaka 1 muoto.

Yllä mainittu vesipitoinen seos valmistetaan antamalla joko ryhmän IA aikaiimetallin tai ammoniumhydroksidin reagoida alkyyli- tai alkenyylimerkaptaanin kanssa, jossa sanottu alkyyli- tai alkenyyliryhmä sisältää 2-12 hiiliatomia. Sen jälkeen kun yllä mainittu reaktioseos on jäähdytetty, CS2:ta voidaan lisätä tuloksena olevaan reaktiotuotteeseen riittävä määrä halutun vesipitoisen seoksen muodostumisen aikaansaamiseksi. Liuosta voidaan sitten käyttää suoraan ilman lisäero-tusta tai -puhdistusta.

On edullista, että aikalimetaliia tai ammoniumhydroksidia ja alkyyli- tai alkenyylimerkaptaania saatetaan reagoimaan suunnilleen ekvivalentit määrät. Tämän keksinnön tarkoituksiin suunnilleen ekvivalenttien määrien määritellään olevan sellaisten määrien kutakin läsnäolevaa yhdistettä, että X-OH:n ja R-SH:n välinen moolisuhde on n, 1,05-1,0.

Tämän keksinnön toisen toteutusmuodon menetelmässä tehokasta määrää ensimmäisessä toteutusmuodossa kuvattua vesipitoista 4 72659 seosta käytetään kokooja-aineen arvokkaille molybdeeni-, lyijy-, sinkki-, kupari-, rautaosille ja pieniä määriä uraania, kultaa tai molempia sisältäville rautaosille malmin talteenottoprosessissa. Tämän keksinnön tarkoituksiin tehokas määrä vesipitoista seosta määritellään seoksen määräksi, joka tarvitaan halutun mineraalisulfidin talteenoton toteuttamiseksi. Yleensä tässä keksinnössä käytetyn vesipitoisen seoksen pitoisuus on n. 2,3-227 g/t malmia, tarkemmin sanoen n. 4,5-45,4 g/t malmia.

Tämän keksinnön edullisessa toteutusmuodossa tehokasta määrää vesipitoista seosta käytetään kokooja-aineena suoraan ennen jokaista vaahdotusvaihetta malmin talteenottoprosessissa.

Mitä tahansa vaahdotuslaitteistoa voidaan käyttää tässä keksinnössä. Yleisemmin käytettyjä kaupallisia vaahdotuskoneita ovat Agitor (Galigher Co.), Denver D-2 (Denver Equipment Co.) ja Fagergren (Western Manufacturing Co.). Pienempää laboratoriomittakaavan laitteistoa, kuten Hallimond-kennoa voidaan myös käyttää.

Vaahdotusaineita, joita voidaan käyttää tässä keksinnössä ovat polypropeeni- ja polyeteeniglykolit ja vastaavat metyyli- tai etyylieetterit. Lisäksi seokseen tulisi sisällyttää isoforonia ja metyyli-isobutyylikarbinolia.

Tämän keksinnön vielä muun toteutusmuodon menetelmässä aikaansaadaan menetelmä sinkin erottamiseksi lyijystä näitä sisältävästä malmista, joka menetelmä käsittää vaiheet, joissa: a) kellutetaan lyijy arvokkaiden lyijyosien kokooja-aineen läsnäollessa; b) aktivoidaan jäljelle jäävä sinkki lisäämällä liukoista kuparisuolaa määrä, joka riittää aktivoimaan sanotussa malmissa olevan sinkin; ja c) sen jälkeen kellutetaan tuloksena olevat arvokkaat sinkkiosat vähintään yhden tritiokarbonaattiyhdisteen läsnäollessa, jota edustaa yleinen kaava:

S

I!

R-S-C-S-X

72659 jossa H on 2-12 hiiliatomia sisältävä alkyyli- tai alkenyyli-radikaali ja X on joko ammoniumradikaali tai ryhmän IA alka-limetalli.

Mitä tahansa kokooja-ainetta, joka sopii arvokkaiden lyijy-osien keräämiseen talteen, voidaan käyttää tämän keksinnön menetelmässä. Tyypillisiä käytettyjä kokooja-aineita ovat aikalimetaliialkyyliksantaatit, isopropyylietyylitiono-karbamaatit ja metyyli-isobutyylitionokarbamaatit. Nykyään etusijalla on natriumisopropyyliksantaatti johtuen helposta saatavuudesta ja taloudellisesta hinnasta.

Lisäksi mitä tahansa liukoista kuparisuolaa voidaan käyttää malmiin jäljelle jääneiden arvokkaiden Zn-osien aktivoimiseen. Tyypillisiä esimerkkejä ovat kupari(II)sulfaatti ja kupari(II)ammoniumkloridi. Käytettiinpä mitä tahansa liukoista kuparisuolaa, sitä tulee lisätä riittävä määrä jäljelle jääneiden arvokkaiden Zn-osien aktivoimiseksi.

Kulloinkin haluttu alkalimetallialkyylitritiokarbonaatti voidaan saada edellä kuvatusta reaktiosta:

S

XOH + R-SH + CS2 —— S-- > R-S-C-S-X + H20 jossa X ja R tarkoittavat samaa kuin edellä esitettiin. Menetelmä yllä olevien aineosien reagoimiseksi on sama kuin yllä kuvattiin. Nykyään on etusijalla, että yllä esitetyllä reaktiolla muodostettua, alkalimetallialkyylitritiokarbonaattia sisältävää vesipitoista tuotetta käytetään sinkin kokooja-aineena. Tästä jälkimmäisestä yhdisteestä voidaan käyttää nimitystä epäpuhdas muoto.

Tämän keksinnön mukaisesti on edelleen keksitty, että uusi seos, joka koostuu olennaisesti (a) dispergointiaineesta, jolla on kaava HO-fCHR ’CH-O-)—R'

i Y

CH3 jossa R' on joko vetyatomi, metyyli- tai etyyliryhmä ja y on 6 72659 kokonaisluku 6-17, dispergointiaineen molekyylipainon ollessa välillä n. 300-1000 ja (b) aikaisemmin kuvatusta uudesta vesipitoisesta seoksesta, joka saadaan RSH :n, XOH:n ja CS2:n reaktiosta veden läsnäollessa, joissa kaavoissa R ja X ovat samoja kuin edellä määriteltiin, on hyödyllinen kokooja-aineena arvokkaiden kupari-, rauta- ja lyijyosien talteenotta-miseksi.

Dispergointiaineen molekyylipaino on edullisesti n. 400-750.

Esimerkkejä dispergointiaineista, joita on harkittu käytettäväksi tässä keksinnössä ovat polypropyleeniglykoli 400, 425, 750 ja 900, polybutyleeniglykoli ja polypentyleeni-glykoli yhdessä vastaavien monometyyli- ja monoetyylieette-reiden kanssa.

