FI70351B - Stegloest avstaemningssystem foer en flerbandstelevisionsmottagare - Google Patents

Description

ΓΓ^ΤΙ rBl KUULUTUSjULKAISU ΠΠΤς^Ι

(Ί1' UTLÄGGNINGSSKRIFT / U O O I

C (45) Patentti Ey Ennetty

P' " e n t r.c.IJol-it 15 GO 102C

X ^ (51) Kv.lk.‘/lnt.CI.4 H 03 J 3/2A

PINLAND (21) Patenttihakemus — Patentansökning 793687 (22) Hakemispäivä — Ansökningsdag 23 11 79 (H) (23) Alkupäivä — Giltighetsdag 23.11 79

(41) Tullut julkiseksi — Blivit offentlig ^ ^ gQ

Patentti- ja rekisterihallitus /44^ Nähtäväksipanon ja kuul.julkaisun pvm.—

Patent- och registerstyrelsen ' 1 Ansökan utlagd och utl.skriften publicerad 28.02.86 (32)(33)(31) Pyydetty etuoikeus — Begärd prioritet 30.11.78 USA(US) 965218 (71) RCA Corporation, 30 Rockefeller Plaza, New York, New York 10022, USA(US) (72) Dal Frank Griepentrog, Taipei, Taiwan(TW) (7*0 Oy Koi ster Ab (Sk) Portaaton virityssysteemi usean kaistan televisiovastaanotinta varten -Steglöst avstämningssystem för en flerbandstelevisionsmottagare Tämä keksintö kohdistuu oheisten patenttivaatimusten pää-vaatimuksen johdanto-osassa määritellyn kaltaisiin virittimiin.

Elektroniset virittimet televisionvastaanottimia varten sisältävät tavanomaisesti viritetyn piirin, mihin sisältyy varaktori-diodi, mikä saa estosuuntaista etujännitettä niin, että sillä on kapasitiiviset ominaisuudet sekä induktanssi kutakin eri televisio-kaistoista varten. Esim. toimittaessa Amerikan Yhdysvalloissa sisältyy televisiovastaanottimiin viritetyt piirit sisältäen varakto-ridiodin sekä induktanssit alhaista VHF kaistaa varten, mihin sisältyvät kanavat 2-6, korkeaa VHF kaistaa varten sisältäen kanavat 7-13 sekä UHF kaistaa varten sisältäen kanavat 14-83. Viritetyt piirit saatetaan valinnaisesti toimintaan kaistankytkennän merkeillä, mitkä edustavat sitä kaistaa, millä valittu kanava sijaitsee. Varak- 7 70351 toridiodin kapasitiivirien reaktanssi ja täten se taajuus, mille viritetyt piirit viritetään määräytyy viritysjännitteen suuruudesta.

Tunnetaan jo useita systeemejä viritysjännitteen muodostamiseksi. Eräs yksinkertaisimmista ja tämän johdosta taloudellisimmis-ta näiden systeemien tyypeistä sisältää potentiometrin kytkettynä kahden jännitepisteen väliin. Viritysjännite saadaan liikkuvasta säätimestä eli liukuvarresta tässä potentiometrissä ja on se tämän johdosta jatkuvasti säädettävissä. Tämä sallii yhden ainoan viritys jännitteen käytön sekä karkeaa että hienoviritystä varten. Tämän lisäksi ovat tällaiset systeemit nopeasti viritettävissä verrattuna nk. mekaanisten estokohtien virittimiin.

Valitettavasti eivät yleisesti ottaen ne viritysjännitteen kaistat, mitkä vastaavat television viritysalueen kolmea kaistaa sijaitse jatkuvasti peräkkäin vaan pikemminkin osittain toinen toistensa päällä. Tämä tahtoo sanoa, että viritysjännitteen suuruudet vastaten alimpia taajuuskanavia korkealla VHF ja UHF kaistoilla ovat alempia kuin mitä ovat viritysjännitteen suuruudet vastaten korkeimpia taajuuskanavia vastaavilta näiltä edeltävistä kaistoista. Tämän johdosta tämän tyyppiset television virityssysteemit, joissa aikaansaadaan viritysjännite liikkuvaan koskettimeen potentiometristä eivät tyypillisesti ole kyenneet jatkuvasti ja peräjälkeen virittämään televisiovastaanotinta television koko viritysalueelle.

Keksinnön mukaiselle virityssysteemille on tunnusomaista, että vastustyyppinen osa on muodoltaan oleellisesti rengasmainen, että ensimmäinen ja kolmas piste ovat vierekkäiset, että liikkuva kosketin kykenee liikkumaan suoraan ensimmäisen ja kolmannen pisteen välillä siirtymättä koko vastustyyppisen osan yli, että jännitteen kyt-kentäosa kehittää ensimmäisen, toisen, kolmannen ja neljännen erilaisen jännitteen vastustyyppiseen osaan vastaten ensimmäistä, toista, kolmatta ja neljättä viritysjännitteen arvoa, näiden ensimmäisen, toisen, kolmannen ja neljännen arvon vastatessa alimman taajuista kanavaa ensimmäisellä kaistalla, korkeimman taajuista kanavaa ensimmäisellä kaistalla, alimman taajuista kanavaa toisella kaistalla ja vastaavasti korkeimman taajuista kanavaa toisella kaistalla, jännitteen kytkentäosan edelleen sisältäessä: - ensimmäiset osat yhdistettynä tehonsyöttöön, jotta kehitettäisiin ensimmäinen näistä jännitteistä ensimmäiseen näistä pisteistä, - toisen laitteis- / 3 70351 ton yhdistettynä tehonsyöttöön ja toimiessa liikuteltavan koskettimen asennon perusteella niin että valinnaisesti kehitetään toinen jännite tähän toiseen pisteeseen kun liikuteltava kosketin on ensimmäisellä vastustyyppisellä osuudella ja kehitetään kolmas jännite tähän samaan toiseen pisteeseen kun liikuteltava kosketin on toisella vastustyyppisellä lohkolla, tämän toisen laitteiston sisältäessä jännitteen jakajan yhdistettynä tehonsyöttöön ja jossa on ensimmäinen ja toinen impedanssiosa yhdistettynä keskenään sarjaan, näiden liitoskohdan ollessa yhdistetty toiseen pisteeseeen, jommankumman ensimmäisen tai toisen impedanssiosan toimiessa liikuteltavan koskettimen asennon perusteella ja omatessa ensimmäisen impe-danssiarvon kun liikuteltava kosketin on ensimmäisellä vastustyyppisellä osuudella ja impedanssiarvoltaan toinen kun liikuteltava kosketin on toisella vastustyyppisellä osuudella sekä - kolmannen laitteiston yhdistettynä tehonsyöttöön, jotta kehitettäisiin neljäs jännite kolmanteen pisteeseen.

Tämän lisäksi virityssysteemi, mikä on sitä yleistä tyyppiä, mitä yllä on esitetty missä virityksen ominaisuudet jännitteellä säädeltävällä osalla ovat sellaisia, että ensimmäisen jän-niteen suuruus on pienempi kuin mitä on toisen jännitteen suuruus ja kolmannen jännitteen suuruus on pienempi kuin neljännen jännitteen suuruus ja myöskin ensimmäinen jännite ja missä asennon ilmaisun laitteisiin sisältyy jännitteen vertailijaosa, jotta aikaansaataisiin säätömerkki, millä säädetään sitä jännitettä, mikä muodostetaan toiseen pisteistä ja millä on tietty ensimmäinen arvonsa kun viritysjännitteen suuruus on pienempi kuin sen jännitteen suuruus, mikä kehitetään tähän toiseen pisteeseen ja millä on tietty toinen arvonsa kun viritysjännitteen suuruus on oleellisesti yhtä suuri tai suurempi kuin mitä on tähän toiseen pisteeseen kehitetyn jännitteen suuruus, edellämainitun lisäksi sisältää laitteet, mitkä toimivat tämän säätöjännitteen kyseisen toisen tason perusteella kehittäen viidennen jännitteen, minkä suuruus on pienempi kuin mitä on kolmannen jännitteeen suuruus ensimmäiseen pisteeseen.

Oheisissa piirustuksissa nähdään:

Kuvio 1 esittää lohkokaavion muodossa televisiovastaanotin-ta virityssysteemeineen, missä voidaan käyttää tätä keksintöä.

70351 4

Kuvio 2 esittää graafisia esityksiä viritysjännitteen ja kanavan välisistä ominaisarvoista varaktoridiodia käyttävälle viritysjärjestelylie, mikä kuvio on käyttökelpoinen helpotettaessa kuvion 1 esittämän virityssysteemin ymmärtämistä.

