FI72240B - Kodnings- och dekodningsanordning foer skyddande av kommunikationshemligheten - Google Patents

Description

173^1 rBl m KUULUTUSjULKAISU

®ΐ11ΙΗΡ tBJ (11) UTLÄGGNINGSSKRIFT 722 4 0 C (45) Pntontti ryoar.ctty ^ ^ (51) Kv.lk//lnt.ci.* H 0U I /06 SUOMI —FINLAND (21) Patenttihakemus — Patentansökning 7806^8 (22) Hakemispäivä — Ansökningsdag 27.O2.78 (Fl) (23) Alkupäivä — Giltighctsdag 27-02.78 (41) Tullut julkiseksi — Blivit offentl ig 16.09.78

Patentti- ja rekisterihallitus Nähtäväks ipanon ja kuul.julkaisun pvm. —

Patent- och registerstyrelsen ' ' Ansökan utlagd oeh utl.skriften publicerad 31-12.86 (86) Kv. hakemus — Int. ansökan (32)(33)(31) Pyydetty etuoikeus—Begärd prioritet 15.03.77

Sveitsi-Schweiz(CH) 3222/77 (71) Mineralbewertung und -Handel Aktiengesel1schaft, Egertastrasse 15,

Vaduz, Liechtenstein(LI) (72) Emilio Martelli, London, Eng 1 anti-England(GB) (7^0 Leitzinger Oy (5*0 Koodaus- ja dekoodauslaite viestintäsalaisuuden suojelemiseksi -Kodnings- och dekodningsanordning för skyddande av kommunikations-hernl igheten

Esillä olevan keksinnön kohteena on laite ennalta asetetulla taajuusalueella olevien sähkösignaalien koodaamiseksi ja dekoodaamiseksi, joka laite voidaan liittää mainittujen sähkösignaalien kehitin- ja vastaanottoelinten sekä toisaalta niiden elinten väliin, jotka vaihtavat koodattuja signaaleja ainakin yhden toisen koodaus-ja dekoodauslaitteen kanssa, ja johon laitteeseen kuuluu mainittujen signaalien lähetys- ja koodauspiiri sekä vastaanotto- ja dekoodauspiiri, joiden signaalien toiminnan aikaansaa kcmplementtisesti elektroniset vaihtoelimet, jolloin mainittuihin piireihin kuuluu ensimmäiset elimet, jotka käsittävät ainakin kaksi muistiele-menttiä mainittujen sähkösignaalien peräkkäin vastaanotettujen osien väliaikaiseksi varastoimiseksi, ensimmäisten elinten toiminnat käynnistävät toiset elimet mainittujen osien varastoimiseksi perättäisesti muistiin ja näiden osien lähettämiseksi eri järjestyksessä mainittuihin vaihtoelimiin tai signaalien vastaanottoelimiin.

Ennestään tunnetaan laitteita lähetetyn signaalin koodaamiseksi ja vastaavasti vastaanotetun signaalin dekoodaamiseksi signaalin ollessa yleisesti ottaen puhetaa-juusalueella, jotka laitteet aikaansaavat kcmmunikointisalaisuuden suojan, jotka laitteet toimivat joko taajuusalueella kääntämällä tai muuttamalla lähetetyn sig-naalialueen tai aika-alueella ottamalla aika ajoin hetkellisiä näytteitä ja varastoimalla seurauksena olevat lähetetyn signaalin palaset ja lähettämällä sitten mainitut palaset kommunikaatio- tai viestintälinjaan valejärjestyksessä. Tarkemmin sanoen viimeksi mainitussa laitetyypissä äänisignaali näytteen ottamisen jälkeen muutetaan yleisesti ottaen analogisesta digitaaliseksi ja lähetetään logiikkamuistien eri rekistereihin. Näistä rekistereistä äänisignaali vedetään sitten 2 7 2 2 4 0 pois ja lähetetään viestintälinjaan koodigeneraattorista tulevan ohjauksen kautta, joka koodigeneraattori valitsee mainitut rekisterit muuttuvan sekvenssin mukaisesti, jonka sekvenssin toistojakso on huomattavan suuri radioviestinnän tai puhelinviestinnän lyhyeen aikaan nähden, jolloin valinta muodostuu olennaisesti umpimähkäiseksi.

Vaikka tämän tyyppiset laitteet parantavat huomattavasti sen kauko-viestintäjärjestelmän salaisuutta, johon ne liittyvät, on niissä nykyään havaittavissa joitakin niiden suorituskykyä rajoittavia haittapuolia. Esimerkiksi mainitun koodigeneraattorin muodostamaa rekisterin valintasekvenssiä ei millään tavalla ohjata, jolloin sama rekisteri voidaan valita monia kertoja peräkkäin; tästä seuraa se, että tässä rekisterissä olevat äänis.ignaaliosat lähetetään niiden luonnollisessa järjestyksessä, ja tästä syystä saattaa lyhyitä aikoja esiintyä selvää eli koodaamatonta lähetystä. Jotta lähetetyn signaalin täsmällinen dekoodaus saataisiin aikaan, pitää lisäksi vastaanottolaitteen koodigeneraattori synkronisoida sen lähetyslait-teen koodigeneraattorin kanssa, jonka kanssa vastaanottolaite kommunikoi. Tunnetuissa laitteissa tällainen synkronisointitoiminta toistetaan joka kerta, kun halutaan muuttaa käyttäjien välinen viestintä-suunta, jolloin sellaisessa lähetysjärjestelmässä, jossa on useampia kuin kaksi laitetta kytkettyinä samanaikaisesti eri paikoissa, synkronismisignaalin vastaanottamatta jääminen voi mahdollisesti estää yhden tai useamman vastaanottolaitteen vastaanottotoiminnan.

Ei-koodatun .eli selvän signaalin lähetyksestä tapahtuva siirtyminen koodatun signaalin lähetykseen vaatii kaikkien laitteiden käyttäjien suorittamia käsitoimintoja, josta syystä laitteiden käyttö ei ole erityisen yksinkertaista.

Lisäksi mainitut tunnetut laitteet kykenevät olennaisesti toimimaan simpleksissä, eli yhden aktiivisen lähetys- ja vastaanottokanavan yhteydessä, vieläpä vaikka viestintälinja on kaksisuuntaista tyyppiä ja mahdollistaa samanaikaisen viestinnän linjan kahteen suuntaan, jota varten olisi erityisen edullista käyttää mainittua linjaa täydellisesti, ja tästä syystä saadaan aikaan viestintä, joka muistuttaa enemmän sitä, joka muodostuu kahden nykyisen tyyppisen puhelin-laitteen välille.

3 7 2 2 4 0

Esillä olevan keksinnön tarkoituksena on saada aikaan laite koodaamiseksi ja dekoodaamiseksi aika-alueella radio- ja puhelinviestintusa-laisuuden suojaamiseksi, joka laite poistaa mainitut haittapuolet ja mahdollistaa lisäksi äänisignaalin lisätaajuuskoodauksen; mainittu laite voidaan asentaa helposti, nopeasti ja yksinkertaisesti ja sitä voidaan käyttää suoraan hyväksi puhelinlinjassa tai radiorelelinkissä, ja laitteen kulutus on entistä vähäisempi, joten se voidaan valmistaa kannettevaksi laitteeksi, josta seuraa lisäksi kokonaiskustannuksien väheneminen verrattuna nykyisiin markkinoilla oleviin laitteisiin.

Tämän tarkoituksen saavuttamiseksi on keksinnönmukainen laite tunnettu siitä, että mainittuihin toisiin elimiin kuuluu logiikkasignaalin generaattori, jonka kukin tila vastaa yhtä ensimmäisten elinten muisti-elementeistä ja jonka tilat määrätyssä sekvenssissä purkavat ja jonka lähtö sekä koodaus- että dekoodauspiirissä saavuttaa käsittelypiirin, joka laskinpiirien ensimmäisen ryhmän piirissä, joista laskinpiireistä kukin liittyy yhteen mainituista muistielementeistä, käynnistää mainitussa käsittelypiirissä olevien numerotietojen lähettämisen liitäntöjen ensimmäiseen ryhmään ja tämän jälkeen asettaa mainitussa laskinpiirissä olevat numerotiedot ennalta asetettuun arvoon, ja että on järjestetty kolmannet elimet, jotka mahdollistavat sähkösignaaliosien varastoinnin ensimmäisiin elimiin kiinteässä näytetaajuudessa, jotka voivat muuttua edeltäkäsin asetetussa järjestyksessä, jolloin mainittuihin kolmansiin elimiin kuuluu ketju jakajia, jotka asetetaan ulkopuolelta jakamaan värähtelijästä tulevan signaalin taajuus suhteessa, joka on kiinteä tai vaihtuu vuoron perään ainakin kahden arvon välillä.

Seuraavassa keksinnön suoritusmuotoja selvitetään esimerkin muodossa viittaamalla oheisiin piirustuksiin, joissa:

Kuvio 1 on lohkokaavio keksinnön mukaisen laitteen ensimmäisestä osasta.

Kuvio 2 on lohkokaavio mainitun laitteen toisesta osasta.

Kuvio 3 on lohkokaavio mainitun laitteen kolmannesta osasta.

Kuvio 4 on lohkokaavio mainitun laitteen neljännestä osasta, joka suorittaa automaattisesti joidenkin toimintojen käynnistyk- 4 7 2 2 4 0 sen mainitun laitteen suorituskyvyn parantamiseksi.

