FI71353B - Foerfarande foer framstaellning av aluminiumvalstraodar - Google Patents

Description

i 71353

Menetelmä alumiini-vyyhtilankojen valmistamiseksi

Keksinnön kohteena on menetelmä vyyhtilankojen valmistamiseksi erkaumakarkenevasta alumiinista. Tämä 5 menetelmä on erityisen käyttökelpoinen alumiinille sähkö johdinlankaa varten, ts. alumiinille, joka voidaan käsitellä langaksi, jonka ominaisvastus on enintään 2 32,8 milliohmia x mm /m, vaikkakaan se ei rajoitu tämän tyyppiseen alumiiniin, joka sisältää, seostuslisinä 10 erkautumista varten, 0,3-0,9 paino-% magnesiumia, 0,25-0,75 % piitä ja 0-0,60 paino-% rautaa, lopun ollessa alumiinia ja epäpuhtauksia (ts. alkuaineita määrässä alle 0,05 %). Vyyhtilangat ovat, kuten on hyvin tunnettua, lähtötuote jälkeentulevaa vetoa tai valssausta 15 varten, joissa alumiinilangan poikkileikkaus pienenee.

Vyyhtilankojen läpimitta on yleensä 5-20 mm, useimmissa tapauksissa väliltä 7-12 mm, ja vetomurtolujuus huomattavasti pienempi kuin vetämällä saadun lopullisen tuotteen vetomurtolujuus, esimerkiksi edellä mainitulle alu- 20 miinille sähköjohdinlankaa varten, vetomurtolujuus on 2 2 alle 250 newtonia/mm , joka tapauksessa alle 300 N/mm .

Kuten on hyvin tunnettua saatetaan lanka vetämisen jälkeen vanhennusprosessiin, jossa seostuslisistä, jotka vielä ovat pysyneet liuoksessa, muodostuu erkautumia ja 25 tämä vanhennusprosessi parantaa langan mekaanisia ja sähköisiä ominaisuuksia.

Alumiini-vyyhtilankojen tavanomainen valmistusprosessi käsittää ensimmäisenä vaiheena kuumavalssauk-sen, jossa muodostetaan vyyhtilankavyyhtejä, mitä seu-30 raa epäjatkuva liuotuskäsittely ja valssaamalla saatujen vyyhtien jäähdyttäminen. Jos kuitenkin menetellään niin, että vyyhdit yksinkertaisesti jäähdytetään valssauksen jälkeen, erkanevat seostuslisät sillä seurauksella, että liuoksessa ei enää ole seostuslisiä jälkeen-35 tulevaa vanhennusta varten. Tämä on syy, miksi nämä alku- 2 71353 aineet saatetaan uudelleen liuokseen valssauksen jälkeen ia pakotetaan pysymään ylikyllästetyssä liuoksessa välittömästi jälkeentulevan jäähdytysvaiheen jälkeen.

Tämä liuotuskäsittely on kallis mitä lämpöener-5 giaan tulee ja lisäksi se vaatii, että valmistus suoritetaan epäjatkuvalla tavalla. Tämän takia on ehdotettu kuumavalssauksen ensimmäinen vaihe lopetettavaksi niin korkeassa lämpötilassa kuin mahdollista maksimimäärän seostuslisäaineita pitämiseksi liuoksessa, ja vyyhti-10 langat jäähdytettäviksi välittömästi ja jatkuvalla menetelmällä valssaimen ulostulon jälkeen, sammutuslämpötilaan sillä tavalla, että nämä seostuslisäaineet pysyvät ylikyllästetyssä liuoksessa.

Tällaisessa sammutuslämpötilassa atomien liikku-15 vuus on niin pieni, että metallografinen rakenne käytännöllisesti juuttuu siihen tilaan, missä se on toisin kuin vanhenemisilmiössä): seostuslisäaineet, jotka ovat pysyneet ylikyllästetyssä liuoksessa säilyvät siten ja erkanemat sekä siirtymiset eivät muutu. Jollekin annetul-20 le lejeeringille "sammutuslämpötilojen" alueella on niin muodoin yläraja, joka ei ole tarkka eikä absoluuttinen raja. Tämä yläraja määritetään atomien riittävällä liikkumattomuudella, joka ei aiheuta olennaista muutosta metallografiseen rakenteeseen ajanjaksona, joka on alu-25 miinin käsittelyn jatkuvan prosessin suuruusluokkaa, ts. yhden minuutin suuruusluokkaa. Hyväksyttävä maksimiraja jokaiselle lejeerinkityypille on riittävästi alaan perehtyneen tiedossa. Edellä mainittua alumiinia varten sähköjohdinlankaa varten maksimisammutuslämpötila voidaan 30 asettaa 260°C:ksi, vaikkakaan tämä raja ei ole absoluuttinen raja.