Kuvio 3 esittää kaaviokuvaa eräästä tämän keksinnön suoritusmuodosta sellaisena kuin sitä voidaan käyttää kuviossa 1 esitetyn virityssysteemin kytkinkaavion osuuden toteuttamiseen.

Kuvio 4 esittää yläkuvantona kuvion 1 virityssysteemien mekaanisen osuuden sovellutuksesta.

Kuvio 5 esittää kaaviokuvaannon muodossa erästä toista suoritusmuotoa tästä keksinnöstä sellaisena kuin sitä voidaan käyttää toteuttamaan sähköinen osa toisesta virityssysteemistä, mikä on samankaltainen kuin kuviossa 1 esitetty.

Kuvio 6 esittää yläkuvantona suoritusmuotoa kuviossa 5 esitetyn virityssysteemin mekaanisesta osuudesta.

Eri kuvioissa ne osat, mitkä vastaavat keskenään samoja tai samanlaisia osuuksia on tunnistettu samoilla viitenumeroilla.

Kuviossa 1 sisältää televisiovastaanotin 10 antennin 12, mikä yhdistää radiotaajuisen merkit radiotaajuisen merkin käsitte-ly-yksikköön 14. Radiotaajuinen merkinkäsittely-yksikkö 14 suotat-taa ja vahvistaa radiotaajuiset merkit. Sekoitin 16 yhdistää käsitellyt radiotaajuiset merkit paikallisoskillaattorin merkkiin, mikä on muodostettu jännitesäädetyllä paikallisoskillaattorilla (VCLO) 18, jotta aikaansaataisiin välitaajuusmerkki. Tämä välitaa-juusmerkki vahvistetaan ja suodatetaan käyttäen välitaajuusmerkin käsittely-yksikköä 20. Käsitelty välitaajuusmerkki sisältää komponentit sisältäen videon, värin, poikkeutuksen ja äänen tiedot. Eri komponentit käsitellystä välitaajuisesta merkistä yhdistetään vastaaviin osuuksiin kuvan ja äänen osuudessa 22 vastaanottimesta 10.

Jännitesäädetty paikallisoskillaattori 18 sisältää viritys-järjestelyn, mihin sisältyy varaktoridiodi sekä induktanssi kutakin television virityskaistoista varten, joille vastaanotin 10 saatetaan virittää. Toimittaessa Yhdysvalloissa jaellaan television viritysalue alempaan VEF kaistaan kanavineen 2-6, ylempään VHF kaistaan kanavineen 7-13 sekä UHF kaistaan kanaville 14-83. Vastaanot-timessa 10, mikä on esimerkkitapauksessa järjestetty NTSC standien mukaan, joita Yhdysvalloissa käytetään saattavat kaistankytkennän 5 70351 merkit VL (alempaa VHF kaistaa varten), VH (ylempää VHF kaistaa varten) ja U (UHF kaistaa varten) valinnaisesti vastaavat viritys-järjestelyt 18a, 18b ja 18c päälle VCLO oskillaattorista 18, jotta määriteltäisiin se taajuuskaista, missä tämä värähtelee. Viritys-jännitteen (TV) suuruus määrittelee sen erityisen taajuuden millä VCLO 18 värähtelee. Vaikkakin eri viritysjärjestelyt saatetaankin valinnaisesti toimintaan erilaisilla kaistankytkennän merkeillä yhdistetään sama viritysjännite kuhunkin kyseisistä järjestelyistä. Kuten on tyypillistä tuodaan viritysjännite ja kaistankytkennän merkki myös varaktorin viritysjärjestelyyn radiotaajuusyksikössä 14, mikä vastaa VCLO 18 osuutta, niin että radiotaajuusyksikön 14 amplitudin ja taajuuden välinen vaste noudattaa VCLO 18 viritystä. Nämä yhteydet on jätetty esittämättä kuviosta 1 yksinkertaisuuden aikaansaamiseksi.

Radiotaajuinen yksikkö 14, sekoitin 16 ja VCLO 18 saattavat sisältää yhdistelmänä KRK-228 tyypin VHF varaktoridiodivirit-timen sekä KRK-226 tyypin UHF varaktoridiodivirittimen, kuten asia on esitettynä "RCA Television Service Data - Chassis CTC-74 Series" sarja 1977, C-9, julkaissut RCA Corporation, Indianapolis, Indiana, USA.

Kuviossa 2 esitetään tyypillisiä viritysjännitteen ja kanavan taajuuden välisiä ominaisarvoja sen tyyppiselle varaktoriväräh-telijälle, jota voidaan käyttää VCLO oskillaattorina 18. Viritys-ominaisuudet kolmelle kaistalle ovat keskenään erillisiä. Alun ja lopun pisteiden arvot näille kolmelle kaistalle ovat osoitettuun tapaan: VI vastaa alimman taajuuden kanavaa alemmalla VHF kaistalla, V2 vastaa ylimmän taajuuden kanavaa alemmalla VHF kaistalla, V3 vastaa alimman taajuuden kanavaa ylemmällä VHF kaistalla, V4 vastaa ylimmän taajuuden kanavaa ylemmällä VHF kaistalla, V5 vastaa alimman taajuuden kanavaa UHF kaistalla ja V6 vastaa ylimmän taajuuden kanavaa UHF kaistalla.

Näillä kolmella kaistalla on viritysjännitteen alueet, mitkä sijaitsevat keskenään osittain päällekkäin. Täten vaikkakin kanavan 7 taajuus on korkeampi kuin mitä on kanavan 6 taajuus on viri tys jännitteen V3 suuruus kanavaa 7 varten alhaisempi kuin mitä on viritysjännitteen V2 suuruus kanavaa 6 varten. Vastaavasti vaik 70351 6 kakin kanavan 14 taajuus on korkeampi kuin kanavan 13 taajuus on viritysjännitteen V5 suuruus kanavaa 14 varten pienempi kuin mitä on viritysjännitteen V4 suuruus kanavaa 13 varten. Tästä seurauksena television virityssysteemit, mitkä sisältävät potentiometrin, missä aikaansaadaan viritysjännite liikuteltavaan koskettimeen liu-kuvarressa eivät tähän mennessä ole olleet jatkuvasti ja peräjälkeen viritettävissä kanavalta 2 aina kanavalle 83 saakka. Kuviossa 1 esitetty virityssysteemi 100 voittaa tämän haittapuolen.

Virityssysteemiin 100 sisältyy potentiometri 110, mihin sisältyy jatkuva vastustyyppinen osa 111 päätypisteiden 101 ja 104 välillä. Päätypisteet 101 ja 104 on yhdistetty vastaavasti kytkin-napoihin 101' ja 104'. Tehon syöttölähde 112 kehittää jännitteen VI' vastaten alemman VHF kaistan alkua kytkinnapaan 101' ja kehittää jännitteen V6' vastaten UHF kaistan loppukohtaa kytkinnapaan 104'. Jännite VI' on hieman pienempi kuin mitä on viritysjännitteen suuruus VI kanavan 2 virittämiseksi. Jännite V6' on hieman suurempi kuin mitä on viritysjännitteen suuruus V6 kanavan 83 virittämistä varten. Jännitteet VI' ja V6' muunnetaan AFT (automaattinen hienoviritys) merkin perusteella, mikä aikaansaadaan AFT yksikössä 24 seurauksena taajuuden poikkeamasta välitaajuusmerkin vi-deokomponentin ja sen nimellisarvon välillä, mikä esim. Yhdysvalloissa on 45,75 MHz, jotta täten kompensoitaisiin paikallis-oskillaattorin merkin taajuus ympäristön olosuhteiden ja komponenttien vanhenemisen suhteen. Eräs piiri niiden jännitteiden muuntamiseksi, joita tehonsyöttö, kuten tehonsyöttö 112 muodostaa seurauksena AFT merkistä on esitettynä jo edellämainitussa RCA television huoltotiedotteessa.

Viritysjännite VCLO osaa 18 varten kehitetään liikkuvaan liukukoskettimeen 116. Liikkuva kosketin 116 on kytketty mekaanisesti akselin 118 välityksellä viritysasteikkoon 120. Kanavien numerot väliltä 2 ja 83 sijoitetaan kulmavälyksin asteikon 120 kehälle. Sitä mukaa kun asteikkoa 120 käännetään siirtyy liikkuva kosketin 116 synkronisesti pitkin vastustyyppistä osaa 111. Täten pisteet pitkin vastustyyppistä osaa 111 vastaavat asteikolla 120 sijaitsevia kanavan numeroita. Osoitin 122 osoittaa viritysasennon.