Yleensä suhde (b):(a) voi olla noin 80:20-99:1 paino-osaa ja edullisesti n. 90:10-98:2 paino-osaa.

Tässä keksinnössä välittömästi yllä kuvattua uutta seosta voidaan käyttää kokooja-aineena arvokkaille lyijy-, kupari-ja rautaosille malmin talteenottoprosessissa. Yleensä uuden seoksen pitoisuus on n, 2,3-227 g/t malmia ja edullisemmin n. 4,5-45,4 g/t malmia.

Edullisessa toteutusmuodossa tehokasta määrää vesipitoista seosta käytetään kokooja-aineena suoraan ennen jokaista vaah-dotusvaihetta malmin talteenottoprosessissa.

Tämän keksinnön aikaisemmassa toteutusmuodossa kuvattua vaah-dotuslaitteistoa ja vaahdotusaineita voidaan soveltaa myös tämän keksinnön tässä toteutusmuodossa.

Tätä keksintöä havainnollistettiin kokeissa, jotka suoritettiin ympäristön huoneen lämpötilassa ja normaalipaineessa. Kuitenkin mikä tahansa alaan perehtyneiden yleisesti käyttämä lämpötila tai paine on tämän keksinnön suojapiirin puitteissa .

7 72659

Seuraavat esimerkit kuvaavat tämän keksinnön eri toteutus-muotoja.

Esimerkki I

Tämä esimerkki kuvaa tyypillistä menettelyä, jota käytettiin natrium-n-butyylitritiokarbonaatin 40-prosenttisen vesiliuoksen valmistukseen, jota liuosta käytettiin tässä puhdistamatta keksinnön mineraalien kokoojasysteeminä. Tästä käytetään tässä nimitystä "epäpuhdas" natrium-n-butyylitritiokarbonaat-ti. 12 litran pyöreäpohjäiseen lasikolviin, joka oli varustettu sekoittajalla, lämpömittarilla ja palautusjäähdyttä-jällä, lisättiin 4,75 1 vettä ja 792 g (19,8 moolia) natrium-hydroksidia. Sen jälkeen kun hydroksidi oli liuennut, lisättiin hitaasti 1632 g (18,13 moolia) n-butyylimerkaptaania. Kun reaktiolämpötila oli jäähtynyt alle 45°C:n, 1371 g (18,03 moolia) rikkihiiltä lisättiin hitaasti samalla sekoittaen. Sen jälkeen kun kaikki rikkihiili oli lisätty, seosta sekoitettiin noin yksi tunti, jäähdytettiin ympäristön huoneen lämpötilaan ja pullotettiin. Seos oli väriltään tumman oranssia ja homogeeninen ja sen arveltiin olevan olennaisesti natrium-n-butyylitritiokarbonaatin 40 %:sta vesiliuosta.

Alle n. 8-9 paino-% epäpuhtauksia oli läsnä ja ne tunnistettiin natriumhydroksidiksi, n-butyylimerkaptaaniksi, rikkihiilek-si, dibutyylitritiokarbonaatiksi ja di-n-butyylidisulfidiksi.

Esimerkki II

Tämä esimerkki kuvaa menettelyä, jota käytettiin natrium-n-butyylitritiokarbonaatin "puhtaan" näytteen valmistukseen. Reaktiokolviin, joka oli varustettu edellä kuvatulla tavalla, lisättiin 200 ml isopropyylialkoholia ja 60 g (1,5 moolia) natriumhydroksidia. Kun hydroksidi oli liuennut, lisättiin tiputussuppilon kautta 135,29 g (1,5 moolia) n-butyylimerkaptaania. Kun lämpötila laski alle 45°C, lisättiin hitaasti 114,2 g (1,5 moolia) rikkihiiltä. Ennen kuin rikkihiilen lisäys oli päättynyt, reaktioseos värjäytyi ja tuli homogeeniseksi. Seoksen jäähdyttyä ympäristön huoneen lämpötilaan, muodostui sakka, joka poistettiin suodattamalla, pestiin kylmällä tolueenilla, mitä seurasi useita kylmäpesuja n-heksaa- 8 72659 nilla. Kiteet kuivattiin tyhjöeksikaattorissa ja niiden katsottiin olevan olennaisesti "puhdasta" natrium-n-butyyli-tritiokarbonaattia.

Esimerkki III

Tämä esimerkki kuvaa esimerkeissä I ja II valmistettujen suolojen arvostelua malmin vaahdotusaineina. Kuulamyllyyn lisättiin 1500 g Mo, Cu, Fe sisältävää murskattua malmia (Kenne-cott Copper-Chino Mining Co.) yhdessä 1000 ml:n kanssa vettä, 2,5 g:n kanssa kalkkia, 45,4 g/t malmia (11 tippaa) aromaattista öljyä ja seosta jauhettiin 20 minuuttia 18-prosenttises-ti + 100 Tyler-seulakokoon. Liete siirrettiin 5 litran Denver D-12-vaahdotuskennoon yhdessä riittävän määrän kanssa vettä kennon täyttämiseen 3,8 cm:n päähän reunasta (n. 35 paino-% vesipitoista kiinteää ainetta). Samalla kun kennon sisältöä sekoitettiin nopeudella 1200 kierr/min, siihen lisättiin myös riittävästi kalkkia pH-arvon 10,8 saamiseksi, 5 tippaa vaah-dotinta (Chino, talon sisäinen) ja 13,6 g/t vesiliuosta, joka sisälsi 40 paino-% "epäpuhdasta" natrium-n-butyylitri-tiokarbonaattia, joka oli valmistettu esimerkissä I kuvatulla tavalla. Seosta vakioitiin 2 minuuttia ja kellutettiin 7,5 minuuttia. Kellutettu rikaste suodatettiin, kuivattiin ja analysoitiin. Menettely toistettiin paitsi, että "puhdasta" natrium-n-butyylitritiokarbonaattia, joka oli valmistettu esimerkissä II kuvatulla tavalla, käytettiin 40 paino-%:sena vesiliuoksena "epäpuhtaan" natrium-n-butyylitritiokarbonaa-tin sijasta. Tulokset, jotka luetellaan taulukossa I, osoittavat hieman suurempaa MO- ja Cu-talteenottoa, kun käytetään "epäpuhdasta" natrium-n-butyylitritiokarbonaattia verrattuna "puhtaaseen" tritiokarbonaattiin.

9 72659

Taulukko I

"Puhtaan" ja "epäpuhtaan" natrium-n-butyylitritiokarbonaatin vaikutus mineraalin talteenottoon malmin vaahdotuksessa__ (malmi, Kemecott-Chino Mining Co.)

