FI72288B

FI72288B - Eldfast laminat av skumplast

Info

Publication number: FI72288B
Application number: FI812166A
Authority: FI
Inventors: Peter James Briggs
Original assignee: Ici Ltd
Priority date: 1980-07-11
Filing date: 1981-07-09
Publication date: 1987-01-30
Also published as: NO812356L; IE51374B1; US4366204A; DE3170477D1; GB2079674B; NO156558C; FI72288C; NO156558B; GB2079674A; EP0044130B1; EP0044130A1; JPS5747649A; IE811523L; DK282481A; CA1155748A; FI812166L

Description

72288

Tulenkestävä vaahtomuovilaminaatti Tämä keksintö kohdistuu laminaatteihin, joiden sisus on vaahtomuovimateriaalia.

5 Vaahtomuovimateriaalien käyttökelpoisuus on hyvin tun nettu. Pehmeitä vaahtomuoveja esimerkiksi käytetään laajalti huonekaluissa, kun taas jäykkiä vaahtomuoveja, niiden epätavallisen hyvän lämmöneristysominaisuuden vuoksi, käytetään rakenneosien valmistamiseksi rakennusteollisuudessa.

10 Valitettavasti useimpien vaahtomuovien epäkohtana on niiden palavuus, mikä pääasiassa aiheutuu niiden kemiallisesta orgaanisesta rakenteesta. Lisäksi vaahtomuovin fysikaalinen rakenne edistää tulipalon leviämistä.

Laminoituja esineitä, joiden sisus on vaahtomuovimate-15 riaalia, voidaan valmistaa jatkuvasti tai yksitellen muotissa tai muovauslaitteessa. Jatkuva laminointimenetelmä käsittää tavallisesti vaahdonmuodostavan muoviseoksen levittämisen yhdelle tai kahdelle päällyslevylle ja toisen levyn saattamisen kosketukseen seoksen kanssa ennen sen kovettumista ja joskus 20 ennen vaahdotusta. Sopivasti sekä halpuuden että käsittelyn helppouden vuoksi, päällyslevyt ovat usein paperia tai alumiinikalvoa, joita voidaan syöttää rullilta. Näissä materiaaleissa esiintyy kuitenkin tulipalossa ilmeisiä epäkohtia. Paperi-arkit ovat palavia ja alumiinikalvo voi sulaa.

25 Rakennussääntöjen tullessa vaativimmiksi esiintyy kas vava tarve paremmin tulipaloa kestävistä vaahtomuovilaminaa-teista.

Useita tapoja näiden laminaattien palonkestävyyden parantamiseksi on kokeiltu ja kuulunut näihin palamista hi-30 dastavien lisäaineiden lisääminen itse vaahtoon ja palaessaan paisuvien ja kuplivien kerrosten sekä palamattomien pintamateriaalien käyttö. Palamattomiin materiaaleihin, joita on käytetty, kuuluvat asbestisementtilevy, teräs, alumiini, karkaistu lasi, kipsilevy ja perliittilevy. Vaikka näillä 35 materiaaleilla saadaan palonkestäviä pintoja, puuttuu niiltä joustavuus eivätkä ne siten sovellu useisiin tarkoituksiin ja aiheuttavat käsittelyvaikeuksia laminaattien jatkuvassa 2 72288 tuotannossa. Nämä vaikeudet voidaan suurelta osalta poistaa käyttämällä taipuisia vermikuliittilevyjä, kuten GB-patentti-julkaisussa 2 007 153 on esitetty. Valitettavasti näiden ver-mikuliittilevyjen vetolujuus ja repäisylujuus ovat verrattain 5 heikot ja ne pyrkivät halkeilemaan kuumuuden vaikutuksesta, mikä heikentää niillä päällystettyjen laminaattien palonsuoja-ominaisuuksia.

US-patenttijulkaisussa 4 169 915 on kuvattu kuumankes-täessä materiaaleja, joissa vaahtomuovia on yhdistetty talk-10 kiin. Erään suoritusmuodon mukaan vaahtomuovia olevan sisuksen ainakin toiselle pinnalle sovitetaan matto, joka on edullisesti lasikuitua ja johon on sisällytetty talkkia. Muoviaines voidaan paisuttaa kosketuksessa talkkia sisältävän maton kanssa, niin että solunmuodostuminen ja tarttuminen tapahtuvat yht'aikaa. 15 Nyt on havaittu, että talkki ei tartu hyvin kuitujen pinnalle, vaan saadaan jauhemaisen talkin ja kuidun yhdistelmämateriaali, joka puolestaan ei tartu hyvin muoviainekseen vaahdotettaessa muoviaineita kosketuksessa talkki/kuitu-yhdistelmämateriaalin kanssa. Saadun rakenteen palonkestävyysominaisuudet eivät yleen-20 sä ole tyydyttäviä.

Esiteltävän keksinnön mukaan saadaan laminaatteja, joiden palonsuojaominaisuudet ovat parantuneet, ja joissa voidaan haluttaessa käyttää taipuisia päällyksiä.

Esiteltävän keksinnön mukaan saadaan tulenkestävä la-25 minaatti, jossa on vaahtomuovia oleva sisus ja joka on ainakin osaksi peitetty kuitumaisella yhdistelmämateriaalilla. Keksinnölle on tunnusomaista, että yhdistelmämateriaali käsittää lasikuituja olevan maton, jonka ainakin yläpinnalla olevat kuidut on kapsyloitu delaminoiduilla vermikuliittilamelleilla.

30 Vaahtomuovimateriaalit, joita voidaan käyttää esitel tävän keksinnön mukaisten laminaattien valmistuksessa, voivat olla jokaista alalla aikaisemmin esitettyä materiaalia. Esimerkkejä näistä materiaaleista ovat polyuretaani, polyisosyanu-raatti, polyurea, polyolefiini, polystyreeni, fenoli-formalde-35 hydi, epoksi ja muut polymeerivaahdot. Polymeerirakenteen salliessa vaahdot voivat olla jäykkiä, puolijäykkiä tai taipuisia luonnoltaan, vaikkakin keksinnön laajin käyttö kohdistuu 3 72288 rakenneosissa käytettyihin jäykkätyyppisiin vaahtomuovei-hin, erikoisesti jäykkiin polyuretaanivaahtoihin ja jäykkiin polyisosyanuraattivaahtoihin ja jolloin laminaatteja valmistetaan jatkuvasti. Näiden vaahtomuovien tiheydet ovat 5 yleensä alueella 10-60 kg/rn . Kuitenkin myös vaahtoja, joi- 3 den tiheydet ovat suurempia, esimerkiksi arvoon 1000 kg/m asti, voidaan suojata kuitumaisilla yhdistelmämateriaaleil-la; näitä vaahtoja valmistetaan tavallisesti puristimessa tai lujassa muotissa esimerkiksi reaktioruiskupuristamal-10 la. Haluttaessa vaahdot voivat sisältää tavanomaisia palamista hidastavia aineita, esimerkiksi tris(halogenoalkyyli)-fostaatteja, lujittavia kuituja (esimerkiksi lasikuitusäi-keitä tai lankoja) sekä täyteaineita (esimerkiksi lentotuh-kaa, paisutettua perliittiä), joiden pinnalla voi olla pa-15 laessaaan paisuvaa materiaalia. Tulipalossa paisuvia ja kuplivia materiaaleja voidaan käyttää myös arkkeina ja sijoittaa niitä laminaattiin välikerroksiksi tai osaksi laminaatin ulkopintaa. Myös voidaan osaksi käyttää muita pintamateriaaleja.

20 Termillä "vermikuliitti" tarkoitetaan materiaaleja, jotka mineralogisesti ja kaupallisesti tunnetaan nimellä vermikuliitti. Termillä "vermikuliittihiutale" tarkoitetaan delaminoidun vermikuliitin osasia, jotka ovat levymäisiä osasia, joiden sivusuhde (pituus tai leveys jaet-25 tuna paksuudella) on suuri. Niitä voidaan saada delami-noimalla kemiallisesti vermikuliittia ja näiden osasten koko on edullisesti pienempi kuin 50 mikrometriä. Näiden osasten paksuus on pienempi kuin 0,5 mikrometriä, tavallisesti pienempi kuin 0,05 mikrometriä ja edullisesti pie-30 nempi kuin 0,005 mikrometriä. Niiden sivusuhde on vähintään 100, edullisesti vähintään 1000, esimerkiksi 10 000.

Vermikuliittiarkkien muodostaminen turvotetusta vermikuliitista sen delaminoinnin jälkeen yksittäisten osasten tai hiutaleiden koon pienentämiseksi kolloidi-35 siin mittoihin, on esitetty esimerkiksi brittiläisissä patenttiesitteissä nro 1 016 385, 1 076 786 ja 1 119 303 ja erikoisesti sitä käsittelevissä, käsittelyn alaisissa 72288 GB-patenttianomuksissamme nro 39510/76 ja 51425/76.

Näissä GB-patenttianomuksissa esitetty menetelmä kohdistuu muotoiltujen esineiden, mukaanluettuina arkit, paperit ja kalvot, valmistamiseen vermikuliitista ja se 5 käsittää vaiheet: 1. Turvotus saattamalla vermikuliittimalmi kosketukseen vesiliuoksen kanssa,joka sisältää vähintään yhtä natriumin, litiumin tai organosubstituoidun ammoniumka-tionin suolaa, vesipesun seuraamana niin, että malmi 10 turpoaa vähintään kaksinkertaiseksi, edullisesti nelinkertaiseksi sen alkuperäisestä tilavuudesta.

