FI72354B - Foerfarande foer framstaellning av foerbaettrad slipmassa. - Google Patents

Description

72354

Menetelmä parannetun puuhiokkeen valmistamiseksi

Esillä oleva keksintö esittelee menetelmän parannetun puuhiokkeen valmistamiseksi tukkeina tai hakkeena olevasta puusta.

On tunnettua valmistaa puuhioketta saattamalla tukkeja tai puuhaketta kosketukseen pyörivän hiomakiven kanssa. Näin saatu kuituliete käsitellään tavallisesti karkeasihdissä isompien osasten poistamiseksi, jotka käsitellään kuidutuslait-teessa esim. kiekkoraffinöörissä ja palautetaan kuituliettee-seen, kun taas aksepti kuljetetaan primäärilajitteluosas-toon. Primäärilajitteluosaston rejekti palautetaan tavallisesti kiekkoraffinööriin, kun taas aksepti mahdollisen puhdistuksen jälkeen pyörrepuhdistimessa ja mahdollisen valkaisun jälkeen johdetaan kokooma- tai paperikoneeseen.

Puuhioketta käytetään tavallisesti sanomalehtipaperiin, muun-tyyppisiin painopapereihin sekä pehmeän paperin valmistukseen. Näiden laatujen kohdalla asetetaan korkeat vaatimukset alhaisen kuitukimpun pitoisuuden suhteen, ts. epätäydellisesti kuidutettujen puujätteiden pitoisuuteen. Korkea kuitukimppu-pitoisuus aiheuttaa radan rikkoutumista paperinvalmistuksessa, antaa paperille korkean pintakarkeuden sekä aiheuttaa häiriöitä painettaessa paperia. Suuri ongelma puuhiokkeen valmistuksessa on siksi kuitukimppupitoisuuden saattaminen halutun alhaiselle tasolle. Mainittuihin laatuihin käytettävä massa on hiottu suhteellisen alhaiseen jauhatusasteeseen, ts. 70-200 ml C.S.F.

Puuhioketta voidaan käyttää myös kartongin valmistukseen ja myös tällöin on massan alhainen kuitukimppupitoisuus toivottavaa. Kartonkiin käytettävällä puuhiokkeella on oltava suhteellisen korkea jauhatusaste, eli noin 250-400 ml C.S.F. Haittapuolena hiottaessa korkeaan jauhatusasteeseen on kuitenkin se, että kuitukimppupitoisuudesta tulee korkea ja massasta suhteellisen heikkoa.

72354 2

Viime vuosien aikana on kehitetty kemimekaaninen massa, jota nimitetään kemitermomekaaniseksi massaksi, lyhennetään CTMP ( Chemithermomechanical pulp), jonka jauhatusaste on hyvin korkea eli 400-700 ml C.S.F., ja sen lisäksi sen kuitukimppu-pitoisuus on alhainen, mikä sopii hyvin absorptiotuotteiden valmistukseen. Nykyisellä tekniikalla ei kivipuuhioketta valmistavassa puuhiomossa ole mahdollista tuottaa käyttökelpoista massaa, jonka jauhatusaste ylittäisi 500 ml C.S.F. Näin korkean jauhatusasteen omaavalla puuhiokkeella on alhainen kuitupitoisuus ja se koostuu enimmäkseen kuitukimpuista ja tikuista, eikä sitä voida käyttää absorptiotuotteiden valmistukseen .