Na-n-C^-tritickarbonaatin 40 %:nen vesiliuos

Tarkistus - "puhdas"5 Keksintö - "epäpuhdas"5

Ajo 1 Ajo 2 Ajo 3 Ajo 1 Ajo 2 Ajo 3 A. Itukennon rikastusperät, g Näytteen paino 1387 1413 1376 1367 1373 1401

Mo 0,035 0,037 0,030 0,033 0,033 0,031

Cu 2,30 2,92 2,44 2,34 2,88 2,63

Fe 288,4 288,8 281,9 279,4 297,3 291,3 B. Itukennon rikaste, g Näytteen paino 104,59 65,63 107,16 121,40 75,89 81,55

Mo 0,167 0,165 0,153 0,165 0,161 0,170

Cu 11,7 10,4 12,0 13,5 11,4 11,3

Fe 37,8 18,6 37,7 45,1 21,9 27,2 C. Talteenotto-%

Mo 82,8 81,8 83,5 83,4 83,0 84,6 {keskiarvo 82,7) (keskiarvo 83,7)

Cu 83,6 78,1 83,1 85,2 79,9 81,1 (keskiarvo 81,6) (keskiarvo 82,1)

Fe 11,6 6,05 11,8 13,9 6,86 8,54 (keskiarvo 9,8) (keskiarvo 9,8) a) 13,6 g/t malmia 40 paino-%:sta vesiliuosta.

Esimerkki IV

Tämä esimerkki kuvaa toista malmin vaahdotuksen arvostelua käyttäen tässä kuvattuja "epäpuhtaita” ja "puhtaita" suoloja. Esimerkissä III kuvattu menettely toistettiin olennaisesti, mutta käyttäen eri malmia. Kuulamyllyyn lisättiin 1000 g murskattua malmia (Palabora - Etelä-Amerikka) yhdessä n.

666 ml:n kanssa vettä. Jauhatusaika oli 8 min, 15 s, jolloin saatiin 60 %:sesti + 200 Tyler-seulakoon malmi. Liete siirrettiin 3 litran Wemco-vaahdotuskennoon yhdessä 22,7 g/t:n kanssa vaahdotinta (Dowfroth 250) ja 7,7 g/t:n kanssa kokooja-ainetta, joka oli epäpuhtaan natrium-n-butyylitritiokarbonaatin 40 paino-%:nen "vesiliuos", joka oli valmistettu esimerkissä I kuvatulla menetelmällä. Seosta vakioitiin 15 s ja kellutettiin 10 72659 5 min, minkä jälkeen lisättiin vielä 1,54 g g/t kokooja-ainetta yhdessä 9,1 g/t;n kanssa lisävaähdotinta ja kellutusta jatkettiin vielä 3 min. Yhdistetyt kellutteet suodatettiin, kuivattiin ja analysoitiin. Menettely toistettiin paitsi, että "puhdasta" natrium-n-butyylitritiokarbonaattia, joka oli saatu esimerkin II mukaisesti, käytettiin kokooja-aineena "epäpuhtaan" tritiokarbonaatin asemesta. Taulukossa II luetellut tulokset osoittavat, että "epäpuhdas" tritiokarbonaat-ti lisää merkittävästi talteenotetun Cu:n määrää; nimittäin 53,5 %:n Cu;n talteenotosta käyttäen "puhdasta" suolaa, 74,0 %:n Cu:n talteenottoon käyttäen "epäpuhdasta" suolaa.

Taulukko II

"Puhtaan" ja "epäpuhtaan" natrium-n-butyylitritiokarbonaatin vaikutus mineraalin talteenottoon vaahdotuksessa_ (malmi, Palabora-Etelä-Amerikka)

Na-n-C^-tritiokarbonaatin 40 %:nen vesiliuos

Tarkistus - "puhdas" Keksintö - "epäpuhdas"

Ajo 1 Ajo 2 Ajo 1 Ajo 2 Ajo 3 A. Itukennon rikastu sperät Näytteen paino, g 965 978 979 975 977

Cu, g 1,93 1,97 1,07 0,98 1,07 B. Rikaste 1. Ensimmäinen kellutus Näytteen paino, g 10,09 11,44 11,72 15,54 11,00

Cu, g 1,92 1,95 2,26 2,47 2,34 2. Toinen kellutus Näytteen paino, g 4,77 4,57 7,48 5,57 4,70

Cu, g 0,343 0,128 0,534 0,640 0,66 C. Cu:n tal- teenotto-% 53,9_53,1 72,3 76,0_73,8

Keskiarvo = 53,5 74,0

Esimerkki V

Tämäesimerkki on tarkistus, joka kuvaa standardi malmin vaahdotusprosessia, jota käytetään tässä mineraalien kokooja- 11 72659 aineiden arvosteluun. Kuulamyllyyn panostettiin 1025 g lyijy/sinkkiä sisältävää malmia (Ozark Lead Co.), 350 ml vettä sekä 22,7 g/t Z-ll-kokooja-ainetta (natriumisopropyyli-ksantaatin 0,5 %:nen vesiliuos), 603,8 g/t ZnSO^ (5 %:nen vesiliuos), 45,4 g/t NaCN (1 %:nen vesiliuos) ja 13,6 g/t MIBC-vaahdotintä (metyyli-isobutyylikarbinoli) ja seosta jauhettiin 11 min. Liete siirrettiin sitten 3 litran Wemco-vaahdotuskennoon ja riittävästi vettä lisättiin niin, että lietteen tiheydeksi saatiin n. 35 % kiintoainetta. Näytettä vakioitiin 1 min nopeudella 1000 kierr/min samalla, kun lisättiin 4,5 g/t Z-ll-kokooja-ainetta ja pH säädettiin arvoon 8,4 ja kellutettiin 6 min, jolloin saatiin lyijyrikaste. Nestetaso palautettiin ennalleen ja 22,7 g/t NaCN ja 113,5 g/t CuSO^ lisättiin ja tarpeeksi kalkkia pH:n säätämiseksi arvoon 9,5 yhden minuutin vakiointijakson aikana. Lietettä kellutettiin 6 min sinkkirikasteen saamiseksi. Rikasteet suodatettiin ja kuivattiin pakkokiertouunissa 120°C:ssa. Rikastus-perät koaguloitiin lisäämällä Superfloc-16-valmistetta (American Cyanamid), ylimääräinen vesi dekantoitiin, suodatettiin ja kuivattiin Raytheon-mikroaaltouunissa (Radar Line Model QMP 1785, 18 Magnatron-putkea) 20-45 minuutissa. Ri-kastenäytteet jauhettiin Techmar Analytical Mill A-10-myllyssä ja analysoitiin Pb-, Zn- ja Fe-prosentin suhteen. Rikastus-perät jauhettiin Microjet-2 Cross Beater Mill-myllyssä (5 1), siitä otettiin edustava näyte ja analysoitiin kuten yllä. Analyysit suoritettiin Siemans-röntgenfluoresenssispektro-grafilla. Nämä tulokset luetellaan taulukossa III.

