FI70992C - Munstycke foer anbringande pao plats av troegflytande medier saosom betong eller liknande - Google Patents

Description

70992

Suutin hidasjuoksuisten aineiden kuten betonin tai sentapaisen sijoittamiseksi paikalleen

Syötettäessä hidasjuoksuisia aineita, erityisesti betonia muodostavaa seosta, joka tavallisesti sisältää sementtiä, hiekkaa tai soraa sekä karkeampia kiviosasia kuten sepeliä ja sentapaista sisältävää lietettä vedessä, on toivottavaa estää ulkopuolisia aineita joutumasta kosketukseen syötetyn, hidasjuoksuisen aineen kanssa. Esimerkiksi betonia veden alle valettaessa tapahtuisi betoniveden liukeneminen, jos ulkopuolelta tulevan veden annettaisiin joutua kosketukseen syöttöputkien kautta alasviedyn betonia muodostavan massan kanssa. Vielä kovettumaton betoni liettyisi tällöin ja menettäisi ainakin oleellisen osan sitomiskyvystään. Samantapaisia vaikeuksia voi esiintyä muita hidasjuoksuisia aineita putkien läpi syötettäessä.

Sen tähden on tärkeää, että syöttölaitteessa, erityisesti sen päähän sijoitetussa suuttimessa on käytettävissä venttiilillä varustettu suutin hidasjuoksuisen aineen sijoittamiseksi paikalleen. Tällä suuttimella voidaan hidasjuok-suinen aine eristää ympäröivästä aineesta, esim. betonia veden alle valettaessa eristää betonin muodostava massa ympäröivästä vedestä.

Tämän tapaisiin tarkoituksiin tunnetaan jo venttiilejä, joita ei kuitenkaan ole yhdistetty suuttimiin ja jotka eivät myöskään ole olleet tarkoitettuja hidasjuoksuisia aineita varten. Nämä venttiilit ovat sisältäneet kokoonpu-ristettavan letkun, johon kohdistetaan ulkoista painetta, joka ainakin osaksi estää juoksevan massan Hikeen letkun läpi. Tällaisia letkuja on esim. käytetty sydämen toiminnan jäljittelyyn ns. sydän-keuhkokoneissa. Tätä tunnettua tyyppiä olevaa venttiiliä käytetään esillä olevan keksinnön mukaisessa suuttimessa.

2 70992

Kokoonpuristettavalla letkulla varustetut muut venttiilit ovat tunnettuja esim. NO-patenttijulkaisusta 85 694, DE-kuu-lutusjulkaisusta 2 260 814 ja FR-patenttijulkaisusta 1 091 642, mutta yksikään näistä tunnetuista venttiilirakenteista ei syystä tai toisesta sovi käytettäväksi esillä olevassa keksinnössä tarkoitettua tyyppiä olevassa suuttimessa.

Näissä tunnetuissa laitteissa letku on nimittäin pakostakin pehmeä, sillä muutenhan sitä ei voitaisi puristaa kokoon aineen virtauksen estämiseksi. Jos tällaisia venttiilejä ilman muuta käytettäisiin hidasjuoksuisen aineen kuten betonia muodostavan massan virtauksen ohjaukseen levityssuutti-men läpi, ei olisi mahdollista tarvittavassa määrin ohjata hidasjuoksuisen aineen poistoa eikä erityisesti betonia veden alle valettaessa ohjata betonia muodostava massa siihen erityiseen paikkaan, johon se halutaan sijoittaa.

Esillä olevan keksinnön kohteena on siis suutin hidasjuok-suisten aineiden, erityisesti betonia muodostavien aineiden sijoittamiseksi paikalleen. Suutin sisältää kimmoisaa ainetta olevan supistusventtiilin venttiilisäätöelimenä.

Keksinnön mukaisesti suutin sisältää kaksi toistensa pituussuunnassa kulkevaa, suunnilleen yhtä paksua putkea ja nämä yhdistävän letkun, joka on kimmoisasti muotonsa muuttavaa ainetta siten sovitettuna, että letku voidaan puristaa kokoon venttiilin sulkemista varten. Ulompi putki on liitetty tii-vistävästi molempiin ensin mainittuihin putkiin niiden korkeudella kulkevien kartiomaisten osien avulla, niin että välitila muodostuu toisaalta molempien ensin mainittujen putkien välissä sijaitsevan letkun osan ja toisaalta ulomman putken väliin. Tämä välitila on yhteydessä paineväliaineen lähteeseen letkun kokoonpuristusta varten.

Keksinnön nuut yksityiskohdat käyvät selville keksinnön erään suoritusmuodon seuraavasta selityksestä, jossa viitataan oheiseen piirustukseen. On kuitenkin selvää, että keksintö ei rajoitu 70992 esitettyyn suoritusmuotoon, vaan että kaikenlaisia erilaisia muunnelmia voi esiintyä keksinnön puitteissa. Piirustuksessa kuvio 1 esittää pituusleikkausta keksinnön mukaisen venttiilillä varustetun suuttimen läpi venttilin avatussa asennossa, jossa hidasjuoksuinen aine voi liikkua venttiilin läpi suuttimen poistopäähän paikalleen sijoitusta varten, kun taas kuvio 2 esittää samaa laitetta venttiilin ollessa suljettuna. Kuvio 3 esittää kuvioiden 1 ja 2 mukaisen laitteen muunnelmaa venttiilin ollessa auki eli samassa tilassa kuin kuviossa 1 esitetty venttiili.