Esillä oleva keksintö ratkaisee edellä mainitun ongelman ja koskee menetelmää parannetun puuhiokkeen valmistamiseksi, jossa hiomosta tuleva kuituliete karkealajittelun jälkeen lajitellaan primäärilajitteluosastossa ja lajittelurejekti käsitellään kuidutuslaitteessa ja palautetaan primäärilajit-teluosastoon, joka menetelmä on tunnettu siitä, että primäärila j itteluosastossa tarkoituksella otetaan talteen suurempi määrä lajittelurejektiä kuin normaalisti, ts. enemmän kuin 30 %, hiomosta tulevasta karkealajitellusta kuitulietteestä rejektimassajakeen muodostamiseksi, joka käsitellään ensimmäisessä erotuslaitteessa, jossa erotetaan kuitukimput ja tikut, jotka ovat yli 4 mm, edullisimmin 8 mm, rejektijakeen muodostamiseksi, joka kuidutetaan ja palautetaan primäärila jitteluosastoon, kun taas aksepti ensimmäisestä erotus-laitteesta käsitellään fraktiointilaitteen muodostamassa toisessa erotuslaitteessa muodostaakseen A) pitkäkuitujakeen, käsittäen vähintään 80 % kuituja, jotka jäävät Bauer McNett-sihdille, jossa on 59 silmää/cm, mistä jakeesta poistetaan vettä ja se otetaan prosessista talteen käytettäväksi erityistarkoituksiin ja B) hienokuitujae, joka sisältää 15-60 % kuituja, jotka läpäisevät Bauer McNett-sihdin, jossa on 59 silmää/cm, joka jae sekoitetaan primäärilajitteluosastosta tulevaan akseptiin.

3 72354

Ehdotetulla menetelmällä saadaan alhaisella energian kulutuksella käytännöllisesti katsoen kuitukimpuista vapaa puu-hioke, jolla on alhainen pintakarkeus ja äärimmäisen hyvä läpikuultamattomuus ja joka soveltuu esim. LWC-paperin (LWC = light weight coating) valmistukseen sekä sekoitettavaksi muihin korkealaatuisiin painopapereihin. Erikseen talteen otetulla pitkäkuitujakeella, joka valmistetaan erittäin alhaisella energiankulutuksella, on alhainen hartsipitoi-suus, korkea jauhatusaste (n. 200-700 ml. C.S.F.) ja se soveltuu erittäin hyvin sekoitettavaksi massoihin, joita käytetään kuohkeisiin absorptiotuotteisiin, joilla on hyvä ab-sorptionopeus ja erittäin korkea imukyky, sekä käytettäväksi kartongin valmistukseen tarkoitetuissa massoissa. Keksinnön mukaisessa menetelmässä voidaan puuhiokkeen ominaisuudet nostaa samalle tasolle CTMP-massojen kanssa energiankulutuksen jäädessä alhaisemmaksi.

Kuvio 1 esittää lohkokaaviota puuhiokkeen valmistamiseksi tunnetun tekniikan mukaisesti, kun taas kuvio 2 esittää lohkokaaviota keksinnön mukaisesta menetelmästä.

Kuvion 1 mukaisella tunnetulla tekniikalla hiotaan tukkeja tai puuhaketta hiomakoneessa 1. Hiomakoneesta tuleva kuitu-suspensio sisältää oksia, tikkuja ja muita karkeampia puu-jätteitä ja se johdetaan johdon 2 kautta karkealajitteluun karkealajittelijaan 3, joka voi olla nk. tärytyssihti, ts. sihtilaite, jossa on rei'illä tai raoilla varustettuja täriseviä sihtilevyjä. Poislajiteltu karkeampi aines, joka yleensä on pidempi kuin 50 mm, viedään johdon 4 kautta kuidutus-laitteeseen 5, esim. kiekkoraffinööriin ja kuidutettu aine palautetaan johdon 6 kautta hiomosta tulevaan kuituliettee-seen, esim. johtoon 2. Karkeammista puujätteistä puhdistettu kuituliete kuljetetaan karkealajittelijasta johdon 7 kautta primäärilajitteluosastoon 8, joka yksinkertaisimmassa muodossaan voi olla painesihti, jossa on rei1itetyt sihtile-vyt ja reikien halkaisija on esim. 1,75 mm. Jopa n. 20 painoprosenttia primäärilajitteluosastoon tulevasta kuituliettees-tä erotetaan rejektinä ja palautetaan kiertokulkuun johdon 6 72354 4 kautta sekä saa mahdollisesti ennen sitä, kuten kuviossa 1 esitetään, kulkea kuidutu slaitteen 5 läpi. Primäärilajittelu-osastosta saatu aksepti otetaan talteen johdon 10 kautta ja sen jauhatusaste on tavallisesti noin 70-200 ml C.S.F. ja kuitukimppupitoisuus 0,08-0,20 %. Se kuljetetaan mahdollisen pyörrepuhdistimessa tapahtuvan puhdistuksen jälkeen kokooma-koneeseen .

