FI70297C - Avgasrenare foer foerbraenningsmotor - Google Patents

Description

70297

Polttomoottorin poistokaasupesuri

Keksinnön kohteena on moottorin poistokaasupesuri, joka käsittää - pesurisäiliön - poistokaasun tuloputken kuumien, likaisten poistokaasujen johtamiseksi alaspäin säiliössä poistoaukkoon, - sekoitusputken, joka ympäröi tuloputken osaa sekoituskammion rajoittamiseksi mainittujen putkien väliin, jolloin sekoitus-putki ulottuu säiliön nestepinnan ylä-ja alapuolelle, - detektorin aukosta tulevan kaasuvirtauksen suunnan muuttamiseksi mainitun virran ohjaamiseksi ylöspäin sekoituskammioon, - välineen sekoitetun pesunesteen erottamiseksi kaasuista, ja - poistokaasun poistoputken jäähdytettyjen, puhdistettujen kaasujen poistamiseksi säiliöstä.

Polttomoottorin poistokaasujen saasteiden pienennys ja korkeiden lämpötilojen samoin kuin maanalaisten kaivosajoneuvojen kuumien pintojen lämpötilojen alennus ovat erittäin tärkeitä kaivoshen-kilökunnan turvallisuuden kannalta maanalaisissa hiilikaivoksissa. Dieselmoottorit purkavat kuumia rikkipitoisia kaasuja, aldehydejä, typpioksideja, palamattomia hiilivetyjä sekä hiukkas-maisia saasteita. Kuumat poisteet, joiden lämpötila on tyypillisesti 427-538°C, ja kuumat moottorin pinnat voivat sytyttää palavia kaasuja ja maanalaisissa kaivoksissa olevaa ainetta, kuten metaania ja hiilipölyä.

Moottorin poistokaasuputkiston vesivaipoitus yhdessä moottorin jäähdytysjärjestelmän kanssa pienentää moottorin pintojen lämpötiloja riittävästi turvallisuusvaatimuksia vastaavasti. Kuumien poisteiden aiheuttamat turvallisuusvaara- ja saasteongelmat ovat kuitenkin osoittautuneet vaikeammin ratkaistaviksi. Syviin kaivoksiin on pumpattava suuria määriä tuuletusilmaa suurin kustannuksin kunkin kaivoksessa käytetyn dieselmoottorin poisto-kaasujen laimentamiseksi. Eikä tuuletus yksinään riitä poistamaan kuumien poistokaasujen kaivoksissa aiheuttamia turvallisuusriskejä. Sen tähden on ehdotettu erilaisia laitteita, joilla jäähdytetään maanalaisissa kaivoksissa käytetyistä polttomoot-toreita poistuvia poistokaasuja ja poistetaan niistä saasteita.

70297

Eräs laitetyyppi, josta esimerkkinä mainittakoon US-patentissa 3 383 854 ehdotettu poistokaasujen puhdistin, suihkuttaa vettä tai vaahtoa suoraan poistokaasu-virtaan sen virratessa mutkittelevaa rataa pitkin. Tällaiset laitteet suurentavat kuitenkin moottorin vas-tapainetta pienentäen hyötyhevosvoimaa ja lyhentäen aikaa yleistarkastusten välillä. Poistokaasuihin sekoittunut vesi muuttuu hyvin happameksi ja poisto-hiukkasaineen likaamaksi. Sen tähden suihkutyyppiset laitteet ovat myös epäluotettavia, koska likainen, syövyttävä vesi likaa näissä laitteissa käytetyt pumput, suuttimet ja suodattimet, mikä vaatii usein toistuvaa puhdistusta. Lisäksi tällaiset osat on valmistettava ruostumattomasta teräksestä, joka on hyvin kallista.

Toisentyyppinen laite pulputtaa poistokaasuja vesikyl-vyn läpi ja johtaa sen jälkeen kaasut vedenpoistimen läpi, kuten US-patenteissa 3 768 981 ja 3 561 194 esitetään. Vesikylpylaitteet suurentavat moottorin vasta-painetta yli hyväksytyn rajan, varsinkin täynnä ollessaan. US-patentin 3 561 194 mukaisessa laitteessa käytetty pumppu likaantuu myös todennäköisesti.

Kolmannessa laitetyypissä poistokaasuvirta kulkee ventu-rin putken läpi imien vesipisaroita vesikammiosta kaasu-virtaan, kuten US-patentissa 4 137 715 esitetään. Nämä laitteet ovat kuitenkin usein hyvin herkkiä veden korkeuksille. Näissä laitteissa käytetyt suodattimet vaativat myös usein toistuvaa puhdistusta.