2. Turvonneen vermikuliitin delaminointi kohdistamalla vaiheesta 1 saadun vesisuspension osasiin hiertävä vaikutus, kunnes suspension vermikuliittiosasten 15 koko on pienempi kuin 50 mikrometriä ja suspensiolle saadaan flokkuloiduksi viskositeetiksi vähintään 100 centipoisea.

3. Kaikkien osasten poistaminen suspensiosta, joiden läpimitta on suurempi kuin 50 mikrometriä, edullises- 20 ti suurempi kuin 20 mikrometriä, ja 4. Muotoiltujen esineiden valmistaminen saadusta vesisuspensiosta poistamalla vesi muotoiltaessa esine kiinteää pintaa vastaan levittämällä sille vermikuliitti-osasia suspensiosta.

25 Termillä "flokkuloitu viskositeetti" tarkoitetaan sitä suurinta viskositeettiä, jonka suspensio flokku-loinnin jälkeen laimealla suolahapolla ja sisältäessään korkeintaan 7 painoprosenttia kiinteitä vermikuliitti-osasia, omaa leikkausnopeudella 58 sek 30 Tämän menetelmän avulla saatujen vermikuliitti- arkkien paksuus voi olla alueella 0,05-0,5 mm.

Esiteltävä keksintö perustuu havaintoon, että ver-mikuliittihiutaleet levitettyinä kuiduille suspensiona tai lietteenä ja erikoisesti lajiteltuna poistamalla 35 suurehkot osaset lietteestä kiinnittyvät lujasti kuitu- 5 72288 jen pintaan ja peittävät ne hyvin. Irtautuminen taivutettaessa on estynyt. Yllättävästi vermikuliitti näyttää olevan aivan ainutlaatuinen näiden ominaisuuksien suhteen silikaattikerrosmineraalien joukossa ei-5 vätkä niitä omaa esimerkiksi talkki, kiille, kaoliniitti tai montmorilloniitti.

Kuituihin, joita voidaan käyttää esiteltävässä keksinnössä, kuuluvat epäorgaaniset kuidut ja orgaaniset kuidut, sekä luonnosta saadut että synteettiset ja 10 ne voivat olla lyhyitä tai pitkiä säikeitä, säiekimppuja tai lankoja sekaisin, mattoina, kudottuina, nukkana tai verkkomaisessa muodossa.

Esimerkkeinä epäorgaanisista kuiduista, joita voidaan käyttää, mainitsemme lasikuidut mukaanluettuina kui-15 dut, jotka on valmistettu kalsiumaluminaborosilikaatti-lasista (E-lasi), muista laseista, kuten alalla tunnetuista A- ja B-laseista ja erikoislaseista kuten R- ja S-laseista, alumina- ja sirkoniakuidut, kivikuidut ja asbesti.

20 Esimerkkeinä orgaanisista luonnonkuiduista mainit takoon selluloosakuidut, kuten puuvilla, pellava, juutti ja hamppu, kapokki, sisal, voimapaperimassa, lignosellu-loosakuidut, kuten puu, joka voi olla puulastuina tai kuituina sekä regeneroidut kuidut mukaanluettuina sellu-25 loosa-asetaatti ja viskoosisilkki.

Esimerkkeinä raaka-aineista synteettisille orgaanisille kuiduista mainittakoon polyesteri, polyamidi, po-lyakrylonitriili, polyvinyylialkoholi, "Aramid"-aromaattinen polyamidi, polypropyleeni, suuritiheyksinen poly-30 etyleeni, polyvinyylikloridi ja hiilikuidut.

Erikoisen mielenkiintoisia meille ovat lasikuidut. Niitä voidaan käyttää lyhyinä tai jatkuvina säikeinä, joiden läpimitta on esimerkiksi 5-30 mikrometriä; jatkuvina tai katkottuina säiekimppuina, jotka voivat muodostua 35 10-1000 säikeestä; kehruulankoina, jotka muodostuvat 6 72288 useista langoista kierrettyinä, kahdennettuina ja kerrostettuina sekä näiden kudonnaisina. Kudonnaiset voivat muodostua esimerkiksi säännöllisistä kudotuista matoista, satunnaisesti sijaitsevista kuiduista 5 saaduista matoista, sekä lyhyistä että pitkistä kuiduista, sekaisin olevista lyhyistä katkotuista langoista ja sekaisin olevista jatkuvista langoista. Ne voivat olla "ilmavia" tai tiiviitä, oleellisesti kokoonpu-ristumattomia mattoja.

10 Kuitumainen yhdistelmämateriaali voi sisältää myös muita kemikaaleja, esimerkiksi voiteluaineita, liimoja tai sideaineita saatuina kuidunvalmistuksesta ja palamista hidastavia aineita erikoisesti niitä, jotka hidastavat liekin pintaleviämistä, kuten halogenoituja 15 materiaaleja, antimonitrioksidia, alumina-trihydraattia, boraatteja ja fosfaatteja.

Keksinnön mukaisten kuitumaisten yhdistelmämate-riaalien muoto voi vaihdella laajalti ja hiutaleet voivat olla koostumuksessa sen yksittäisten kuitujen pääl-20 lysteenä, kerroksena, johon kuidut on upotettu tai päällysteenä tai pintakerroksena kuitumaisen materiaalin kuten maton tai huovan toisella tai molemmilla puolilla tai välikerroksena kuitumaisen materiaalin kerrosten välissä. Esittelyn vuoksi ja millään tavalla rajoittamat-25 ta keksinnön aluetta, seuraavat tuotemuodot kuuluvat termiin "kuitumainen yhdistelmämateriaali": 1. Yksittäiset kuidut päällystettyinä hiutaleilla; päällyste voi olla jatkuva tai epäjatkuva, mutta se on edullisesti jatkuva niin, että se tehokkaasti ympäröi 30 kuitua.

2. Kuitukerros upotettuna hiutaleiden muodostamaan pohjaan.

3. Kuitukerros sijoitettuna hiutalekerroksen toiselle tai molemmille pinnoille.

35 4. Useista säikeistä, esimerkiksi 100-1000 säi- 7 72288 keestä muodostetut langat, jolloin hiutaleet peittävät yksittäiset langat ja/tai säikeet.

5. Esikehruulankoina muodostettuina moninkertaisista säikeistä kierrettyinä, kahdennettuina tai kerros- 5 tettuina yhteen, jolloin hiutaleet peittävät säikeet ja/tai langat ja/tai esikehruulangat.

6. Kuitukerros liitettynä yhtenäiseksi hiutaleiden avulla.

7. Selluloosakuidut puulastujen tai sahajauhon 10 muodossa päällystettynä hiutaleilla ja muodostettuna levyksi käyttäen tavanomaisia liimoja ja/tai itse hiutaleita (erikoisesti jos vermikuliittia käytetään) liima-aineena.

On ilmeistä, että jokainen edellämainittu kuitu-15 kerroksista muodostuva tuote voi muodostua monikerroksisesta kuiturakenteesta ja että kuitukerrokset voivat muodostua irrallisista kuiduista tai ne voivat olla kudottuja, neulottuja, harsittuja, valmistettuna huovaksi tai muuten yhdistettynä rakenteena. On lisäksi huomattava, 20 että jokaisessa kuitumaisen yhdistelmämateriaalin tuote-muodossa kuidut voivat olla jatkuvia (säiemäisiä) tai epäjatkuvia (katkokuituja) tai kuitujen kasaumia kuten puumassa tai puulastut tai höylänlastut.

Kuitumaiselle materiaalille levitettyjen hiuta-25 leiden painomäärä voi vaihdella laajoissa rajoissa riippuen esimerkiksi yhdistelmälle tarkoitetusta palo/lämpö-tilakestosta, yhdistelmälle halutusta rakenteellisesta yhtenäisyydestä ja siitä, levitetäänkö hiutaleita päällysteeksi tai kuitumaisen materiaalin pintakerrokseksi.

30 Yleensä hiutaleiden määrän lisääminen kuitumaiselle materiaalille suurentaa kuitujen palonkestoa ja sitä lämpötilaa, jonka yhdistelmä kestää. Olemme kuitenkin havainneet, että yleensä vaaditaan vain erittäin ohuita, esimerkiksi ohuempia kuin 1 mikrometrin paksuisia, hiu-35 talekerroksia palonkesto-ominaisuuksien parantamiseksi 72288 ja kuitujen keston parantamiseksi korkeissa lämpötiloissa. Vain ohjeeksi mainittuna, hiutaleiden määrä yhdistelmän kuiduilla on tavallisesti 0,05-100 painoprosenttia, tyypillisesti 0,1-20 painoprosenttia kuiduista.

5 Suurempia hiutalemääriä kuin nämä voidaan käyttää ja itse asiassa yhdistelmä voi sisältää yhtä paljon ja jopa enemmän niutaleita kuin kuituja niin että yhdistelmä on itse asiassa kuitulujitettu hiutalekerros, esimerkiksi silloin, kun yhdistelmän suuri taipuisuus ei ole tar-10 peen tai on epäsuotava; tyypilliset kuitumäärät tällaisessa rakenteessa voivat olla 5-50 painoprosenttia yhdistelmästä .