Valmistettaessa puuhioketta keksinnön mukaisesti (katso kuvio 2) hiotaan tukkeja tai puuhaketta hiomossa 1. Hiomosta tuleva kuituliete kuljetetaan johdon 2 läpi karkealajitte-lijaan 3 ja poislajitellut puunjätteet kuljetetaan johdon 4 kautta kuidutuslaitteeseen 5, esim. kiekkoraffinööriin, josta kuidutettu aine palautetaan hiomosta tulevaan lietteeseen putken 6 kautta samalla tavalla kuin kuviossa 1 esitetään. Primäärilajitteluosastossa 8, joka yksinkertaisimmassa toteutusmuodossaan voi olla painesihti, rejektin määrää lisätään, esim. lisäämällä läpivirtausta (venttiiliä 17 aukaistaan enemmän) tai pienentämällä sihtilevyjen reikien halkaisijaa tai kummallakin tavalla niin, että 30-85 painoprosenttia johdosta 7 tulevasta kuitulietteestä erotetaan rejektinä.

Saatu rejektimassajae kuljetetaan johdon 9 kautta ensimmäiseen erotuslaitteeseen 11 jäljellä olevien kuitukimppujen ja tikkujen erottamiseksi, jotka ovat pidempiä kuin 4 mm, etupäässä 8 mm. Ensimmäinen erotuslaite voi olla esim. tärytys-äihti, jossa reikien halkaisija on pienempi kuin tärytyssih-dissä 3. Rejekti ensimmäisestä erotuslaitteesta 11 kuljetetaan johdon 12 kautta takaisin kuidutuslaitteeseen 5 ja sieltä taas hiomosta tulevaan lietteeseen, esim. johtoon 2, kun taas läpäisevä rejektimassajae siirretään johdon 13 kautta toiseen erotuslaitteeseen 14, joka voi olla esim. sentrifugisihti tai kaarisihti, jaettavaksi pitkäkuitujakeeseen, joka vähintään 80-prosenttisesti sisältää kuituja, jotka jäävät Bauer McNett-siivilälle, jossa on 59 silmää /cm ja hieno-kuitu jakeeseen, joka 15-60-prosenttisesti sisältää kuituja, jotka läpäisevät Bauer McNett-sihdin, jossa on 50 silmää/cm. Pitkäkuitujae otetaan talteen johdon 16 kautta, siitä poiste-

II

5 72354 taan vettä ja sitä käytetään erityistarkoituksiin, kun taas hienokuitujae otetaan talteen johdon 15 kautta ja kuljetetaan primäärilajitteluosastosta tulevaan massavirtaan putkessa 10 toisen hienokuitujakeen muodostamiseksi.

Jotta saataisiin aikaan keksinnön tavoittelema vaikutus tulee ulosmenevät ainevirrat B ja C menetelmässä mitoittaa niin, että pitkäkuitujakeen ja hienokuitujakeen painosuhde on alueella 1:3 - 3:1.

Erityisen sopivaa keksinnön mukaan on, että nollavesi, joka saadaan poistettaessa vettä pitkäkuituryhmästä palautetaan laimennusvetenä ensimmäiseen erotuslaitteeseen 11, ja tällöin sen kuitupitoisuus on alle 200 mg/1, mikä tarvittaessa voidaan aikaansaada asettamalla erityinen suodatin kiertokulkuun .

Keksinnön mukaisesti johdosta 10 saadulla hienokuitujakeella on sen johdosta, että normaalia suurempi rejektimäärä otetaan talteen primäärilajitteluosastossa 8, hyvin alhainen kuitu-kimppupitoisuus, joka on alueella 0,0-0,05 %. Vastaavilla tunnetuilla hiokemassoilla on vertailukelpoisella jauhatus-asteella kuitukimppupitoisuus, joka on n. 0,08-0,20 %. Viimeksimainitun suuruinen kuitukimppupitoisuus heikentää huomattavasti massan käyttökelpoisuutta painopaperin valmistuksessa ja tekee paperin pinnasta karkean ja paperi imee epätasaisesti väriä. Keksinnön mukaisesti saadulla hienokuitu-jakeella on edelleen erilainen kuitujakauma kuin tavallisella hiokemassalla, jolloin saadaan korkeampi vetoindeksi ja läpi-kuultamattomuus siitä valmistetussa painopaperissa verrattaessa sitä tavallisesta hiokemassasta valmistettuun paperiin. Se soveltuu siksi erittäin hyvin korkealaatuisen painopaperin valmistukseen.

