FI71008C - Saett och anordning foer foerberedning av en chargeblandning avsedd att inmatas i en smaeltugn - Google Patents

Description

1 71008

TAPA JA LAITE SULATUSUUNIIN SYÖTETTÄVÄN SYÖTTÖSEOKSEN ESIVALMISTAMISEKSI

Tämä keksintö kohdistuu tapaan ja laitteeseen eri panoskompo-nenteista muodostetun, usein kostean ja kylmän syöttöseoksen 5 esivalmistamiseksi, kuten esim. eri materiaaliosien sekoittamiseksi, kuivaamiseksi, etukuumentamiseksi ja haitallisten haihtuvien aineiden kuten karbonaattien ja kidevesien poistamiseksi sekä tämän esikäsitellyn syöttöpanoksen johtamiseksi sulatusprosessiin kuten sähköuuniprosessiin mahdollisimman 10 hyvin osavirtoihin jaettuna. Esivalmistukseen voi luonnollisesti prosessitarpeista riippuen liittyä muitakin menetelmään soveltuvia tavoitteita kuten esim. esipelkistys.

Tunnetaan tapa syöttää raaka-aine sähköuuniin sen yläpuolisista suppiloista ja siiloista putkien avulla, jotka menevät 15 uunin katon läpi uunin sisätilaan työntyviin panostuskourui-hin. Tällöin kulutus määräytyy jatkuvasti täynnäolevien putkistojen sisältämän syöttömateriaalin laskeutumisesta. Haittana väitetään olevan myrkyllisten ja helposti palavien häkäkaasujen nouseminen syöttöputkistojen panostavaran läpi 20 ympäristöön.

Tunnetaan myös suomalaisella patentilla FI 50028 suojattu menetelmä, missä panostus on ratkaistu kaasutiiviillä syöttö-rengas järjestelmällä.

Tunnettua on samoin suomalaisessa patenttihakemuksessa FI 25 753373 esitetty siilon yhden poistoputken haarautumisen ja säätöelinten avulla suoritettu sähköuunin panoksen jako siten, että vähintään yksi panostusputki tulee kutakin elektrodia kohti. Säätöläppiä joudutaan käyttämään, koska menetelmä perustuu vapaasti putoavan rakeisen syöttömateriaalin 30 jakoon, missä mm. lajittumisvaara on erittäin suuri.

On tunnettua jakaa rakeinen materiaali laskeutuvan patjan pintaan kiertävällä syöttölaitteella (US. pat. 4,399,846).

71008 5 Samassa patentissa syöttö em. syöttimestä tapahtuu annuluksen muotoiseen siilotilaan, jonka jatkeena on alaspäin levenevin kartioseinin muodostetut kaksi uutta sisäkkäistä annuluksen muotoista siilorakennetta muuttuen lopulta useiksi putkimaisiksi virtauskanaviksi. Tärkein tavoite on saada haluttu 10 raekoko haluttuun paikkaan.

On edelleen tunnettua polttaa sähköuunista poistuva häkäkaasu, johtaa osa siitä puhdistettuna piippuun ja osa teräsromun esilämmittämiseen palauttaen tämä jälkimmäinen osa takaisin polttokammioon (US. pat. 4,375,958).

15 Myös rakeisen syöttötavaran syöttämistä ja esilämmittämistä joko uunitilassa tai sen ulkopuolella poltettua kaasua hyväksikäyttäen voidaan pitää tunnettuna (US. pat. 3,459,411).

Saksalaisessa patenttihakemuksessa DE 2 900 078 on em. menettelyn avulla esikuumennettu kahta eri tavaraa samassa siilo-20 laitteistossa pitäen ne riittävän kauan erillään toisistaan ja jakaen kuumat esilämmityskaasut uunista kummallekin mate-riaaliosalle erikseen. Siilon alaosassa esikuumennetut materiaalit johdetaan toisiinsa sekoittuneena rumpu-uuniin.