Kuiduille levitettyjen hiutaleiden määrä vaikuttaa kuitujen vaurioitumisasteeseen, jos liekki kohdistuu 15 yhdistelmämateriaaliin tai, matalassa lämpötilassa sulavien kuitujen tapauksessa, kuitujen sulamispisteen yläpuolella olevassa lämpötilassa. Hiutaleilla vain erittäin ohuelti päällystetyt kuidut voivat hiiltyä tai jopa sulaa täydellisesti avoliekin vaikutuksesta, kun taas 20 päällysteen paksuuden suurentaminen parantaa kuitujen vastustuskykyä liekkien aiheuttamia vaurioita vastaan. Samoin ohuelti päällystetyt sulavat kuidut voivat sulaa liekin tai korkean lämpötilan vaikutuksesta, kun taas päällysteen paksuuden suurentaminen suurentaa kuitujen 25 vastustuskykyä sulamista vastaan. Useimmissa keksinnön sovellutuksissa käytäntöön yhdistelmämateriaalien kuidut ovat taipuvaisia vaurioitumaan tai jopa palamaan tai sulamaan täydellisesti korkean lämpötilan omaavien liekkien vaikutuksesta. Siitä huolimatta yndistelmäma-30 teriaalin palonestokyky ei heikkene vakavasti, varsinkaan yhdistelmämateriaalin palamista estävät ja palamista hidastavat ominaisuudet.

Yhdistelmämateriaali antaa parhaan palonkeston, jos vermikuliittihiutaleet peittävät täysin kuitujen 35 paljaat pinnat ja edullisesti jokaisen yksittäisen kuidun.

9 72288

Kuitumaisella yhdistelmämateriaalilla peitettävän vaahtomuovin määrä riippuu valmistettavan esineen luonteesta ja sen käyttötarkoituksesta. Yleensä se osa esineestä, joka voi joutua alttiiksi tulipalolle, peite-5 tään kuitumaisen yhdistelmämateriaalin jatkuvalla kerroksella.

Jos vaahtomuovimateriaalia olevalla sisäosalla ei ole muuta suojaavaa pintaa, voi olla eduksi peittää se täysin yhdistelmämateriaalilla. Vaihtoehtoisesti, jos 10 osa vaahtomuovia on läpäisemättömän, palamattoman materiaalin kuten metallipinnan suojaama, vain suojaamattomat osat voi olla tarpeen peittää. Kuitenkin jos käytetään toista pintamateriaalia, joka vaurioituu tulipalossa, voidaan se peittää tulenkestävällä yhdistelmämateriaalil-15 la. Esimerkiksi alumiini- tai muovikalvo, joka voi sulaa tulipalon kuumuudessa, peitetään edullisesti yhdistelmä-materiaalilla, joka on muodostettu suoraan kalvolle ja kiinnittyy tällöin lujasti siihen.

Vaahtomuovit voidaan peittää yhdistelmämateriaa-20 lilla jollain sopivalla tavalla. Täten yhdistelmämateri-aali voidaan muodostaa in situ vaahdolle esimerkiksi levittämällä delaminoitua vermikuliittihiutaleita vesisuspensiosta peitettävälle vaahtomuovin osalle ja kuidut upotetaan vermikuliittikerrokseen. Muodostuu itseliimautu-25 va yhdistelmämateriaali poistettaessa vesi. Sopivasti ver-mikuliittilietettä levitetään sivelemällä vaahdolle ja kuidut painellaan siihen. Liete ympäröi helposti kuidut niin, että pintapäällystettä ei välttämättä tarvita.

Käytetyn lietteen määrä on tavallisesti sellainen, 30 että hiutaleita on kuiduilla 0,05-100 painoprosenttia kuitujen painosta, tavallisesti 0,1-20 painoprosenttia. Kuitenkin kuten edellä on mainittu, voidaan käyttää suurempaa kuormitusta ja yhdistelmämateriaali voi sisältää enemmän hiutaleita kuin kuituja. Tässä tapauksessa kuitu-35 jen määrä, jolloin kyseessä on itse asiassa kuituvahvis- 10 72288 tettu hiutalekerros, on sopivasti 5-50 % yhdistelmä-materiaalin painosta.

Vaihtoehtoisesti vermikuliittihiutaleiden ja kuitujen etukäteen muodostettua yhdistelmämateriaalia käy-5 tetään levittämällä sitä suoraan etukäteen valmistetulle vaahtomuoville käyttäen sopivaa liimaa, joka voi olla vermikuliitin suspensio tai muodostamalla vaahtomuovi-sisus yhdistelmämateriaalille tai kahden yhdistelmämateriaalia olevan kerroksen väliin kiinnittämällä muovi-10 materiaali yhdistelmämateriaaliin kovettamattoman vaahdon liimaavan vaikutuksen avulla. Täten sopivan muotin pinnat voidaan ensin vuorata yhdistelmämateriaalilla ja vaahdonmuodostava seos muovimateriaalia lisätään sitten muottiin.

15 Jos laminoitu esine halutaan valmistaa laataksi, voidaan se valmistaa kertapanoksesta sopivan muotoisessa muotissa, kuten edellä on esitetty tai jatkuvasti sopivassa laminointikoneessa, joka soveltuu vaahtomuovilaatan valmistukseen. Nämä koneet ovat alalla hyvin tunnet-20 tuja ja ne käsittävät kuljetusvälineet taipuisan tai jäykän levymateriaalin syöttämiseksi jatkuvasti, tavallisesti vaakatasossa; ruiskutuslaitteen tai muun jakolaitteen vaahtoseoksen levittämiseksi tasaisesti levymateriaalin pinnalle, jolloin tasainen levitys saadaan joko käyttä-25 mällä levitintä, monisuutinlaitetta tai siirtämällä ruis-kutuslaitetta edestakaisin poikkisuunnassa levymateriaalin ylitse; ja haluttaessa välineet toisen levymateriaalin sijoittamiseksi vaahdon kanssa kosketukseen ennen sen kovettumista tai mahdollisesti vaahtoamisen ai-30 kana. Kun vaahto on muodostunut kahden pintalevyn väliin, siirretään laminaatti tavallisesti kahden yhdensuuntaisen kuljettimen väliin ja annetaan vaahtoutua siinä, jolloin kuljettimia pidetään määrätyn etäisyyden päässä toisistaan tai ne on suunniteltu muodostamaan etukäteen mää-35 rätty paine vaahtoon. Vaahtoseos voidaan jopa levittää 11 72288 ylempään kahdesta levystä, joka käännetään, kun vaahto-seos ei enää valu painovoiman vaikutuksesta, mutta on vielä tahmea ja saatetaan kosketukseen alemman levyn kanssa. Joko toinen tai molemmat levyt voivat olla ver-5 mikuliitista ja kuiduista muodostuvaa yhdistelmämateri-aalia. Jos vain toinen levyistä on yhdistelmämateriaalia, voi toinen levy olla jotain muuta materiaalia, joka on taipuisaa tai jäykkää ja se voi olla palamatonta materiaalia, kuten edellä on mainittu. Vaahtosisus voi myös 10 itse sisältää lasikuituja tai muuta lujitetta esineen jäykkyyden ja palonkeston parantamiseksi.

Jäykät pintamateriaalit ovat tavallisesti erillisiä levyjä, jotka syötetään laminointikoneeseen peräkkäin kiinni toisissaan. Mieluummin käytetään taipuisaa 15 materiaalia, joka on jatkuvina tai puolijatkuvina levyinä ja syötetään sitä rullilta.

Sopivia etukäteen muodostettuja yhdistelmämate-riaaleja valmistetaan levittämällä delaminoidun vermiku-liitin vesilietettä, edullisesti lajiteltuna 50 mikromet-20 riä suurempien osasten poistamiseksi, kuiduille käyttäen menetelmiä kuten sivelyä, pusertamista, veitsi/tela-levitystä, ruiskutusta ja kastokäsittelyä ja kuivaamalla sitten.

Kalanterointi ennen kuivausta voi olla edullista 25 kuitumattojen tunkeutumisen auttamiseksi lietteeseen ja ylimääräisen lietteen poistamiseksi. Sitä voidaan käyttää myös mahdollisesti mukaanjoutuneen ilman poistamiseen, mikä estää kuplien muodostumisen tulipalossa ja parantaa yhdistelmämateriaalin ulkonäköä.

30 Tavallisesti hiutaleet levitetään suspensiosta kantajanesteessä, joka voi olla esimerkiksi vettä tai muuta vesipitoista väliainetta. Edullisesti käytetään suoraan kemiallisesta delaminoinnista saatua suspensiota. Erään tällaisen menetelmän mukaan vermikuliittilietettä valmis-25 tetaan sekoittamalla vermikuliittimalmia suolaliuoksessa puoli tuntia 80°C lämpötilassa. Suspensio lingotaan ja 12 72288 pestään de-ionisoidulla vedellä ja märkää kakkua sekoitetaan sitten turvotusaineen, esimerkiksi n-butyyliamii-nihydrokloridin kanssa toinen puoli tuntia 30°C:ssa. Tämä suspensio lingotaan samalla tavalla ja pestään ja 5 kakku lietetään de-ionisoituun veteen. Liete jauhetaan ja osaset, joiden läpimitta on suurempi kuin 50 mikro-metriä, poistetaan käyttäen esimerkiksi patotyyppistä keskipakolajittelulaitetta.

Tavallisesti käytetään lietteitä, jotka sisältä-10 vät 2-40, useammin 10-20 painoprosenttia vermikuliittia. Sivelyä ja terä/tela-levitystä varten käytetään 18-20 painoprosenttisia lietteitä, mutta laimeammat lietteet ovat sopivia ruiskutettaviksi, esimerkiksi 10-12 painoprosenttia vermikuliittia sisältävät ja kastokyllästyk-15 seen noin 4 painoprosenttia vermikuliittia sisältävät.