Keksinnön mukaisesti johdosta 16 saadulla pitkäkuitujakeella on korkea jauhatusaste (200-750 ml C.S.F.) ja alhainen hart-sipitoisuus, vähemmän kuin 0,3 % DKM, (valkaisun jälkeen vähemmän kuin 0,15 % DKM) sekä koostuu 80-100-prosenttisesti 72354 6 kuiduista, jotka jäävät Bauer McNett-sihdille, jossa on 59 silmää/cm. Sillä on erinomaiset ominaisuudet absorptio-tuotteiden valmistukseen ja antaa suuren kuohkeuden korkean imunopeuden ja erittäin hyvän imukapasiteetin. Keksinnön mukaisessa menetelmässä otetaan 15-75 % sisääntulevasta puutavarasta talteen pitkäkuitujakeena.

Keksinnön mukaisella menetelmällä voidaan siis yhden ainoan, kemitermomek^niseen massaan (CTMP) verrattuna vähemmän hyvän tuotteen sijasta valmistaa kaksi tuotetta, joilla kummallakin on erinomaiset ominaisuudet ja tämä suuremmalla saannolla ja pienemmällä energiankulutuksella, koska pitkäkuituja-keen kokonaisenergiankulutus keksinnön mukaan on 300-500 kWh/tonni kuivaa massaa, kun se vastaavan laatuisessa kemi-termomekaanisessa massassa on n. 1000 kWh/tonni kuivaa massaa. Valmistettaessa hienokuitujaetta on energiankulutus 1300-1500 kWh/tonni kuivaa massaa, kun vastaavat luvut vastaavanlaatuiselle CTMP: lie ovat 2000 kVih/tonni kuivaa massaa. Esillä olevassa keksinnössä ainakin 96 % puutavarasta muutetaan massaksi (92-94 % CTMP:ssä).

Keksinnön mukaisesti valmistettu pitkäkuitujae sopii erittäin hyvin sekoitettavaksi muihin massoihin kuten sulfiittimas-saan, sulfaattimassaan ja kemimekaaniseen massaan. Se sopii myös erinomaisesti kartongin valmistukseen sekä absorptio-tuotteiden valmistukseen. Pitkäkuitujakeeseen voidaan myös sekoittaa muita kuitumateriaaleja, kuten jätekuituja, turve-kuituja ja synteettisiä kuituja.

Keksinnön mukaista menetelmää voidaan myös hyvin tuloksin soveltaa painehiokemassan valmistuksessa, jolloin energiankulutus on vielä alhaisempi, noin 10 % pienempi.

Keksintöä valaisee seuraava sovellutusesimerkki.

Esimerkki 1

Tunnetun menetelmän mukaisesti hiokemassaa valmistettiin kuusipuusta (kuvio 1). Tämä kuljetettiin hiomoon 1 ja siitä 7 72354 saatu kuituliete, jonka sakeus oli 2,1 %, alistettiin karkea-lajitteluun niin, että se vietiin johdon 2 läpi tärytyssih-tiin 3, tyyppiä Jönsson, jonka sihtilevyt oli rei'itetty 6 mmm halkaisijan rei'illä.