12 72659

df> (—I I—I

I oo o ^r Ο Φ - P Pm co oo oo

-p (N (N CM

0 G

CD

a) -P n oo H oo on ö (d G - - * 0) P c>3 n co cd

cn co io «5 C

cd ·η a) G cd G c >i

a) ο -P

<D oo co -P

G 0 od in H :id •P Λ ^ cn

id em o )—I I—j -H

I on on on rH

(d

ΓΊ dP

O

O o λ; (d cm o —

λ; (d ^ rH co 4J

-P qj r—- [— r— G

G-P —Pm ---- Cm

·· CD G co co co O

0) G N .H

Pm -H

rd - h (d I cn id H-mtd G rH vo co cn H -co -P f (N CO cn GO G G - Cl) Ο ·· Ο γην r- uo ι-η Φ M G rH 'f m m Λ PC td o <sp d) -h G X I X id rH -- O · > G G -P -P cn cn

(d ·· 4-> G

Eh Λ O1 O cocnco P

(¾ G Xi r~ r- cn rd <n cd em - - jd

id - φ Is CO CO G

P -P fd P CN rH -m id id id - p do

P -H P

G £ - Γ' O On P —

id i—( CD O oo co :td P

cncd p — cd · ' ' cnEM

p: £ cnppM m t ή —

•HI cd CM CN CN CN rH

-H M PC id

5* P -H Cd P

>· to 05 cn p cn

a n G cn G

OO P cn cn r~~ CD P

p —- G on (N m (DG

pi rH G --- G r—I

O rH td ICO pH CO -H rH

Cn φ rH I—I r—I id CD

•p M I Λ! E · cd G i—I *ro Cid

•H OP

p rH rH no o cn

P rH CO on Pi -H

id P - - - O Cid 25 EM CO CN CN X £ CO CO 00 £

dP -H

n cn o id

P co CD

O O O

•ΓΟ ·· rH CN > · <C G P <d id

Pi cn

<D

t«S

13 72659

Esimerkki VI

Tämä esimerkki on tarkistus ja kuvaa esimerkin I mukaisesti valmistetun epäpuhtaan natrium-n-butyylitritiokarbonaatin lisäyksen tehokkuutta kokooja-aineena jauhatusvaiheessa. Esimerkissä V kuvattu menettely toistettiin sillä poikkeuksella, että Z-ll-ksantaattikokooja-aine korvattiin "epäpuhtaalla" natrium-n-butyylitritiokarbonaatilla (40 %:nen vesi-liuos) . Tulokset luetellaan taulukossa IV, josta voidaan nähdä, että Pb:n ja Zn:n talteenottoprosentti laskee, kun natrium-n-butyylitritiokarbonaattia lisätään jauhatusvaiheessa.

14 72659 <sp m (n o

I VO OO VO O

0 (1) *» « * »

4-> Cp 00 CO W CO

-P CN C\l CN <N

0 c Φ

CL) oo rr rH oo G

-P CO VO 00 t'' CL)

Ή G EC

G <0 N 00 Γ'- rH <N G

·« 4J N* LD LT> IT) 0 q) cn IP -P >1

CO -P

- G r—I cn vo on *P

G O oo q* cn :c0 .. Ai -Q * * * cn

G OftOiHCOOO -P

N i< on on 00 co iH

- o\° c .. o rQ cm

Cm — I—I >H Ο 4-1 P 3 3 ΦΟΗοοση 3

4-> 3 -P *—- fn ^ CP

-P 3 4-> G nrocNcN O

cO CL) CL) N |H

cO CL) G "" G Λ ·Η

O -h co cn on ("· r~ rH (O

,0 3 1 3 vo cm oo vo cn P > 3 -PG »>*- 03 > 3 3 ·π cjp 3 n cn ί oi m o H A! 3 O I rH i—I i—I i—I «—l CL)

0 -P O O H .G

O -H CO Ai 4-) Q) -H

·Ρ 4 O -P Ai co

Ai -H 3 Ai O > 3 0 3 G cm n in co m cn <—I 4-> -r—1 tjn CL> -Q O rH N* LO 3 3 Ή CD CM * ·* ^ ·* 4-1 (O rH >t CN 4J 00 t" f» Γ" 3

EH >, 4-1 v H ,G

>1 4) > m 3

4) 1(0 OI 4-) CO

3 cn τι 4 H * -- 1 H -H CL) H1 00 H1 O >1 G g 4-> vor^ooo 4-)· llrHcn Q) - 4J rr.

g G cO —. Cp in m ro ui :cO,Q

33 g Ai Gl cNcmcmcm tn cv

•H G I Ή CM *H

O G Ai « — rH

-POP 3 <0(1)3 tn onr^N*^ 34-) G G N 3 HcnonrH -Pen •PO -PG « - - ' 3 3

cnG'-' 3 to in m co ση <L)-P

31 >H m ^ oo m d) 3

33 3 H G H

4C -n O) -P rH

3 O X 3 0) CM O · on r oo νπ l Ai

:3 Ai <H r~ cm r- on G

(L 0 Λ *··* ·» τη :3

W A! CMCN^ino O-P

oo co t' tn 0 3

Ai -P Il o :3

Ai g -P ε

O Ö4> -P

> 3

P o G

3 05 G) OO -p •n ·· rH cm CO Ai < G 3 3 CL)

MC

15 72659

Esimerkki VII

Tämä on keksinnön mukainen esimerkki ja kuvaa "epäpuhtaan" natrium-n-butyylitritiokarbonaatin tehokkuutta Zn:n kokooja-aineena, kun se lisätään ennen kellutusta, verrattuna lisäykseen jauhatusvaiheessa. Esimerkissä V esitetty menettely toistettiin sillä poikkeuksella, että vain 13,6 g/t Z-ll-ksantaattikokooja-ainetta lisättiin jauhatusvaiheessa, 4,5 g/t Z-ll-ksantaattikokooja-ainetta lisättiin juuri ennen ensimmäistä kellutusta (Pb) ja 15,0 g/t "epäpuhdasta" tri-tiokarbonäattia lisättiin juuri ennen toista kellutusta (Zn). Nämä tulokset, jotka esitetään taulukossa V, osoittavat merkittävää Zn:n talteenoton kasvua ja lievää Fe:n talteenoton kasvua verrattuna siihen, että kokooja-aine lisätään jauhatusvaiheessa (esimerkki VI, taulukko IV).

16 72659

UP CN Γ'- O O

I n « ω h O Φ - ^ -

4-> pj rl Ui m (N

44 n cn cn n 0 G 0)

CD i—I o r~ O

4-> O CN Γ" O

rH G “ ^ v ^ G (ö n m m ^ m ·· 4-> u u u u Φ tn

pH -H

(ti - G f'· CO rH o G O tN Ui Γ0 ·· ^ ·**.*»·>.