Pisteet 102 ja 103 pitkin vastustyyppistä osaa 111 pisteiden 101 ja 104 välillä muodostavat kolme jatkuvaa ja peräjälkeistä osuutta lila, 111b ja 111c vastaten alempaa VHF, ylempää VHF ja UHF kais- / 7 70351 toja. Pisteet 102 ja 103 on yhdistetty kytkinnapoihin 102' ja 103'. jotta katselija pystyisi jatkuvasti ja peräjälkeen virittämään vastaanottimen 10 alemman VHF, ylemmän VHF ja UGF kaistoille tuodaan jännitteet V2' ja V3' vastaten alemman VHF kaistan loppua vastaavasti ylemmän VHF kaistan alkua valinnaisesti kytkinnapaan 102' ja jompi kumpi jännitteistä V4' ja V5' vastaten ylemmän VHF kaistan loppua ja vastaavasti UHF kaistan alkua tuodaan kytkin-napaan 103' liikuteltavan koskettimen 116 asennon perusteella.

Jännite V2' kehitetään jännitteen syöttölähteellä 124 ja on se hieman suurempi kuin mitä on viritysjännitteen suuruus V2 kanavan 6 virittämistä varten. Jännite V3' kehitetään jännitteen syöttölähteellä 126 ja on se hieman pienempi kuin viritysjännitteen suuruus kanavan 7 virittämistä varten. Jännite V4' kehitetään jännitteen syöttölähteellä 128 ja on se hieman suurempi kuin viritysjännitteen suuruus kanavan 13 virittämistä varten. Jännite V5' kehitetään jännitteen syöttölähteellä 130 ja on se hieman pienempi kuin viritys jännitteen suuruus kanavan 14 virittämistä varten. Jännitteiden syöttölähteet 124, 126, 128 ja 130 toimivat myös AFT elimen perusteella, jotta huomioitaisiin ympäristötekijöiden olosuhteet ja komponenttien vanhentuminen.

Jännitteen kytkennän yksikkö 132 yhdistää valinnaisesti jonkin jännitteistä V2' ja V3' kytkinnapaan 102' ja jonkin jännitteistä V4' ja V5' kytkinnapaan 103' seurauksena kaistankytkennän merkeistä VH ja U kehitettynä kytkennän logiikkayksiköllä 134. Nämä VH ja U kaistankytkennän merkit samoinkuin myös VL kaistankytkennän merkit, mikä myös kehitetään kytkennän logiikkayksiköllä 134 yhdistetään VCLO oskillaattoriin 18 sekä radiotaajuusyksikköön 14, jotta mahdollistettaisiin erilaisten viritysjärjestlyiden toiminta kuten yllä on osoitettu. Radiotaajuusyksikön 14 ja VCLO oskillaattorin 18 viritysjärjestelyt saatetaan toimintaan kun vastaava kaistankytkennän merkki on ylätasollaan. Kytkennän logiikkayksikkö 134 toimii VL/VH ulostulon merkin perusteella, mikä aikaansaadaan jännitteen vertailijalla 136 ja V/U ulostulon merkistä, mikä kehitetään vertailijalla 138. Jännitteen kytkennän yksikkö 132 ja kytkennän logiikkayksikkö 134 on järjestetty siten, että seurauksena VL/VH ja V/U merkeistä tapahtuu seuraavaa: kaistankytkennän merkki VL on ylätilassa ja jännite V21 yhdistetään kytkinnapaan 102' kun 70351 8 liikuteltava kosketin 116 on osuudella lila, kaistankytkennän merkki VH on ylätilassaan, jännite V3' yhdistetään kytkinnapaan 102' ja jännite V4' yhdistetään kytkinnapaan 103’ kun liikuteltavissa oleva kosketin 116 on osuudella 111b ja kaistankytkennän merkki U on ylätilassaan ja jännite V5’ yhdistetään kytkinnapaan 103' kun liikuteltavissa oleva kosketin 116 on osuudella 111c.

Jännitteen vertailijassa 136 on invertoimaton (+) sisääntulo yhdistettynä liikuteltavaan koskettimeen 116 sekä invertoiva (-) sisääntulo yhdistettynä kytkinnapaan 102’. Ulostulon merkki VL/VH vertailijasta 136 on alatilassaan kun liikuteltava kosketin 116 on osuudella lila ja viritysjännite liikuteltavassa kosketti-messa 116 on pienempi kuin mitä on jännite kytkinnavassa 102' ja se on ylätilassaan kun liikuteltava kosketin 116 on osuudella 111b tai 111c ja viritysjännite liikuteltavassa koskettimessa 116 on yhtä suuri tai suurempi kuin mitä on jännite kytkinnavassa 102'. Jännitteen vertailijalla 138 on invertoimaton (+) sisääntulo yhdistettynä liikuteltavaan koskettimeen 116 sekä invertoiva (-) sisääntulo yhdistettynä kytkinnapaan 103’. Ulostulon merkki V/U vertaili-jasta 138 on alatilassaan kun liikuteltava kosketin 116 on osuuksilla lila tai 111b ja viritysjännite liikuteltavassa koskettimessa 116 on pienempi kuin jännite kytkinnavassa 103' ja on se yläti-lassa kun liikuteltava kosketin 116 on osuudella 111c ja viritys-jännite liikuteltavassa koskettimessa 116 on yhtä suuri tai suurempi kuin jännite kytkinnavassa 103'. Koska vertailijät 136 ja 138 on kytketty suoraan kytkinnapoihin 102' ja 103’ vältetään erilliset vertailujännitteen syöttölähteet vertailuja varten, mitkä tyypillisesti vaatisivat säätöjä, jotta ne sopisivat yhteen jännitteiden kanssa pisteissä 102 ja 103.

Kuviossa 3 esitetyssä virityssysteemin 100 piirisovitukses-sa tehonsyötön 112 ensimmäisen positiivinen jännite kehitettynä ensimmäiseen ulostuloon (L) tuodaan kytkinnapaan 101' vastustyyp-pisen jakajapiirin kautta, mihin sisältyy kiinteät vastukset 310 ja 312 sekä säädeltävä vastus 314. Säädeltävä vastus 314 asetetaan kehittämään jännite VI' pisteeseen 101. Toinen positiivinen jännite, mikä on suuruudeltaan korkeampi kuin ensimmäinen, kehitettynä toiseen ulostuloon (H) tehonsyötöstä 112 yhdistetään kytkinnapaan 104' säädeltävän vastuksen 316 kautta. Säädeltävä vastus 316 ase- 9 70351 tetaan niin, että kehitetään jännite V6' pisteeseen 104. Kytkentäjärjestelyt, joilla valinnaisesti kehitetään jokin jännitteistä V2' tai V3' pisteeseen 102 sisältävät jännitteen jakajan, mihin sisältyy säädettävä vastus 318, kiinteä vastus 320, NPN tyypin transistori 322 ja säädeltävä vastus 324 yhdistettynä tehonsyötön 112 ulostulojen väliin. Vastuksen 320 ja transistorin 322 liitoskohta yhdistetään kytkinnapaan 102. Kun transistori 322 on johtamattomana määräytyy jännite pisteessä 102 säädettävästä vastuksesta 318 ja kiinteästä vastuksesta 320. Näissä olosuhteissa asetetaan säädeltävä vastus 318 kehittämään jännite V2' pisteeseen 102. Kun transistori 322 on johtavana jännite pisteessä 102 määräytyy säädeltävästä vastuksesta 318, kiinteästä vastuksesta 320 ja säädeltävästä vastuksesta 324. Näissä olosuhteissa säädeltävä vastus 324 asetetaan kehittämään jännite V3' pisteeseen 102.

Kytkentäjärjestely millä valinnaisesti kehitetään jompi kumpi jännitteistä V4’ tai V5’ pisteeseen 103 sisältää jännitteenja-kajan, mihin sisältyy säädeltävä vastus 326, kiinteä vastus 328, NPN tyypin transistori 330 sekä säädeltävä vastus 332 yhdistettynä tehonsyötön 112 ulostulojen väliin. Vastuksen 328 ja transistorin 330 liitoskohta on yhdistetty kytkinnap-an 103'. Kun transistori 330 on johtamattomana jännite pisteessä 103 määräytyy säädeltävästä vastuksesta 326 ja kiinteästä vastuksesta 328. Näissä olosuhteissa asetetaan säädeltävä vastus 326 kehittämään jännite V4' pisteeseen 103. Kun transistori 330 on johtavana jännite pisteessä 103 määräytyy säädeltävästä vastuksesta 326, kiinteästä vastuksesta 328 ja säädeltävästä vastuksesta 332. Näissä olosuhteissa asetetaan säädeltävä vastus 322 kehittämään jännite V5' pisteeseen 103.