Rejekti tärytyssihdistä 3, joka koostui karkeista tikuista ja kuitukimpuista ja muodosti n. 3 painoprosenttia lisätystä kuitulietteestä, kuljetettiin kuljetusjohdon 4 läpi, jossa massan sakeus oli 5 % kiekkoraffinööriin 5, jossa se kuidu-tettiin yksittäisiksi kuiduiksi. Kuidutettu rejektimassa kuljetettiin johtojen 6 ja 2 läpi takaisin tärytyssihtiin 3. Tärytyssihöin 3 aksepti, jonka sakeus oli 1,3 %, johdettiin johdon 7 käpi painesihtiin 8 toisin sanoen sihtiin, jossa on kiinteä lieriömäinen sihtikori, jonka sisävaippapinnalle syötetään massaliete ylipaineen alaisena; tämä sihti on lisäksi varustettu sisäisellä pyörivällä kaavinlaitteella. Painesihdin rei1itettyjen sihtilevyjen reikien halkaisija oli 1,75 mm. Kuitulietteen virtausta painesihtiin säädettiin siten, että 20 painoprosenttia lisätyn kuitulietteen kuitupitoisuudesta jäi sihtilevylle ja kuljetettiin eteenpäin re.jektinä venttiilin 17 kautta johdon 9 läpi johtoon 4 jatkokäsittelyä varten levyraffinöörissä 5 jä palautettavaksi johtoon 2. Massan sakeus johdossa 9 oli 1,9 %. Aksepti painesihaistä, jonka massansakeus oli 1,1 %, poistettiin johdon 10 kautta ja puhdistettiin edelleen pyörrepuhdistimessa (ei esitetä kuviossa) . Näyte, joka tässä on nimetty Aiksi, otettiin jotta voitaisiin määritellä kuitukimppupitoisuus ja kuitukoostumus.

Keksinnön mukaisesti muunneltiin hiokemassan valmistusta kuvion 2 osoittamalla tavalla. Täten karkealajiteltiin hiomosta 1 johdon 2 kautta tuleva kuituliete, jonka sakeus oli 2,1 %, tärytyssihdissä 3, jonka reikien halkaisija oli 6 mm, ja rejekti, joka muodosti 3 painoprosenttia lisätystä kuitu-lietteestä, kuljetettiin johdon 4 läpi, jossa massan sakeus oli 5 %, levyraffinööriin 5, jonka jälkeen kuidutettu rejekti, jonka sakeus oli 5 %, palautettiin tärysihtiin 3 johtojen 6 ja 2 kautta. Aksepti tärysihdissä 3, jonka sakeus oli 1,3 %, kuljetettiin johdon 7 kautta painesihtiin 8, jonka sihti- δ 72354 levyt vaihdettiin reikien halkaisijaan 1,60 mm entisen 1,75 itun:n sijasta. Samalla venttiiliä 17 avattiin entistä enemmän niin, että rejektimassan määrä nousi 70 painoprosenttiin lisätyn kuitulietteen kuitupitoisuudesta. Painesihdissä 8 saadun rejektimassajakeen jauhatusaste oli 245 ml C.S.F., kuitukimppupitoisuus 2,95 % Sommervillen mukaan ja kuitu-koostumus Bauer McNettin mukaan 33,1 % jäädessä 7,9 silmään/ cm, 41,5 % jäädessä 59 silmään/cm ja 25,4 % läpäistessä 59 silmää/cm. Rejektimassa saatettiin 1,5 %:n sakeuteen ja siirrettiin johdon 9 kautta tärysihdin 11 muodostamaan ensimmäiseen erotuslaitteeseen, joka on varustettu sihtilevyil-lä, joiden reikien halkaisija on 3,0 mm. Tärysihti 11 oli asennettu niin, että rejektimääräksi tuli 0,8 painoprosenttia syötetystä kuitulietteestä. Tärysihdistä 11 saadun rejektimassan kuitukimppupitoisuus oli Sommervillen mukaan 73 % ja se kuljetettiin johdon 12 läpi johtoon 4 jatkokäsittelyä varten levyraffinöörissä 5 ja palautettiin johdon 6 kautta johtoon 2. Massan sakeus johdoissa 6 ja 2 oli sama kuin tunnetun menetelmän mukaan tehdyssä kokeessa. Tärysihdin 11 aksepti saatettiin 1,2 %:n sakeuteen sekä kuljetettiin johdon 13 läpi toiseen erotuslaitteeseen 14 fraktiointia varten. Fraktiointilaitteen muodosti sentrifugisihti, tyyppiä Cowan, ts. sihti, jossa on kiinteä lieriömäinen sihtikori, jonka sisävaippapintaa vasten kuituliete paiskautuu pyörivän elimen toimesta. Sentrifugisihdit eroavat tärysihdeistä siinä, että ne on rakennettu hyödyntämään kuitujen vaikuttaminen toisiinsa sihtipinnalla ja niillä on suurempi reikien halkaisija. Sentrifugisihdin 14 reikien halkaisija oli 1,50 mm. Siitä saadun akseptijakeen jauhatusaste oli 140 ml C.S.F. ja kuitukimppupitoisuus 0,04 % Sommervillen mukaan. 3,1 % akseptija-keesta jäi Bauer McNett-sihdille, jossa on 7,9 sUmää/cm, 82 % jäi 59 silmään/cm ja 14 % läpäisi 59 silmää/cm. Akseptijae saatettiin 0,9 %:n sakeuteen ja kuljetettiin johdon 15 kautta painesihdistä 8 tulevaan akseptijaevirtaan, jonka jauhatusaste oli 90, kuitukimppupitoisuus 0,01 ja Bauer McNettin mukainen kuitujakauma 2,3 % jäädessä 7,9 silmään/cm, 63-7 % jäädessä 59 silmään/cm ja 34 % läpäistessä 59 silmää/cm.