Toisessa saksalaisessa patenttihakemuksessa, DE 2 339 254, on 25 samoin rumpu-uunikaasuja käytetty rakeisen materiaalin esi-kuumentamiseen syöttösiilossa jakamalla kaasu vapaasti alas-laskeutuvan patjan uiko- ja sisäpuolelle ja käyttämällä hyväksi materiaalin jakokartioiden alapuolelle jäävää kaasu-tilaa.

30 Märkä ja talviolosuhteissa usein jopa jäinen panosmateriaali on ennen sulatusprosessiin johtamista kuivattava ja edullisesti etukuumennettava, jolloin siitä saadaan samalla poistumaan jälkiprosesseissa haitalliset haihtuvat aineosat ja kidevedet. Yleinen tapa on suorittaa tämä panoksen esival-35 mistelu ja syöttäminen uuniin useammassa vaiheessa, jolloin investointi- sekä käyttö- ja kunnossapitokustannukset muodos- 3 71008 tuvat usein kohtuuttomiksi. Tyypillisiä esikäsittelylaitteita ovat rumpu-uuni tai nauhakuivain, jolloin jatkuvaan syöttöön tarvitaan omat syöttölaitteistot useampine siiloineen.

Normaali tapa estää haitallisten kaasujen pääsy uunitilasta 5 ympäristöön on pitää uunitilassa riittävää imua. Tämä tulee esille varsinkin vapaaseen putoamiseen ja laskeutumiseen perustuvissa syöttötavoissa kuten edellä kävi ilmi.

Siilojärjestelmässä myös lajittuminen saattaa monasti muodostua vakavaksi haitaksi, varsinkin kun käytetään kuivaukseen 10 ja etukuumennukseen patjan läpi virtaavaa kuumaa kaasua.

Kaasun levittäminen koko siilopatjan alalle tuottaa myöskin vaikeuksia varsinkin laajoja syöttösiiloja käytettäessä.

Keksintömme tavoite onkin suorittaa sulatusprosessin panoksen esivalmistelu, kuivaus, etukuumennus, haitallisten haihtuvien 15 aineiden ja kideveden poisto sekä syöttö uuniin yhdessä käsittelylaitteistossa. Menetelmässämme käytetään hyväksi esivalmistukseen edullisesti uunitilasta poistuvan CO-kaasun poltosta syntyvää polttokaasua, jonka lämpötila säädetään sopivalla inertillä kaasulla kuten kiertokaasulla uunitilan 20 olosuhteiden määrätessä tarpeen. Syötön nopeuden säätöön käytetään hyväksi siilopatjan vapaata vajoamista. Keksinnön olennaiset tunnusmerkit käyvät selville vaatimuksesta 1.

Keksintömme mukaisesti sulatusuunin kuten sähköuunin panos, esimerkiksi palamalmi, koksi ja kvartsi, syötetään oikeaan 25 seossuhteeseen sekoitettuna ja homogenisoituna kuivaus- ja esikuumennussiilon yläosaan. Siilopatjan pintaan tapahtuva panossyöttö on siten järjestetty, että siilossa tapahtuvaa liikehdintää ja patjan vajoamis- sekä seossuhdemuutoksia samoin kuin paineolosuhteiden ja lämpötilan vaihteluja voi-30 daan syötön paikkaa muutellen seurata ja tarvittaessa korjata. Syötön paikan vaihtelulla ja jatkuvalla seurannalla varmistetaan patjapinnan tasaisuus, jolloin haitallinen vierimisestä johtuva lajittuminen jää mahdollisimman vähäiseksi .

4 71008

Siilon yläosassa seos vajoaa aluksi yhtenäisenä patjana jakautuen myöhemmin useampaan osavirtaan, mitkä ovat aluksi yhteispoikkipinta-alaltaan ylläolevan yhtenäisen osan kanssa samaa suuruusluokkaa.

5 Osavirrat suppenevat lähinnä kartiomaisesti jatkuen lopuksi lieriömäisinä syöttövirtoina sulatusuunin patjan pintaan.

Mikäli sulatusuunin patjan johonkin kohtaan halutaan suurempi syöttö, voidaan tämä järjestää esimerkiksi suurentamalla kui-vaussiilosta purkautuvan osavirran lähdön poikkipinta-alaa 10 siilossa.