Jännitteen vertaili ja 136 sisältää ensimmäisen virtatien, mihin sisältyvät PNP transistorin 334 kannalta emitterille liitos-tie transistorin ollessa järjestetty emitteriseuraajaksi ja diodi 336 sekä sisältyy vertailijaan toinen virtatie, mihin sisältyy NPN transistorin 338 kannalta emitterille liitos sekä diodi 340. Transistorin 334 kanta on yhdistetty liikuteltavaan koskettimeen 116. Diodin 340 katodi on yhdistetty kytkinnapaan 102'. Vastus 342 on yhdistetty tehonsyötön 112 ja diodin 336 liitoskohdan sekä transistorin 338 kannan väliin. Transistoreiden 334 ja 338 kannalta emitterille liitoksien ja diodien 336 ja 340 ollessa napaisuudeltaan sijoitettu kuten on esitetty ja edellyttäen, että transistorin 70351 10 334 emitteriltä kannalle liitoskohta ja transistorin 338 kannalta emitterille liitoskohta ovat johtavuusominaisuuksiltaan samanlaisia ja että diodilla 336 ja diodilla 340 on keskenään samanlaiset johtavuusominaisuudet kulkee virtaa ensisijaisesti ensimmäisen viertatien kautta kun jännite liikuteltavassa koskettimes-sa 116 on pienempi kuin jännite kytkinnavassa 102', virtaa kulkee oleellisesti yhtä suuret määrät ensimmäisen ja toisen virtatien kautta kun jännite liikuteltavassa koskettimessa 116 on oleellisesti yhtä suuri kuin jännite kytkinnavassa 102' ja virta kulkee ensisijaisesti toisen virtatien kautta kun jännite liikuteltavassa koskettimessa 116 on suurempi kuin mitä on jännite kytkinnavassa 102'. Tästä seurauksena transistori 338 on johtamattomana kun jännite liikuteltavassa kytkinnavassa 116 on pienempi kuin jännite kytkin-navassa 102' ja se on johtavana kun jännite liikuteltavassa kytkin-nasassa 116 on oleellisesti yhtä suuri tai suurempi kuin mitä on jännite kytkinnavassa 102'. Vaikkakin diodit 336 ja 340 eivät olekaan aivan välttämättömiä ne ovat toivottavia jotta suojattaisiin transistoreita tilanteissa, joissa voidaan olettaa, että erotus jännitteiden välillä liikuteltavassa koskettimessa 116 ja kytkin-navassa 102' on likimääräisesti maksimiarvo sallitulle kannalta emitterille estojännitteen määrälle transistoreilla 334 ja 338.

Merkki VL/VH kehitetään transistorin 344 kollektorille, mistä sen kanta on yhdistetty transistorin 338 kollektorille ja mistä sen emitteri on yhdistetty tehonsyöttöön 112. Transistori 344 on johtamattomana ja merkki VL/VH on alatilassaan kun transistori 338 on johtamattomana. Transistori 344 on johtavana ja merkki VL/VH on ylätilassaan kun transistori 338 on johtavana.

Vertailijalle 138 on transistori 334 yhteinen vertailijan 136 kanssa ja sisältyy siihen edelleen diodi 346, NPN transistori 348, diodi 350, vastus 352 sekä PNP transistori 354 ja on se järjestetty samaan tapaan kuin vertailija 136. Tämän mukaisesti transistori 354 on johtamattomana ja ulostulon merkki V/U on alatilassaan kun jännite liikuteltavassa koskettimessa 116 on pienempi kuin jännite kytkinnavassa 103' ja transistori 354 on johtavana ja ulostulon merkki V/U on ylätilassaan kun jännite liikuteltavassa koskettimessa 116 on oleellisesti yhtä suuri tai suurempi kuin mitä on jäänite kytkinnavassa 103'.

70351 11

Olettaen nyt tällä kertaa, että liikuteltavaa kosketinta 116 siirretään vastustyyppisen osan 111 alapäästä pisteestä 101 vastustyyppisen osan 111 yläpäätä kohden niin jännite liikuteltavassa koskettimessa 116 on aina pienempi kuin jännite seuraa-vassa pisteistä 102 ja 103 mikä saavutetaan ja on se suurempi kuin jännite edellisissä pisteissä 102 ja 103, mikä ohitettiin. Näissä olosuhteissa soveltuu alla esitettävä taulukko merkkeihin VL/VH sekä V/U.

Koskettimen asennot

Merkki lila 111b 111c VL/VH alatilassa ylätilassa ylätilassa V/U alatilassa alatilassa ylätilassa

Taulukossa on ilmaistu sanoilla "alatilassa" ja "ylätilassa" merkkien VL/VH ja V/U tilanteet. Voidaan todeta, että sekä VL/VH että V/U ovat ylätilassaan kun liikuteltava kosketin 116 on ©suudella 111c. Toisin sanoen se tilanne, että VL/VH on alatilas-saan ja V/U on ylätilassaan ei lainkaan esiinny.

Kytkennän logiikkayksikköön 134 sisältyy transis-toreiden 356-370 järjestely, mikä merkkien VL/VH ja V/U perusteella säätää transistoreiden 322 ja 330 johtavuustiloja. Seuraa-va totuustaulukko osoittaa kytkennän logiikkayksikön 134 toimintaa merkkien VL/VH ja V/U perusteella.

Transi&ori VL/VH = alatilassa VL/VH = ylätilassa VL/VH = ylätilassa V/U = alatilassa V/U = alatilassa V/U = ylätilassa 356 ei ei johtaa 358 ei ei johtaa 360 ei ei johtaa 362 ei johtaa ei 364 ei johtaa ei 366 ei johtaa johtaa 368 johtaa ei ei 370 johtaa ei ei 322 ei johtaa ei 330 ei ei johtaa 70351 12

Sana "ei" osoittaa transistorin johtamatonta tilaa "johtaa" osoittaa tämän transistorin johtavan. Yhteenvetona edellisestä ei transistori 322 eikä 330 ole johtavana kun siirrettävä kosketin 116 on osuudella lila, transistori 322 on johtavana ja transistori 330 on johtamattomana kun liikuteltava kosketin 116 on osuudella 111b ja transistori 330 on johtavana ja transistori 322 on johtamattomana kun liikuteltava kosketin 116 on osuudella 111c.

Kaistankytkennän jännitteet VL, VH ja U radiotaajuusyksikköä 14 ja VCLO oskillaattoria 18 varten aikaansaadaan PNP transistorei-den 370, 364 ja vastaavasti 358 kollektoreille. Tämän mukaisesti merkit VL, VH ja U ovat ylätilassaan kun transistorit 370, 364 ja vastaavasti 358 ovat johtavina ja ne ovat alatilassaan kun transistorit 370, 364 ja vastaavasti 358 ovat johtamattomina.

Transistoreiden 322 ja 330 johtavuustilan asianmukaista säätöä varten on tarpeen kuviossa 3 esitetyllä toteutustapauksella kun liikuteltavaa kosketinta 116 siirretään määrättyyn suuntaan pisteestä 101 pisteeseen 104, että jännite liikuteltavassa kosket-timessa 116 on pienempi kuin mitä on jännite seuraavassa pisteistä 102 ja 103, mikä tullaan saavuttamaan ja että se on suurempi kuin mitä on jännite edellisissä niistä pisteistä 102 ja 103, mitkä jo ohitettiin. Kuviossa 2 esitetyllä viritysjännitteen ominaiskäyrällä tämä tilanne on toteutettu.