On myös ehdotettu käytettäväksi ensimmäistä kuu-mavalssausvaihetta, joka päättyy niin korkeassa lämpötilassa kuin mahdollista suurimman mahdollisen määrän 35 seostuslisäaineita pitämiseksi liuoksessa, mitä seuraa n 3 71353 jäähdytys, jonka aikana metalli työstetään, ja pidetään huoli siitä, että metalli työstetään sinä aikana, jona se kulkee lämpötila-alueen poikki maksimisammutusläm-pötilarajan ja minimilämpötilarajan kuumatyöstöä varten 5 välissä. Huolimatta siitä, että suoritettiin jäähdyttäminen, havaittiin, että seostuslisäaineet liuoksessa erkanivat tämän lämpömekaanisen työvaiheen aikana. Liuoksessa myöhempää vanhennusvaihetta varten pidettyjen seostuslisäaineiden määrä osoittautui olevan paljon 10 haluttua pienempi ja tämä näytti olevan haitta. Havaittiin kuitenkin, että näin saadu vyyhtilangat olivat sen laatuisia, että sen mukaan oliko erkaneminen osittaista tai täydellinen, vanhennustarve jälkeentulevan vedon jälkeen poistui, joko osittain tai kokonaan. Niinmuodoin 15 odotettua haittaa ei ollutkaan olemassa ja vyyhtilangat saatiin ominaisuuksiltaan sellaisina, että ne helpommin täyttivät tällaisista vyyhtilangoista vedetyille langoille ennalta asetetut vaatimukset mekaanisten ja sähköisten ominaisuuksien suhteen. Lisäksi vältettiin kallis 20 liuotuskäsittelyvaihe ja päästiin jatkuvatoimiseen menetelmään .

Tämän keksinnön tavoitteena on aikaansaada tälle viimemainitulle menetelmälle vaihtoehto, joka antaa samat edut ja antaa tällä tavalla lisää vapautta proses-25 siparametrien valintaan vetomurtolujuuden, venyvyyden ja johtavuuden haluttujen yhdistelmien saamiseksi.

Keksinnön mukainen menetelmä käsittää ensimmäisen yksinomaan lämpökäsittelyvaiheen (tämä tarkoittaa: ilman samanaikaista työstövaihetta), jossa yhtäjaksoinen tan-30 ko tätä alumiinia (joka esim. poistuu valssaimelta ja osittain jäähdytetyssä tilassa, tai joka poistuu jatkuvalta valupyörältä tai suulakepuristimelta) jäähdytetään jatkuvassa menetelmässä sammutuslämpötilaan, joka edellä määriteltiin, jolloin saadaan uudistettu rakenne, jossa 35 seostuslisäaineet ovat ylikyllästetyssä liuoksessa.

4 71353 "Uudistetulla rakenteella" tarkoitetaan metallografista rakennetta, jossa työstövaiheen pidentävät rakeet ovat järjestäytyneet uudelleen lämmön vaikutuksen alaisena enemmän tai vähemmän isotrooppiseksi rakenteeksi, mikä 5 on kuumatyöstön jälkeen saatu rakenne. Minimimäärä seos-tuslisäaineita ylikyllästyksessä on myös tarpeen, esim. vähintäin 30 % erkanevista apuaineista liuotuskäsitte-lylämpötilassa. Jäähdytys on niinmuodoin riittävän nopea ja alkaa riittävän korkeasta lämpötilasta saavuttaakseen 10 tämän päämäärän.

Keksinnön mukainen menetelmä on kuitenkin tunnettu toisesta vaiheesta, lämpömekaanisesta vaiheesta ensimmäisen vaiheen jälkeen samassa jatkuvassa prosessissa, jossa vaiheessa tanko työstetään karkaisulämpötilassa, 15 ja edelleen siitä, että näin saadut vyyhtilangat sen jälkeen, ennen jälkeentu.levää työstöä, saatetaan vanhennu sprosessiin .