Suutin sisältää kaksi jäykkää tai ainakin pääasiassa jäykkää, sama-akselista putkea 10 ja 11. Ne on yhdistetty toisiinsa venttiilin toimivalla, kokoon puristettavalla letkulla 12. Letku 12 voi olla vulkanoitu kiinni putken 10 alapäähän tai vastaavasti putken 11 yläpäähän, mutta usein on sopivampaa yhdistää putket ja letku toisiinsa pujottamalla letku putkien päiden päälle ja käyttämällä vanteitusta, letkupinnettä tai sentapaista 13, 14.

Molemmat putket 10 ja 11 on yhdistetty kiinteästi toisiinsa ulkoputkella 15, joka kapenee kartiomaisesti ylhäältä kohdassa 16 ja alhaalta kohdassa 17, niin että sisempi kartio-mainen aukko sovitetaan putken 10 vast. 11 ulkohalkaisijän mukaan. Kartiomainen kavennus 16 yhdistää siis ulkoputken 15 ylempään sisäputkeen 10, johon se on kiinnitetty tiivistävällä saumalla 18, edullisesti hitsisaumalla. Alempi kartiomainen kavennus 17 on vastaavalla tavalla kiinnitetty osaksi alemman sisäputken 10 alempaan suuaukkoon ja osaksi myös ulkoputken 15 suuaukkoon. Kartiomainen osa 17 voi sopivasti olla tehty yhdeksi kappaleeksi sisäputken 1 1 kanssa ja yhdistetty hitsaamalla ulkoputkeen 15. Hitsisauma sijaitsee siis kohdassa 19. Tämän järjestelyn ansiosta koko suuttimen ja venttiilin muodostama yksikkö on erityisen yksinkertaisesti asennettavissa.

Samalla toisaalta molempien sisäputkien 10 ja 11 sekä letkun 12 ja toisaalta ulkoputken 15 väliin muodostuu rengasmainen 4 70992 tila, joka on tiivistetty ulospäin. Venttiilin yläpäässä olevaan kohtaan, joka betonin valussa normaalisti sijaitsee veden pinnan yläpuolella, on sovitettu putki 30 yhteyteen mainitun rengasmaisen tilan kanssa, jotta putken 30 läpi venttiiliä suljettaessa voitaisiin johtaa paineväliainetta, esim. paineilmaa, ja venttiiliä avattaessa tämä paineväli-aine voitaisiin poistaa ympäröivään ilmakehään tai muuhun sopivaan paikkaan.

Suuttimen ja sen venttiilin läpi kulkevat hidasjuoksuiset aineet, esim. betonia muodostava massa, sisältävät usein kiinteitä esineitä, esim. sepeliä, suuria sorarakeita ym., ja kun nämä menevät letkun läpi, tämä voi muuttaa muotoaan ja vahingoittua. Sen tähden laitteen moitteettoman toiminnan kannalta on erittäin tärkeää, että letku pidetään suorana, kun venttiili on auki. Tätä tarkoitusta varten on ulkoputken 15 sisäsivun ympärille jaettu joukko tukilistoja Nämä muodostuvat aksiaalisesta osasta 20', joka liittyy läheisesti letkun 12 ulkosivuun ja jonka pituus on ainakin likimain yhtä suuri kuin letkun 12 pituus, sekä ylä- ja vastaavasti alapäässä vinotuista 21 ja vastaavasti 22, jotka on kiinnitetty ulkoputken 15 sisäsivuun esim. hitsisaumoilla 23, 24.

Kuten yllä mainittiin, suutin venttiileineen esitetään kuviossa 1 venttiilin läpivirtausta varten avatussa asennossa. Sellaisena kuin laite esitetään kuviossa 2, on johdon 30 kautta johdettu paineväliainetta, esim. paineilmaa, niin että letku 12 on puristunut kokoon ja venttiili on nyt suljettu. Sen jälkeen suutinta sekä niitä elimiä, joihin se on liitetty, voidaan käyttää samalla, kun venttiili pidetään suljettuna. Kun suutin yhdessä venttiilinsä kanssa on sovitettu siten, että suuttimen läpi kulkeva hidasjuoksuinen aine, esim. vielä kovettumaton, betonia muodostava massa, johdetaan oikeaan paikkaan valua varten, venttiilin paine-väliaine poistetaan ympäristöön. Hidasjuoksuisesta massasta tulevan paineen vaikutuksesta letku palautuu kuviossa 1 5 70992 esitettyyn tilaansa, mahdollisesti letkun oman taipumuksen tukemana palautua alkuperäiseen muotoonsa, ja aine voi vapaasti virrata eteenpäin suuttimen läpi ja kerrostua aiottuun paikkaan.