£ O fr rH O CO o N ^ CTi σ> CO 0^1 G (ti .. cn Q U) (¾ Φ Φ (N Is (N Is rl ,G <1) Oi—Il—i r-~ 4-i Ή - pn * % n *» >4-1(0 (0 ["- LO LO in

(0 > ISI

o m m --

44 G G

44 O 4-1 CO CO

iO-QlGr-- G S S (O (N

i—I G rH -H 4-4 G ^ ^ *· *· G (ti h S (so m O' in in (0440)--1 up i—i oo to oo oo

E-( O 44 (ti I -H

•rl S O 0) 44 G I 44 44 •H ·· 44 4J (ti G G G o n (- CO rH Γ- 44 44 N (ti G Λ S CN <ί tn

•rl N φ Dj - -- -O

rH >1 O Φ co r- id t- G

>1 44 ^ 44 -H

>i 44 rH i—I

44 !(0 (0 *H

G W -M W

-Q Ή <D

I rH *· r- > G Φ ro co m co II -P Φ (0

£ ω tj ^ «a1 -P

G (0 (Ö4Q (NCNCNCN CO

H (0 44 Pj

G G Ή — o\P

44 φ P$

(0 φ W O

GG G rHOr-iD'a· •Η 4J G ro in h* s en (ti GN - φ

(0 1 rH U O U U H

Ό G Ή rH g

4ti M— Φ rH

G O 44 (ti

Pu o £ :c0 44 ή κι m in oo

Dj O 43 - - - - rH

Ρϊ3 44 pj CN CO CN CN \ 00 00 00 <30 On " m

44 rH

001 o -I—I ·· i-H CN CO > · C Gl G (ti

(0 •H

44 en Φ 17 72659

Yhteenveto

Esimerkeissä V, VI ja VII esitetyt tulokset on koottu taulukkoon VI, jossa osoitetaan, että "epäpuhtaan" natrium-n-butyylitritiokarbonaatin lisäys juuri ennen Zn:n kellutusta parantaa suuresti Zn:n talteenottoa.

18 72659

Taulukko VI

Tulosten yhteenveto (esimerkeistä I - VII)

Tarkistukset Keksintö

Vaahdotusvaiheet Esim. V Esim. VI Esim. VII

A. Jauhatus (11 min)

ZnS04, g/t 603,8 603,8 603,8

NaCN, g/t 45,4 45,4 45,4

Metyyli-isobutyylikarbi- noli, g/t 13,6 13,6 13,6 Z—11, g/t 22,7 - 13,6 "epäpuhdas" natrium-n-butyyli- tritickarbonaatti, g/t - 22,7 B. Ensimmäinen Pb:n kellutus (pH 8,4) , 6 min Z-ll, g/t 4,5 - 4,5 "epäpuhdas" natrium-n-butyyli- tritiokarbonaatti, g/t - 4,5

Taiteenotto-%a^

Pb 82,96 80,95 82,80

Zn 13,57 39,17 9,76

Fe 24,69 25,09 24,37 C. Toinen Zn:n kellutus (pH 9,5), 6 min

CuS04, g/t 113,5 113,5 113,5

NaCN, g/t 22,7 22,7 22,7 "epäpuhdas" natrium-n-butyyli- tr it ickarbonaatt i, g/t ” " 15,0

Talteenotto-%

Pb 8,23 7,55 7,47

Zn 51,33 13,61 85,23

Fe 3,73 2,97 5,77 D. Kokonaistalteenotto-%

Pb 91,18 88,49 90,30

Zn 64,9 52,78 95,00

Fe 28,4 28,06 30,14 a) Annetut talteenottoprosentin arvot ovat kolmesta ajosta, paitsi esimerkki V, joka on kahden ajon keskiarvo.

19 72659

Esimerkki VIII

Tämä esimerkki esittää keksinnön ja tarkistusajoja, jotka kuvaavat "epäpuhtaan" natrium-n-butyylitritiOKarbonaatin tehokkuutta pyriitin kellutuksessa ja erityisesti pyriittiin sisältyvien jalometallien, kuten kullan ja uraanin kellutuksessa. 800 gramman näytteestä malmin rikastusperiä, jotka oli saatu Rand Mines-kaivoksesta, Johannesburgista, Etelä-Afrikasta, ja jonka Tyler-mesh-seulakoko oli +65, 26 %; -65/+100, 29%; -100/+200, 41 %; ja -200, 4 %, poistettiin lieju pesemällä kolme kertaa vedellä ja vesi dekantoitiin. Pesty malmi siirrettiin 2,5 litran kokoiseen Denver-vaahdo-tuskennoon yhdessä 1200 ml:n kanssa vettä n. 32 % kiintoainetta sisältävän lietteen valmistamiseksi. Lietettä sekoitettiin nopeudella 1100 kierr/min. Sekoitettuun lietteeseen lisättiin tarpeeksi 10 %:sta H2S04:n vesiliuosta pH:n säätämiseksi arvoon 2,5 ja 136,2 g/t CuSO^ra (1 %:nen vesiliuos) ja lietettä vakioitiin 8 min. Liuokseen lisättiin sitten 90,8 g/t merkaptobentsotiatsolin ja dialkyyliditiofosfaatin seosta 40 %:sena vesiliuoksena (45,4 g/t Senkol 50 ja 45,4 g/t Senkol 65, saatavana yhtiöltä Senmin Chemicals Co.) ja seosta vakioitiin 2 min. Seokseen lisättiin 68,1 g/t vaahdotinta (propyleeniglykolimonometyylieetteri, molekyylipaino 450) ja vaahdotusta suoritettiin 8 minuutin ajan. Rikasteen ja rikastusperien näyte suodatettiin, kuivattiin ja analysoitiin. Menettely toistettiin paitsi, että "epäpuhtaan" natrium-n-butyylitritiokarbonaatin 40 %:sta vesiliuosta, 82 g/t käytettiin merkaptobentsotiatsolin ja dialkyyliditiofosfaatin 40 %:sen vesiseoksen sijasta. Tulokset luetellaan taulukossa VII, josta voidaan nähdä, että "epäpuhtaan" natrium-n-butyy-litritiokarbonaatin käyttö ei vain nosta Fe:n talteenotto-prosenttia, vaan nostaa merkittävästi U:n talteenottoprosent-tia samalla, kun se ylläpitää samaa Au:n talteenottoa.