Kuvion 1 mukaisesti esittämättä jätetty ja liittimeen 1 päättyvä mikrofoni on liitetty säädettävän tuloimpedanssin ja vahvistuksen omaavan vahvistimen 2 kautta liittimeen 3 ja esimerkiksi C/MOS-komponentin muodostaman elektronikytkimen 5 ensimmäiseen vaihto-liittimeen 4. Esittämättä jätetyn ja liittimeen 7 päättyvän vastaanottojärjestelmän, esimerkiksi radiopuhelimen lähtö on liitetty vahvistimen 8 kautta liittimeen 9, esimerkiksi FSK-tyyppisen de-modulaattorin 10 tuloon ja vahvistuksen ohjaus lohkon 11 tuloon. Liitin 13 on liitetty kytkimen 5 toiseen vaihtoliittimeen 14, ja liitin 16 on liitetty elektronikytkimen 5 ohjaustuloon 17 ja elektronikyt-kimen 19 ohjaussisääntuloon 18. Elektronisen kytkimen 5 yhteisliitin 21 on liitetty kaistasuodatt.imen 22 kautta analogiamuistien 23, 24, 25 ja 26 signaalituloihin, joiden veräjäsisääntulot on vastaavasti liitetty liittimiin 27, 28, 29 ja 30; lisäksi muistit 24, 25 ja 26 omaavat vastaavat kellotulot, jotka on liitetty liittimeen 31. Muistien 23, 24, 25 ja 26 lähdöt on liitetty yhteen ja liitetty tai kytketty kaistasuodattimen 33 kautta elektronikytkimen 19 yhteis-liittimeen 34. Esitetyssä parannusesimerkissä muistit 24, 25 ja 26 muodostaa integroitu piiri, joka on Reticon yhtiön SAD - 1024, kun taas muisti 23, jonka tarkoituksena on muodostaa nollaviiveaika tulon ja lähdön välille, voi olla yksinkertaisesti logiikkaohjauk-sella varustettu analoginen kytkin.

Kytkimen 19 ensimmäinen vaihtoliitin 36 on liitetty kahteen liittimeen 37 ja 38 ja vahvistimen 39 tuloon, jonka vahvistimen lähtö on liitetty liittimeen 40, joka on liitettävissä lähetysjärjestelmän sisääntuloon, joka lähetysjärjestelmä voi olla esimerkiksi radiopuhelin (ei esitetty). Kytkimen 19 toinen vaihtoliitin 42 on liitetty liittimeen 43 ja vahvistimen 44 signaalituloon, jonka vahvistimen veräjätulon saavuttaa vahvistuksen ohjaus lohkon 11 lähtö; vahvistimen 44 lähtö on liitetty liittimeen 45, joka voidaan ulkopuolisesta kytkeä esittämättä jätettyyn kaiuttimeen. Lopuksi demodulaat-torin 10 lähtö on liitetty liittimeen 47.

Tarkasteltaessa kuviota 2 havaitaan, että liitin 47 on liitetty tai kytketty digitaalikorrelaattoriin 51, jossa on logiikkapiiri, joka tunnistaa loogisten signaalien senhetkisen ennalta-asetetun sekvenssin tasolla ”1" tai "O". Mainitussa korrelaattorissa 51 on ensimmäi-

7 2 2 4 G

nen lähtö 52, jossa korjauslogiikkasignaali on läsnä ja joka on liitetty lohkon 53 synkronisointituloon, joka lohko edustaa vastaanotto-järjestelmän aikaperustaa ja sopivasti sen muodostaa jakajaketju, ja lisäksi mainittu ensimmäinen lähtö on kytketty AND-tyyppisen kahdella sisääntulolla varustetun logiikkaveräjän 54 ensimmäiseen tuloon. Lisäksi korrelaattorissa 51 on toinen ja kolmas lähtö 56 ja 57, joissa on vastaavasti läsnä logiikkasignaali, joka esittää koodattuun viestintään siirtymistä sekä logiikkasignaali, joka osittaa selvään viestintään s^i^yniistä, jotka lähdöt on kytketty vastaaviin ohjaus lohkon 60 tuloihin 58 ja 59, jonka ohjauslohkon muodostaa logiikkaelement.it. Lohko 60 on varustettu kolmella muulla tulolla 61, 62 ja 63, jotka on vastaavassa järjestyksessä liitetty päätteeseen 69 ja kahden painonäppäimen 65 ja 66 ensimmäiseen päätteeseen, kun taas pääte 70 on liitetty painonäppäimen 64 ensimmäiseen päätteeseen. Painonäppäimet 64, 65 ja 66 ovat normaalisti avointa tyyppiä ja niiden kunkin toinen pää on kytketty yhteen päättyen vastuksen 67 päätteessä, jonka vastuksen toinen pääte on liitetty laitteen syöttöjännitteen positiivisen navan liittimeen 68. Erityisesti painonäppäin 64 sopii lähettämään signaalin lohkoon 60 ja pyytämään suostumusta viestinnän lähettämiseksi, kun taas painonäppäimet 65 ja 66 sopivat vastaavassa järjestyksessä lähettämään signaalin lohkoon 60 mainitun laitteen toiminnan ohjaamiseksi selvässä viestinnässä tai koodatussa viestinnässä. Lohkon 60 ensimmäinen lähtö 71, jossa laitteen veräjä ja palautuslogiikkasignaali on läsnä, on yhdistetty taajuuden jakajalohkon 72 veräjätuloon sekä liittimeen 73. Tämän lohkon 72 saavuttaa taajuusjakajien ketjun käsittävän lohkon 75 kautta värähtelijän 76 kehittämä taajuuden näytesignaali, joka värähtelijä 76 voi olla esimerkiksi kidevärähtelijä. Lohkossa 75 on lisäksi useita lähtöjä, joita on esitetty viitenumerolla 77' - 77n, joissa on läsnä kellosignaalit ja jotka ovat edelleen liitetyt laitteen eri osiin esittämättä jätettyjen liitäntöjen mukaisesti laitteen toiminnan käynnistämiseksi synkronisesti. Lohko 72 toimii taajuuden jakajana lohkosta 75 tulevaa signaalia varten vakioarvosuhteen mukaisesti tai sen suhteen mukaisesti, joka vaihtelee vuoron perään kahden määrätyn arvon välillä, jotka ovat vastaavassa järjestyksessä alempi tai korkeampi kuin vakioarvo, jolloin tämän toiminnan suorittaa ulkopuolinen valintaohjaus (ei esitetty), ja lisäksi lohkon 72 ensimmäinen lähtö on liitetty liittimeen 31 ja toinen lähtö liitetty samanaikaisesti lohkon 53 ja lohkon 79 signaalitu1 orhin, jotka lohkot 53 ja 79 edustavat lähetysjärjestelmän aikajaksoa, ja myös kyseinen lonko 72 on edullisesti muodostettu jakajaketjulla. Lohkon 60 toinen lähtö 72240 6 82, jossa on läsnä "mestari" tai "orja" tilaa laitteen suhteen tarkoittava logiikkasignaali joka hetki ja joiden merkitys selvitetään myöhemmin, on yhdistetty logiikkaveräjän 54 toiseen tuloon, jonka veräjän lähtö on liitetty lohkon 79 synkronisointituloon. Lohkon 60 kolmas lähtö 83, jossa on läsnä logiikkasignaali, joka osoittaa, onko laite lähettämässä tai vastaanottamassa, on liitetty liittimeen 16 ja elektronikytkimen 85 ohjaustuloon, jonka kytkimen muodostaa edullisesti C/MOS-komponentti, jossa on kaksi vaihtoliitintä 86 ja 87, jotka vastaavasti saavuttaa lohkojen 79 ja 53 lähdöt, sekä yhteis-liitin 88, joka on liitetty liittimeen 89. Lohkon 60 neljäs lähtö 91, jossa on läsnä laitteen selvää viestintää tai koodattua viestintätoi-mintaa osoittava logiikkasignaali, on yhdistetty merkkilamppuun 92 ja liittimeen 48. Lopuksi lohkon 60 viides lähtö 94, jossa on läsnä logiikkasignaali joka kerta, kun laitteen pitää lähettää synkronismi-signaali, on yhdistetty lohkosarjaan, jonka muodostaa järjestyksessä logiikkasignaalien ennalta asetetun aikasekvenssin generaattorit 95 tasolla "1" tai "0", jolloin saadaan määritellyksi ohjaus- ja synkronismilauseet, ja lisäksi se on yhdistetty kahden eri arvon taajuusjakajaan 96 ja sinimäiseen (sinisoidi)' syntent.isoijaan 97, jonka muodostaa esimerkiksi digitaali-analogia-konvertteri, jonka lähtö on liitetty liittimeen 38. Taajuusjakaja 96 ja sinimäinen syntetisoi ja 9 7 muodostavat käytännössä FSK-modulaattorin.