Tarvittava osa sulatusuunista, esim. sähköuunista poistuvasta CO-kaasusta, poltetaan ilmakertoimella yksi tai tarpeen tullen ali-ilmalla polttokammiossa, jossa siihen jäähdytyksen takia voidaan sekoittaa inertiä kaasua, edullisesti kierto-15 kaasua, hapettoman esikäsittelyn aikaansaamiseksi, mikäli panoksessa on helposti palavaa ainetta kuten hiiltä. Loppuosa CO-kaasusta johdetaan muihin käyttötarkoituksiin.

Polttokammiosta osin tai täysin haluttuun lämpötilaan kierto-kaasulla säädetty polttokaasuseos johdetaan kaasunjakokammi-20 oon, sen alaosaan, ja kaasun tulo on edullisesti tangentiaa-linen.

Mikäli prosessi vaatii kaasumäärän lisäystä tai vielä kaasun lämpötilan säätämistä, johdetaan kiertokaasua samoin tähän kaasunjakokammioon, edullisesti hiukan polttokaasuseoksen 25 syöttökohdan yläpuolelle ja säteettäisesti.

Kaasunjakokammiossa lopulliseen koostumukseensa ja lämpöti laansa muotoutunut kaasuseos jaetaan esim. osavirtojen lukumäärän osoittamaan osaan. Kaasunjakokammio sijaitsee lämpö-taloudellisesti edullisessa paikassa esikäsittelysiilon kes-30 kellä osavirtojen ympäröimänä. Kaasunjakokanavat lähtevät 71008 jakokammiosta säteettäisesti osavirtojen ympäröimien väli-seinien suojassa.

Kaasunjakokanavista kaasu johdetaan osasiiloihin (osavirtoi-hin) esim. suuttimien kautta, joiden läpimitta on riittävän 5 pieni takaamaan kaasun tasaisen jakautuman patjaan. Esimerkiksi suutinputkien kokoa tai lukumäärää muuttamalla voidaan kaasun jakautumista siiloihin myös haluttaessa säädellä.

Tähän säätötarpeeseen vaikuttaa mm. kunkin osasiilon koko ja muoto sekä mahdollisesti myös patjanosan erilainen lämpötehon-10 tarve muihin patjanosiin verrattuna.

Suuttimista purkautuva kaasu leviää osasiilojen alaosan pienen poikkipinnan vuoksi lähes koko patjan osalle.

Mikäli kaasumäärä on niin suuri, että on vaara saattaa patjatavara edes osittain fluidisaatio- eli leijutilaan 15 liian suuren nopeuden vuoksi, voidaan osa kaasusta purkaa kaasunjakokammion yläosasta lisäsuuttimien kautta osasiilojen tilaan, missä poikkipinta-ala on jo niin suuri ja missä ensin syötetty kaasu on jo ehtinyt jonkinverran jäähtyä ja näin pienentyä tilavuudeltaan, ettei fluidisaatiotilasta ole pel-20 koa.

Kuumat polttokaasut nousevat edelläkuvatun vajoavan seospat-jan läpi siilon yhtenäiseen osaan ja sieltä patjan pintaan. Patjan pinnasta poistuvat siilon yläosan kaasutilaan nousevat kaasut johdetaan ulos siilosta mahdollisimman tasaisena vir-25 tana pölymäärien minimoimiseksi.

Patjan läpi nousseet kaasut etukuumentavat ja kuivaavat seos-patjan. Samalla panoksen haitalliset haihtuvat osat ja kide-vedet poistuvat kaasujen mukana vähentäen siten häiriöitä itse prosessissa. Näin jäähtyneet ja kostuneet kaasut pes-30 tään ja kuivataan. Osa kaasusta saatetaan edellä kuvatulla tavalla kiertoon ja osa poistetaan prosessista.