20 72659 n n oo n vo in oo σι ΓΟ Γ" ! H· 3 «. » » <; [— vo r-~ r- (Ti CTl CTl OV 5V 01

dP

l ί h n vo n in

Q .H (Tl O VO o CO

_P k k k k k k

P P3 r-c\io oo lo r-H

O <H CN CN Tl· ro

P

Ί& o r-» en o un

EM φ i—I (N VO (H CH CN

pM k k k k k k o m cn cn vo rj' r-k e». Ok ("· .¾ "

•H 4-J

P \ O O

p 0l CN O > Γ~Γ~Ρ> §- - H k k ^ k o oo crt σι co (0

tn 3 H -H -H

O 3 M X

u Tn tn a ω <u £ B ug * * P tn a rt< σι -sr O (0 Q. σι vo ^ S 3 » H M ^ " m

Φ PO) P

-P tn n g ^ 8 .. 43 c tr r- cm v£)^r m M d ^ σ'» vo lo

H £ (3 *» *. *. ·* «* C

> ·· .v ö) ro ro ro ^ -rH

ä q Cm P

O * « ^ S

ra θ' Ή X ·π O vo H vo tn

3 k co σι p cn O

·· q o o H ro o

-H (Hi—I i—li—I -H

fö OS -P

E-i *» CU Ή G T5 ·· Ή · a) h m PM 4J £3

tn O' oo vo ro vo ÄJ-P

3 tN (N cn cn H ra 4J *► ·»* *· ** flj ra

d G O O OO *HC

ä Γ * .§ 03 H ta p > δ ϋε ·π s .

q cn & q ό up moa 00 CN rl 03 -H -Hl φ P coin (H co p P o c cn - 01 m vovo 0-hc f r1 1 .¾ 1

flj Ju *H H

TO, D" OOO rH rH -P >1 iH

Old ^ cn o >1 o OO** *» *» * * 0)4-***·

^dQ) H rl rH ιΗ -P 3 O

S g S f H ' S £ « -PO P g ra h a 9 ω

» vooo cn σι 3 -H O

O -- -- pSPtn e o cn rH co h p ca •H r-k rH pm Φ ia g

ta vovo vovo SCO

Cm o P P -Hl

\ \ p—I

ta „ 01 Oi -H

S :0 oo

P P k k O

tn q o .H o H * · ·ι-| · * C'i 00 Γ-Η M Ή CM LO ro ^ £2| ia -¾ ...

C Cl E-« m ra Λ U

21 72659

Esimerkki IX

Tämä esimerkki esittää menetelmää, jolla keksinnön seosta (dispergointiaine ja "epäpuhdas" tritiokarbonaatti) arvioitiin mineraalin kokooja-aineena. Kuulamyllyyn panostettiin 1000 g kuparia sisältävää malmia (Bougainville'n kuparimal-mi) ja 800 ml vettä» Seosta jauhettiin 4 min ja siirrettiin vetoisuudeltaan 2,5 litran Denver D-12-vaahdotuskennoon. Kennoon lisättiin myös 6 g/t metyyli-isobutyylikarbinolia ja kulloinkin testattavaa kokooja-ainetta tai kokooja-aine-seosta. Lietettä vakioitiin kennossa 2-3 min nopeudella 1200 kierr/min ja kellutettiin 3 min. Rikaste poistettiin, enemmän kokooja-ainetta lisättiin kennoon ja kellutettiin toisen kerran 5 min. Jälleen rikaste poistettiin, enemmän kokooja-ainetta lisättiin kennoon ja kellutettiin kolmannen kerran 10 min. Ensimmäinen rikaste suodatettiin, kuivattiin ja analysoitiin. Toinen ja kolmas rikaste yhdistettiin, suodatettiin, kuivattiin ja analysoitiin. Taulukossa VIII esitetään tulokset, kun käytetään natrium-n-butyylitritio-karbonaatin 40 paino-%:sta vesiliuosta kokooja-aineena, ajot 1 ja 2 ja verrattuna siihen, kun vesiliukoista disper-gointiainetta, kuten polypropyleeniglykolimonometyylieetteriä esisekoitetaan kokooja-aineen vesiliuokseen (ajot 3 ja 4). Tulokset osoittavat merkittävää sekä Cu:n että Fe:n talteenoton painoprosentin kasvua ensimmäisessä kellutuksessa ja sekä Cu:n että Fe:n talteenoton painoprosentin kokonaiskeski-arvon kasvua,.kun käytetään keksinnön vesipitoista natrium-n-butyylitritiokarbonaatin ja poly(propyleeniglykoli)monome-tyylieetterin seosta.

22 72659

Taulukko VIII

Polypropyleeniglykolidispergointiaineen vaikutus ratrium-n-butyylitri- tiokarbonaatin tehokkuuteen mineraalin kokooja-aineena_ (1000 g Bougainville'n Cu-malmia)

Talteenotto Talteenotto

Ajo _Rikaste_ paino-% Keskiarvo p-% n:o Kokooja-aine_ Paino,g % Cu % Fe Cu Fe Cu Fe

Tarkistus; 1 n-butyylitritiokarbo- naattiaa , a. l.kellutus, 0,9 g/t° 12,1 13,2 13,5 38,46 5,70 b. 2.kellutus, 0,9 g/t+ 25,5 4,8 11,8 29,33 10,53 3.kellutus, 1,7 g/t c. rlkastusperät 950 0,141 2,52 £ 2 n-butyylitritiokarbonaatti a. l.kellutus, 0,9 g/t 12,8 13,0 13,1 40,19 5,08 b. 2.kellutus, 0,9 g/t+ 25,3 5,58 15,9 34,14 12,16 3.kellutus, 1,7 g/t c. rikastusperät 950 0,112 2,86 1. kellutus = 39,32 5,40 2. ja 3. kellutus = 31,74 11,35

Yhteensä = 71,06 16,75

Keksintö: 3 95% n-butyylitritiokar-bonaattia + 5% Dowforth 1012° a. l.kellutus, 0,9 g/t 23,3 9,93 10,9 49,36 8,51 b. 2.kellutus, 0,9 g/t+ 29,9 3,91 12,0 25,00 12,03 3.kellutus, 1,7 g/t c. rikastusperät 934 0,129 2,54 4 95% n-butyylitritiokar-bonaattia + 5% Dowforth 1012c a. l.kellutus, 0,9 g/t 13,4 13,1 13,1 42,31 5,74 b. 2.kellutus, 0,9 g/t+ 28,8 4,47 12,7 31,01 11,93 3.kellutus, 1,7 g/t c. rikastusperät 946 0,117 2,67 1. kellutus = 45,84 7,13 2 ja 3. kellutus = 28,00 12,00

Yhteensä = 73,84 19,13 40 paino-% :nen natrium-n-butyylitritiokarbonaatin vesiliuos k graimiaa/tonni c

Poly(propyleeniglykoli)monaretyylieetteri, molek.paino 400.

23 72659

Esimerkki X

Tämä esimerkki esittää keksinnön kokooja-dispergointiaine-esiseoksen tehokkuutta muihin malmityyppeihin. Esimerkissä IX kuvattua menettelyä noudatettiin yleisesti lukuunottamatta eri tyyppistä malmia. Kun käytettiin Pb-Zn-malmia, lisättiin Zn:n laskeutusainetta Pb-kellutukseen (386 g/t ZnSO^ ja 45,4 g/t NaCN) ja Zn-aktivaattoria (90,8 g/t Cu2S04) Zn-kellu-tukseen. Nämä tulokset luetellaan taulukossa IX, josta voidaan osasta A nähdä, että keksinnön kokooja-aineseos nostaa sekä Cu:n että Zn:n talteenottojen painoprosenttia. Fe:n talteenotto näyttää kasvavan hieman. Pb-Zn-malmin kohdalla osassa B keksinnön kokooja-dispergointiaine nostaa Pb:n tal-teenottoprosenttia Pb-kellutuksessa samalla, kun se suuresti pienentää Zn:n talteenottoa Pb-kellutuksessa.