Kuviossa 3 liitin 73 on yhdistetty aloituslogiikkalohkon 100 tuloon, jossa kolmen lähdön ryhmä on järjestyksessä yhdistetty kolmella pääliitäntälangalla 201, 202 ja 203 kolmen lähetysviivelaskurin 101, 102 ja 103 kolmen lähdön kolmeen ryhmään, kolmen vastaanottoviive-laskurin 106, 107 ja 108 kolmen palautussisääntulon kolmeen ryhmään ja sekvenssin ohjauslogiikkalohkon 109 kolmeen sisääntuloon. Mainitun lohkon 109 muodostaa esimerkiksi kolme D-tyyppistä kaksiasentoista multivibraattoria, joiden sisääntulot on vastaavasti liitetty mainitun lohkon 109 kolmeen sisääntuloon ja yhdistävää tyyppiä oleva logiikkaver-kosto, joka suorittaa vertailun mainittujen kaks.i.asentoisten multivibraattoreiden tulo- ja lähtösignaalien välillä ja lähettää lähtösignaalin havaitessaan yhteensattumani lanteen. Laskimissa loi, 102, 103, 106, 107 ja 108 on esimerkiksi moduli 6 ja ne pystyvät laskemaan alaspäin. Lisäksi kukin lähetyksen viiveLaskin 101, 102 ja 103 on varustettu apulogiikkalähdöllä,joka omaksuu logiikka-arvon "1" laskimen osoittaman numeron ollessa 0; mainittu apulähtö on vastaavasti yhdistetty vastaavan kahden sisääntulon OR logiikkaveräjän 7 72240 sisääntuloon, jota veräjää osoittaa järjestyksessä viitenumerot 111, 112 ja 113, sekä kolmeen vastaavaan liittimeen 116, 117 ja 118.

Kunkin logiikkaveräjän 111, 112 ja 113 lähtö on vastaavasti yhdistetty logiikkalohkon 119 kolmen sisääntulon ensimmäisen ryhmän tuloon, joka logiikkalohko on multiplekseri. Kunkin vastaanottoviivelaskimen 106, 107 ja 108 yksi lähtö on liitetty logiikkalohkon 119 kolmen sisääntulon toisen ryhmän sisääntuloon, jolloin kukin mainittu vas-taanottoviivelaskin asettuu logiikkatasolle "1" silloin, kun laskimen osoittama numero on O. Liittimet 16 ja 48 on lisäksi vastaavassa järjestyksessä liitetty logiikkalohkon 119 kahteen apus.isääntuloon, ja lopuksi lohkon 119 kolme lähtöä on järjestyksessä liitetty kolmeen liittimeen 28, 29 ja 30 sekä NOR-tyyppisen logiikkaveräjän 120 kolmeen sisääntuloon, jonka veräjän lähtö on liitetty liittimeen 27.

Logiikkalohkon 100 apulähtö ja sekvenssinohjauslogiikkalohkon 109 lähtö on vastaavassa järjestyksessä liitetty näennäissatunnaisgeneraattorin 123 sisääntuloihin 121 ja 122, johon generaattoriin pääsee lisäksi sisääntulon 124 kohdalta puskurimuistin 125 lähtösignaali, joka puskurimuisti on liitetty ohjelmointinäppäimistöön 126, ja lisäksi generaattoriin pääsee lisäsisääntulon 127 kohdalla liittimen 89 signaali. Näennäissatunnaisgeneraattorin 123 yksi lähtö, jossa numerot 0, 1, 2 ja 3 ovat läsnä binäärisessä muodossa näennäissatunnaissekvensis-sä, on liitetty logiikkalohkon 130 ensimmäiseen sisääntuloon mainittujen numeroiden 0, 1, 2 ja 3 käsittelemiseksi, jolloin mukaan kuuluu lisäksi aloituslogiikkaverkosto. Lohkon 133 lähtöä on vastaavassa järjestyksessä liitetty kolmeen liittimeen 131, 132 ja 133, ja toiseen sisääntuloon, johon pääsee logiikkaveräjän OR 134 lähtö, jonka veräjän 3 sisääntuloa on oikeassa järjestyksessä liitetty kolmeen liittimeen 136, 137 ja 138, jotka puolestaan on astaavassa järjestyksessä liitetty kolmeen liittimeen 116, 117, 118 (piirustuksessa 3 esittämättä jätetyllä tavalla). Lopuksi liittimet 131, 132 ja 133 on vastaavassa järjestyksessä liitetty liittimiin 141, 142 ja 143 (kuviossa 3 esittämättä jätetyllä tavalla), jotka viimeksi mainitut liittimet on vastaavassa järjestyksessä liitetty OR-logiikkaveräjien 111, 112 ja 113 toiseen sisääntuloon.

Kuvion 4 mukaisesti liitin 9 on liitetty liittimeen 43 suodattimen 150 käsittävän sarjan kautta, joka suodatin päästää esimerkiksi 1000 Hz Jhden taajuuden kulkemaan läpi, ja lisäksi sarjaan kuuluu ilmaisin-piiri 151 ja akustinen generaattori 152. Lisäksi liitin 9 on esimer- 7 2 2 4 0 kiksi 1600 Hz tietyn taajuuden tukahduttavan suodattimen 153 kautta kytketty liittimeen 13 ja esimerkiksi 1600 Hz yhden taajuuden läpi-päästävän suodattimen 154 kautta ilmaisupiirin 155 sisääntuloon, jonka piirin lähtö on kytketty kolmiasentoisen kommutaattorin 177 ensimmäiseen vaihtoliittimeen 176, AND-tyyppisen kahden sisääntulon logiikkaveräjän ei-invertoituun sisääntuloon sekä kahden sisääntulon AND-tyyppisen logiikkaveräjän 159 ensimmäiseen sisääntuloon, jonka viimeksi mainitun veräjän lähtö on liitetty yksiasentoisen multivib-raattorin 160 sisääntuloon. Kommutaattori 177 on lisäksi varustettu toisella, maatetulla vaihtoliittimellä 178, kolmannella, vastuksen 180 kautta liittimeen 68 liitetyllä vaihtoliittimellä 179 sekä veräjä-lohkoon 156 liitetyllä yhteisliittimellä 181.

Lohkon 156 tulo on liitetty liittimeen 1 ja lähtö on liitetty liittimeen 70 logiikkatasolla "1" tai "O" sen mukaisesti, onko sisääntulossa läsnä sähkösignaali vai ei, lisäksi lähtö on liitetty logiikka AND-veräjän 15 8 ei-invertoituun sisääntuloon logiikka NOT-veräjän 161 sisääntuloon ja AND-nveräjän 159 toiseen sisääntuloon. AND-veräjän 158 lähtö ja NOT-veräjän 161 lähtö on vastaavassa järjestyksessä liitetty aseta-palauta-tyyppisen kaksiasentoisen multivibraattorin 162 aseta ja palauta-sisääntuloihin, jonkavibraattorin lähtö on liitetty suoraan liittimeen 69 ja liitetty edelleen värähtelijän 163 veräjäsisääntuloon, jolla värähtelijällä on kiinteä värähtelytaajuus, esimerkiksi 1600 Hz. Yksiasentoisen multivibraattorin 160 lähtö on liitetty värähtelijän 164 veräjäsisääntuloon , jolla viimeksi mainitulla värähtelijällä on kiinteä värähdystaajuus, esimerkiksi 1000 Hz, ja jonka lähtö on yhdessä värähtelijän 163 lähdön kanssa liitetty liittimeen 37 elektronikytkimen kautta, jonka muodostaa sopivasti c/MOS-komponentti. Elektronikytkimen 165 veräjäsisääntulo on liitetty lohkon 300 apulähtöön jonka lohkon sisääntulo on liitetty liittimeen 7 ja lähtö liitetty liittimeen 40 ja johon kuuluu tunnetun tyyppisiä piirejä, jotka sopivat kehittämään ja tulkitsemaan useampien logiikkasignaalien sekvenssin.

Yksiasentoinen multivibraattori 150 ja kaksiasentoinen multivibraattori 162 yhdessä logiikkaveräjien AND 158 ja 159 sekä NOT-veräjän 161 kanssa ovat yhden ohjauslohkon 170 osia, ja lopuksi liitin 3 on liitetty liittimeen 37 elektronikytkimen 175 kautta, jonka muodostaa edullisesti C/MOS-komponentti, ja jonka kytkimen veräjätulo on liitetty liittimeen 48.

7 2 2 4 0

Seuraavaksi tarkastellaan laitteen toimintaa sen kahdessa mahdollisessa viestintämuodossa, jotka ovat selvä ja koodattu tapa, ja ensimmäiseksi tarkastellaan kuvioita 1 - 3 ja toiseksi kuvioita 1-4, jolloin käsitellään laitteen suorittama linjatyypin automaattinen analyysi, joka linjatyyppi voi olla yksisuuntainen tai kaksisuuntainen, jolloin laite liitetään toiseen laitteeseen, jonka kanssa viestintä muodostetaan, sekä varmistetaan se, onko toinen viestinnässä mukana oleva laite varustettu analogisella automatiikalla vai ei.

Tarkastellaan ensin kuvioita 1 - 3 ja oletetaan, että kaksi käyttäjää on liitetty toisiinsa kahdella laitteella, joista toinen lähettää ja toinen vastaanottaa, jolloin liittimet 9, 13 ja 69, 70 on "suljettu" ja lisäksi selityksessä aikaisemmin esitettyjen liittimien lisäksi myös ne liittimet, joilla näissä kolmessa kuviossa on sama viitenumero, on liitetty toisiinsa.

Oletetaan edelleen, että liitäntä alkaa selvällä, eli koodaamattomalla viestinnällä, jolloin molemmat käyttäjät ovat painaneet painonäppäintä 65, ja lähettävä käyttäjä pitää painonäppäimen 64 alaspainettuna.