Laimennus suoritetaan edullisesti de-ionisoidulla vedellä .

Kuitumainen yhdistelmämateriaali voidaan saada stabiiliksi vedessä vaihtamalla turvottava n-butyyliamii-20 nikationi ei-turvottavaksi kationiksi kuten magnesiumka-tioniksi. Tämä voidaan tehdä upottamalla yhdistelmämateriaali magnesiumkloridin kyllästettyyn liuokseen kohotetussa lämpötilassa tai sekoittamalla nopeasti magne-siumoksidijauhetta (noin 10 % vermikuliitin kuivapainos-25 ta) vermikuliitin vesilietteeseen ja päällystämällä tai kyllästämällä sitten kuidut. Jälkimmäinen käsittely täytyy suorittaa nopeasti, so. nopeammin kuin 30 sekunnin aikana, nopean ioninvaihtoreaktion vuoksi.

Tavallisesti kuitumainen yhdistelmämateriaali on 30 taipuisaa ja kierretty edullisesti rullille varastointia ja käsittelyä varten. Esiteltävän keksinnön erikoisena etuna on siten se, että keveitä, palonkestäviä vaah-tomuovilaminaatteja voidaan valmistaa käyttäen pintale-vyjä, jotka voidaan syöttää rullilta samoin kuin paperi. 35 Seuraava etu on, että jos laminoitu esine on tehty muo- 13 72288 tissa, jonka pinta on kaareva tai muulla tavalla muotoiltu, voi yhdistelmämateriaali saada muotin muodon vaahdon paisuessa.

Hyvien tulenkesto-ominaisuuksien lisäksi kuitu-5 maisen yhdistelmämateriaalin vesihöyryn läpäisykerroin on pieni. Tämä on tärkeää, koska vesihöyryn tunkeutuminen jäykkien vaahtomuovien, kuten polyuretaania tai po-lyisosyanuraattia olevien jäykkien vaahtojen suljettuihin soluihin suurentaa lämmönjohtokykyä alentaen siten vaahtomuovin eristyskykyä sen vanhetessa. Ohut vermiku-liittihiutalekerros kuidun pinnalla antaa myös mitta-stabilisuutta kuituihin kohotetuissa lämpötiloissa. Jopa pienen painon omaavat kuitumatot käsiteltyinä vermikuliit-tilietteellä vastustavat käpristymistä tai sulamista 15 1100°C oleviin lämpötiloihin asti.

Keksintöä esitellään seuraavien ei-rajoittavien esimerkkien avulla, jolloin osat ja prosenttiluvut ovat painon mukaan.

Esimerkki 1 20 Vermikuliittilietteen valmistus 150 osaa vermikuliittimalmia (Mandoval, mikroni-laatua, ex-South Africa) sekoitetaan kyllästetyn natrium-kloridiliuoksen kanssa suhteessa 1:2 tankissa 30 minuuttia 80°C:ssa. Tämä suspensio lingotaan sitten ja pestään 25 de-ionisoidulla vedellä. Märkä kakku siirretään toiseen tankkiin, jossa vermikuliittia sekoitetaan 1,5N n-butyy-liamiinihydrokloridin kanssa (nesteen suhde kiinteisiin aineisiin 2:1) 30 minuuttia 80°C:ssa. Tämä suspensio lingotaan ja pestään sitten de-ionisoidulla vedellä ennen 50 kostean kakun siirtämistä turvotustankkiin, jossa vermikuliittia sekoitetaan de-ionisoidun veden kanssa. Turvot-tamisen jälkeen liete sisältää noin 20 % kiinteitä aineita ja osaskoko on satunnaisesti välillä 300-400 mikro-metriä. Tämä liete johdetaan sitten kivimurskaintyyppi-35 sen myllyn lävitse, jolloin noin 50 % osasista on pienempää kuin 50 mikrometriä. Tämä jauhettu liete lajitellaan 14 72288 patotyyppisessä keskipakolajittelulaitteessa ja pienikokoiset osaset, jotka läpäisevät 50 mikrometrin seulan, otetaan talteen käytettäviksi. Tämän 18-21 % kiinteitä aineita sisältävän lietteen analyysi fotosedimen-5 tometrin ja levylingon avulla osoittaa, että noin 40 % osasista on kokoalueella ("vastaava palloläpimitta") 0,4-1,0 mikrometriä.

Vaahtomuovilaminaatin valmistus Jäykkää polyisosyanuraattivaahtolaminaattia (pak-10 suus 45 mm) valmistettiin vaakasuorassa laminaattorissa, valmistanut Viking Engineering Co. Ltd, Stockport, Cheshire ja on se esitetty kirjoituksessa "A New Development Machine for the continuous lamination of rigid urethane foam", julkaistu lehdessä "Rubber and Plastics Age". Vol. 15 47 (1966) nro 1, sivu 57. Vaahdonmuodostavia aineosia, osaa A ja osaa B muodostettuina seuraavassa esitettävällä tavalla, syötettiin erikseen suuripaineiseen iskuse-koitusruiskuun varustettuna ruiskutustyyppisellä suutti-mella ja asennettuna poikkisuunnassa siirtyvään laittee-20 seen ja edelleen levitettiin alustaksi sijoitetulle pinta levylle .

Osa A Paino-osaa

Oksipropyloitu tolyleenidiamiini (OHV 310) 20,4

Etyleenioksidi/propyleenioksidi-liitännäis-25 tuote 4,0

Katalyytti, joka muodostuu etyleeniglykolista (20 paino-osaa) kaliumasetaatista (20 paino-osaa) ja vedestä (15 paino-osaa) 1*5

Silicone L5420 (Union Carbidi) 1*0 30 "Arcton" 11 28,0

Os a B

MDl-polymeeri (isosyanaattipitoisuus 91,5 %) 100 2

Laminoinnin aikana 120 g/m painosta latkuva-35 säikeistä lasikuitumattoa Unifilo PS 198 (myy Balzaretti 72288

Mogliani SpA, Vetrotex, Saint-Gobain, Divisione Tessili, 20146 Milano, Via Romagnoli 6) levitettiin levityspään alapuolella olevalle alustalle. Saadun vaahtomuovin ti- 3 heys oli 35 kg/m ja lasikuidut olivat jakautuneet hy-5 vin koko ytimeen.

Vain vertailutarkoituksiin valmistettiin laminaat-teja käyttäen yläpintana seuraavia materiaaleja: 2 A) Liekinkestävää paperia FIX (paino 250 g/m ), myy Södra Skogsägarna AB Stromsnäs Bruk, S-280 50 Stroms- 10 näsbruk, Ruotsi.

B) Bitumenoitua asbestihuopaa Nicolet 466 (paino 2 640 g/m ), myy Nicolet Corporation, USA.

C) Mustalla, pigmentoidulla, pienitiheyksisellä polyetyleenillä päällystettyä lasikuitumattoa (paino 2 15 60/30 g/m ; lasikuitu/polyetyleeni-paino), myy Van Gelder

Papier NV., Parnassnsweg 126, Amsterdam 1009, Hollanti.

Myös vertailutarkoituksiin valmistettiin laminaat-tia, joka oli päällystetty pelkästään vermikuliittihiu-taleilla, kuten kohdassa (D) on esitetty.

20 D) Aluspinta poistettiin osalta laminaattia (17,5 x 17,5 mm) ja tämä alue päällystettiin 13 % kiinteitä aineita sisältävällä, luokitellulla vermikuliittilietteel-lä valmistettuna edelläesitetyllä tavalla. Lietettä siveltiin tasaisesti vaahtomuovipinnalle ja sen annettiin 25 kuivua huoneenlämpötilassa 48 tunnin ajan. Levitetyn 2 vermikuliitin paino oli 96,8 g/m .

E) Kohdassa (D) esitetty menettely toistettiin paitsi, että vermikuliittilietteen sivelyn jälkeen 53 2 g/m painoista lasikuitumattoa IE50U (myy Regina-Fiber-30 glass Ltd., Liversedge, West Yorkshire WF15 SAA) puristettiin tasaisesti kosteaan vermikuliittikerrokseen 2 (107,5 g/m ). Tämän yhdistelmämateriaalin annettiin sitten kuivua 48 tuntia huoneenlämpötilassa.

(Lasikuitumatto valmistetaan märkämenetelmän mu-35 kaan käyttäen kuidutettuja E-lasikuituja kiinnitettyinä 16 72288 toisiinsa noin 18-prosenttisella urea-formaldehydi-hartsilla).

F) Kohdassa (D) esitetty menettely toistettiin paitsi, että vermikuliittilietteen sivelyn jälkeen 55 2 5 g/m painoista lasikuituharsomattoa Surmat 200 (myy Nicofibers Inc., Ironpoint Road, Shawnee, Ohio, USA) puristettiin tasaisesti vermikuliittikerrokseen (98,9 g/m2).

(Lasikuitumatto oletetaan valmistetun A-lasista 10 ja se muodostuu pitkistä lasikuitusäikeistä).

Laminaattinäytteiden tulenkesto testattiin kohdistamalla näytteisiin lämpösäteily seuraavassa esitettävän menetelmän ja laitteen avulla mukaaniiitettyjen piirrosten kuvaan 1 viitaten.