9 72354

Sekoitettu aksepti painesihdistä 8 ja sentrifugisihdistä 14, hienokuitujae otettiin talteen johdon 10 kautta ja puhdistettiin edelleen pyörrepuhdistimessa (ei esitetä kuviossa).

20 % tärysihdistä 11 johdon 13 kautta virtaavasta kuituliet-teestä otettiin akseptina sentrifugisihdistä 14. Näyte, tässä B:ksi nimetty, otettiin hienokuitujakeesta johdossa 10, jotta voitaisiin määritellä kuitukimppupitoisuus ja kuitu-jakautuma. Hienokuitujakeen määrä laskettuna sisään tulevasta puuaineksesta oli 44 %, josta oli johdossa 15 31,2 %.

Rejektijae sentrifugisihdistä 14, joka muodosti 80 % täry-sihdistä 11 johdon 13 läpi virtaavasta kuitulietteestä, saatettiin 1,9 %:n sakeuteen ja otettiin talteen pitkäkuituja-keena johdosta 16. Hienokuitujakeen ja pitkäkuitujakeen välinen suhde oli 1:2,2. Näyte, tässä C:ksi nimetty, otettiin johdosta 16, jotta voitaisiin määritellä kuitukimppupitoisuus ja kuitujakautuma.

Alla oleva taulukko esittää jauhatusasteen, kuitukimppu-pitoisuuden ja kuitujakautuman otetuissa massanäytteissä, jolloin A edustaa tunnettua hiokemassaa ja B ja C keksinnön mukaista hiokemassaa, jolloin B on hienokuitujae ja C pitkä-kuitujae. Vertaukseksi ilmoitetaan myös tyypillisiä arvoja kernitermomekaaniselle massalle D (CTMP).

Taulukko I

Näyte Jauhatus- Ku itukimppu- Kuitu jakauturra aste pitoisuus Bauer McNettin C.S.F., ml Sarmervillen mukaan mukaan % % + 7,9 silm./cm + 59 silm./cm -59 silm./cm A 120 0,06 8,5 58,4 33,1 B 115 0,03 2,7 62,3 35,0 C 622 0,40 48,1 45,2 6,7 D 600 0,35 35,2 46,1 18,9

Taulukosta ilmenee, että keksinnön mukaisesti valmistetulla hienokuitujakeella on hyvin alhainen kuitukimppupitoisuus. Keksinnön mukaisesti valmistetulla pitkäkuitujakeella on hyvin korkea jauhatusaste, alhainen kuitukimppupitoisuus ja 72354 10 hyvin korkea pitoisuus pitkiä kuituja.

Toiset otetuista näytteistä valkaistiin 3 painoprosentilla vetyperoksidia laskettuna tonnia kuivamassaa kohti, puhdistettiin, vettä poistettiin ja kuivattiin laboratorioarkeiksi, jotka analysoitiin silmällä pitäen uutepitoisuutta ja valkoisuutta. Osa laboratorioarkeista desintegroitiin levyraf-finöörissä kuohkeamassaksi, jonka kuohkeus, imunopeus ja imukyky tutkittiin. Saadut tulokset ilmenevät taulukosta 2 alla, joista näyte E tarkoittaa kemiallista massaa, sul-f iittimassaa:

Taulukko 2 Näyte Uutepit. Valkoi- Kuohkeus Imua ikä Imukyky % 150% s g HjO/g massaa A 0,95 80,0 12,5 4,6 9,9 C 0,08 78,2 17,7 6,0 10,7 D 0,19 74,6 1 7,9 7,3 10,9 E 0,32 92,5 16,2 5,0 9,2