Näissä olosuhteissa vastaavan laitteen ohjauslogiikkalohkojen 60 lähdöt 71, 82, 91 ja 94 ovat "O"-logiikkatasossa, kun taas lähtö 83 on "l"-tasossa lähettäjää varten ja "0"-tasossa vastaanottajaa varten, ja määrää lähettäjälle vastaavat liitännät kytkimen 85 liittimien 86 ja 88 välillä, kytkimen 5 liittimien 4 ja 21 välille ja kytkimen 19 liittimien 34 ja 36 välille; ja vastaanottajaa varten mainittu lähtö 83 määrittää vastaavat liitännät vastaavien kytkimien 85,5 ja 19 liittimien 87 ja 88, 14 ja 21, 34 ja 42 välille. Lisäksi lähtö 91 pitää merkkilampun 92 sammuneena ja liittimeen 48 olevan liitännän kautta pakottaa "0"-tasossa logiikkalohkon 119 kolme lähtöä määräämään tämän jälkeen tason "1" liittimessä 27 molemmissa laitteissa. Tällöin kuviossa 1 muistin 23 käyttö on pakollinen, mutta tässä erityisessä tapauksessa se ei aiheuta mitään viivettä tulon ja lähdön välillä.

Tästä syystä liittimeen 1 liitetyn lähettävän käyttäjän mikrofonista tuleva äänisignaali saapuu vastaanottavan käyttäjän vastaanottojärjestelmään vahvistimen 2, kytkimen 5 liittimien 4 ja 21, suodattimen 10 7 2 2 4 0 22, muistin 23, suodattimen 33, kytkimen 19 liittimien 34 ja 36, vahvistimen 39 ja radiopuhelimeen liitetyn liittimen 40 kautta. Vastaanottavan käyttäjän liittimeen 7 kytketystä vastaanottojärjestelmästä äänisignaali siirtyy vahvistimen 8, liittimien 9 ja 13, kytkimen 5 liittimien 14 ja 21, suodattimen 22, muistin 23, suodattimen 33, kytkimen 19 liittimien 34 ja 42, vahvistimen 44 kautta ja saapuu liittimeen 45, johon kaiutin on kytketty. Vähentämällä vahvistimen 44 vahvistusta silloin, kun vahvistimen 8 lähtösignaali ei ole läsnä vahvistuksen ohjauslohko lopuksi mahdollistaa taustakohinan vähenemisen kummankin liitetyn laitteen kaiuttimessa.

Viestintäsuunnan muuttaminen päinvastaiseksi näiden kahden käyttäjän välillä on mahdollista silloin, kun lähettävä käyttäjä vapauttaa painonäppäimensä 64 ja vastaanottava käyttäjä painaa vastaavan painonäppäimen 64 alas; näissä kahdessa laitteessa muuttuu vain lähdössä 83 oleva signaali ja asettuu edelliseen tasoon nähden vastakkaiseen logiikkatasoon saaden aikaan sen, että kytkimet 5, 19 ja 85 asettuvat edelliseen asentoon nähden komplementtiasentoon.

Lähettävän käyttäjän ja vastaanottavan käyttäjän tai käyttäjien suorittama siirto selvästä viestinnästä koodattuun tapahtuu tämän jälkeen siten, että sillä hetkellä lähettävänä osapuolena oleva käyttäjä painaa alas painonäppäimen 66. Tämä toiminta saa aikaan sen, että lähettävä laite muuttuu "masteriksi", jolloin aika-asetus 79 ei ole koskaan synkronoitu ja sen oletetaan olevan vertailuaika-jakso, jolloin kaikki muut liitetyt vastaanottolaitteet muuttuvat "apulaitteeksi", jolloin aika-asetukset 53 ja 79 ovat synkronoituja kummankin lähettäessä synkronoimisignaalin.

Erityisesti master-läitteen lohkossa 60 jo tasolla "1" olevan lähdön 83 lisäksi myös lähdöt 71, 91 ja 94 asettuvat tasolle "1" ja lähtö 82 pysyy tasolla "0". Lähtö 94 aikaansaa generaattorin 95 toiminnan, joka jakajan 96, synkronisaattorin tai tahdista jän 97, vahvistimen 39 ja kytketyn radiopuhelimen kautta lähettää koodiin siirtymis-signaalin ja FSKrssa olevan modulaatiosynkronism.in signaalin eri vastaanottaville käyttäjille. Tasolla "0" oleva lähtö 82 estää synkronismisignaalin lähettämisen master-laitteen lähetysaika-asetukseen 79, ja tasolla "1" oleva lähtö 91 sallii merkkilampun 92 syttymisen, joka xamppu osoittaa toiminnan olevan koodattua, ja lisäksi liittimen 48 kautta mainittu lähtö 91 irro.ittaa lohkon 119 lähdöt toisistaan, 11 72240 jolloin OR-veräjistä 111, 112, 113 tulevat sisääntulot kytkeytyvät vastaavassa järjestyksessä liittimiin 28, 29 ja 30 johtuen liittimestä 16 tulevasta ohjaussignaalista. Lopuksi lohkon 60 lähdön 71 siirtyminen tasolle "1" käynnistää jakajan 72 toiminnan, joka jakaja lähettää liittimen 31 kautta näytekellopulsseja muisteihin 24, 25 ja 26 ja kellopulsseja näennäissatunnaisgeneraattoriin 163 ja lähetysaika-jakson 79 kautta kytkimen 85 liittimiin 86 ja 88 sekä liittimeen 89 .

Edelleen lohkon 60 lähtö 71 lähettää liittimen 73 kautta veräjäohjaus-signaalin aloituslogiikkalohkoon 100, joka puolestaan lähettää näen-näissatunnaisgeneraattorin 123 tuloon 121 ohjaussignaalin, joka sallii mainitun generaattorin esiasetuksen niillä tiedoilla, jotka ovat puskurimuistissa 125 ja aikaisemmin ohjelmointinäppäimistön 126 ulkopuolisen ohjauksen varastoimia.

Ensimmäisessä jaksossa generaattori 123, sen jälkeen kun se on esi-asetettu, siirtää eteenpäin suurella nopeudella huomattavan määrän, esimerkiksi 1000 kellovaihetta lohkosta 100 tulevan ohjauksen kautta, jolloin generaattorin 123 tulo 127 pääsee liittymään lohkon 75 yhteen lähtöliitännöistä 77n, jossa lohkossa kellosignaali on läsnä erittäin suurella taajuudella. Mainitun eteenpäinsiirron lopussa ja aikajaksokellon 79 kolmea vaihetta vastaavaksi ajaksi käynnistyy logiikkalohkon 130 sisäpiiri ja saattaa yhden kellovaiheen ajaksi kunkin tasolle "1" ja kolmessa seuraavassa vaiheessa lohkon 130 kolme lähtöä liittyvät vastaavassa järjestyksessä liittimiin 131, 132 ja 133. Mainitut tasot "1" siirretään vastaavassa järjestyksessä liittimiin 28, 29 ja 30 logiikkaveräjien 111, 112 ja 113 sekä lohkon 119 sisäliitäntöjen kautta, jolloin ne käynnistävät järjestyksessä muistit 24, 25 ja 26 ensimmäisten kolmen äänisignaaliosan vastaanottamiseksi, joista on otettu näytteet näytetaajuudella, jonka määrää jakajaan 72 liitetystä liittimestä 31 tuleva kellosignaali. Lisäksi mainittujen kolmen peräkkäisen kellovaiheen aikana ja esittämättä jätetyn verkoston avulla saa lohko lOO aikaan vastaavan laskimien 101 ja 106 esiasetuksen arvoihin 6 ja 3 ensimmäisen kello-vaiheen aikana, laskimien 102 ja 107 esiasetuksen toisen kellovaiheen aikana ja laskimien 103 ja 108 esiasetuksen kolmannen kellovaiheen aikana. Mainittujen laskimien laskiessa alaspäin kolmannen kellovaiheen aikana ovat laskimissa 101, 102 ja 103 olevat numerot vastaavassa . - — τ 722 4 0 järjestyksessä 4, 5 ja 6 sekä laskimissa 106, 107 ja 108 olevat numerot vastaavassa järjestyksessä 1, 2 ja 3.

Tarkasteltaessa nyt tässä ensimmäisessä vaiheessa master-lähetys-laitteeseen kytkettyjen vastaanottolaitteiden toimintaa niissä kussakin synkronismisignaalien vastaanotto ja siirto koodisignaaleik-si niiden oman vastaanottojärjestelmän kautta, joka järjestelmä on liitetty liittimeen 7, vahvistimeen 8, demodulaattoriin FSK 10 ja korrelaattoriin 51, saa aikaan sen, että siirto koodisignaaliin lähetetään digitaalisen korrelaattorin 51 lähdöstä logiikkalohkon 60 tuloon 58, jolloin synkronismisignaali lähetetään korrelaattorin 51 lähdöstä 52 aika-asetuksen 53 synkronointisisääntuloon ja AND-veräjän 54 sisääntuloon. Välittömästi lohko 60 kääntää lähdöt 71, 82 ja 91 tasoon "1", ja erityisesti lähtö 82 sallii master-laltteesta tulevan ja lohkon 51 lähdössä 52 läsnäolevan synkronismisignaalin toimia myös apulaitteena toimivan laitteen lähetysaika-asetukseen 79 synkron.i-saatiosisääntulossa. Lähdöt 71 ja 91 käynnistävät apulaitteena toimivassa laitteessa ryhmän toimintoja, jotka ovat täysin analogisia master-laitteen yhteydessä esitettyihin nähden; tässä tapauksessa lähtö 94 pysyy tasolla "0" eikä käynnistä ohjauslausegeneraattoria 95, ja lähtö 83 on jo tasolla "1" ennen synkronismisignaalien saapumista ja siirtymistä koodisignaaleiksi, jonka lisäksi asetuskytkimet 5, 19 ja 85 ovat myös samassa asennossa kuin selvitettiin selvän viestinnän vastaanottolaitteen toiminnan yhteydessä, jolloin lähtö 83 saa aikaan vastaanottoviivelaskimien 106, 107 ja 108 liitännän vastaavassa järjestyksessä liittimiin 28, 29 ja 30.