"Karkaisulämpötila" on lämpötila lämpötila-alueen sisällä, jonka yläraja on yhtä suuri kuin edellä 20 määritelty maksimisammutuslämpötilaraja, ja jonka alaraja määritetään seuraavasti. Karkaisulämpötila on niinmuodoin lämpötila, jossa atomit tehdään liikkumattomaksi, toisin kuin vanhenemisilmiössä, joka tapahtuu ajanjaksona, joka on pidempi kuin jatkuvan prosessin kestoaika, 25 ts. yhden minuutin suuruusluokkaa. Kun rakenne kuitenkin altistetaan työstölle karkaisulämpötilassa, on havaittu, että seostuslisäaineiden erkaneminen tällaisen työstön aikana ja jälkeentulevan vanhennuksen aikana saa aikaan metallografisen rakenteen, jolla, kylmätyöstön jälkeen 30 langaksi, on erittäin hyvä lankalaatu ja joka poistaa, osittain tai kokonaan, sen mukaan onko ylikyllästynee- seen liuokseen vielä jäänyt seostuslisäaineita, tarpeen vanhentaa langaksivedon jälkeen. Tällainen työstö karkaisulämpötilassa on edullisesti valssaus, joka pienentää 35 poikkileikkauspinta-alaa.

71353 5

Jollekin annetulle alumiinilejeeringille alaraja karkaisulämpötilalle määritellään seuraavassa. On tunnettua, että tällaisen alumiinilejeeringin, jolla on annettu koostumus ja joka ei ole kylmätyöstetyssä tilas-5 sa, mutta sisältää seostuslisäaineita ylikyllästetys-sä tilassa liuotuskäsittelyn ja jäähdytyslämpötilaan jäähdyttämisen vaikutuksesta, kun tällainen alumiinile-jeerinki altistetaan vanhennukselle, vetomurtolujuus ensin kasvaa kohti maksimiarvoa, minkä jälkeen sen veto-10 murtolujuus alenee. Tämä johtuu siitä, että seostuslisä-aineet erkanevat karkaisun aikana, samalla kun jo olemassaolevat erkaumat kasautuvat edelleen. Ensimmäinen vaikutus,joka saa vetomurtolujuuden kasvamaan, on aluksi vallitseva, kun taas toinen vaikutus, joka saa vetomurto-15 lujuuden pienenemään, vallitsee lopussa. Alaraja karkaisulämpötilalle jollekin annetulle alumiinilejeeringille, jossa on annettu määrä seostuslisäaineita ylikylläste-tyssä liuoksessa, on lämpötila, jossa tämä alumiini, ei-kylmätyöstetyssä tilassa, saavuttaa maksimivetomurtolu-20 juutensa kolmen päivän kuluttua (kylmätyöstetty rakenne saavuttaa maksiminsa aikaisemmin, mikä johtuu kylmätyös-tetyn rakenteen pehmenemisestä). Edellä mainitulle alumiinille sähköjohdinlankaa varten tämä alaraja on n. 130°C.

Eräs tärkeä seikka tässä menetelmässä on, että 25 toinen vaihe suoritetaan välittömästi ensimmäisen vaiheen jäähdytysvaiheen jälkeen (sen varmistamiseksi, että mitään muutosta rakenteessa ei pääse tapahtumaan, kun välituote jätetään vaille käsittelyä tietyksi ajaksi), ja niin muodoin samassa jatkuvassa työvaiheessa ensimmäisen 30 vaiheen kanssa. Siten on edullista suorittaa ensimmäisen vaiheen jäähdytys karkaisulämpötilaan, joka edellä määriteltiin, niin että toinen vaihe voidaan aloittaa ilman välikuumennusta.