Jotta estettäisiin vettä tihkumasta sisään ulkoputken 15 alapäässä, ts. hitsisauman 19 kohdalla, on sopivaa tukea tämä varastokohtaan, esim. jo aiemmin syötettyyn betonia muodostavaan massaan, joka on ainakin osaksi kovettunut. Jotta hitsisauma ei vahingoittuisi, se voidaan sopivasti tehdä kovametallista.

Kartiomainen laajennus 17 vaikuttaa osaltaan siihen, että suu tin paremmin päästää läpi läpi virtaavan aineen. Jos tätä ominaisuutta ei olosuhteiden takia arvostettaisi suutinta käytettäessä, voidaan käyttää järjestelyä, joka käy ilmi kuviosta 3 ja jossa kartiomainenosa 17 käännetään siten kuin kohdasta 17' käy ilmi eli toisin sanoen sille annetaan kartion suunta, joka on päinvastainen kuin kuvioiden 1 ja 2 mukainen suunta. Viimeksi mainittu järjestely johtaa lisäksi siihen, että venttiili voidaan sijoittaa mihin tahansa kohtaan suuttimen osan muodostavassa putkijohdossa, joka ulottuu tulevan putken 10' ja lähtevän putken 11' väliin.

Piirustuksessa on esitetty vain kaksi tukilistaa 20L21-22, mutta ammattimiehelle on itsestään selvää, että näitä tuki-listoja voidaan käyttää suurempi määrä.

Toinen mahdollisuus on käyttää yhtenäistä putkea, jossa on suuret katkopaikat, niin että painevaihteluja toisaalta ulkoputken 15 ja toisaalta molempien putkien 10 ja 11 sekä nämä yhdistävän letkun 12 välillä voi vapaasti esiintyä.

Letkun 12 tulee olla muotonsa muuttavaa, mielellään kimmoisaa ainetta, johon ei kemiallisesti vaikuta suuttimen ja sen venttiilin läpi kulkeva aine. Jos tämä aine muodostuu vielä kovettumattomasta betonia muodostavasta massasta, joka muodostuu kiinteän aineen ja veden seoksesta, letku voi sopivasti olla tehty kumista.

Claims (8)

70992

1. Suutin hidasjuoksuisten aineiden, erityisesti betonia muodostavien aineiden sijoittamiseksi paikalleen, joka suutin sisältää kimmoisaa ainetta olevan supistusventtiilin, venttiilisäätövälineenä, tunnettu siitä, että suutin sisältää kaksi toistensa pituussuunnassa kulkevaa, suunnilleen yhtä paksua putkea (10, 11) ja nämä yhdistävän letkun (12), joka on kimmoisasti muotonsa muuttavaa ainetta, siten sovitettuna, että letku (12) voidaan puristaa kokoon venttiilin sulkemista varten, ja että ulompi putki (15) on liitetty tiivistävästi molempiin ensin mainittuihin putkiin (10, 11) niiden korkeudella kulkevien kartianaisten osien (16, 17) avulla, niin että toisaalta letkun (12) kahden ensin mainitun putken (10,11) välissä sijaitsevan osan ja toisaalta ulkoputken (15) väliin muodostuu välitila, joka on yhteydessä painevällaineen lähteeseen letkun (15) kokoonpuristusta varten.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen suutin, tunnettu siitä, että tukilistoja (201, 21 , 22) on sovitettu ulkoputken (15) sisäsivulle läheisesti letkun (12) ulkokehään liittyen.

3. Patenttivaatimuksen 2 mukainen suutin, tunnettu siitä, että tukilistat muodostavat keskiosasta (20'), joka ulottuu letkun (12) ulkosivua pitkin ainakin likimain letkun (12) koko pituutta pitkin, ja tämän keskiosan molemmissa päissä vinotuista (21, 22), jotka ovat yhteydessä ulkoputken (15) sisäsivuun.

4. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen suutin, tunnettu siitä, että letku (12) on kiinnitetty molempiin sisäputkiin (10, 11) vanteituksella, letkunpinteel-lä tai sentapaisella (13, 14).

5. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen suutin, tunnettu siitä, että letku (12) on kiinnitetty molempiin sisäputkiin (10, 11) vulkanoimalla. 70992

6. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen suutin, tunnettu siitä, että ulkoputken (15) ja alemman sisäputken (11) mekaaninen liitos (17) on laajennetulla osallaan suunnattu alaspäin suuttimen ja kuljetetun, hidasjuok-suisen aineen päästön helpottamiseksi.

7. Patenttivaatimuksen 6 mukainen suutin, tunnettu siitä, että ulkoputken (15) ja alemman sisäputken (11) välinen kartiomainen liitos on liitoksessa ulkoputkeen (15) varustettu kovametallisuojuksella (19).

8. Jonkin patenttivaatimuksien 1-5 mukainen suutin, tunnettu siitä, että ao. sisäputken (10, 11) ja ulkoputken (15) väliset liitokset on suunnattu suurista päistään toisiaan kohti, niin että suutin voidaan sijoittaa kahden hidasjuoksuista ainetta johtavan putken (10', 11') väliin. 8 70992