Tällä hetkellä synkronointivaihe päättyy ja todellinen koodattu viestintävaihe eri laitteiden välillä alkaa, jolloin näennäissatunnais-generaattorit 123, lähetysviivelaskimet 101, 102 ja 103, vastaanotto-viivelaskimet 106, 107 ja 108 sekä lähetyslaitteen ja vastaanotto-laitteiden logiikkalohkot 109 ja 130 seuraavat synkronisesti logiikka-tilojen samaa sekvenssiä, ja niiden toiminta on sama kaikkien synkronismisignaalien vastaanottaneiden laitteiden kohdalla.

Kuvion 3 mukaisesti kussakin kellosignaalivaiheessa, joka tulee aika-asetukseen 53 tai 79 liitetystä liittimestä 89 näennäissatunnaisgeneraat-tori 123 muodostaa lähdössään tai ulostulossaan parin binäärisiä 13 7 2 2 4 0 numeroita, kuten 00, 01, 10, 11, joka pari siiretään logiikkalohkon 130 ensimmäiseen sisääntuloon.

Generaattorin suorittama yhden logiikkasignaaliparin 01, 10 tai 11 siirto tai lähetys logiikkalohkoon 130 määrää f että tasolla "1" oleva signaali lähetetään vastaavasti liittimiin 131, 132 tai 133. Kukin mainituista signaaleista tasolla "1" lähetetään vastaavaan logiikka-veräjään OR 111, 112 tai 113, jonka master-laitteeseen liitetty lähtö määrää logiikkalohkon 119 kautta muistien 24, 25 tai 26 veräjäsisääntuloissa niistä yhden käytön, josta seuraa tässä muistissa olevan äänisignaaliosan lähetys linjalle sekä uuden, lähettävän käyttäjän kehittämän äänisignaaliosan varastointi. Edelleen liittimen 89 kellosignaalivaiheessa olevan ensimmäisen vaiheen aikana mainittu tasolla "1" oleva signaali saa aikaan esittämättä jätetyn verkoston mukaisesti vastaavassa laskimessa 101, 102 tai 103 olevan binäärisen numeron siirron liitäntäjohtoihin 201, 202 ja 203, ja aina mainitussa kellosignaalissa olevan toisen vaiheen aikana se saa aikaan lähetys-viiveen laskimen sijoittumisen numeroon 6. Tällä välin se vastaanotto-viiveen laskin 106, 107 ja 108, joka on laskussaan mainitun kello-vaiheen puitteissa saavuttanut arvon "0", lähettää signaalin tasolla "1" omaan lähtöön, joka apulaitteena toimivassa laitteessa on liitetty muistin 24, 25 tai 26 veräjäsisääntuloon logiikkalohkon 119 kautta ja joka siten määrää liitännässä olevan muistin käytön siirtäen sen jälkeen muistin sisällön vastaanottavan käyttäjän kaiutti-meen ja varastoimalla mainitun äänisignaaliosan, jonka tällä hetkellä on lähettänyt linjalle master-laite. Lisäksi vastaten mainittua ensimmäistä vaihetta laskimen 106, 107 tai 108 lähtösignaali tasolla "1” mahdollistaa saman laskimen esiasettamisen siihen numeroon, joka on siirretty yhdestä laskimesta 101, 102 ja 103 liitäntäjohtoihin 201, 202 ja 203. Kun generaattorista 123 saapuu numero 00 logiikka-lohkoon 130, liittimiin 131, 132 ja 133 liitetyt mainitun lohkon 130 lähdöt pysyvät tasolla "0”, ja tämän seurauksena lähettävän laitteen nuisti 23 siirtyy läpi logiikkaveräjän NOR 120 ja liittimen 27 ja lähettää suoraan liittimeen 40 sen äänisignaaliosan, jonka tällä hetkellä on lähettänyt lähettävä käyttäjä. Lisäksi yksikään lähetysviiveen laskimista ei käynnisty sisältönsä lähettämiseksi lankoihin 201, 202 ja 203, jolloin tässä tietyssä tapauksessa vas-taanottoviiveen laskin, jonka sisältö muuttuu "0":ksi, esiasettuu -- I.

14 722 4 0 numeroon 6 esittämättä jätetyn verkoston avulla, ja sen vastaanotto-laitteen muisti, joka hyväksyy lähetyslaitteen lähettämän äänisiqnaa-liosan, muistaa siitä syystä ryhtyä toimimaan kuuden kellovaiheen jälkeen, jotka vastaavat kuutta signaaliosaa.

Lähetyslaitteen lähettämä kukin äänisignaaliosa viiveen vaihdellessa nollasta viiteen kellovaihetta järjestetään lisäksi viipymään vastaan-ottolaitteessa niin monta kellovaihetta, joka määrä vastaa lähetys-laitteessa vastaanotetun viiveen lukumäärää 6. Käytännössä kunkin vastaanottolaitteissa olevan muistin sisältö siirretään kaiuttimeen oman vastaanottoviivelaskimen avulla, mikä täydellistää lähetys-viivelaskimen aloittaman laskun, joka laskin on esiasetettu lukuun 6, jolloin lähetyslaitteen muisti varastoi äänisignaaliosan.

Näennäissatunnaisgeneraattorin 123 toimintaa rajoittaa kaksi tekijää: Ensimmäinen johtuu siitä, että äänisignaaliosan kokonaisviive lähetys- ja vastaanottolaitteissa ei saa olla suurempi kuin kuusi kellovaihetta, ja toinen johtuu siitä, että äänisignaalin hyvän koodauksen aikaansaamiseksi on edullista se, että signaalin osia, jotka on varastoitu peräkkäisesti lähetyslaitteen muisteihin, ei lähetetä edelleen peräkkäisesti eteenpäin näistä muisteista.

Ensin mainitussa tapauksessa, kun yksi lähetyslaitteen lähetysvij.ve-laskimista 101, 102 tai 103 saavuttaa laskunsa aikana nolla-arvon, joka vastaa äänisignaaliosan loppuosaa siihen liittyvässä muistissa kuuden kellovaiheen suhteen, mainittu laskin lähettää oman lähetys-signaalinsa tasolla "1". Mainittu signaali saavuttaa logiikka 0R-veräjän 134 kautta logiikkalohkon 130 toisen sisääntulon pakottaen yhden kellovaiheen aikana saman lohkon kolme lähtöä 131, 132 ja 133 tasolle "O"; lisäksi lähetyslaitteessa OR-logiikkaveräjän 111, 112 tai 113 kautta, joihin laskimien 101, 102 ja 103 kukin lähtö on vastaavasti liitetty, se käynnistää vastaavan muistin toiminnan.

Vastaanottolaitteissa vastaanottoviivelaskimien sisältö ei saavuta "0"-arvoa mainitun kellovaiheen aikana, jolloin lohkon 119 kolme lähtöä pysyvät "0"-tasossa* josta syystä muisti 23 käynnistyy logiikka-NOR-veräjän 120 kautta, jolloin mainittu muisti ei aikaansaa viivettä ja lähettää lähetyslaitteesta tulevan signaaliosan suoraan vastaanotto-laitteen kaiuttimeen.

Jälkimmäisessä näistä kahdesta tapauksesta voidaan havaita, että 15 7 2 2 4 0 jos peräkkäin varastoidut kaksi signaaliosaa lähetetään edelleen peräkkäin, lähetysviivelaskimien siirtämät numerot, jotka ovat läsnä kahdessa peräkkäisessä kellovaiheessa pysyvät liitäntäjohdoissa 201, 202 ja 203 samoina. Sekvenssiä ohjaava logiikkalohko 109 suorittaa siten langoissa 201, 202 ja 203 läsnäolevien peräkkäisten numeroparien vertailun, ja jos nämä parit sattuvat yhteen, se lähettää generaattorin 123 sisääntuloon 122 signaalin, joka siirtää saman generaattorin nopeasti eteenpäin yhden askeleen verran, jolloin mainitun generaattorin on pakko lähettää uusi pari binäärisiä numeroita. Jos generaattorin 123 lähettämä uusi numeropari on erilainen kuin edellinen, toiminta alkaa uudelleen esitetyllä tavalla; vastakkaisessa tapauksessa logiikkalohko 109 saa aikaan sen, että sama generaattori lähettää jälleen uuden numeroparin, kunnes neljän peräkkäisen lähetyksen maksimi saavutetaan. Ohjauslohkon 109 väliintulo ei kuitenkaan saa aikaan haluttua vaikutusta, jos valejärjestys-generaattori 123 lähettää saman numeroparin neljä kertaa peräkkäin (huomattavan epätodennäköinen tilanne) tai jos päälaitteen muistissa olevan signaaliosan aikaansaama viive on jo sallittu maksimi. Siihen saakka, kun viestintäsuunnan muutos ei tule väliin, laitteen toiminta jatkuu kuvatulla tavalla; koska kuitenkin on välttämätöntä pitää eri laitteiden aikaperustat 53 ja 79 täysin synkronoituina ja värähtelijöiden 76 kiteet eivät ole riittävän stabiileja, master-laite lähettää tasaisin välein, esimerkiksi minuutin välein, sarjan synkronointipulsseja generaattorin 95, jakajan 96, tahdistimen 97, vahvistimen 39 ja liitetyn radiopuhelimen kautta eri apulaitteisiin, jotka tällä hetkellä toimivat vastaanottolaitteina.