Työstövaihetta karkaisulämpötilassa seuraava 35 vanhennusvaihe voidaan suorittaa suoraan laitteen, joka suorittaa tällaisen työstön, poistopäässä esim. jäähdyt- 6 71353 tämällä vyyhtilangat vapaasti ympäröivän ilman lämpötilaan ja tämä aikaansaa ylikyllästykseen vielä jääneiden seostuslisäaineiden erkanemisen kokonaan tai ainoastaan osittain. Voidaan sanoa, että vanheneminen ta-5 pahtuu, kun huomattava osa, esim. puolet erkanevien alkuaineiden määrästä jäähdyttämisen jälkeen erkanee todella tällaisen vanhennuksen aikana. On kuitenkin edullista suorittaa kokonaiserkauttaminen tarpeen poistamiseksi vanhentaa langaksivedon jälkeen ja vyyhtilankojen 10 ominaisuuksien kaikkien muutosten poistamiseksi niiden valmistamisen jälkeen. Kun lämpötila työstövaiheen kar-kaisulämpötilassa suorittavan laitteen ulosmenossa tulee lähelle karkaisulämpötilojen alarajaa, on toisinaan tarpeen hidastaa vyyhtHankojen jäähdyttämistä tässä ulos-15 menossa (ts. hitaammaksi kuin vapaa jäähtyminen ympäröivässä ilmassa). Tämä tehdään ympäröimällä vyyhtilangat lämmöneristimillä, esim. muodostamalla lankavyyhtejä, jotka suljetaan riittävän tiiviisiin laatikoihin jäähtymisen välttämiseksi ilmaan johtumisen vaikutuksesta. Vyyhti-20 lankoja voidaan myös pitää tietty ajanjakso, kuumentamalla, mainitussa poistolämpötilassa tai lämpötila voidaan jopa nostaa poistolämpötilan yläpuolelle sikäli kun jälkeentuleva vanhennus suoritetaan.

Yhtäjaksoinen tanko, jota käytetään menetelmän 25 ensimmäisen vaiheen alussa, voi olla kuumamuovauslait- teesta, kuten suulakepuristimesta tai valupyörästä poistuva tanko. Tällainen kuumamuovausvaihe käsittää edullisesti jatkuvan valuprosessin, joka antaa alumiinikangen, joka viedään kohti valssaimen syöttöä, ja kuumavalssaus-30 menetelmän, jolla kangen poikkileikkauspinta-ala pienennetään tangon muodostamiseksi. "Kuuma"-valssauksella tarkoitetaan valssausta, johon liittyy uudelleenjärjes-tyminen työvaiheen aikana tai välittömästi sen jälkeen, ennen jälkeentulevaa jäähdytystä. Edelle mainitulle alu-35 miinille sähköjohdinlankaa varten tämä tarkoittaa valssausta, jossa poistolämpötila on suurempi kuin 350°C.

7 71353 Lämpötila valssaimen syötössä on edullisesti lämpötila, joka on korkeampi kuin liuotuskäsittelylämpötila, mikä tarkoittaa, alumiinille sähköjohdinlankaa varten yli o 470 C:n lämpötilaa.

5 Keksintö on varsin käyttökelpoinen alumiinille sähköjohdinlankaa varten, jonka koostumus annettiin edellä. Eräässä edullisessa suoritusmuodossa käytetään jatkuvaa menetelmää, joka käsittää, järjestyksessä ylävirrasta alavirtaan: jatkuvan valuprosessin, kangen, 10 joka poistuu jatkuvalta valulaitteelta, tuomisen yli 470°C:n lämpötilassa ensimmäiseen valssaimeen, jatkuvan valssaamisen yli 350°C:n lämpötilassa jatkuvan tangon muodostamiseksi, tämän tangon jatkuvan jäähdyttämisen ensimmäisen valssaimen ulostulossa, jäähdytyslait-15 teestä poistuvan tangon tuomisen yli 130°C:n lämpötilassa toiseen valssaimeen, jatkuvan valssauksen yli 130°C:n lämpötilassa ja vanhentamisen jäähdyttämällä ympäröivän ilman lämpötilaan. Sisääntulolämpötila toiseen valssaimeen on säädettävä niin, että poistumislämpötilaksi vals-20 saimelta saadaan 155-185°C, edullisesti 175°C.

On käytetty esimerkiksi Al-Mg-Si tyyppiä 6201, jolla on seuraava koostumus: Mg: 0,60 %; Si: 0,55 %;

Fe: 0,18 %; Zn: 0,006 %; Cu: 0,004 %; Mn: 0,015 %;

Ti: 0,001 % ja V: 0,004 %. Voidaan kuitenkin käyttää 25 alumiinia, joka sisältää runsaammin tai vähemmän seostus- lisiä, riippuen hinnasta, joka voidaan uhrata tai säästää parempaa tai huonompaa koostumuksesta johtuvaa laatua varten. Tämä ei kuitenkaan vaikuta mahdollisuuksiin parantaa valitun lejeeringin laatua käyttämällä tämän kek-30 sinnön menetelmää.