Taulukosta 2 ilmenee, että keksinnön mukaisesti valmistetulla pitkäkuitujakeella (C) on hyvin korkeat arvot kuohkeuden ja imukyvyn osalta, jotka ovat yhdenvertaisia kemitermomekaanisen massan (CTMP) kanssa, jota on tähän asti pidetty parhaimpana absorptiotuotteiden valmistukseen. Pitkäkuitujakeen ominaisuudet ovat huomattavasti paremmat kuin sulfiittimas-san. Sillä on edelleen paljon alhaisempi hartsipitoisuus ja samalla huomattavasti korkeampi valkoisuus kuin CTMPrllä. Korkea valkoisuus on yllättävää, koska massalla on alhainen valonhajotuskerroin.

Näytteistä A ja B valmistettiin paperia, jonka paperitekniset ominaisuudet määritettiin. Tulokset esitetään alla taulukossa 3.

Il 11 72354

Taulukko 3 Näyte Vetoindeksi Itepimis indeksi Valonhajotus- Läpikuultamat-

Nm/g nN · m2 /g kg/gz in/g A 31,8 3,7 59,5 92,5 B 34,2 3,3 63,5 95,6

Keksinnön mukaisesti valmistetulla hienokuitujakeella on siis korkeampi vetoindeksi ja huomattavasti korkeampi läpikuultavia ttomuu s kuin tavallisella hiokemassalla.

Esillä olevan keksinnön mukaisella menetelmällä on siis mahdollista hickenassanvalmistuksella valmistaa parempia tuotteita hyvin erilaisiin tarkoituksiin, kuten hienompia massoja painopaperin valmistukseen ja karkeampia massoja höydyn ja kartongin valmistukseen normaalia pienemmällä energiankulutuksella .

Claims (4)

72354

1. Menetelmä parannetun puuhiokemassan valmistamiseksi, jossa hiomosta (1) tuleva kuituliete karkealajittelun (3) jälkeen lajitellaan primäärilajitteluosastossa (8) ja rejekti siitä käsitellään kuidutuslaitteessa (5) ja palautetaan primäärilajittelu-osastoon (8), tunnettu siitä, että primäärilajitteluosastossa (8) tarkoituksella otetaan talteen tavallista suurempi määrä lajittelurejektiä, ts. enemmän kuin 30 %, hiomosta tulevasta karkealajitellusta kuitulietteestä rejektimassajakeen muodostamiseksi, jota käsitellään ensimmäisessä erotuslaitteessa (11), jossa erotetaan kuitukimput ja 4 mm, etupäässä 8 mm pidemmät tikut rejektijakeen muodostamiseksi, joka kuidutetaan (5) ja palautetaan primäärilajitteluosastoon (8), kun taas aksepti ensimmäisestä erotuslaitteesta (11) käsitellään fraktiointilait-teen muodossa olevassa toisessa erotuslaitteessa (14) A) pitkäkuitujakeen (C) muodostamiseksi, joka sisältää vähintään 80 % kuituja, jotka jäävät Bauer McNettin mukaisesti sihdille, jossa on 59 silmää/cm, josta jakeesta poistetaan vettä ja se otetaan talteen prosessista käytettäväksi erikoistarkoituksiin, ja B) hienokuitujakeen (15) muodostamiseksi, joka käsittää 15-60 % kuituja, jotka läpäisevät Bauer McNettin mukaisesti sihdin, jossa on 59 silmää/cm, joka jae sekoitetaan primäärilajitteluosas-tosta (8) tulevan akseptin kanssa.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että pitkäkuitujakeen (C) ja hienokuitujakeen (B) paino-suhteeksi saatetaan 1:3 - 3:1.

3. Patenttivaatimusten 1-2 mukainen menetelmä, tunnet-t u siitä, että 15-75 % sisääntulevasta puuaineksesta otetaan talteen pitkäkuitujakeena (C).

4. Patenttivaatimusten 1-3 mukainen menetelmä, tunnet-t u siitä, että lajittelu ja kuidutus suoritetaan niin, että hienokuitujakeen (B) kuitukimppupitoisuus jää alle 0,05 %.