Demodulaattorin 10 demoduloimat synkronointipulssit tulkitsee apulaitteen korrelaattori 51, joka apulaite aikaansaa lähdön 52 kautta aikajaksojen 53 ja 79 synkronoinnin.

Yhden tai useamman synkronointipulssien sarjan vastaanottamatta jääminen ei aiheuta eri laitteiden välisen viestinnän keskeytystä, vaan ainoastaan lievän, ei-korrelaation master-laitteen ja apulaitteiden aikajaksojen välillä, joka tämän jälkeen korjataan vastaanottamalla seuraava sarja synkronointipulsseja.

Viestintäsuunnan muutos, joka seuraa siitä, että lähetyslaitteen käyttäjä vapauttaa painonäppäimen 64 ja yksi vastaanottolaitteiden 72240 16 käyttäjistä painaa alas oman painonäppäimensä 64, määrää aikaisemmin vastaanottaneen laitteen lähettämään synkronismisignaalin, joka saattaa kohdalleen kaikki apulaitteiden aika-asetukset 53 ja 79 (omaan lähetysaika-asetukseen 79 kytketty vastaanottoaika-asetus 53) jolloin master-laitteen vastaanottoaika-asetus 53 tasautuu samalla tavoin. Master-laitteen lähetysaikajakso 79 pysyy vertailuaikana, koska master-laitteen lohkon 60 lähtö pysyy jatkuvasti tasolla "O" ja estää vastaanotetun synkronismisignaalin siirtymisen kohti omaa aika-asetusta 79. Master-laitteen käyttäjän siirtyminen jälleen lähetykseen määrää uuden synkronismisignaalin lähettämisen muihin laitteisiin ja palauttaa sen tilanteen, joka kuvattiin ennen vies-tintäsuunnan muutosta.

Lähettävän käyttäjän (joka tästä syystä voi olla master- tai apulaite) on mahdollista painaa painonäppäintä 65 milloin tahansa, joka näppäin saa aikaan itsensä kohdalla välittömästi ja siihen liittyvän vastaan-ottolaitteen kohdalla välillisesti siirtymän selvään viestintään synkronismisarjän kautta ja siirtymän selviin pulsseihin, jotka lähetetään generaattorin 95 läpi. Mainitut pulssit määräävät signaalin eri korrelaattoreiden 51 lähdössä 57, joka signaali saavuttaa logiikkalohkon 60 ja palauttaa edellä olevan selvityksen mukaisesti eri laitteiden selvän, eli koodaamattoman toiminnan.

Kysymyksessä oleva laite sallii myös lähetettyjen äänisigiaaliosien taajuuskoodauksen. Käytännössä on mahdollista vaikuttaa lohkoon 72 mainitun ulkoisen ohjausjärjestelmän kautta ja lähettää vuoron perään kaksi eri kellotaajuusnäytettä muistehin 24, 25 ja 26. Vastaavasti kellosignaali lähetetään edelleen näennäissatunnaisgeneraat-toriin lähetyslaitteen aika-asetuksen 79 ja vastaanottolaitteen aika-ase-tuksen 53 kautta, jonka kellosignaalin kestoaika on kääntäen verrannollinen mainittuihin kahteen näytetaajuuteen, jolloin kuhunkin muistiin saadaan aina sama määrä äänisignaalinäytteitä. Koska liitetyt laitteet toimivat synkronisesti, lähetyslaite varastoi äänisignaaliosat ja lähettää ne vastaanottolaitteen kaiuttimeen samalla näytetaa-juudella, kun taas lähetyslaitteen suorittamaa osan lähetystä linjalla ohjaa näennäissatunnaisgeneraattori, joka linjalähetys voi tapahtua kellotaajuudella, joka on erilainen kuin näytetaajuus.

Käytännön tuloksena on se, että suorittamalla jakajan 72 avulla 17 7 2 2 4 0 näytetaajuuden yksinkertainen muutos saadaan lähetetyn signaalin ajan lyheneminen tai piteneminen, josta syystä saadaan aikaan myös saman signaalikaistan vastaava laajeneminen tai kokoonpuristuminen näennäissatunnaisrytmin mukaisesti.

Lopuksi kuviot 1-4 esittävät laitteen toiminnan kuviossa 4 osittain esitetyn lisäosan ollessa mukana; mainittu lisäosa parantaa samoja laitesuorituksia mahdollistamalla toiminnan kaksisuuntaisena tai yksisuuntaisena, jolloin vastaanottimen käyttäjällä on mahdollisuus ilmoittaa lähettimen käyttäjälle, että hän haluaa keskeyttää viestintälinjan ollessa kaksisuuntainen ja silloin kun molemmat liitetyt laitteet on varustettu mainitulla lisäosalla.

Ensiksikin oletetaan, että kaikki kuvion 4 mukaisen laiteosan liittimet on liitetty kuvioissa 1-3 esitetyn laitteen muihin osiin, joita on esitetty samoilla viitenumeroilla, ja että kommutaattorin 177 liittimet 179 ja 181, joiden kautta tason "1" logiikkasignaali lähetetään lohkon 156 veräjäsisääntuloon sen toiminnan keskeyttämiseksi, ovat liitetyt.

Se laite, joka ensiksi pyytää siirtoa koodattuun viestintään, muuttuu master-laitteeksi ja aloittaa esimerkiksi tietokonealalla tunnetun toiminnan, samalla kun toinen laite lähettää siihen lohkon 300 kautta ensimmäisen sopivan koodatun signaalin ja toteaa siten, onko linja kaksisuuntainen ja onko mainittu toinen laite varustettu ensimmäisen kaltaisella automatiikalla. Mikäli molemmat mainitut asiat eivät ole kohdallaan, kahden käyttäjän välille muodostettu viestintä saattaa olla ainoastaan yksisuuntainen ja tapahtua edellä selvitetyllä tavalla. Jos sen sijaan viestintälinja on kaksisuuntäinen ja toinen laite on varustettu mainitulla automatiikalla, mainittu toinen laite vastaa lohkonsa 300 kautta ensimmäiselle laitteelle toisella koodatulla signaalilla, jonka ensimmäisen laitteen lohkon 300 suorittama vastaanotto vahvistaa sen, että on mahdollisuus liittää koko toiminta kaksisuuntaiseen linjaan. Ensimmäisen laitteen mainittu lohko 300 lähettää ensiksi suostumussignaalin analogiakyt-kimen sulkemiseksi ja lähettää lisäksi toisen laitteen vastaavaan lohkoon 300 kolmannen koodatun signaalin, joka on analoginen mainittuun toiseen signaalin nähden, jonka signaalin avulla se vahvistaa 72240 18 saman liitäntämahdollisuuden myös toiseen laitteeseen, jolloin keskinäisen analogiakytkimen 165 sulkeminen käy mahdolliseksi.

Tässä vaiheessa, kun tämä toiminta on suoritettu, näiden kahden käyttäjän välinen viestintä voi alkaa ja sen lisäksi, että äänisignaali on koodattu edellä esitetyllä tavalla, lähetetään vastaanottimen käyttäjälle myös 1600 Hz signaali; jolloin värähtelijä 163 kehittää mainitun signaalin, jonka värähtelijän puolestaan käynnistää painonäppäimen 64 painallus ja kaksiasentoisen multivibraattorin 162 tästä seuraava asettuminen tasoon "1". 1600 Hz signaalia ei vastaanottimen käyttäjä kuule, koska suodatin 153 pysäyttää sen, mutta se siirtyy suodattimen 154 läpi ja anturi 150 ilmaisee sen, joka anturi ulostulokohdastaan lähettää tason "1" signaalin, joka ei salli kaksiasentoisen multivibraattorin 162 käynnistystä tästä syystä estäen lohkon 60 sisääntulon 61 aktivoinnin vaStaanottolait-teeseen ja vastaavan 600 Hz signaalin lähettämisen lähettimeen.