6 71008

Seuraavassa luetellaan vielä keksintömme edut tavanomaisiin nähden:

Koska koko toiminta tapahtuu yhdessä yksikössä eikä kuten tavanomaisesti erillisessä kuivaimessa/esikuu-5 mentimessa (kuivausrumpu tjms.), useissa siiloissa ja erillisissä syöttimissä, on keksintömme sekä investoinniltaan että käyttö- ja kunnossapitokustannuksiltaan edullinen.

Keksintömme on staattinen ts. liikkuvia osia on vähän, 10 joten on selvää, että tämä on ajanmittaan eduksi.

Panoksen jakotapa yhtenäisestä siilosta osavirtoihin sallii kuuman esikäsittelykaasun tuomisen syöttöpat-jan sisältä helpottaen näin kaasun jakoa patjaan ja parantaen lämpötaloutta.

15 - Panoksen jakotapa yhtenäisestä siilosta osavirtoi hin, eräänlainen yhtyvien astioiden -periaate, antaa yksittäisiin, erillisiin siiloihin verrattuna paremman mahdollisuuden estää häiriötilanne, kuten esimerkiksi yhden nopeasti vajoavan osavirran laskeutu-20 essa niin paljon, että haitalliset kaasut pääsisivät uunitilasta ympäristöön, ja tarkoituksena on taata täten turvalliset ajo-olosuhteet.

Kaasun johtaminen osavirtojen kapeaan alueeseen mahdollistaa kaasun leviämisen koko patjan osalle.

25 - Kaasun leviämisen koko patjan osalle tekee mahdolli seksi lisäkaasureikien käyttäminen säätötarkoituk-siin, kun varsinaisista syöttökanavista purkautuva kaasumäärä aiheuttaa fluidisaatioilmiölle otollisen, liian suuren nopeuden.

71008

Uunikaasun hyväksikäyttö patjan esivalmisteluun.

- Kiertokaasun käyttö inerttinä kaasuna.

Keksintöämme selostetaan alla lähemmin viitaten oheisiin piirroksiin.

5 Kuva 1 on kaaviokuva prosessista kokonaisuutena.

Kuvassa 2 on esitetty osittain kaaviollisena pystyleikkauksena keksintömme oleellisin vaihe, panoksen esivalmistelusiilo.

Kuvassa 1 viitenumerot la, lbjalc tarkoittavat panoksen eri seoskomponenttien säilytysvarastoja, joista seokset 2 a, 10 2 b ja 2 c johdetaan sekoitus- ja homogenisointilaitteeseen 3 ja sieltä edelleen homogenisoituna seoksena 4 sulkulaitteen 5 kautta yläosastaan yhtenäiseen esivalmistelusiiloon 6. Siilo on alaosastaan jaettu useammaksi alapäästään kaventuvaksi osasiiloksi 7, joiden kautta laskeutuvat osavirrat 15 johdetaan osasiiloihin 7 liitettyjen, lähinnä putkimaisten ja pystysuorien kanavien 8 kautta sulatusuuniin, esim. sähköuuniin 9. Sulatusuunista poistuvat CO-kaasut 10 puhdistetaan ja tarpeen tullen jäähdytetään puhdistuslaitteessa 11. Osa CO-kaasusta 12 johdetaan muihin käyttötarkoituksiin ja panok-20 sen esivalmistukseen tarvittava CO-kaasumäärä 13 johdetaan kompressorin 28 avulla polttimeen 16, missä siihen sekoitetaan palamiseen tarvittava happimäärä, lähinnä ilma 14 kompressorilla 29. Hyvin sekoitettu palava kaasuseos poltetaan polttokammiossa 17, mihin jäähdytyksen vuoksi voidaan lisätä 25 kiertokaasua 15. Muodostettu kaasuseos 18 johdetaan esikäsit-telysiilon 6 alaosaan ja nimenomaan osavirtasiilojen 7 muodostaman alueen sisäpuolelle kaasunjakokammioon, missä siihen kaasun lämpötilan ja määrän säädön vuoksi lisätään vielä kiertokaasua 19. Siilon 6 läpäistyään lämpöä luovuttanut ja 30 kosteutta sekä haihtuvia aineita itseensä kerännyt kaasu poistetaan siilosta mahdollisimman tasaisesti, edullisesti 8 71008 useampana virtana 20. Yhdistetyt kaasuvirrat 21 pestään pölystä ja muista epäpuhtauksista pesurissa 22. Esivalmisteluun tarvittava osa 23 kuivataan kuivurissa 24 ja johdetaan kuivattuna 25 kompressorin 30 avulla edellä kuvatusti osavir-5 töihin 15 ja 19 jaettuna kiertoon. Loppukaasu 26 poistetaan prosessista. Pesuriin jääneet osat 27 johdetaan mahdolliseen j atkokäsittelyyn.