24 72659 - ro m oo cN cn n

o¥> r-H CN CO CO 'S* IN

I Q) » » » k >. s

Oh n tn at ro to o

C S <N CN H CN

CD Π) CU Cu

m _ Ot CO Γ- r^-N'rH

ri q t" ro rH cn cn tn 75 O C ** 3 ί p N o n O CO ro to 4-> O > to r~ to to 2 s §

£, Q) -H lO 00 N CN OH i-H

^ -P P4 CN n CO N CN Γ-

r—it/j v ^ ^ V V

q rtj <D q cn cn n cocNtn ·· Eu Λί Ö at at otot P CN Γ~ 'Sf CO II II II Ot 00 CN LO I— J) Il li uu o co cn to at at o tooo ••-I » » I co tn :td » » » » » I co co :cö q <#> <u n n rt tn ö 3 rä i—i rr ro m r» q q co

ro L Pu cn cn -p -P q cn r» -P+JC

a 3 3 0 q 3 δ ei H <H (D H H 1) P c toro rH CN H rH 4-> CNCNU0 H tO rH rH 4-> ·· 0 enin at cn a> 0> £ cotoo noo o Oi C 4J - * I » * I Λί Ai >i ' ' - “ » I A Λί >i tv! OC H CO H (O N CO CN CN CN · "

etsi r~ to ·· Γ-·ΓΝ m i—1 CN

v y ή cn C 4J toro to co O n· h tn on»

·* i—I ΤΡΙΟ OLON* ΓΌ N r-(LO

O q ** ** I >» » » » » » » » I

n* ö q i—I CN (O N t CO CN N COCN

1-4 O cr> at at at * o C Γ' o .. Q) γ-» r-*· cn at to n co co at to t» ^ r< h V » » VW». »vv vv» 0 rq H rH CO (N Ν’ CO CN N 00 N CO CO q o hl # NH CN iH CN i—t rH -H g X 03 H tj h q Ijj tt

4-1-4 G) -H

r»3, C Otatro n cn co to N ro OtCNOt > rH

tUP N tOOO COrHO COHO 00 H O >»

ϋ ϋ V v v vvv vvv vvv qS

A! Ή CU dP OOO OOO OOO O O O 0 V

q q 4-> i—(tn q g)

rH V. C/) · * rH

d q c«p o 2 r. M rH at in f £

(T3C-qj3 rinco toto into to O

EHQJ k O oor^o mooo cNr-o ot oo o q »

Ql I VVV v v v VVV VVV -Ι-ΗΉ n ot» OlOO rHOO CN O O rHOO q q q rH rH rH Qj 0)

'd -P

tn o hh

I »· Ν' CU

tö 0 N N o to 00 O tn H N cotoo CU

C s'**. «k·.*· *s S. S. s s K e *H

' 1 -H Γ-·» O r-) CO rH O LO LO O O *H rH

y rO o ^ o n ^ o m in p O Oi I—I CO rH CO i—I 00 00 flj >1

Λί q -P

0 g s

7 ·§ I

•H <* S3

p -H A S

q s op ogo) 4j 4-i -P -ho

Cn g q 4J-P \-p ^.4-1 ·ν» 4-> q -¾ U I -h \ ^ (ρ"ν Cn>» Cn\ -P >1 CD q q tp tp Cp cp tp -h h rvrrjl N +NH-N H tjl

N Γ~» v Γ- vn v [— >h-H

tu -h q » » tn v Ujo tn » rjn m » >1 C

h is -o mt^HJ nn u Eh cn i-h r-· hj fhcn h n hj 4J 55 Q 0_rH:fö :td H H mLh :cC 3 0)

frt O Ιΰ»·»Ρπ3»»ή 1 O v v 5_| HOvvG fl H

s | ypsä fessä h &

2 »9 P-P-Pco K+J-Pto >irC3 -P -P to >i,q 4-> -P tn LO

q X iqqq Iqqq >i+5 q q q >i+1 q q q g q *H H «H 4-^ -H rH -P -ΡΟΉ «H P P O rH rH P 3 Cit

r> ·· »H rH (—I CO rH rH rH CO £JMrH»HC/) p H P rH CO *H

C0>id>a>n3 >1 <D <D rt ·· Λ β (D 0) rd H >i ^ 3 iaaa s igaaa igaaa S 3 cnqrHCNq qpN n q Qhn μ örHcsp Sffi

O -H -Q XI -H dP c»P

0 y j . · · 1 . . · co m o\o · · . m dp · · · · 0 qqqqiu qqxiu x ot -n ts χ o m m «rq u qxi .—I cnj ^

OO’ H CN ro N

• -ro ·· e e q 25 72659 in οοιη ld m o ^ ·.[ ·. ^ v k «. φ lO H |00 indl' tiP pL| am r» cm cm oo o «. N. K » - ·> G i—i m oo m cm co

G tsi m rH co CM CM

S O

S a r—i oo cn co m 0-H hk *» v * ** ·* +) v jj oh o oh r-1 co rdo5 0i r^i-ico coco id q

P-H

Il II II II II II

CM rH n Γ- CO CO CM CO

no co co (M o t" co dpfl) ·» - ·> ^ to m :nj - - * *· co in :cö I pH CO CM CO rH P P 1/5 ΙΠΗ md P 3 i» a 3SS 3P§ .· rH i—I Q) CO rH rH φ

O n-sr n oh i—ii—i -P r^co r·* ^ i—i H -P

+j - - ^ φ φ ,g - *· - - φ φ ,g -PC coco σ> co λ: Ai >i on m m* A a: >i

O N CO rH ΗΉ I I CM CM II

H ώ G i!C

φ Oi N pH N

φ CM O' CM

4J OHO 1/1 (N CO rl CM O

r-H ^ ^ *- *- ^ p 23 «d< n ^ r- cm cm h o·

—· EH (¾ r-rH00 CO CO

s u

G

3 φ mcorin co rim o £ OHi-nom coco oh co o _p %► %. ·*·* v ** s. dP O iH rH iH O »H Oi—| Q Ή * 1 s ^ ^ co -rl p m »G oo co cm co noo f'- co in o Oh ir» CO *» *· * ^ ^ ^ ^ a) -P -rl “ mco mo iho cmcm > -P i-h ^ OP rH _ G >1 Φ c m >i * h-> g > Jk •*r tn G -Η Φ

O G *· -P rH

hl A 23 com CO rl rH l" rH dp A Q

‘ghS - - - - - - *.·* iTSg G 0h n- oo cdoh nm Hoi 01

Nio\o mn m cm coiH cocm GC^

•H N -H

4^ &, G φ

^0 0h[ Φ -P

oh < cm cm m f. noo mn· o φ -p o *. «. - »·. « ·. τΤΜφ CO G 00 co CM 00 CM O CM 00 Φ Φ

CO -H O CM «H rH O rH O iH £ Φ *H

ng^^ ^ H 3 ti >, 3 Ά i?