15 Kuvassa 1 kaaviollisesti edestäpäin esitetty tes- tilaite 11 muodostuu säteilijästä 12 ja näytteenpitimes-tä 13. Säteilijässä 12 on ruostumatonta terästä oleva kuumennusputki 14, joka on muotoiltu katkaistun kartion muotoiseksi ja kiinnitetty yhtenäiseksi Ni-Cr-langalla. 20 Putken 14 peittää varjostin 15, joka muodostuu kahdesta kuumuutta kestävää terästä olevasta vaipasta varustettuna niiden väliin sijoitetulla eristävällä keramiikkakui-tuvaipalla. Kuumennusputki 14 on kiinnitetty varjostimeen 15 Ni-Cr-langoilla. Kaksi puristinta 16 ja 17 kiin-25 nittävät säteilijän näytepitimen 13 yläpuolelle, joka on valmistettu teräsputkista. Näytepitimen 18 tukemassa suojalevyssä 18 on rengasmainen, läpimitaltaan 150 mm oleva aukko (ei esitetty). Puristuslevy 19 peitettynä asbestilevyllä 22 ja varustettuna vastapainoitetulla 30 vipujärjestelmällä 20 painaa vaahtolaminaattinäytettä 21 suojalevyä 18 vastaan.

Näytteitä pidettiin testi laitteessa 4 minuuttia, niiden tutkittavien pintojen ollessa lähinnä säteilijää. Säteilijä kehitti 4 W/cm voimakkuuden omaavan säteily-35 vuon, jolloin laminaatin suojapinnan lämpötilaksi saa- 17 72288 tiin 600°C. Jäähdyttyään näytteistä tutkittiin: i) painohäviö; ii) hiiltymän syvyys; iii) laminaatin paksuusmuutos; ja 5 iv) suojapinnan ja hiiltyneen vaahdon tila.

Tätä "ISO Radiant Cone"-laitetta käyttävä testi-menetelmä perustuu kirjoitukseen "Ignitability for Building Materials", P. Topf, Institut Fiir Holzforschung, University of Munchen. Tulokset on esitetty taulukossa 1.

18 72288 2 ^ to m %, oo

>1 „ -J O >1 rH

Jj S -d UI 0) n i« » ¢11) Μ ο -Π > „ -d -d u ag & ip gf 3 13 g i , »>co (D 2JC1)!>i^ γ-h 2 c$

53 d to m >! d g ' I

C S :g -d >1 2 £ 2 “ :d Ln :d h =

0 P 2 S O - -d'-H I

>i-2 d > d to :d <n nog to n s s I s “ Sise. 2 5.cs.sg d d :0

> 2 l· * I

•d rH d 4-1 -H

d 8 d i «Eg ^ d §

•d d «1 C m m |o-S

to O 3 m -η ·ΗΛ Η λ: :d .n jj(D Odc-I o 2 c d Tn g 2 4J 2 d-p -5-¾ s

s s Is IS S^SS au I

1 -14 p 3v -55 65 -gc * ='

c h CL G P 3 :d to 4-) :d dm c I

•o .j d -Η ·η ή d c -H to c mm -H

1 t; 'oio 8 SI ui %3 >, S 3 s a ^ g to c .

2 'd (0

m g I -H

2 ή d m to c h- d rH 3 c m ϋ 2 ~ I cl ί*\Ε 0 ^ M S ·5 1 0 « E ΰ o vo o o o P 4J J JJ ft+i-rr^ n oo oo h- h- ^r -P rH to ;d 3 Ή -Sr- .* > d-P -g

d En to d Sh to ffl H

m m d-P >i-p m -P -P rH >, JJ 2 -=.

4_) 0 2 d f> >, to g .pj j .3 -d >i:d m g oo r-~ o o o

_|j j] S£ M cy'' tN <N (N CM <N CM

d ρ I

d d O —» c 2 1§£ •d 1 d d g · O c CL:0

dC C/0 -H 'H O'! '—I LO rH CO rH

I—im H g G r-* s - -. -. < I

4-1 (5 -H 2 r- -μ* σ co σ\ σ\

_jj _|j iH -H fN CNJ CO fH pH i—H

>i Π3 Q)

2 > tO C

-d 2 I -d 2d O « .¾ P -d H J i, m to 3 3 .h <

g 2 Eh > 2 OQU Q W IP

P

Q 2

1 *H

< o - dM 3 2 tb ρ 1 1.3 sip 2 *§ g1 -3 md -Hpmmp-H 32

•H-H g 2m 0 2 '—I -P -P I—I 44¾ I

dd d & G -d >i tO -H P -H 4-1 =

TO 4-1 "d P s 2 34-1 I

d H Ur g to m 1—^2¾ 2*d 1Ϊ 'a i, 5j iS! i |da “> 5 a; sj sis $ asi 72288

Tulosten tarkastelu Nämä tulokset osoittavat lasikuitu/vermikuliit-ti-yhdistelmien (E ja F) erinomaiset palonesto-ominai-suudet muihin tyypillisiin kaupallisiin suojapintoihin 5 ja vermikuliittiin itseensä verrattuna. Hieman suuremmat painohäviöt laminaateissa E ja F verrattuna lami-naattiin D oletetaan aiheutuvan urea/formaldehydi-side-aineen häviöistä lasikuitukankaista.

Esimerkki 2 10 Jäykkää polyisosyanuraattivaahtolaminaattia (pak suus 60 mm) valmistettiin esimerkin 1 mukaisesti paitsi, että käytettiin seuraavia vaahtokoostumuksia (osat A ja B) eikä vaahtosisustassa käytetty lasikuituja.

Osa A Paino-osaa 15 Aktivaattori, jonka koostumus on esitetty seuraavassa 36,2

Katalyytti, joka muodostuu ety-leeniglykolista (20 paino-osaa), kaliumasetaatista (20 paino-osaa) ja 20 vedestä (15 paino-osaa) 0,4 "Arcton" 11 20

Osa B

MDI-isomeeriä (isosyanaattipitoisuus noin 90 %) 100 25 Aktivaattori muodostui seuraavista aineosista:

Paino-osaa

Polyesteri saatuna adipiinihaposta, ftaalihapon anhydridistä, propyleeni-glykolista ja glyserolista (OHV=250) 11,4 30 Suhteessa 50:50 oleva seos oksipropy- loidusta tolyleenidiamiinista (OHV= 480) ja oksipropyloidusta trietanoli-amiinista (OHV=525) 9,0

Etyleenioksidi/propyleenioksidi-35 liitännäistuote 2,0 20 72288

Paino-osia

Cirrasol ΕΝ-MP (etyleenioksidi/ole-yylisetyylialkoholiliitännäistuote 2,0

Triklooripropyylifosfaatti 10,0 5 Silicone L5340 0,8

Katalyytti, joka muodostuu ety-leeniglykolista (20 paino-osaa) kaliumasetaatista (20 paino-osaa) ja vedestä (1,5 paino-osaa) 1,0 10 Voimapaperia käytettiin vaahtomuovin pinta- 3 kerroksena, vaahdon tiheyden ollessa 35 kg/m .

A) Vain vertailutarkoituksia varten siveltiin 18-prosenttista vermikuliittilietettä valmistettuna esimerkissä 1 esitetyllä tavalla tasaisesti 17,5 x 15 17,5 mm suuruiselle laminaatin pinnalle, jolta alus- pinta oli poistettu, ja annettiin kuivua huoneenlämpö- tilassa 48 tuntia. Levitetyn vermikuliitin paino oli 2 82 g/m ; se sitoutui hyvin vaahtomuovin pintaan.

B) Esimerkissä 1 esitetyllä tavalla valmistet- 20 tua 18-prosenttista vermikuliittilietettä siveltiin vaahtomuovin pinnalle laminaatille alalle, joka oli 2 samanlainen kuin kohdassa (A) ja arkki 53 g/m painoista lasikuitumattoa IE50U painettiin kosteaan vermiku-liittikerrokseen. Tämän koostumuksen annettiin sitten 25 kuivua 48 tuntia huoneenlämpötilassa.

Nämä laminaattipalaset testattiin sitten "ISO Cone"-laitteessa, kuten esimerkissä 1 on esitetty. Saadut tulokset on esitetty taulukossa 2.

72288

Taulukko 2

Viite- Suojapinta Suojapinnan ulkonäkö Hiiltymän ulkonäkö kirjain_testin jälkeen_testin jälkeen_ A+ Vemikuliitti Halkeamia 12 nm leve- Suuria reunahalkea- yteen asti reunalla mia, leveys 20 mm 5 ja repeämiä keskellä, asti ja syvyys 13 mm

Hauras. Voimakas k up- asti liminen aiheutti hieman irtautumista testi levyn keskellä.

B Vermikuliitti+ Täysin yhtenäinen Pinta naarmuuntunut lasikuitu- ilman halkeamia. sekä 1-5 mm levei- 10 kangas Sitkeä. Suojapinta tä säröjä.

oli vielä lujasti kiinnittynyt vaahdon pintaan.

+Kirjaimella A merkitty laminaatti ei ole keksinnön mukainen, vaan on se liitetty mukaan vain vertailutarkoi- 1 s tuksia varten.

Esimerkki 3

Valmistettiin jäykkää polyisosyanuraattivaahto-laminaattia (paksuus 60 mm) esimerkissä 2 esitetyllä tavalla. Voimapaperipintapäällyste poistettiin aluspin- 2 n naita ja kuusi kooltaan 17,5 x 17,5 mm olevaa palasta paljastunutta vaahtomuovia käsiteltiin seuraavasti: A) 18-prosenttista vermikuliittilietettä (valmistettuna kuten esimerkissä 1) siveltiin tasaisesti pinnalle ja sen annettiin kuivua huoneenlämpötilassa 48 tuntia.

2 5 2

Levitetyn vermikuliitin paino oli 49,2 g/m ; vaahdon kiinnittyminen oli erinomainen.