Lejeerinki, jolla on edellä esitetty koostumus, tuodaan poistuttuaan jatkuvalta valupyörältä kangen muodossa, jonka poikkileikkauspinta on n. 2000 mm^, 490°C:n lämpötilassa ensimmäiselle jatkuvalle valssaimelle, jos-35 sa on 9 valssien välistä rakoa. Se poistuu valssaimesta pyöreän tangon muodossa, jonka läpimitta on 15 mm ja ....___ - JU-- _ _ 8 71353 lämpötila 430 c. Tässä lämpötilassa suuria osa seostus-lisäaineista ovat vielä liuoksessa, koska tasapainotilassa, ainoastaan 20 % magnesiumista ja piistä, jotka erkanevat fl^Sisn muodossa, on silloin erkautuneessa 5 muodossa.

Tämä tanko, joka poistuu ensimmäiseltä jatkuvalta valssaimelta nopeudella n. 2,4 m/s, suunnataan sitten kohti toisen jatkuvan valssaimen syöttöä, joka sijaitsee n. 2 metrin päässä ensimmäisen valssaimen ulosotos-10 ta. Näiden kahden välissä tanko kulkee putken läpi, jonka läpimitta on 30 mm ja pituus 1 m ja jota syötetään jäähdytysemulsiolla vastavirtaan ja jonka läpivirtausta säädetään siten, että tanko poistuu putkesta 220°C:n lämpötilassa. Voidaan käyttää myös muita jäähdytystapo-15 ja, esim. tankoa kohti suunnattuja emulsiosuihkuja, si käli kun lämpötila voidaan säätää halutuksi lämpötilaksi.

Toinen jatkuva valssain käsittää neljä valssirakoa, joissa on sama poikkileikkauksen pienennys, mikä pienentää tangon 9,5 mm:n läpimittaisiksi vyyhtilangoiksi, 20 jotka poistuvat tästä toisesta valssaimesta 175°C:n lämpötilassa ja nopeudella n. 6 m/s. Vyyhtilangat kootaan sen jälkeen vyyhdeksi ja vyyhti sijoitetaan tulenkestävästä tiilestä tehtyyn säiliöön. Tärkeä seikka on, että säiliön täytyy olla suljettu, niin että jäähtyminen 25 johtumalla vapaasti ilmaan vyyhden ympärillä vältetään.

Esimerkin tapauksessa jäähtymisnopeus oli 2°c(h.

Saatuja ominaisuuksia voidaan nyt verrata ominaisuuksiin, jotka saatiin vyyhtilangoilla, joilla oli sama koostumus ja jotka oli tehty tavanomaisella menetelmällä, 30 joka on: jatkuva valu, jota seuraa jatkuva kuumavalssaus, keriminen vyyhdeiksi, jotka vapaasti jäähtyvät ympäröivässä ilmassa, senjälkeen liuoskäsittely, jossa vyyhtejä pidetään uunissa 8 tuntia 550°C:n lämpötilassa, ja sitten vyyhtien jäähdyttäminen n. 45°C:n lämpötilaan.

35 Nämä kaksi vyyhtilankatyyppiä, joiden läpimitta 9 71353 on 9,5 ram ja joista toinen on keksinnön mukainen ja toinen perinnäisen menetelmän mukainen, vedetään langaksi 3.60 mra:n läpimittaan asti ja siitä sitten edelleen 3,15 nutuksi. Perinteisellä menetelmällä saatu vedetty lanka 5 saatetaan senjälkeen vanhennusprosessiin 5 tunniksi 160°C: ssa.

Vertailutulokset ovat seuraavat:

Keksinnön mukaisesti Perinnäinen mene-___telmä_ 10 R (Τ' f R (Γ ? vyyhtilangat 304 7,75 31,10 196 21 vetämisen jälkeen 3,60 348 5 31,30 285 4,5 34,9 nm: iin 3.60 im:iin vetämisen + vanhentamisen jälkeen - - 343 7,5 32,13 vetämisen jälkeen 3,15 im: 362 4,5 31,44 290 4 34,70 iin 3,15 im:iin vetämisen + - - 350 7 31,95 vanhentamisen jälkeen 2 2Q R = vetomurtolujuus, newtonia/ram <r = venyvyys (%) 2 f = ominaisvastus (m-O-min /m)

Keksintöä ei rajoiteta esimerkissä annettuun spesifiseen työvaiheina Hiin eikä liioin alumiinin koostu-25 mukseen. On myös mahdollista, ylittämättä tämän keksinnön piiriä, käyttää alumiinina erkautuvien seostenlisä-aineiden kanssa lejeerinkejä Al-Cu, Al-Cu-Mg, Al-Zn-Mg, Al-Zn-Mg-Cu ja Al-Mg-Si.