Kun vastaanottimen käyttäjä haluaa keskeyttää ja saada mahdollisuuden puhua, hän voi ilmoittaa siitä lähettimen käyttäjälle painamalla painonäppäintä 64. Tämä käynnistää yksiasentoisen multivibraattorin 160 (kaksiasentoinen multivibraattori 162 on lukittu), joka määrää lyhyen 1000 Hz signaalin lähettämisen linjaan värähtelijän 160 kautta. Tämä signaali siirtyy lähetyslaitteessa suodattimen 150, anturin 151 ja akustisen generaattorin 152 läpi, joka generaattori lähettää varoitussignaalin käyttäjän kaiuttimeen liittimen 43, vahvistimen 44 ja liittimen 45 kautta. Kuullessaan varoituksen lähettimen käyttäjä voi antaa linjan vastaanottimen käyttäjälle yksinkertaisesti vapauttamalla oman painonäppäimensä 64. Tällöin lähetyslaitteen kaksiasentoinen multivibraattori 162 deaktivoituu ja lohkon 60 sisääntulosta 61 puuttuu ohjaussignaali. Myös värähtelijän 163 muodostama 1600 Hz signaali puuttuu ja samoin vastaanotin-laitteen lohkon 155 ulostulossa oleva signaali. Vastaanottimen käyttäjä voi siksi aktivoida painonäppäintä 64 painamalla oman multi-vibraattorinsa 162 ja siten ohjauslohkon sisääntulon 61 kautta samoinkuin värähtelijän 163. Koodaamattomana jatkuva siirto mahdollistaa näiden kahden käyttäjän välisen keskustelun tapahtumisen kaksisuuntaisesti, koska äänisignaalin lähetys suoritetaan vahvistimen 2, kuvion 4 analogiakytkimen 175 kautta, jonka analogiakytkimen 19 7 2 2 4 0 sulkee liittimestä 48 tuleva ohjaussignaali, sekä vahvistimen 39 kautta, kun taas vastaanotto tapahtuu vahvistimen 8, suodattimen 153, kytkimen 5 liittimien 14 ja 21, suodattimen 22, muistin 23, suodattimen 33, kytkimen 19 liitäntöjen 34 ja 42, vahvistimen 44 ja liitetyn kaiuttimen kautta.

Laitteen suorituskyvyn parannus voidaan saada aikaan edelleen käynnistämällä käsin kommutaattori 177 liittimien 176 ja 181 liittämiseksi toisiinsa käyttämällä tästä syystä lohkoa 156 osittain painonäppäimen 64 asemesta. Lähettimen käyttäjältä tulevan äänisignaalin ollessa läsnä liittimessä 1 mainittu lohko 156 lähettää tason "1" signaalin ohjauslohkoon 170, jolloin käyttäjän ei tarvitse pitää painonäppäintä 64 alaspainettuna, josta syystä keskustelu tapahtuu suuremmassa määrin samalla tavoin kuin kaksisuuntaiseen linjaan liitettyä normaalia puhelinta käyttämällä. Kun käyttäjä on vaStaanottopuolella, lohkon 156 toiminnan keskeyttää tason "1" signaali, joka tulee anturista 155, ja mahdollinen keskeytyspyvntö pitää edelleen suorittaa painonäppäimen 64 kautta.

Lopuksi kommutaattorin 177 käynnistys liittimien 178 ja 181 kytkemiseksi aikaansaa tason "O" signaalin lähettämisen lohkon 156 veräjätuloon, josta syystä lohko käynnistyy pysyvästi. Tämän seurauksena mainittu lohko 153 sallii vastaanottimen käyttäjän lähettää mainitun keskeytyspyynnön yksinkertaisen ääniohjauksen kautta, jolloin vältetään täysin painonäppäimen 64 käyttö.

Tarkasteltaessa esitettyjä ominaisuuksia kokonaisuutena vaikuttaa selvältä, että esitetty ja kuvattu laite ratkaisee luotettavasti äänisignaalin koodauksen aika-alueella ja lisäksi mahdollistaa varmemman suojan aikaansaamisen koodaamalla mainittu signaali myös taajuusalueella lohkon 72 kautta. Erityisesti muistien 23, 24, 25 ja 26 käyttö mahdollistaa piirien huomattavan yksinkertaistamisen ja kustannusten vähentämisen verrattuna tunnetun tyyppisiin laitteisiin, joissa käytetään digitaalimuisteja, jotka on kytketty analogia-digitaali- ja digitaali-analogiamuuttajiin. Mahdollisuus säätää tuloimpedanssi ja vahvistimen 2 vahvistus saa aikaan sen, että mainittu laite voidaan sovittaa minkä tahansa tyyppisen mikrofonin yhteyteen, jolloin mikrofonin käyttömahdollisuudet lisääntyvät.

7 2 2 4 0 20

Huomattava parannus on saatu aikaan sekoittamalla lähetettyjen äänisignaalien osat, josta on seurannut vastaava parannus viestintäsalaisuuden suojaamisessa, joka on saatu aikaan ohjaamalla generaattorin 123 muodostamat numeroparit sekvenssiohjauslohkon 109 läpi, joka lohko estää äänisignaaliosien lähettämisen niiden luonnollisessa järjestyksessä.

Mitä tulee puskurimuistin 125 sisällön asettamiseen, se tapahtuu siten, että muisti 125 pitää sisältönsä, vaikka laite kytkettäisiin pois päältä, mutta mainittu sisältö tyhjentyy automaattisesti laitteen toiminnan häiriytyessä, jotta tämän sisällön ilmaisu estetään. Mainittu asetus voidaan suorittaa näppäimistön 126 kautta, mutta myös tiukoilla valitsimilla, reikä- tai magneettikorteilla tai muilla menetelmillä, ja lisäksi on mahdollista saada aikaan laite, jossa on lisämuisti, joka muistaa useita eri sisältöjä liittäen kunkin generaattorin 123 muodostaman alkusekvenssin tiettyyn asentoon, ja tästä syystä tiettyyn käyttäjään.

Käytettäessä tiettyä synkronismijärjestelmää, joka verrattuna tunnettuihin järjestelmiin ei vaadi jatkuvan korjaussignaalin lähettämistä, saadaan ensi sijassa aikaan laitteeseen syötetyn koko tehon keskittyminen äänisignaaliin ja lisäksi saadaan estetyksi jo synkronoitu laite menettämästä liitäntäänsä, vaikka se ei vastaanottäisikään synkronismisignaaleja tiettynä ajanjaksona (joka voi olla jopa joitakin minuutteja). Ajateltaessa edelleen useilla siihen liitetyillä laitteilla varustettua lähetysjärjestelmää mahdollisuus siihen, että yksi laitteista kauko-ohjaa selvästä viestinnästä koodattuun viestintään tapahtuvaa kaikkien muiden laitteiden siirtoa, yksinkertaistaa huomattavasti sellaisia toimintoja, jotka eri laitteiden käyttäjät aikaisemmin suorittivat käsin, samalla kun on mahdollista saada aikaan sopivilla varianteilla täydellinen kauko-ohjaus välimatkan päästä mukaanliitetyn käyttäjän suorittamilla toimenpiteillä. Eräs keksinnön mukaisen laitteen aikaansaama lisä-suorituskyky on kaukokirjoittimen tai morsemerkkien "modernin" kautta tapahtuva koodaus, ja lopuksi viestintälinjatyypin automaattinen yksilöllistäminen ja liitetyn laitetyypin automaattinen yksilöllistäminen mahdollistaa toiminnan, joka on erittäin paljon samanlainen kuin normaalin puhelimen.

On selvää, että esitettyyn laitteeseen voidaan tehdä modifikaatioita ja muutoksia.

21 7 2 2 4 0

Erityisesti on mahdollista korvata analogiamuistit (23, 24, 25 ja 26) digitaalityyppisillä muisteilla, jotka liittyvät analogia-digitaali- ja digitaali-analogiamuuttajiin, ja jotka sijoitetaan vastaavasti muuttajien etu- ja takapuolelle.

Edelleen ohjauslohko 60 voidaan modifioida siten, että koodatussa viestinnässä lähetetään lähetyslaitteeseen ja kuhunkin suuntaa muuttavaan liitäntään aika-asetuksien 57 ja 79 mukaisen korjaussignaalin lisäksi myös signaali, joka muuttaa viestinnän koodatuksi, joka signaali sopii esiasettamaan vastaanottolaitteen näennäissatunnaisgene-raattori 123 joka kerta keskinäisissä puskurimuisteissa 125 olevilla tiedoilla.

Tällaisen toiminnan tulokset ovat erityisen käyttökelpoisia siinä tapauksessa, että koodatuilla viesteillä on huomattava viive toisiinsa nähden (jopa joitakin tunteja) , jota varten aika-asetusten 53 ja 79 yksinkertainen korjaustoiminta olisi riittämätön, ja sen sijaan pitäisi joka kerta käynnistää käsin ohjaus viestinnän siirtämisksi koodatuksi viestinnäksi.