B) 18-prosenttista vermikuliittilietettä sivel- 2 tiin vaahtomuovin pinnalle ja 53 g/m painoinen palanen lasikuitumattoa IE50U puristettiin märkään vermikuliitti- kerrokseen. Kuivaamisen jälkeen mitattiin levitetyn ver- 2 mikuliitin painoksi 52,8 g/m . Kiinnittyminen vaahtomuovin pintaan oli erinomainen.

C) 17,5-prosenttista jauhetun kiilteen (koko C300, myy The English Mica Company, Stamford, Conn. 06905, USA) 35 vesilietettä levitettiin samoin kuin kohdassa (A) ja kui- 72288 vattiin. Tämä päällyste oli jauhemainen ja kiinnittyi heikosti vaahtomuovin pintaan. Levitetyn kiilteen pai-2 no oli 64,2 g/m .

D) 17,5-prosenttista kiillelietettä (kuten koh-5 dassa (C)), levitettiin vaahtomuovin pinnalle ja palanen lasikuitumattoa IE50U painettiin kosteaan kiille- kerrokseen. Kuivaamisen jälkeen levitetyn kiilteen pai-2 no oli 69,5 g/m . Tämä suojapinta oli myös heikosti kiinnittynyt vaahtomuoviin ja jauhemainen kosketettaessa.

10 E) 17,5-prosenttista jauhemaisen talkin (laatu AT.1, myy Tecnimetal SA, Kerklaan 67, 1830-Machelen,

Belgia) vesilietettä levitettiin vaahtomuoville ja kui- 2 vattiin. Levitetyn talkin paino oli 52,6 g/m . Kuten kohdassa (C) ei talkki ollut kiinnittynyt juuri lainkaan 15 vaahtomuovin pintaan.

F) 17,5-prosenttista talkki lietettä (kuten kohdassa E) levitettiin vaahtomuovin pinnalle ja palanen lasikuitumattoa IE50U puristettiin kosteaan talkkikerrok- seen. Kuivaamisen jälkeen talkin painoksi mitattiin 86,5 2 20 g/m . Kuten kohdassa D oli kiinnittyminen erittäin heikko vaahtomuoviin.

Edelläesitetyt laminaattinäytteet yhdessä näytteen kanssa, josta voimapaperia ei oltu poistettu, testattiin "ISO Cone"-laitteessa mineraalipinta ylimpänä, kuten esi-25 merkissä 1 on esitetty paitsi, että testiaika oli 6 minuuttia. Tulokset on esitetty taulukossa 3.

Tulosten tarkastelu

Vermikuliitin liimaus- ja palonesto-ominaisuudet ovat ylivoimaisia vastaaviin silikaattikerrosmineraalei-30 hin verrattuna.

Laminaatin A lujittamaton vermikuliittipinnoite murtui jo 6 sekunnin kuluttua ja liekit paloivat murtuman lävitse testin loppuaikana. Tämän pinnoitteen nopean tuhoutumisen oletetaan liittyvän vaahdon mittojen nopeaan kas-35 vuun 600°C:ssa, mikä aiheuttaa suuria vetojännityksiä 23 72288 hyvin kiinnittyneessä vermikuliittikerroksessa. On huomattava, että tämä ilmiö ei ole niin huomattava laminaateissa, joissa vaahtomuovisisus on lujitettu lasikuiduilla (laminaatti (D) esimerkissä 1). Lasi-5 kuitujen lisääminen vermikuliittikerrokseen vastustaa pintakerroksen halkeilemista ja jopa muuttaa halkeamien tyyppiä polyisosyanuraattivaahdon hiiltymässä (katso taulukko 2, laminaatit A ja B).

1..

24 72288 •9 J >i Q) £,:d i 7 £ ^

§ d ^ ti « rg ti I

^ 'i ° _ -d g ~ a p B « 03 raaJiOfOc <l) -p oj cu χ o3 x s •Sr· -¾ I d x 3 g -d .p .{SC Ή Ή .(O ro -d ϊ-4 (O flj QJ m e CU 03 rd-r-i QJ E d E .C <U g 03 S® .0 -H :p X B .e S x 3 > XX B HyS Cl) o3 rd rd H d X :ro d X :o5 o -rn d + o3 •d -'π cu aj s d j> 7 d Λ ^ w § g : *3 3 g ^ &s ^ S i -¾ X -d :d d -d > o :d «. i> _p & X -H X 03 >t (N -d £ Dl :d >iO -d 5 M > q > WI > E id > En-H o >-p tn en χ d* id en ^ tn ni ί >ι I id •H & -S U 3 + :d ΙΙΓΛ I d -S ,d id 1 x 5 · e tl •Π · -d t> d -n tn d :d Φ -d d d su Λ d:p-d03y>is _ id 03 -P-S S -P -P -P > TT d H G QiS <o G:d> d 2 >idd 0 E :d e rd d > Ö E-< d d -d e -H -d d

W S G S * ti ti * :03 C | - :H ti π 3 B °* 8 I

1 1 S titi* B Ä8 § . Itil ix -d ti S 5 . ί * 5 S a 8 x^lk Is | *ti e 3 V2 3“"SS«|f;3Ä3a -5 2¾ s 38*1 3 ^ B ti Etlo|5 oi-’nd osdäojd-d’a -S .d^cti ti cBw wS5"^,5'3d^5id^SScl‘HW'^',jn3 ti 00 -d '.P W -d .d -d d "d Q -d 3 -H Ö -H -d (D Φ "d · id g rd

3 en x roden2cnxxxcncnxraenwe.q>x*-dB

o 13 o >, q -d e e H oj d .q -d χ 2 o •V to -n § ai -d -d χ ^ _ ,ι a > -d ή d d S d -p d o p d χ x S 05 § x x x d S o oj 3 g I e ® ti 1 ti § > ti x | ’g jn en > en x en x h ,2 2 S f' oi n m m o o en ^ K ffl > cn id ro ro oo^*r·^ e 1 I 8 ti Ί •p Β£δΓ titi e

-P X x en +) X :S

tng-ddUd^itng e ® ri'dl ® E o d* cm vo rd m o 2 u SjeSiC^^'f 00 d* d< d· d> in -d

s i4s I

o q a g

o^ vo r' cm σ\ιηο CU

id-do OM oo d' io ror^voO

'Pd-Pd OM CM CM CM CM CM 00 cn +j h :d ti -t « dp + + +-(.+ 40 H -d < CQ U Q w Id I -d

X X

d 1 113 ^ - <0 -d q q d d d -3 dS d d+j +d d -H d d -d d -d d rd da X -d x -d d <u <u -p -d -d d a

Il Is 13a a d-diiag f E o h *d h -d g -d -d X rd rd g -d :d dd Λ) -H Λ) *d 03 -d -dX d ddo 2 XM > rd i I X g m EH Eh h > + 72288

Esimerkki 4

Vermikuliittilietettä (21-painoprosenttista) valmistettuna esimerkissä 1 esitetyllä tavalla, levitettiin

O

teräpäällystyslaitteen avulla 53 g/m painoiselle märkä- 5 menetelmän mukaan saatua lasikuitumattoa IE50U, jota myy

Regina-Fibreglassa Ltd. Kuivaamisen jälkeen vermikuliitin 2 painoksi mitattiin 80 g/m .

Valmistettiin jäykkä polyisosyanuraattivaahtolami-naatti (paksuus 30 mrn) Viging-tyyppisessä vaakatasolaminaat-10 torissa (katso esimerkki 1) nopeudella 4 m/min levittämällä nestemäisiä vaahtokemikaaleja edestakaisin kääntyvästä sekoitus/ruiskutus-suuttimesta poikittain edellämainitun vermikuliitti-lasikuitulevyn päälle, jota syötettiin jatkuvasti rullalta. Kosketuspinnoitteena käytettiin P2 voi- 2 15 mapaperia (160 g/m painoista paperia päällystettynä 18 2 g/m olevalla määrällä pienitiheyksistä polyetyleeniä). Vaahdonmuodostavat aineosat, osa A ja osa B, muodostettuina seuraavassa esitetyllä tavalla, syötettiin erikseen se-koituspäähän 5,3 kg/min olevan ulostulon saamiseksi.

20 Osa A Paino-osaa

Aktivaattori, jonka koostumus on esitetty esimerkissä 2 36,2

Katalyytti, joka muodostuu etyleenigly-kolista (20 paino-osaa), kaliumasetaa-25 tista (20 paino-osaa) ja vedestä 1,5 paino-osaa) 1,0

Arcton 11 20

Osa B

MDI-polymeeri (isosyanaattipitoisuus 30 noin 90 %) 100

Kovettumisen jälkeen 24 tunnin kuluttua laminaatti tutkittiin "ISO-Cone"-testin mukaan eri aikoina ja verrattiin laminaattiin, joka oli valmistettu samanaikaisesti käyttäen voimapaperia molemmilla pinnoilla.

26 72288

Tulosten tarkastelu

Tulokset (esitetty taulukossa 4) osoittavat sen erinomaisen suojavaikutuksen, jonka vermikuliitti/la-sikuitu-suojapinta antaa vaahtomuoville. Tämä vermiku-5 liittipinta esti syttymisen ja säilyi halkeilemattomana estokerroksena koko testin ajan.