30

Claims (14)

71353 Patenttivaatimukset.

1. Menetelmä vyyhtilankojen valmistamiseksi er- kaumakarkenevasta alumiinista, joka menetelmä käsittää 5 ensimmäisen yksinomaan lämpökäsittelyvaiheen, jossa jatkuva alumiinitanko jäähdytetään jatkuvasssa prosessissa "sammutus" lämpötilaan, jolloin saadaan uusiutunut rakenne seostuslisäaineiden ollessa ylikyllästetyssä liuoksessa, tunnettu toisesta termo-mekaanisesta 10 vaiheesta ensimmäisen vaiheen jälkeen samassa jatkuvassa prosessissa, jossa vaiheessa tanko työstetään karkaisu-lämpötilassa, ja siitä, että näin saadut vyyhtilangat senjälkeen, ennen mitään jälkeentulevaa työstöä saatetaan vanhennusprosessiin.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että vanhennusprosessi tapahtuu vyyhtilankojen vapaan jäähtymisen aikana ympäröivään ilmaan välittömästi työstövaiheen jälkeen karkaisuläm-pötilassa.

3. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että vanhennusprosessi tapahtuu vyyhtilankojen hidastetun jäähdyttämisen aikana, välittömästi työstämisen jälkeen karkaisulämpötilassa.

4. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, 25 tunnettu siitä, että vanhennusprosessi tapahtuu pitämällä vyyhtilankoja, kuumentamalla, karkaisulämpö-tilassa, välittömästi työstämisen jälkeen karkaisuläm-pötilassa.

5. Jonkun patenttivaatimuksen 1-4 mukainen mene- 30 telmä, tunnettu siitä, että työstö karkaisuläm- pötilassa on valssausprosessi, jossa poikkileikkauspinta-ala pienenee.

6. Jonkun patenttivaatimuksen 1-5 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että ensimmäisen vaiheen 35 alussa käytetty jatkuva tanko on tanko, joka poistuu ' kuumamuovauslaitteesta. n 71353

7. Patenttivaatimuksen 6 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että kuumamuovaus käsittää jatkuvan valuvaiheen, joka tuottaa alumiinikankea, joka ohjataan kohti valssaimen syöttöä, ja kuumavalssausvai- 5 heen, jolla kangen poikkileikkauspinta-ala pienennetään tangon muodostamiseksi.

8. Patenttivaatimuksen 7 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että kangen sisääntulolämpötila on korkeampi lämpötila kuin liuotuskäsittelylämpötila.

9. Jonkun edellä esitetyn patenttivaatimuksen mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että käytetty alumiini on joku lejeeringeistä Al-Cu, Al-Cu-Mg, Al-Zn-Mg, Al-Mg-Zn-Cu ja Al-Mg-Si.

10. Jonkun edellä esitetyn patenttivaatimuksen 15 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että tanko jäähdytetään ensimmäisessä vaiheessa karkaisulämpöti-laan.

11. Jonkun edellä esitetyn patenttivaatimuksen mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että 20 alumiini sisältää 0,3-0,9 % magnesiumia, 0,25-0,75 % piitä ja 0-0,60 % rautaa, lopun ollessa alumiinia ja epäpuhtauksia.

12. Patenttivaatimuksen 11 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että toisessa vaiheessa tankoa 25 työstetään lämpötilassa väliltä 130°C-260°C.

13. Patenttivaatimuksen 12 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että tankoa työstetään jatkuvassa valssaimessa, jonka vyyhtilangat jättävät poistumis-lämpötilassa väliltä 155°C - 185°C, ja että vyyhtilangat 30 kääritään ja näin muodostuneet vyyhdit sen jälkeen jäähdytetään suljetussa säiliössä.

14. Patenttivaatimuksen 13 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että ensimmäisen vaiheen alussa käytetty jatkuva tanko on tanko, joka poistuu jatkuvalta 35 valssaimelta, jossa alumiinia työstetään lämpötilassa, joka vaihtelee yli 470°C:n lämpötilasta valssaimen sisääntulossa lämpötilaan, joka ei ole alempi kuin 350°C, ulostulossa. 12 71 35 3