Transistoreiden 322 ja 330 johtavuustilojen asianmukaista säätöä varten kun liikuteltavaa kosketinta 116 siirretään toiseen suuntaan pisteestä 104 pisteeseen 101 on tarpeen kuviossa 3 esitetyllä suoritusmuodolla, että jännite liikuteltavassa kosketti-messa 116 on suurempi kuin jännite seuraavassa pisteistä 102 ja 103 mikä tullaan saavuttamaan ja on pienempi kuin mitä on jännite edellisessä niistä pisteistä 102 ja 103, mikä jo ohitettiin. Kuviossa 2 esitetyllä viritysjännitteen ominaiskäyrällä viimemainittu tilanne ei olisi toteutettu (kun transistori 372 puuttuu) kun liikuteltavaa kosketinta 116 siirretään tähän suuntaan pisteestä 104 pisteeseen 101 ja se ylittää pisteen 103. Näin on tilanne (kun transistori 372 puuttuu) koska kun liikuteltava kosketin 116 on osuudella 111c on jännite V5' pisteessä 103 pienempi kuin jännite V2* pisteessä 102. Täten kun liikuteltava kosketin 116 liikkuu 70351 13 pitkin osuutta 111b pisteestä 103 pisteeseen 102 ei jännite liikuteltavassa koskettimessa 116 muuttuisi pienemmäksi kuin jännite pisteessä 103.

NPN transistorista 372 on sen kollektorilta emitterille liitos yhdistetty kytkinnapojen 102' ja maan väliin ja on sen kanta yhdistetty transistorin 358 kollektorille, mikä korjaa edellämainitun tilanteen. Kun liikuteltava kosketin 116 on osuudella 111c ja transistori 358 tämän mukaisesti on johtavana on transistori 372 myös johtavana. Tästä seurauksena jännite pisteessä 102 saadaan olemaan alhaisempi kuin mitä on jännite pisteessä 103. Täten kun liikuteltavaa kosketinta 116 siirretään tähän suuntaan pisteestä 104 pisteeseen 101 ja se ylittää pisteen 103 on jännite liikuteltavassa koskettimessa 116 nyt pienempi kuin mitä on jännite pisteessä 103 ja tarpeelliset olosuhteet transistoreiden 322 ja 330 asianmukaista säätöä varten ovat tyydytettynä.

Vertailijat 136 ja 138 on valmistettu siten, että niiden ulostulot ovat ylätilassaan kun jännitteet niiden vastaavissa sisääntuloissa ovat keskenään yhtä suuria. Mikäli muita vertailijoita, joiden ulostulot tasoilla, joita ei ole määritelty kun sisääntulon jännitteiden suuruudet ovat keskenään yhtä suuria nyt käytettäisiin on toivottavaa, että tällaisissa vertailijoissa on järjestelyt, joiden avulla niiden sisääntulot voidaan tarkoituksellisesti asetella sivuun toinen toisiinsa verrattuna siten, että ulostulojen tasot voidaan määritellä kun sisääntulot ovat keskenään yhtä suuria.

Kuten on osoitettuna kuviossa 2 ovat viritysjännitteen ominaisuudet epälineaarinen funktio taajuudesta. Tämän lisäksi Yhdysvaltojen taajuusasettelulla on ero kanavien 4 ja 5 välillä 10 MHz kun taas kanavien välys muiden vierekkäisten kanavien välillä samalla kaistalla on vain 6 MHz. Tästä seurauksena kanavan numerot asteikolla 120 eivät ole sijoitettavissa lisääntyen tasavälisesti kulman suhteen toinen toisistaan ellei viritysjännitettä tehdä epälineaariseksi funktioksi liikuteltavan koskettimen 116 asennosta pitkin vastustyyppistä osaa 111 riin että kompensoidaan epälineaarinen viritysjännitteen ominaiskäyrä, mikä on osoitettuna kuviossa 3. Jotta toteutettaisiin tämä kanaville UHF kaistalla on potentiometrit 374 ja 378 kytketty tehonsyötön 112 suhteellisen positiivisen ulostulon (H) sekä kytkinnavan 103’ väliin. Potentiomet- 70351 14 rin 374 liukuvarsi on yhdistetty kiinteän vastuksen 376 kautta kyt-kinnapaan 105', mikä on yhdistetty tiettyyn pisteeseen 105 pitkin osuutta 111c. Potentiometrin 378 liuku on yhdistetty kiinteän vastuksen 380 välityksellä kytkinnapaan 106', mikä on yhdistetty tiettyyn pisteeseen 106 pitkin osuutta 111c. Pisteet 105 ja 106 vastaavat tiettyjä kanavia, esim. kanavia 45 ja 60 kaikkein epälineaari-simmalla alueella viritysjännitteen ominaisklyrässä UHF kaistaa varten.

Epälineaarinen viritysjännitteen ominaiskäyrä alhaiselle ja ylemmälle VHF kaistalle on kompensoitavissa tapaan, mikä on samantapainen kuin se tapa, millä epälineaarinen viritysjännitteen ominaiskäyrä kompensoidaan UHF kaistalla. Muitakin keinoja, kuten on havainnollistettu potentiometrin 110 mekaanisella toteutustavalla, mikä on esitetty kuviossa 4, voidaan kuitenkin myös käyttää.

Kuvioiden 1 ja 3 potentiometrin 110 mekaaninen toteutustapa sisältää alustana dielektristä ainesta kuten keramiikkaa, minkä päälle muodostetaan vastustyyppinen kalvo 412, mikä toimii vastus-tyyppisenä osana 111. Vastustyyppinen kalvo 412 saattaa olla hiili-perusteista mustetta, mikä painetaan alustalle 410. Vastustyyppinen kalvo 412 kulkee pitkin ympyrämäistä rataa. Kytkinnavat 101' aina 106’ saakka ovat metallijohtimia muodostettuna alustalle 410 painetun piirin menetelmin ennen vastustyyppisen kalvon 412 muodostamista, niin että ne osittain peittyvät siihen ja joutuvat täten kosketuksiin sen kanssa. Varsi 414 on yhdistetty mekaanisesti asteikkoon 120 (mitä ei ole esitetty kuviossa 4) akselilla 118, mikä on sijoitettu vastustyyppisen kalvon 414 ympyrämäisen radan keskelle. Metallijohdin 416 on myös muodostettuna dielektriselle alustalle 410 painetun piirin menetelmin. Johdin 416 noudattaa erästä toista ympyrämäistä rataa, mikä on samakeskinen vastustyyppisen kalvon 412 ympyrämäisen radan kanssa. Liikuteltava kosketin 116 on kaksihaarainen ja sijaitsee varrella 414 siten, että toinen haara joutuu kosketuksiin vastustyyppisen kalvon 412 kanssa ja toinen haara joutuu kosketuksiin johtimen 416 kanssa. Johtimen 416 tehtävänä on toimia kommutaattorirenkaana ja viritysjännite,mikä kehitetään liikuteltavaan koskettimeen 116 yhdistetään liitospis-teestä 417 radiotaajuusyksikköön 14 sekä VCLO oskillaattoriin 18. Kytkinnapoihin 101', 102', 103' ja 104' liittyvät johtimet sijaitsevat oleellisesti vastustyyppisen kalvon 412 säteettäispituuden 70351 15 alla pisteissä 101, 102, 103 ja vastaavasti 104 niin että ei ole oleellisesti mitään jännitteen putoamaa liikuteltavan koskettimen 116 ja niiden jännitteiden välillä, mitkä kehitetään kytkinnapoi-hin 101', 102', 103' sekä 104’ kun kosketin on pisteessä 101, 102, 103 ja vastaavasti 104. Tämä mahdollistaa jännitteiden VI', V2', V3' ja V4' kehitettyinä pisteisiin 101, 102, 103 ja vastaavasti 104 olevan tarkemmin säädettävissä niitä vastaavien säätöjärjestelyjen avulla, kuten on esitettynä kuviossa 3 ja se myös mahdollistaa ver-tailijoiden 134 ja 136 tarkemmin määrittelevän, milloin liikuteltavissa oleva kosketin 116 on saavuttanut pisteet 102 ja 103.

Osuudet lila ja 111b on muotoiltu siten, että niillä on vas-tusmäärä, mikä kasvaa epälineaarisesti funktiona kulmaetäisyydestä niiden alkupisteistä 101 ja 102 lukien, jotta kompensoitaisiin epälineaarinen viritysjännitteen ominaiskäyrä alemmalta VHF ja vastaavasti ylemmältä VHF kaistalta. Viritysjännitteen ominaiskäy-rän epälineaarisuus UHF kaistalla kompensoidaan käyttäen kytkinna-poja 105' ja 106' kuten yllä on kuvattu. Tämän mukaisesti pisteet pitkin potentiometriä 110 kuviossa 4 vastaten vierekkäisiä kanavia ovat erossa toinen toisistaan oleellisesti yhtä suuret kulmavälyk-set ja kaaren muotoiset osuudet lohkoilla lila, 111b ja 111c ovat suoraan verrannollisia kanavien numeroon alemmalla VHF, ylemmällä VHF ja UHF kaistalla. Tästä seurauksena asteikolla 120 voivat kanavien numerot olla erossa toinen toisistaan keskenään yhtä suurin kulmavälyksin.