27 72288 I fO :g χ ρ ά ia£3 ·η 1 Ι-R ·η'§ 3 £35-3 «λ g ai -S"

tn g+JrHr-HO) >ι -h :ιβ -P

Q +i o · « rHtdr-a .+j tn -P tn -P to -P q ra ra o :ra tn ÖJ tn :ra

I a 11¾ Il a Ills :sI I

!fg O S H g ϋ S H r-1 JfÖ r—I CO -P 4J

G t H jld t _ -H :n3 -H M 2 ω C -H

^ Ό ^ 7 5 -3¾1¾ S Ή § 1 ? :ra c

I 1¾05 §q^ tijö gi > S

c fti -PO | tn ^ γ-|ό-ρ'§'^ in ra 53 q tn o d hv 3 ra ra >

35 3 -H ro <U -P +J !(0 -H 3 C :<0 -P · H

-P 35 P -n -p -H ,q -r—1 -h ω ra d tn tn ro p ro §3 |:rOc§ If S S 3 ti :||3 8 ti ~ g -¾ S ιϋ 13 +>;3 s s 5 -¾ +* 1 s q ^ °° I i ° 5 s ®o + ^ ^ ^ ^ .p 1ä «3 8^ N j, ___ s g 5 ·—1 ro a) 1 1 -h •H 53 ή O O O »H O CNCN CNOOCvl g m § s g a 6 3 rO -H > § S -H Cu :n3 fd to o ^ > -H c »H <U !>i g I Q M δ « * £5 7 ^ I 8, i t; rO >1 o o o h o ηηγνηιο o ra d £ 53 tn rH -P α ε

a "g rO P

— I ro -1-1 -P

^ Jj rH j>t ai ^rotu o e ? ,* tn .C >1 c 5 c j* _ t t Ss^a S * 8 ήi ιΗI +J:ra+jiHrorn^Lno rnooooo e q q

P P tng>,H 1—I rH r—( <N H CN CN ΓΟ (N >1 -H tO

tO -P ,2 <1;!3 Φ -P q ro

EnS-pq^; -h q > h q :o 5 iiS q

-p -H -h tn 5J

tn -p > <u e 5 SS H 1/1 ra 7 qo—' Φ r£) t—I O X) <N (Ti O <H VO <D -P 3 i J q öp - i s ·> v «* *. ^ ^ -r~i :j0 p

<D S •H'-' O t'' O Ή* VO CO VO CO (N Γ" r-H > E

G ra <9 —I i—I n (N n rsinn·^·^ :tO-H

S 3 a π £ S

i S f * 1 s h ?i s rHCO^VOO rHco^VDO O-Pd)

fö id »H rH rH

^ rH :rd :g O

< <d to -H

± 8 1 ω + o -P :ra tl) CO d & "^t "^i II i+ | 8- 2 | ;3 g S* ^ +j ^ S4 ’S Ό ’i i9 stil -s :¾ * g a s ii t

JO

72288

Esimerkki 5

Valmistettiin polyisosyanuraattivaahtolaminaatti esimerkissä 4 esitetyn menetelmän mukaan. Laminoinnin osan aikana Unifilo PS 198 mattoa (jatkuvakuituinen la-5 sikuitumatto, venytetty etukäteen säikeiden välisten si dosten murtamiseksi) (myy Vetrotex (UK) Ltd. ja valmistaa Balzaretti Modigliani SpA, Italia) syötettiin vaah-donmuodostussuuttimen alapuolelle niin, että tämä lami-naatti lujittui lasikuiduilla kauttaaltaan vaahtosisus-10 tan lävitse.

Tämän laminaatin kahdelle näytteelle suoritettiin "Mini-Corner Fire Test"-testi, jota käytetään rakennusmateriaalien pintapalamisominaisuuksien tutkimisessa. Se on esitetty seuraavissa julkaisuissa: 15 a) The Society of the Plastics Industry, Inc. Serial nro 22000.5 helmikuu 3., 1976, Factory Mutual Research.

b) ASTM D20.30,03 Draft test method (lokakuu 1978).

Testimenetelmä on merkittävä, koska kulma muodostaa kriittisen pinnan kohdan määritettäessä materiaali-2Q pintojen palo-ominaisuuksia. Se käsittää kolme vierekkäistä pintaa (kaksi seinää ja katon), jotka muodostavat yhdistetyn lämpövuon, mikä käsittää jokaisen määrätyn palavan materiaalin johtavan, siirtyvän ja säteilevän läm-povasteen. Tämä reunatesti vastaa hyvin tulipaloa raken-25 nuksen kulmassa.

Testilaite, joka soveltuu "Mini-Corner Fire Test"-testin suorittamiseen, on esitetty kuvassa 2, missä on esitetty laitteen perspektiivinen kaaviokuva. Se on rakennettu kulmarautakehyksesta 11 peitettynä 6,3 mm pak-30 suisella asbestisementtilevyllä 13 kahdelta seinältään ja katoltaan. Kaasupoltin 15 muodostuu litteästä levystä 17, jossa on pintaan porattuna reikien muodostama neliömäinen hilakuvio. Reikien läpimitta on 2,4 mm ja on ne sijoitettu 9x9 kuvioon reikien välin ollessa 7 mm. Sekoi-35 tuskammio (ei-esitetty) on muodoltaan sylinterimäinen, jon- 29 72288 ka mitat ovat 114 mm läpimitta ja korkeus 63 mm. Erilliset propaanikaasu- ja ilmavirrat syötetään käännetyn "T"-putken vastakkaisiin päihin sijoitettuna kammioon pohjan kautta ja tuuletettuna ylöspäin. Sytytettynä kaa-5 suvirrat säädetään vastaamaan normaalia lämpötila/aika-käyrää, joka on esitetty kuvassa 3. Testattava laminoitu vaahtomuovilevy kiinnitetään seiniin ja kattoon keraamisella sementillä suljettujen liitosten avulla.

Molemmat testatuista kahdesta laminaattinäytteestä 10 selviytyivät täydet 15 minuuttia kestävän testin ajan käytettäessä liekkejä, jotka oli kohdistettu 90 cm alueella kulmasta suurimman osan testin ajasta. Polttimon sammuttamisen jälkeen lasikuitu/vermikuliittipinnat tutkittiin ja ne havaittiin rakenteellisesti yhtenäisiksi 15 eikä niissä ollut halkeamia. Vaahtomuovi oli hiiltynyt katosta ja osaksi seinistä. Lujittamattoman vaahtomuovin hiiltymässä oli useita halkeamia, jotka ulottuivat 15-20 cm päähän kulmasta. Vain yksi vähäinen halkeama esiintyi lasikuidulla lujitetun lagiinaatin hiiltymässä.

20 Esimerkki 6 Märkämenetelmän mukaan valmistettua lasikuituharso-2 mattoa IE50U (50 g/m ), myy Regina-Fibreglass Ltd., Cleckheaton, Yorkshire, päällystettiin 18-painoprosentti-sella 25 i) jauhetulla mutta luokittelemattomalla vermiku- liittilietteellä (valmistettuna kuten edellä) ja ii) luokitellulla vermikuliittilietteellä. Samanlaista harsokangasta päällystettiin 50-prosentti-sella kaoliniitti-vesilietteellä ("Supreme"-laatu, myy 30 English China Clays Co. Ltd., St. Austell, Cornwall; 94 % (minimi) tämän tuotteen kaoliniittiosasista on pienempää kuin 2 mikrometriä ja noin 60 % on pienempää kuin 0,5 mikrometriä.

30 72288 r Päällyste Kuivan päällysteen Kiinnittymis- paino (g/nr) mislujuus +) lasikuitumattoan -----(q/qnl_ i) Luokittelematcn vermikuliitti 70 30 5 ii) Luokiteltu vermikuliitti 52 61 iii) Kaoliniitti 70 0 + (ei mitattavaa lujuut- Tämä oli 180° vetotesti ta päällysteen jau- käyttäen liimanauhaa pääl- hemaisuuden vuoksi) .n lysteen poistamiseksi ve-υ tämällä

Tulosten tarkastelu Tämä esimerkki osoittaa luokitellun vermikuliitti-15 lietteen paremmuuden jauhetun, luokittelemattoman lietteen suhteen ja molempien ylivoimaisen kiinnittymislu-juuden kaoliniittiin verrattuna. Kaoliniittia vastaava käyttäytyminen esiintyy myös kiilteellä ja talkilla ja vahvistaa vermikuliitille ominaiset itseliimautumis-20 ominaisuudet kuiduille levitettynä.

Esimerkki 7 A. Suojapinnoitteen valmistus A. 1 18-prosenttista vermikuliittilietettä valmistettu- 25 na esimerkin 1 mukaisesti siveltiin tasaisesti karkealle, polyetyleenitereftalaattia (PET) olevalle kuituverkolle o (lateksoitu LF8:lla, 20 g/m ) ja annettiin kuivua 48 tuntia huoneenlämpötilassa. Vermikuliitti/polyesteri-pin- 2 nan paino oli 110 g/m .

30 A.2 556 grammaa 18-prosenttista vermikuliittilietettä, valmistettuna esimerkin 1 mukaisesti, sekoitettiin 100 gramman kanssa Spinrock Fox-kuituja (myy Rockwool International A/S, DK-2640, Hedehusene,Danmark) ja seos laimen-35 nettiin sitten 8-painoprosenttiseksi de-ionisoidulla vedellä. Saatua lietettä valettiin sitten lasilevylle ja 31 72288 sen annettiin kuivua huoneenlämpötilassa 48 tuntia. Vermikuliitti/kivikuitu-pinnoitteen paino oli 380 g/m .