.% § ί I

g 23 X Q

'll -G rä G Q

<0 -P ^ -p -P ^ N g g pn \ \ O —

sL Cn tr> Cn -H >i -H

OH -P -P rH

[? OH - +OH OH -H +J O

_ T1 - o y ·. + » H ;P ^ 2 >1 <U o Tl< O CM O OO o H ID >1 G rH G ^ H H H CM M1 -iH-rlf—l r^l -H 22 - tn O 23 H rH 23 rHHÖl +j Λ nj g ω ω G tn in l h min l o tain >, -h (A n i y p p y p p -h pp hh 3 p > j» e ™ ^ G fi -P P PH -P -P rHjO+J-P rH -P-P -P Q Φ

-rl cd -n El p P d 3 P >1+) P P >iG P P P m O

N Q I i—I rH I i—I rH S O H H S 5 rH rH 22 P r-H

^ O O *Hi—Il—I *r| i—Il—| -P Jh rH rH 4-*0i—I rH lÖi>1 M Λί rH φ φ i—I φ φ ΡΜΗφφ ΡΡΦΦ G Oh M . "g >,bj ^ >hä 5 s ϊ 5 uh ρί m r -P o _ iJ1 ^ ·· i i K I I laTl 1311 S\p 9 tn-PPlG PPG ·· GQPG CQPJG 3ÖhQh >! O PPOnNpiStMCO ft N P fcN -rl - X O -P Λ Λ -P dip dV dP PcO>h

3 r, c/1 I . . |··ρυ"> · · m dP · · 4J»H

_h -rl G (d 23 C3j3 P anmiip own poo C'-1__X W SOHO, B m <; 3 H H CM ί^η ^ G 23 0

Claims

26 72659

1. Sellaisen seoksen (a) käyttö malmin vaahdotusprosessissa, joka on valmistettu (1) antamalla ryhmän IA aikaiimetalli- tai ammoniumhydroksidin reagoida vesipitoisessa väliaineessa alkyyli- tai alkenyylimer-kaptaanin kanssa, jossa alkyyli- tai alkenyyliryhmä sisältää 2-12 hiiliatomia, ja (2) sen jälkeen antamalla saadun reaktiotuotteen reagoida rik-kihiilen kanssa halutun seoksen (a) saamiseksi.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen käyttö, tunnettu siitä, että alkalimetallihydroksidin ja merkaptaanin annetaan reagoida suunnilleen ekvivalentteina määrinä.

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen käyttö, tunnettu siitä, että alkalimetallihydroksidi on natriumhydroksidi ja erityisesti että merkaptaani on n-butyylimerkaptaani.

4. Seos, tunnettu siitä, että se koostuu olennaisesti (a) sellaisesta vesipitoisesta seoksesta (a), joka on valmistettu (1) antamalla ryhmän IA alkalimetalli- tai ammoniumhydroksidin reagoida vesipitoisessa väliaineessa alkyyli- tai alkenyylimer-kaptaanin kanssa, jossa alkyyli- tai alkenyyliryhmä sisältää 2-12 hiiliatomia, ja (2) sen jälkeen antamalla saadun reaktiotuotteen reagoida rikkihiilen kanssa halutun seoksen (a) saamiseksi, ja (b) dispergointiaineesta (b), jolla on kaava HCHCHR' CH-0 R' i y CH3 jossa R1 on joko vetyatomi, metyyli- tai etyyliryhmä ja y on kokonaisluku 6-17, jonka dispergointiaineen molekyylipaino on n. 300-1000, ja että suhde (a)/(b) on n. 80:20-99:1 paino-osaa. 27 72659

5. Patenttivaatimuksen 4 mukainen seos, tunnettu siitä, että dispergointiaineen molekyylipaino on n. 400-750 ja erityisesti että dispergointiaine on poly{propyleenigly-koli)monometyylieetteri.

6. Menetelmä arvokkaiden sinkkiosien erottamiseksi lyijystä malmissa, joka sisältää niitä, tunnettu siitä, että a) vaahdotetaan lyijyä arvokkaille lyijyosille tarkoitetun kokooja-aineen läsnäollessa; b) aktivoidaan jäljelle jäävä sinkki lisäämällä liukoista kuparisuolaa riittävä määrä malmissa olevan sinkin aktivoimiseksi; ja c) sen jälkeen vaahdotetaan saadut aktivoidut arvokkaat sink-kiosat vähintään yhden tritiokarbonaattiyhdisteen läsnäollessa, jota edustaa yleinen kaava: S II R-S-C-S-X jossa R on alkyyli- tai alkenyyliradikaali, jossa on 2-12 hiiliatomia ja X on joko ammoniumioni tai ryhmän IA alkali-metalli; jolloin tritiokarbonaattiyhdiste erityisesti on se yhdiste, joka sisältyy tuotteeseen, joka on valmistettu (1) antamalla ryhmän IA alkalimetalli- tai ammoniumhydroksidin reagoida vesipitoisessa väliaineessa alkyyli- tai alkenyyli-merkaptaanin kanssa, jossa alkyyli- tai alkenyyliryhmä sisältää 2-12 hiiliatomia, ja (2) sen jälkeen antamalla saadun reaktiotuotteen reagoida rikkihiilen kanssa.

7. Patenttivaatimuksen 6 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että arvokkaille lyijyosille tarkoitettu kokooja-aine on alkalimetallialkyyliksantaatti, erityisesti natriumisopro-pyyliksantaatti, että liukoinen kuparisuola erityisesti on kuparisulfaatti ja että arvokkaat sinkkiosat erityisesti vaahdotetaan natrium-n-butyylitritiokarbonaatin läsnäollessa. 28 7 2 6 5 9

8. Patenttivaatimuksen 4 tai 5 mukaisen seoksen käyttö kokooja-aineena arvokkaiden lyijy-» rauta- ja kupariosien talteenottamiseksi malmin vaahdotusprosessissa.

9. Minkä tahansa patenttivaatimuksista 1-3 ja 8 mukainen käyttö, tunnettu siitä, että seosta käytetään ennen jokaista vaahdotusvaihetta malmin talteenottoprosesissa.

10. Minkä tahansa patenttivaatimuksista 1-3 ja 8 mukainen käyttö, tunnettu siitä, että kokooja-ainetta käytetään määrä n. 2,3-227 g/t malmia, erityisesti n. 4,5-45,4 g/t malmia.