Kuvassa 2 viitenumero 4 kuvaa homogenisoitua esivalmistettavaa panosta, mikä sopivalla jakolaitteella 31 voidaan syöttää 10 laskeutuvan patjan yhtenäisen osan 32 pinnalle haluttuun kohtaan. Tämä syöttökohta määräytyy mm. patjan pinnan nopeahkon laskeutumisen, patjan pinnassa tapahtuvan paineen tai lämpötilan muutoksen perusteella. Patja laskeutuu yhtenäisestä osasta 32 osavirtoihin 33, jotka pienenevät pinta-alal-15 taan alaspäin mentäessä aina sulatusuuniin johtavien, lähinnä tasapaksujen putkien 8 alkuun asti. Kuuma ja mahdollisesti jo jonkinverran kiertokaasulla jäähdytetty polttokaasu 18 johdetaan kaasunjakokammioon 34, edullisesti tangentiaali-sesti sen alaosaan. Samaan kammioon 34 johdetaan, samoin 20 edullisesti sen alaosaan, ja säteettäisesti hieman poltto-kaasun yläpuolelle loppu kiertokaasusta 19. Kaasunjakokam-miossa 34 polttokaasu ja kiertokaasu sekoittuvat ja näin haluttuun loppulämpötilaan säädetty kaasu johdetaan osa-virtoihin päin suunnattuihin kanaviin 35. Koska kaasun-25 jakokammio 34 on osasiilojen 7 ja siten myös osavirtojen 33 ympäröimä, on em. jakokanavien suunta säteettäin kammiosta ulospäin. Lisäksi kanavat kulkevat osavirtojen ympäröivien seinien suojassa ja lähellä osavirtojen kapeinta kohtaa. Jakokanavien 35 poistosuuttimien 36 kautta purkautuvat 30 kaasusuihkut 37 leviävät alaslaskeutuvan patjan osavirran poikkipinnalle ja nousevat patjaan lämpöä luovuttaen ja siitä kosteutta poistaen ylöspäin. Mikäli kapasiteetti-vaatimukset kaasulle ovat niin suuret, että syntyy liian suuria kaasun nopeuksia patjan alaosaan, on osan kaasusta 35 annettava purkautua jakokammion yläosassa olevien lähinnä 9 71008 säteettäisesti suunnattujen lisä- eli säätösuuttimien 38 kautta. Näistä purkautuvat kaasusuihkut 39 poistuvat kohdassa, jossa osavirtojen 33 poikkipinta on suurempi kuin kohdassa, jossa kaasusuihkut 37 purkautuvat, joten fluidi-5 saatiovaara häipyy varsinkin, kun alempaa tuleva kaasu on jo jäähtymisen vuoksi pienentynyt tilavuudeltaan. Lisäsuutti-mien reikien koko voi olla kiinteä tai ajon aikana muuteltavissa. Esivalmistelun "suorittaneet" kaasut poistetaan patjan pinnan yläpuolisesta tilasta 40 mahdollisimman tasaisena 10 virtana, edullisesti kahden tai useamman poistoaukon 41 kautta poistuvien pölymäärien minimoimiseksi.

1C

71008

Esimerkki 1

Kuvan 1 mukaisesti poltettiin CO-kaasua (13) (CO - 88 %, H2 - 2 %, C02 - 2 %, H2O - 4 %, N2 - 4 %) ilmakertoimella 1. Syntynyt savukaasu jäähdytettiin keksinnön mukaisen kuivaus- 5 siilon poistokaasusta eroitetulla, pesun ja vedenpoiston jälkeen kiertoon saatetulla inertillä kaasulla (25) (C02 - 36 %, H2O - 2 %, N2 ~ 62 %) lämpötilaan 800°C.