Claims (20)

1. Laite ennalta asetetulla taajuusalueella olevien sähkösignaa-lien koodaamiseksi ja dekoodaamiseksi, joka laite voidaan liittää mainittujen sähkösignaalien kehitin- ja vastaanottoelinten sekä toisaalta niiden elinten väliin, jotka vaihtavat koodattuja signaaleja ainakin yhden toisen koodaus- ja dekoodauslaitteen kanssa, ja johon laitteeseen kuuluu mainittujen signaalien lähetys- ja koodauspiiri sekä vastaanotto- ja dekoodauspiiri, joiden signaalien toiminnan aikaansaa komplementtisesti elektroniset vaihtoelimet, jolloin mainittuihin piireihin kuuluu ensimmäiset elimet, jotka käsittävät ainakin kaksi muistielementtiä mainittujen sähkösignaalien peräkkäin vastaanotettujen osien väliaikaiseksi varastoimiseksi, ensimmäisten elinten toiminnan käynnistävät toiset elimet mainittujen osien varastoimiseksi perättäisestä muistiin ja näiden osien lähettämiseksi eri järjestyksessä mainittuihin vaihtoelimiin tai signaalien vastaanottoelimiin, tunnettu siitä, että mainittuihin toisiin elimiin kuuluu logiikkasignaalin generaattori (123), jonka kukin tila vastaa yhtä ensimmäisten elinten muisti-elementeistä ja jonka tilat määrätyssä sekvenssissä purkavat ja jonka lähtö sekä koodaus- että dekoodauspiirissä saavuttaa käsit-telypiirin (130), jcka laskinpiirien (101, 102, 103) ensimmäisen ryhmän piirissä, joista laskinpiireistä kukin liittyy yhteen mainituista muistielementeistä, käynnistää mainitussa käsittelypii-rissä olevien numerotietojen lähettämisen liitäntöjen (201, 202, 203) ensimmäiseen ryhmään ja tämän jälkeen asettaa mainitussa las-kinpiirissä olevat numerotiedot ennalta asetettuun arvoon, ja että on järjestetty kolmannet elimet, jotka mahdollistavat sähkösignaa-liosien varastoinnin ensimmäisiin elimiin kiinteässä näytetaajuu-dessa tai kahdessa tai useammassa taajuudessa, jotka voivat muuttua edeltäkäsin asetetussa järjestyksessä, jolloin mainittuihin kolmansiin elimiin kuuluu ketju jakajia (72), jotka asetetaan ulkopuolelta jakamaan värähtelijästä (76) tulevan signaalin taajuus suhteessa, joka on kiinteä tai vaihtuu vuoron perään ainakin kahden arvon välillä.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen laite, tunnettu siitä, että elektronisiin vaihtoelimiin kuuluu logiikkaohjauksella varustetut analogiset veräjät. 23 7 0 9 A 0 ί i~ <L ·τ 'u

3. Patenttivaatimuksen 1 mukainen laite, tunnettu siitä, että mainitusta generaattorista (123) tuleva signaali ohjaa kä-sittelypiiriä (130) siten, että se mainitussa koodauspiirissä käynnistää mainittuun laskinpiiriin liittyvän muistielementin toiminnan, ia että mainitun käsittelypiirin (130) toiseen sisääntuloon tulee signaali kunkin laskinpiirin lähdöstä, joka signaali mainitussa laskinpiirissä olevien numerotietojen ollessa vastaavasti tietyssä arvossa pakottaa laskinpiirin ja siihen liittyvän muistielementin toimimaan, vieläpä vaikka päinvastoin verrattuna mainitun logiikkasignaaligeneraattorin tilaan.

4. Patenttivaatimuksen 1 mukainen laite, tunnettu siitä, että liitäntöjen (201, 202, 203) ensimmäinen ryhmä saapuu toisen laskinpiiriryhmän (106, 107, 108) asetussisääntuloihin ja sekvenssin ohjauspiirin (109) sisääntuloihin, jolloin mainittu ohjauspiiri (109) määrää logiikkasignaaligeneraattorin (123) sekvenssin yhden askeleen eteenpäin, mikä vastaa niiden numerotietojen yh-teensattuvia arvoja, jotka tiedot on lähetetty kahtena peräkkäisenä hetkenä vastaten kahden mainitun muistielementin peräkkäistä käynnistymistä.

5. Patenttivaatimuksen 1 mukainen laite, tunnettu siitä, että logiikkasignaaligeneraattori vastaanottaa signaalin muistista (125), joka on asetettu toimimaan ulkopuolelta käsin; jolloin mainittu signaali määrittää generaattorin aikaansaaman sekvenssin alkutilan.

6. Patenttivaatimuksen 5 mukainen laite, tunnettu siitä, että muistin (125) mainittu käynnistys tai herkistys suoritetaan ohjelmanäppäimistön, reikäkortin, magneettikortin tai valitsimen välityksellä.

7. Patenttivaatimuksen 5 mukainen laite, tunnettu siitä, että siihen kuuluu asetusohjauspiiri (100), joka saa aikaan generaattorin (123) sekvenssin etenemisen määrätyn askelmäärän mainitusta alkutilasta toiseen alkutilaan, ja et^ä m^in’ttu asetuspii-ri välittömästi mainittua toista alkutilaa seuraavien kolmen askeleen jälkeen asettaa laskinpiirien ensimmäisessä ja toisessa ryhmässä olevat tiedot annalta asetettuun alkuarvoon. 24 72240

7 2 2 4 0 22

8. Patenttivaatimuksen 4 mukainen laite, tunnettu siitä, että laskinpiirien (106, 107, 108) toisen ryhmän kussakin laskin-piirissä on lähtö, joka käynnistää mainitussa vastaanottopiirissä tähän piiriin liittyvän muistielementin toiminnan.

9. Patenttivaatimuksen 1 mukainen laite, tunnettu siitä, että lähetys- ja vastaanottopiirit on varustettu ainakin kahdella aikajaksolla (79, 53), jotka on toisistaan erillään ja muodostavat logiikkasignaalin generaattorin (123) sekvenssin eteenpäin viemiseksi .

10. Patenttivaatimuksen 1 mukainen laite, tunnettu siitä, että siihen kuuluu neljännet elimet synkronointisignaalien lähettämiseksi ja vastaanottamiseksi, jolloin mainittuihin neljänsiin elimiin kuuluu piiri (95, 96, 97) mainittujen synkronointisignaalien kehittämiseksi ja moduloimiseksi, demodulointipiiri (10) sekä kor-relaatiopiiri (51).

11. Patenttivaatimuksen 10 mukainen koodauslaite, tunnettu siitä, että modulointi- ja demodulointipiirit ovat FSK-tyyppiä.

12. Patenttivaatimuksen 1 mukainen koodauslaite, tunnettu siitä, että ohjaussignaali, joka käynnistää elektroniset kommu-taatioelimet, saapuu ohjauselimiin (60) painonäppäimestä (64) käsin.

13. Patenttivaatimuksen 12 mukainen koodauslaite, tunnet-t u siitä, että ohjaussignaalit saapuvat ohjauselimiin (60) painonäppäimistä (65, 66) tai mainitun korrelaatiopiirin (51) uloslähdöistä (57, 56), jotka signaalit voivat pakottaa muis-tielementtien (23, 24, 25, 26) yhden muistielementin (23) toimimaan tai olemaan toimimatta, jolloin mainittu elementti (23) mahdollistaa mainittujen sähkösignaaliosien lähetyksen samassa vastaanottojärjestyksessä.

14. Patenttivaatimuksen 13 mukainen koodauslaite, tunnettu 25 722 4 0 siitä, että korrelaatiopiirin (51) lähtö (52) saavuttaa vastaanotto-aikajakson (53) synkronointitulon välittömästi ja lähetysaikajakson (79) synkronointitulon välillisesti logiikkaveräjän (54) kautta, ja jolloin mainittu logiikkaveräjä vastaanottaa lisäksi tulostuksen (82) ohjauselimistä (60), jotka elimet reagoivat laitteen yhteen määrättyyn tilaan, joka liittyy laitteen toimintaan päälaitteena tai apulaitteena.

15. Patenttivaatimuksen 1 mukainen laite, tunnettu siitä, että siihen kuuluu viidennet elimet (300), jotka muodostavat viestinnän kanavatyypin (yksisuuntainen tai kaksisuuntainen) mainitun toisen koodauslaitteen kanssa, jolloin mainitut viidennet elimet ovat läsnä tai eivät ole läsnä mainitussa toisessa koodauslaitteessa.

16. Patenttivaatimuksen 15 mukainen laite, tunnettu siitä, että siihen kuuluu kuudennet elimet, jotka mainitut viidennet elimet käynnistävät ja joihin kuuluu ensimmäinen värähtelijä (163), joka lähettää pysyvästi ensimmäisen signaalin lähetyslaitteesta vastaanottolaitteeseen, ja toinen värähtelijä (164), jonka käynnistää vastaanottolaitteessa mainittu ensimmäinen signaali ohjesignaalin lähettämiseksi mainittuun lähetyslaitteeseen, jolloin mainittu ensimmäinen signaali lukitsee vastaanottolaitteessa edelleen mainitun ensimmäisen värähtelijän aktivoinnin ja jolloin mainittuihin-viidensiin elimiin kuuluu edelleen suodattimet, jotka havaitsevat värähtelijöiden kehittämät signaalit.

17. Patenttivaatimuksen 16 mukainen laite, tunnettu siitä, että mainittu ensimmäinen signaali ja/tai ohjesignaali lähetetään käynnistämällä ensimmäinen ja/tai toinen värähtelijä painonäppäimestä (64) käsin.

18. Patenttivaatimuksen 16 mukainen laite, t u n n'.»e t t u siitä, että mainittu ensimmäinen signaali ja ohjesignaali lähetetään käynnistämällä piiri (156), jonka lähtösignaali on mainittujen sähkö-signaalien läsnäolon tai poissaolon funktio.

19. Patenttivaatimuksen 16 mukainen laite, tunnettu siitä, että mainittu ensimmäinen signaali lähetetään käynnistämällä piiri 7 2 2 4 0 (156), jonka lähtösignaali on mainittujen sähkösignaalien läsnäolon tai poissaolon funktio. 26

20. Patenttivaatimuksen 1 mukainen laite, tunnettu siitä, että mainittujen ensimmäisten elinten etu- ja takapuolelle on järjestetty kaistasuodattimet (22, 23). 27 7 2 2 4 0