A. 3 18-prosenttista vermikuliittilietettä levitettiin 5 tiivistetylle, karkealle polyetyleenitereftalaattikuitu-kankaalle ja kuivattiin. Polyesteri/vermikuliittipinnoit-teen paino oli 70 g/m .

B. Vaahtomuovilaminaatin valmistus

Valmistettiin polyisosyanuraattia olevaa jäykkää 10 vaahtomuovia (paksuus 30 mm) käyttäen esimerkissä 2 esitettyä menettelyä ja koostumusta ja polyetyleenillä päällystettyä voimapaperia pinta-arkkina. Laminoinnin aikana näytteet Ai, A2 ja A3 kiinnitettiin liimanauhan avulla aluspinnalle. 24 tunnin kovettamisen jälkeen voimapaperi 15 poistettiin siltä näytteen pinnalta, jolle suoritettiin palonkestokoe.

C. Palonkestokoe

Laminaattipalaset testattiin esimerkissä 1 esitetyn "ISO-Cone”—laitteen avulla. Näiden testien aikana sy-20 tytettyä kynttilää pidettiin näytteen yläpinnan yläpuolella mahdollisten palavien kaasujen sytyttämiseksi ja lämpötilan nousu mitattiin termoelementin avulla. Tulokset on esitetty taulukossa 5. Nämä tulokset osoittavat vermikuliitti/kuitu-pinnoitteen suojavaikutuksen vaahto-25 muovilaminaatin pinnalla.

32 72288

Taulukko 5

Aika Länpötilan nousu (°C) alla1011 (Alkulämpötila: 340°C)_____ (min) Voima- Vermikuliitti/ Vermiku- Vermi- 5 paperi polyesteri liitti/ kullitti/

(vert.) _kivikuitu sulatettu PET

0,5 310 90 90 110 1,5 420 125 135 135 _ _ 3 250 160 145 160 10 Näytteiden tutkimus 10 minuutin jälkeen "ISO-

Cone"-kartion alla osoitti seuraavaa:

Suoiapinta: Ulkonäkö: 15 Voimapaperi (vertailu) Pehmeä, jauhemainen hiiltyne, useita suuria halkeamia (syvyys 25 nm, leveys 5-17 nm) .

A.l Vermikuliitti/poly- Pinta ehyt. Kova hiiltyne ilman hal- esteri , keamia.

2Q A.2 Vermikuliitti/kivi- Pinta ehyt. Kova hiiltyne, hienoja kuitu ....... . . - .

saroja (suurin syvyys 3 nm).

A.3 Vermikuliitti/sula- Pinta ehyt. Kova hiiltyne ilman hal- tettu PET .

keamia.

Esimerkki 8 25 Jäykkää polyisosyanuraattia (PIR) olevaa vaahto- muovilaminaattia (leveys 1,2 m, paksuus 45 mm) valmistettiin esimerkin 1 mukaisen menetelmän avulla paitsi, että 0,8 paino-osaa samaa katalyyttiseosta käytettiin vaahdon muodostamisessa. Laminoinnin osan aikana 150 30 g/m^ painoista jatkuvasäikeistä lasikuitumattoa Unifilo 2 PS 271 (Vetrotex) esivenytettiin 140 g/m painoiseksi ja levitettiin sitten aluspinnalle levityssuuttimen alapuolelle .

Tällä tavalla valmistettiin lujittamatonta ja lu-35 jitettua vaahtomuovilevyä. Lujittamattoman vaahtomuovin 3 72288 33 tiheys oli 31,4 kg/m ja lujitetun vaahtomuovin tiheys 3 oli 38,5 kg/m . Lujitettu vaahtomuovi levy sisälsi lasi-kuitusäikeitä tasaisesti jakautuneena vaahdon koko paksuudelta. Tässä laminoinnissa käytetyt molemmat suoja-5 pinnat valmistettiin kyllästämällä ja päällystämällä 1,3 m levyisiä rullia 50 g/m2 painoista lasikuituharso-mattoa IE50U (Regina-Fibreglassa Ltd.) 18-prosenttisel-la vermikuliittilietteellä (valmistettuna esimerkin 1 mukaisen menettelyn avulla); tämä käsittely suoritettiin 10 käyttäen terä-aluslevyllä päällyslaitetta ja kuivaten 150°C:ssa. Vermikuliitti/lasikuitu-päällysteen lopulli- 2 nen paino oli 125 g/m .

Laminaatit tutkittiin Factory Mutual Research

Corporation, Nerwood, Massachusetts, USA toimesta 15 kalorimetritestissä eristettyjä teräskattolaattoja varten (Factory Mutual Research Approval Standard 4450).

Kooltaan 1,2 x 0,9 m olevia näytelaattoja kiinnitettiin profiloiduille teräslevyille käyttäen kuumaa asfalttia 2 6,8 kg/8,1 m ; loppuosa kooltaan 1,5 x 1,5 m olevasta 20 teräslevystä peitettiin laattanäytteillä leikattuina ja liitettyinä ensimmäiseen levyyn. Kolme 11,3 kg painoista asfalttikappaletta levitettiin 375°C lämpötilassa eriste-levyjen päälle kolmen rei'itetyn, asfaltilla kyllästetyn asbestikattohuopakerroksen kiinnittämiseksi siihen. Kah-25 den vuorokauden kuluttua tähän eristettyyn teräksiseen kattolaattaan kohdistettiin standardina käytetty 30 minuutin poltto kalorimetrissä, jossa heptaanipolttimot muodostivat noin 850°C olevan lämpötilan testinäytteen alapuolelle. Poistokaasujen lämpötilaa valvottiin koko 30 30 minuutin testin ajan. Vertailupoltto tulenkestävää laattaa käyttäen suoritettiin sitten käyttäen propaania tutkimuspolttoaineena. Testinäytteen polttoaineen syöt-tömäärä laskettiin sitten ja saatiin seuraavat tulokset: 34 72288

Testilaminaatti Keskimääräinen polttoaineen syöttö- nopeus(kJ/O^lm/miai^ 3 inin. 5 min. 10 min. keskim.

30 min.

________aikana 5 a) PIR-vaahto, 251 241 224 199 lujittamaton b) PIR-vaahto, 277 256 215 209 lujitettu

Unifilo PS 271 lasikuidulla c) Luokan I stan- 385 365 340 270 10 öardi, FM-hy- väksytty

Suurimittakaavainen palotesti suoritettuna Factory Mutual Research Corporationin 30 m x 6 m suuruisessa rakennuksessa osoitti, että yhdistetty teräskattolaattara-15 kennelma, jonka polttoaineen syöttönopeudet ovat pienemmät kuin edelläesitetyt luokan I standardin suhteen, eivät aiheuta vaaraa tulipalon nopealle leviämiselle sisällä tapahtuvissa tulipaloissa.

Tulosten tarkastelu 20 Edellä esitetyt tulokset vahvistavat, että PIR- vaahtoeristelevyt päällystettyinä luokiteltua vermiku- liittia/lasikuitua olevilla matoilla täyttävät pienen

polttoaineen syöttönopeuden, mikä vaaditaan Class I

Factory Mutual standardin mukaan. Vertailun vuoksi, sa- 25 masta PIR-koostumuksesta valmistettu levy päällystettynä 2 polyetyleenillä kyllästetyllä lasikuitumatolla (60 g/m 2 lasia, 30 g/m polyetyleeniä) ei selviytynyt kalorimetri-testissä asfalttipintapäällysteen syttymisen vuoksi jo 16 minuutin kuluttua. Ennen kuin nämä luokiteltua vermiku-30 liittia ja lasikuitua olevien pintojen testitulokset olivat käytettävissä, ainoat vaahtomuovilaminaatit valmistettuina taipuisia pintakerroksia käyttäen, jotka täyttävät luokan I standardin vaatimukset, olivat asbestihuo-paa käyttävät tulenkesto-ominaisuuksien saamiseksi.

35 72288

Esimerkki 9 Jäykkää polyisosyanuraattia (PIR) oleva vaahto-muovilaminaatti (leveys 1,2 m, paksuus 52 mm) valmistettiin esimerkin 1 mukaisesti seuraavaa koostumusta 5 käyttäen:

Osa A: Paino-osaa

Oksipropyloitu tolyleenidiamiini (OHV 310) 20,4

Etyleenioksidi/propyleenioksidi-liitännäistuote 14,0 ^ Katalyytti, joka muodostuu etyleeni-glykolista (20 paino-osaa) kalium-asetaatista (20 paino-osaa) ja vedestä (1,5 paino-osaa) 14,0

Silicone L 5340 (Union Carbide) 1,5

Arcton 11 18,0

15 Osa B

MDI-polymeeri (isosyanaattipitoi- suus 91,5 %) 100 Tämän laminaatin suojapinnoitteet olivat samat kuin esimerkissä 8. Vaahto lujitettiin Unifilo PS 271 20 (Vetrotex) lasikuitusäikeillä ja sen tiheys oli 44,8 3 kg/m . Laminaatti tutkittiin Factory Mutual Research Corporation, USA toimesta kalorimetritestissä, kuten esimerkissä 8 on esitetty. Eristetty teräslaatta selviytyi 30 minuutin palokokeessa ja polttoaineen syöttö-25 nopeus mitattiin ja oli se rajoissa, jotka Factory Mutual Class I Standard sallii.

Te sti laminaatti Keskimääräinen polttoaineen syöttöncpeus 2 (kJ/0,1 m /min) eri aikaväleinä_ 3 min. 5 min. 10 min. 30 min. keski-30 _ arvo_ PIR-vaahto lujitet- 251 231 217 161 tuna Unifilo PS 271 lasikuiduilla