Tätä kiertokaasun määrää säädettiin kompressoreilla (30) jakokammion (34) lämpötilan (800°C) asetusarvon ja vastaavan 15 mittauksen perusteella. Määrältään tämä lämpötila- ja määrä-säätöön käytetty kiertokaasu (25) (50°C) oli CO-kaasuun näh den 6,4-kertainen.

Panoksen esikäsittelyyn säädetyn kaasun analyysi muuttui vain vähän kiertokaasuun nähden eli CO2 - 35 %, H20 - 2 %, N0 20 - 63 %.

Esikäsiteltävän panoksen (4) syöttö oli jatkuvaa. Panos sisälsi palamalmia, koksia ja kvartsia. Esimerkeissä kaikki määrät on esitetty yhtä panostonnia kohti. Kosteutta ja kidevettä panoksessa oli vastaavasti 33 ja 20 kg/1000 kg 25 panos.

Panos lämmitettiin edellä kuvatusti lämpötilaan 650°C poltta- 3 maila CO-kaasua (13) 83 m (NTP)/1000 kg panos ja käyttämällä säätöön kiertokaasua (25) 531 m (NTP)/1000 kg panos. Kaasusta vapautuvasta lämmöstä todettiin panoksen lämmitykseen 30 kuluneen 64 %, kosteuden höyrystymiseen, kideveden poistoon ja kalsinoitumiseen 21 % ja lämpöhäviöihin 6 %, kun poistuvaan kaasuun (100°C, ’ C02 - 33 %, H20 - 10 %, N2 - 57 %) jäi vielä 9 % lämmöstä.

Poistokaasusta poistettu vesimäärä oli 52 kg/1000 kg panos 35 ja kiertoon kaasusta johdettiin n. 70 %.

71008 u

Esimerkki 2

Kuvan 2 mukaisessa esikäsittelysiilossa (6) ajettiin jatkuvana syöttönä panosta, mikä sisälsi palamalmia, koksia ja kvartsia. Panoksessa oli koksi raekooltaan hienointa (50 % 17,5 mm ja 5 84 % 22,5 mm). Jakokammiosta (34) suuttimien (36) kautta purkautuva kaasumäärä oli sellainen, että se tässä koetapauk-sessa aiheutti kyseisessä suuttimien purkauskohdassa siiloon kaasun nopeuden 5,2 m/s tyhjälle siilolle laskettuna. Analysoitaessa panosta kuivaussiilon ulostulon jälkeen todettiin, 10 että koksin osuus oli syötteessä olleeseen koksimäärään nähden pienentynyt 50 ... 60 %. Kaasun nopeus pudotettiin arvoon 3,6 m/s johtamalla 30 % kaasusta yläreikien (38) kautta siiloon. Tällöin koksin rikastuminen patjaan pysähtyi ja sen määrä siilon purkausputkista vastasi syötettä. Myöhem-15 mässä selvityksessä todettiin liian suuren nopeuden aiheuttavan leijuominaisuuksien vuoksi tulpan koksille siilon kapeampaan kohtaan. Rajanopeusalue, missä tulpan muodostus lakkasi, oli melko kapea, joten johtamalla osa kaasusta ylempää leve-ämmästä kohtaa siiloa, auttoi melko nopeasti.