Koska vastustyyppinen kalvo 412 on muodoltaan ympyrämäinen pystytään virityssysteemi 100 virittämään kanavalta 83 kanavalle 2 ilman että muutettaisiin varren 414 liikesuuntaa. Koska jännitteet kytkinnavoissa 101' ja 104' eivät ole kytkettyjä on olemassa pieni rako vastustyyppisessä kalvossa pisteiden 101 ja 104 välillä. Tämän raon kaaren muotoinen pituus on suurempi kuin mitä on koskettimen 116 ulostulopinnan kaarenmuotoinen pituus pitkin vastustyyppisen kalvon 412 ympyrämäistä rataa mutta se on pienempi kuin mitä on kaarenmuotoinen pituus pisteiden välillä, mitkä vastaavat keskenään vierekkäisiä kanavia. Jotta estettäisiin viritysjännitteen häviäminen kun liikuteltava kosketin 116 on raossa pisteiden 104 ja 101 välillä on viritysjännitteellä suuruus vastaten vähintään likimää-rin kanavaa 83. Vastus 382 voidaan vaihtoehtoisesti vuorotellen 70351 16 kytkeä liikuteltavan koskettimen 116 ja kytkinnavan 101' väliin. Tässä tapauksessa kun liikuteltava kosketin 116 on aukossa pisteiden 104 ja 101 välillä vastaa viritysjännitteen suuruus ainakin likimääräisesti kanavaa 2. Edullisimmin tulisi vastustyyppisen osan 382 vastusarvon kummassakin tapauksessa olla suhteellisen korkean (esim. 10 megaohmia) verrattuna vastustyyppisen osan 111 vastusarvoon (esim. 300 kilo-ohmia).

Mikäli haluttaisiin tehdä vastustyyppinen kalvo 412 ilman mitään aukkoa voitaisiin tämä toteuttaa sijoittamalla tietty kyt-kinnapa tähän sijaintipaikkaan aukossa ja järjestämällä keinot, millä valinnaisesti kehitetään jännite VI’ siihen kytkinnapaan, kun kosketin 116 on osuudella lila ja kehitettäisiin jännite V6’ tähän kytkinnapaan kun kosketin 116 on osuudella 111c.

Kuvio 5 havainnollistaa erästä toista suoritusmuotoa viri-tyssysteemistä, mikä on valmistettu tämän keksinnön mukaisesti. Pääasiallisin ero niiden suoritusmuotojen välillä, mitkä on esitetty kuviossa 3 ja kuviossa 5 on, että merkit säätäen transistorei-den 322 ja 330 johtavuutta ja kaistankytkennän jännitteiden VL, VH ja U muodostamiseksi saadaan nyt mekaanisilla keinoilla. Erityisesti toteutetaan tämä järjestämällä toinen liikuteltavissa oleva kosketin 510, mikä on liitetty mekaanisesti liukuvarteen 116 sen liikkuessa täten synkroonisesti sen mukana pitkin kosketinta 511, mikä on jaettu lohkoihin 511a, 511b ja 511c vastaten osuuksia lila, 111b ja 111c vastustyyppisessä osassa 111. Liikuteltava kosketin 510 yhdistetään merkin maahan. Kosketinlohkot 511a, 511b ja 511c on yhdistetty vastaavasti PNP transistoreiden 512, 514 ja 516 kannoille. PNP transistorit 512, 514 ja 516 vastaavat transistoreita 370, 364 ja vastaavasti 358 kuviossa 3 esitetyssä suoritusmuodossa.

Tästä seurauksena siirrettävän koskettimen 510 liikkuessa tietyltä kosketinlohkolta 511a, 511b tai 511c seuraavalle saatetaan vastaavat transistorit 512, 514 ja 516 johtaviksi, mikä täten säätää transistoreiden 322 ja 330 johtavuutta sekä kaistankytkennän jännitteiden VL, VH ja U muodostamista samaan tapaan kuin kuvion 3 kytkennän logiikkayksikössä 134. Vaikkakin kuviossa 5 esitetty suoritusmuoto on luonteeltaan mekaaninen on sillä etunaan oleellisesti pienemmän määrän transistoreita käyttäminen jännitteen kytkentään kuin mitä kuviossa 3 esitetyllä suoritusmuodolla käytetään.

70351 17

Kuten on esitettynä kuviossa 6 sisältää kuviossa 5 esitetyn järjestelyn potentiometrin 110 mekaaninen suoritusmuoto perusjär-jestelynä potentiometrin 110, mikä on esitettynä kuviossa 4 ja ylimääräisiä osia liittyen siirrettävän koskettimeen 510. Erityisesti on kosketinlohkot 511a, 511b ja 511c muodostettu kulman suhteen kohdakkain vastustyyppisten lohkojen lila, 111b ja vastaavasti 111c kanssa pitkin tiettyä kolmatta ympyrämäistä rataa, mikä on samakeskinen kahden ympyrämäisen radan kanssa muodostuen vastus-tyyppisestä kalvosta 412 ja kommutaattorijohtimesta 416. Toinen kommutaattorijohdin 610 on muodostettu pitkin neljättä ympyrämäistä rataa samakeskisenä muiden kanssa. Kommutaattorijohdin 610 on yhdistetty merkin maahan. Liikuteltava kosketin 510 on kaksihaarainen ja sijoitettu varrelle 414 yhdistämään merkin maan kommutaatto-rijohtimelta 610 johtimen lohkoihin 511a, 511b ja 511c sitä mukaa kun liikuteltava kosketin 116 liikkuu pitkin vastustyyppistä rataa 412. Kulmaetäisyys johdinosuuksien 511a, 511b ja 511c välillä on suurempi kuin mitä on se pinta-ala, millä kosketin 510 joutuu kosketuksiin osuuksien 511a, 511b ja 511c kanssa mutta se on pienempi kuin mitä on kulmaetäisyys pisteiden välillä vastaten keskenään vierekkäisiä kanavia.

Koska viritysjännite kehitettynä tällä virityssysteemillä on jatkuvasti muutettavissa on mahdollista jättää pois AFT diskrimi-naattori 24. Tämä AFT diskriminaattori 24 kuitenkin sen lisäksi, että se muuntaa viritysjännitettä kompensoiden muutokset ympäristöolosuhteissa ja vastaavissa lisää myös vastustyyppisen osan 111 tehollisia osuuksia kanavia vastaten. Se tahtoo sanoa että silloinkin, mikäli liikuteltava kosketin 116 ei ole täsmällisesti siinä vastustyyppisen osan 111 pisteessä, mikä vastaa viritettävää kanavaa pyrkii tämä AFT diskriminaattori 24 asettamaan viritysjännitteen oikeaan arvoonsa. Tästä seurauksena asteikon 120 kulma-asennon asen-toarkuus pienentyy. Tästä huolimatta on asteikon 120 kulma-asento suhteellisen tarkoin riippuvainen viritettävästä kanavasta. Näin on asianlaita koska kaistan siirtymäkohtien kulma-asennot määräytyvät sivu-ulosottojen 102' ja 103' asennosta kytkinnapoihin 101’ ja 104' verrattuna, mitkä kaikki voidaan tarkoin sijoitella valmistamisen menetelmän yhteydessä. Täten kaistan siirtymät eivät määräydy vastustyyppisen osan 111 lineaarisuudesta tai absoluuttisesta vastusarvosta, mitä on vaikeampi säätää.

70351 18 Täten on nyt kuvattu virityssysteemi, missä viritysjännite saadaan potentiometrin liukuvarteen ja mikä on jatkuvasti ja peräjälkeen viritettävissä koko television toimialueelle. Koska laitteessa ei ole mekaanisia pysäytinvasteita se on nopeasti viritettävissä miltä tahansa kanavalta mille tahansa muulle mukaanluettuna virittäminen UHF kanavilta VHF kanavilla ilman että tällöin muutettaisiin virittämisen suuntaa. Tämän lisäksi hienoviritys yksinkertaistuu, koska käyttäjä pyrkii virittämään koko sen viritysalueen, mihin liittyy kuhunkin kanavaan aina sen alusta sen loppuun saakka.