Claims (7)

12 71008

1. Tapa sulatusuuniin syötettävän syöttöseoksen (4) esivalmistamiseksi yhdessä vaiheessa, tunnettu siitä, että oikeaan seossuhteeseen sekoitettu ja homogenisoitu syöttöseos (4) johdetaan sopivalla jako-laitteella esikäsittelysiilon (6) yläosaan, siilossa olevan syöttöseospatjan pintaan; syöttöseospatja saatetaan vajoamaan alaspäin aluksi yhtenäisenä virtana ja jakautumaan sitten useammaksi osavirraksi (33J, jotka saatetaan suppenemaan lähinnä kartiomaisesti ja jatkumaan lopuksi lieriömäisinä syttövirtoina (8) esikäsittelysiilon (6) alapuolella sijaitsevan sulatusuunin (9) patjan pintaan; ja että syöttöseospatjan osavirtojen keskeltä johdetaan kuumaa inerttiä kaasua syöttöseospatjan läpi, syöttöseoksen tulosuuntaan nähden vastavirtaan, ja kaasu johdetaan osavirtojen kartiomaisesti suppenevalle vyöhykkeelle siten, että pääosa kuumasta inertistä kaasusta syötetään osavirtojen kartiomaisesti suppenevan vyöhykkeen alaosaan ja loppuosa kaasusta syötetään kohdasta, joka sijaitsee kaasun pääosan syöttökohdan yläpuolella, mutta kuitenkin osa-virtojen kartiomaisesti suppenevalla vyöhykkeellä, ja kaasu johdetaan tälle vyöhykkeelle sellaisella nopeudella, että syöttöseoksen osittainenkin fluidisoituminen estetään, kaasut saatetaan nousemaan syöttöseospatjan läpi ja otetaan talteen esikäsittelysiilon yläosassa (41), edullisesti useammasta kohdasta.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen tapa, tunnettu siitä, että kuuma, inertti kaasu muodostetaan polttamalla (17) osa sulatusuunissa (9) syntyvästä CO-pitoisesta kaasusta, sekoittamalla syntyneeseen savukaasuun esikäsittelysiilosta poistettua, sekä sen jälkeen pestyä (22) ja kuivattua (23) kiertokaasua (25) inerttikaasun halutun määrän ja lämpötilan aikaansaamiseksi.

3. Patenttivaatimuksen 2 mukainen tapa, tunnettu siitä, että halutun lämpötilan ja hyvän sekoituksen aikaansaamiseksi inerttikaasun ainesosien kesken johdetaan savukaasun ja sen jäähdyttämiseksi käytetyn kiertokaasun (15) seos (18) tangentiaalisesti, ja lisäsäätöön käytettävä kiertokaasu (19) säteettäisesti osavirtojen (33) keskellä sijaitsevaan tilaan. 71008

4. Patenttivaatimuksen 1 mukainen tapa, tunnettu siitä, että syöttöseoksen (4) syöttökohtaa patjan pintaan säädetään patjan pinnassa tapahtuvan paineen muutoksen perusteella.

5. Patenttivaatimuksen 1 mukainen tapa, tunnettu siitä, että syöttöseoksen (4) syöttökohtaa patjan pintaan säädetään patjan pinnassa tapahtuvan lämpötilan muutoksen perusteella.

6. Laite sulatusuuniin (9) syötettävän syöttseoksen (4) esivalmistami-seksi yhdessä yksikössä, tunnettu siitä, että syöttöseoksen (4) esikäsittelylaite käsittää yläosastaan yhtenäisen siilon(6), joka alaosastaan on jaettu useammaksi, alaspäin kartiomaisesti suppenevaksi osasiiloksi (7), osasiilojen /7) alapäähän on liitetty pystysuorat, esikäsittelylaitteen alapuolella sijaitsevaan sulatusuuniin (9) ulottuvat kanavat (8); osasiilojen (7) keskelle on sijoitettu kaasunjakokammio (34), jonka alaosaan on liitetty osasiiloihin (7) säteittäisesti suunnatut kaasun jakokanavat (35), jotka on varustettu purkaussuuttimilla (36), jotka on varustettu purkaussuuttimilla (36), ja jakokammion (34) yläosaan on liitetty osasiiloihin (7) päin lähinnä säteittäisesti suunnatut säätösuuttimet (38); esikäsittelysiilon yläosa on varustettu vähintään yhdellä kaasun poistoaukolla (41).

7. Patenttivaatimuksen 6 mukainen laite, tunnettu siitä, että osasiilojen (7) poikkileikkausten pinta-alat poikkeavat toisistaan. 14 71008