Claims (9)

70351 19

1. Virityssysteemi vastaanottimen virittämiseksi eri kanaville ainakin ensimmäisellä ja toisella virityskaistalla, johon systeemiin sisältyy viritettävissä oleva piiri, jännitteellä muuteltavissa olevat laitteet kyseisen viritettävän piirin taajuus-vasteen määrittelemiseksi ensimmäisellä ja toisella kaistalla tietyn viritysjännitteen perusteella, jatkuva vastustyyppinen osa jossa on ensimmäinen, toinen ja kolmas piste pitkin tätä vastus-tyyppistä osaa muodostaen ensimmäisen ja toisen vastustyyppisen lohkon vastaten ensimmäsitä ja vastaavasti toista virityskaistois-ta, liikuteltavissa oleva kosketin, laitteet tämän liikuteltavissa olevan koskettimen siirtämiseksi pitkin vastustyyppistä osaa, jolloin viritysjännite kehittyy tähän liikuteltavaan koskettimeen, tehonsyöttö, jännitteen kytkentälaitteet joilla valinnaisesti yhdistetään jännitteet vastustyyppiseen osaan seurauksena liikuteltavan koskettimen asennosta pitkin vastustyyppistä osaa niin että muodostetaan viritysjännite jännitteellä säädeltävän osan virittämiseksi kaikille halutuille kanaville sekä ensimmäisellä että toisella kaistalla liikuteltavaan koskettimeen sitä mukaa kun sitä jatkuvasti ja peräjälkeen siirretään pitkin vastustyyppistä osaa, tunnettu siitä, että vastustyyppinen osa on muodoltaan oleellisesti rengasmainen, että ensimmäinen ja kolmas piste ovat vierekkäiset, että liikkuva kosketin kykenee liikkumaan suoraan ensimmäisen ja kolmannen pisteen välillä siirtymättä koko vastus-tyyppisen osan yli, että jännitteen kytkentäosa kehittää ensimmäisen (V^'), toisen (V2'), kolmannen (V^') ja neljännen (V^') erilaisen jännitteen vastustyyppiseen osaan vastaten ensimmäistä (V^), toista (V2), kolmatta (V^) ja neljättä (V^) viritysjännitteen arvoa, näiden ensimmäisen, toisen, kolmanenn ja neljännen arvon vastatessa alimman taajuista kanavaa ensimmäisellä kaistalla, korkeimman taajuista kanavaa ensimmäisellä kaistalla, alimman taajuista kanavaa toisella kaistalla ja vastaavasti korkeimman taajuista kanavaa toisella kaistalla, jännitteen kytkentäosan edelleen sisältäessä: - ensimmäiset osat (310-314) yhdistettynä tehonsyöttöön, jotta kehitettäisiin ensimmäinen näistä jännitteistä ensimmäiseen näistä pisteistä, 70351 20 - toisen laitteiston (318, 320, 322, 324) yhdistettynä tehonsyöttöön ja toimiessa liikuteltavan koskettimen asennon perusteella niin että valinnaisesti kehitetään toinen jännite ^2') tähän toiseen pisteeseen (102) kun liikuteltava kosketin on ensimmäisellä vastustyyppisellä osuudella (lila) ja kehitetään kolmas jännite (V^') tähän samaan toiseen pisteeseen (102) kun liikuteltava kosketin on toisella vastustyyppisellä lohkolla (111b), tämän toisen laitteiston sisältäessä jännitteen jakajan yhdistettynä tehonsyöttöön ja jossa on ensimmäinen (318, 320) ja toinen (322, 324. impedanssiosa yhdistettynä keskenään sarjaan, näiden liitoskohdan ollessa yhdistetty toiseen pisteeseen (102), jommankumman ensimmäisen tai toisen impedanssiosan toimiessa liikuteltavan koskettimen asennon perusteella ja omatessa ensimmäisen impedanssi-arvon (322 on johtamattomana) kun liikuteltava kosketin on ensimmäisellä vastustyyppisellä osuudella (lila) ja impedanssiarvoltaan toinen (322 on johtavana) kun liikuteltava kosketin on toisella vastustyyppisellä osuudella (111b) sekä - kolmannen laitteiston (326, 328, 330, 332) yhdistettynä tehonsyöttöön, jotta kehitettäisiin neljäs jännite (V^') kolmanteen pisteeseen (103).

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen laitteisto, tunnet-t u siitä, että jännitteen kytkentäosa edellisen lisäksi kehittää viidennen (V^') ja kuudennen (Vg') jännitteen vastaten kyseisen viritysjännitteen viidettä (Vg) ja kuudetta (Vg) arvoa, tämän viidennen ja kuudennen arvon vastatessa alimman taajuuden kanavaa ja vastaavasti ylimmän taajuuden kanavaa kolmannelta virityskais-talta, kyseisen kolmannen virityskaistan vastatessa kolmatta vas-tustyyppistä lohkoa (111c) mikä rajoittuu tiettyyn neljänteen pisteeseen (104) mainittua vastustyyppistä osaa pitkin, tämän kolmannen laitteiston toimiessa liikuteltavan koskettimen asennon perusteella kehittäen valinnaisesti edellämainitun neljännen jännitteen (V^') tähän kolmanteen pisteeseen (103) kun liikuteltavissa oleva kosketin on toisella vastustyyppisellä alueella (111b) ja kehittäen edellämainitun viidennen jännitteen (Vg') edellämainittuun kolmanteen pisteeseen (103) kun liikuteltavissa oleva kosketin on kosketuksissa kolmannen vastustyyppisen osuuden (111c) kanssa, tämän kolmannen laitteiston sisältäessä toisen jännitteenjakajan (326, 70351 328, 330, 332) mikä on yhdistetty tehonsyöttöön ja missä on kolmas (326, 328) ja neljäs (330, 332) impedanssiosa kytkettynä sarjaan ja näiden välien liitospisteen ollessa yhdistetty mainittuun kolmanteen pisteeseen (103), jomman kumman joko kolmannen tai neljännen impedanssiosan toimiessa liikuteltavissa olevan koskettimen asennon perusteella ja ollessa tietyssä kolmannessa impedanssi-arvossa (330 johtamattomana) kun liikuteltavissa oleva kosketin on toisella vastustyyppisellä lohkolla (111b) ja ollessa impedans-siarvoltaan tietty neljäs määrä (330 johtavana) kun liikuteltavissa oleva kosketin on kolmannella osuudella (111c), minkä lisäksi edelleen on neljäs laitteisto (316) yhdistettynä tehonsyöttöön jotta täten kehitettäisiin tietty kuudes jännite (Vg') vastaten edellämainittua kuudetta arvoa (Vg) mikä syötetään neljänteen näistä pisteistä (104).

3. Patenttivaatimuksen 2 mukainen laitteisto, tunnet-t u siitä, että kyseiset viritysjännitteet yhdistetään ensimmäiseen (18a), toiseen (18b) ja kolmanteen (18c) valinnaisesti toimintaan saatettavissa olevaan järjestelyyn tässä jännitteen vaihtelun laitteistossa, jotta täten määriteltäisiin viritettävän piirin taajuusvaste kyseisellä ensimmäisellä (VL) ja toisella (VH) kaistalla, näiden ensimmäisen, toisen ja kolmannen järjestelyistä joutuessa toimintaan kun liikuteltavissa oleva kosketin on ensimmäisellä, toisella ja vastaavasti kolmannella vastustyyppisellä osuudella.

4. Patenttivaatimuksen 2 tai 3 mukainen laitteisto, tunnettu siitä, että jännitteen kytkentäosiin sisältyy asennon määrittelyn laite, millä on ensimmäinen (511a) toinen (511b) ja kolmas (511c) sähköisesti erillinen johtimensa, toinen liikuteltavissa oleva kosketin, (510), kyseisten laitteiden (118-120) ensimmäisenä mainitun liikuteltavissa olevan koskettimen (116) liikuttelemiseksi pitkin tätä vastustyyppistä osaa myös siirtäessä tätä toista kosketinta (510) pitkin ensimmäistä, toista ja kolmatta johti-mista, näiden ensimmäisen, toisen ja kolmannen johtimista sijaitessa kohdakkain ja ollessa mitoitettu ensimmäiseen (lila), toiseen (111b) ja vastaavasti kolmanteen (111c) vastustyyppiseen osuuteen verrattuna siten, että tämä toinen liikuteltavissa oleva kosketin (510) on kosketuksissa ensimmäisen, toisen ja kolmannen johtimista kanssa kun ensimmäinen liikuteltavissa oleva kosketin (116) on 70351 22 oleellisesti mainituilla ensimmäisellä, toisella ja vastaavasti kolmannella vastustyyppisillä osuuksilla minkä lisäksi on laitteet (610) jotta sillä kytkettäisiin ennakolta määritelty jännite tähän toiseen liikuteltavissa olevaan koskettimeen, minkä avulla tämä ennakolta määritelty jännite sitten yhdistetään ensimmäiseen, toiseen ja kolmanteen johtimista kun tämä ensimmäinen kosketin (116) on joko ensimmäisellä, toisella ja vastaavasti kolmannella vastustyyppisellä osuudella, kyseisen ensimmäisen, toisen ja kolmannen johtimista ollessa yhdistetty ensimmäiseen, toiseen ja vastaavasti kolmanteen järjestelyistä, jotka on mainittu, toisen ja kolmannen johtimista ollessa yhdistetty mainittuihin toiseen ja vastaavasti kolmanteen jännitteenjakajalaitteisiin.

5. Patenttivaatimuksen 4 mukainen laitteisto, tunnet-t u siitä, että vastustyyppinen osa (111) on vastustyyppinen kalvo muodostettuna dielektriselle alustalle (410) pitkin tiettyä ympyrämäistä rataa, mainittujen ensimmäisen (511a), toisen (511b) ja kolmannen (511c) johtimista ollessa muodostettu pitkin toista ympyrämäistä rataa samakeskisenä ensimmäisen ympyrämäisen radan kanssa, minkä lisäksi tähän sisältyy ensimmäinen kommutaattorijohdin (416) muodostettuna dielektriselle alustalle pitkin kolmatta ympyrämäistä rataa samakeskisenä ensimmäisenä mainitun ympyrämäisen radan kanssa ja sen vieressä, edellämainittujen laitteiden (610) ennakolta määritellyn jännitteen yhdistämiseksi ollessa muodostettu toiseksi kommutaattorijohtimeksi tällä dielektrisellä alustalla pitkin neljättä ympyrämäistä rataa samakeskisenä kyseisen toisen ympyrämäisen radan kanssa ja sen vieressä, jolloin sitten tietty osa (414) on pyöritettävissä ensimmäisen, toisen, kolmannen ja neljännen ympyrämäisestä radoista keskikohdan ympäri, tämän ensimmäisen (116) ja toisen (510) liikuteltavissa olevista kosket-timista ollessa kummankin varustettu ensimmäisellä ja toisella kosketinpinnalla, ensimmäisen liikuteltavissa olevan koskettimen ollessa sijoitettu pyöritettävissä olevalle osalle (414) siten, että tämä ensimmäinen ja toinen kosketinpinta tässä ensimmäisessä liikuteltavissa olevassa koskettimessa (116) joutuu kosketuksiin vastustyyppisen kalvon (111) sekä ensimmäisen kommutaattorijohtimen (416) kanssa vastaavasti ja että toinen liikuteltavissa oleva kosketin on sijoiteltu siten pyöritettävissä olevalle osalle, että 70351 23 ensimmäinen ja toinen kosketinpinnoista tällä toisella liikuteltavissa olevalla koskettimella (510) joutuvat yksittäin kosketuksiin ensimmäisen (511a), toisen (511b) ja kolmannen (511c) johti-mista ja vastaavasti kyseisen toisen kommutaattorijohtimen (610) kanssa tämän ensimmäisen ja toisen liikuteltavissa olevan koskettimen ollessa sijoitettu pyöritettävälle osalle siten, että tämä ensimmäinen ja toinen kosketinpinnoista kummassakin sekä ensimmäisessä että toisessa koskettamista sijaitsevat kulman suhteen kohdakkain keskenään.

6. Patenttivaatimuksen 5 mukainen laitteisto, tunnet-t u siitä, että vastustyyppisessä osassa (111) on aukko ensimmäisen (101) ja neljännen (104) pisteen välillä ja että tähän lisäksi sisältyy osat (382) joiden impedanssi on suhteellisen korkea verrattuna vastustyyppisen osan impedanssiin, tämän sijaitessa ensimmäisen ja neljännen pisteistä välissä, jotta yhdistettäisiin jännite joko ensimmäisestä tai toisesta pisteestä tähän liikuteltavissa olevaan koskettimeen.

7. Patenttivaatimuksen 6 mukainen laitteisto, tunnet-t u siitä, että vastustyyppisen kalvon ensimmäinen ja toinen vastustyyppinen osuus on muotoiltu funktiona kulma-asennosta kompensoimaan mitä tahansa epälineaarista jännitteen ja kanavan välistä ominaisuutta kyseisellä ensimmäisellä (18a) ja vastaavasti toisella (18b) järjestelyllä, niin että pisteet pitkin ensimmäistä (lila) ja toista (111b) vastustyyppistä osuutta vastaten vierekkäisiä kanavia sijaitsevat oleellisesti yhtä suurin kulmavälyksin toisiinsa nähden ja että tämän lisäksi siihen sisältyy laitteet (374, 376 tai 378 ja 380) yhdistettynä tehonsyöttöön, jotta kehitettäisiin ainakin yksi kompensoiva jännite tiettyyn pisteeseen (105) pitkin kolmatta näistä vastustyyppisistä osuuksista (111c) jotta täten kompensoitaisiin mikä tahansa epälineaarinen jännitteen ja kanavan välinen ominaiskäyrä kyseisellä, kolmannella järjestelyllä (18c) niin että pisteet pitkin tätä kolmatta vastustyyppistä lohkoa (111c) vastaten vierekkäisiä kanavia sijaitsevat sillä oleellisesti keskenään yhtä suurin kulmavälyksin.

8. Patenttivaatimuksen 4 mukainen laitteisto, tunnet-t u siitä, että edellä ensimmäisenä mainittu arvo on pienempi kuin toisena mainittu arvo, että kolmantena mainittu arvo on pienempi kuin neljäntenä mainittu arvo, että viidentenä mainittu arvo 70351 24 on pienempi kuin kuudentena mainittu arvo, asennon ilmaisun laitteiston sisältäessä ensimmäisen jännitteen vertailijan (136) mikä toimii viritysjännitteen sekä mainitussa toisessa pisteessä (102) olevan jännitteen perusteella aikaansaaden ensimmäisen ulostulo-merkin (VL/VH), millä on tietty ensimmäinen tasonsa kun viritysjän-nitteen suuruus on pienempi kuin mitä on jännitteen suuruus tässä toisessa pisteessä (102) ja millä on toinen tasonsa kun tämän viritysjännitteen suuruus on oleellisesti yhtä suuri tai on suurempi kuin mitä on jännitteen suuruus tässä toisessa pisteessä, minkä lisäksi on toinen vertailijalaite (138), mikä toimii viritys-jännitteen ja sen jännitteen, mikä muodostetaan edellä mainittuun kolmanteen pisteeseen (103) perusteella jotta täten aikaansaataisiin toinen ulostulomerkki (V/U), millä on tietty ensimmäinen tasonsa kun tämän viritysjännitteen suuruus on pienempi kuin mitä on jännitteen suuruus tässä kolmannessa pisteessä (103) ja millä on tietty toinen taso kun tämän viritysjännitteen suuruus on oleellisesti yhtä suuri tai kun se on suurempi kuin mitä on tämän jännitteen suuruus kyseisessä kolmannessa pisteessä (103), tämän toisen laitteiston toimiessa ensimmäisen ulostulomerkin (VL/VH) ensimmäisenä mainitun tason perusteella kehittäen edellämainitun toisen jännitteen (V2 *) tähän toiseen pisteeseen (102) ja toimiessa ensimmäisen ulostulomerkin (VL/VH) jälkimmäisenä mainitun tason perusteella siten, että se kehittää kolmannen jännitteistä (V^') tähän toiseen pisteeseen ja että kolmantena mainittu laite toimii toisen ulostulomerkin ensimmäisenä mainitun tason perusteella kehittäen edellämainitun neljännen jännitteen (V^1) tähän kolmanteen pisteeseen (103) ja toimii toisen ulostulomerkin jälkimmäisenä mainitun tason perusteella kehittäen kyseisen viidennen jännitteen (V^') tähän kolmanteen pisteeseen (103).

9. Patenttivaatimuksen 8 mukainen laitteisto, tunnet-t u siitä, että edellä viidentenä mainittu arvo on pienempi kuin mitä on kolmantena mainittu arvo ja että viides laitteisto (372) on yhdistetty tehonsyöttöön ja kehittää seitsemännen jännitteen, minkä arvo on pienempi kuin mitä on kolmantena mainittu arvo (V^) toiseen näistä pisteistä (102) seurauksena toisen ulostulon merkin (V/U) olemisesta jälkimmäisenä mainitulla tasolla. 70351 25