Edellä esitettyjen ongelmien lisäksi useat tällaiset laitteet sekoittavat vettä ja kaasuja riittämättömästi kaasujen tehokasta puhdistusta varten. Samoin monet tällaiset laitteet poistavat huomattavia määriä kaasujen mukana seuraavaa vettä, mikä johtaa liialliseen veden 3 70297 kulutukseen ja höyryn kehitykseen, joka rasittaa laitteiden veden varastointikykyä ja huonontaa kaivoksen näkyvyyttä.

Edellä kuvattujen laitteiden puutteiden takia on ruvettu laajalti käyttämään imutyyppisiä vesipesureita, joita on esitetty esim. US-patentissa 3 976 456. Tällaisiin pesureihin kuuluu tyypillisesti pesurisäiliö, joka on osaksi täytetty vedellä tai muulla pesunesteellä. Poistokaasut tulevat säiliöön veden pinnan yläpuolelle, minkä jälkeen ne johdetaan putkissa alaspäin veden pinnan alapuolelle ja suunnataan sitten ylöspäin kulmassa. Vedenalainen rako tai aukko alueella, jossa kaasut muuttavat suuntaansa, päästää vettä kaasuvirtaan. Kaasu-vesiseos joutuu sitten paisunta- ja sekoituskammioon ja virtaa ylöspäin veden pinnan yläpuolelle. Sekoituskammion yläosassa seos ohjataan uudelleen alaspäin kaarevan putken kautta ja poistetaan veden yläpuolelle, jolloin seoksen sisältämät vesipisarat ja hiukkaset osuvat veteen. Jäähdytetyt poistokaasut poistetaan sen jälkeen ilmakehään .

Tällaisia pesureita on kahta tyyppiä. Täyttötyyppisessä pesurissa on täyttövesisäiliö ja täytt.öuimuriventtiili veden lisäämiseksi pesuriin, niin että toivottu veden korkeus säilyy. Erätyyppisessä pesurissa on suuri säiliö, joka sisältää riittävästi vettä, niin että laitetta voidaan käyttää pitkähkön ajan ennen uudelleentäyttöä. Molemmissa tyypeissä on uimurikäyttöinen varmuusventtiili moottorin pysäytystä varten, mikäli veden korkeus laskee turvallisen minimirajan alapuolelle.

Moottorin vastapaine on pienempi imuvesipesureissa kuin muissa poistokaasujen puhdistus- tai jäähdytyslaitteissa, mutta lukuisat ongelmat ovat yhä ratkaisematta. US-patentissa 3 976 456 esitetyn laitteen kanssa periaattees- 70297 sa samanlaisissa imuvesipesureissa on esimerkiksi veden ominaiskulutus n. 0,95-1,14 1/jarrutettu hevosvoi-matunti. Vieläkin pienempi veden kulutus on kuitenkin toivottava, jotta veden varastointivaatimukset ja höyryn kehitys edelleen pienenevät.

Samanaikaisesti jo olemassa olevat pesurit poistavat vain n. 30 % hiukkasmaisista poisteista. N. 90 % poistetuista hiukkasista on halkaisijaltaan alle 0,5 mikronia. Käytetyt pesurit eivät joko ime vettä riittävästi tai eivät sekoita imettyä vettä riittävän hyvin kaasuihin tällaisten pienten hiukkasten kostuttamiseksi ja niin ollen pidättämiseksi. US-patentin 3 976 456 mukaisessa laitteessa vettä ei imetä tasaisesti virtaaviin kaasuihin. Lisäksi paisuntaputken käyryys estää veden sekoittumista kaasuihin. Vettä imetään kaasuvirran alaosaan, ja suurin osa siitä myötäilee paisuntaputken ulkopuolisia mutkia keskipakovoiman vaikutuksesta.

Toinen ongelma on, että vesi tällaisissa pesureissa roiskuu ajoneuvon liikkuessa, jolloin veden pinta säiliössä muuttuu tasovaihtelujen vaikutuksesta. Näiden pesurien vedenalainen aukko voi niin ollen lyhyen aikaa olla liian alhaisten veden korkeuksien alaisena tai jopa paljaana, niin että kuumien, likaisten kaasujen virtaan imetään jäähtyneitä, puhdistettuja poistokaasuja eikä niinkään vettä, mikä hetkellisesti pienentää pesutehoa. Roiskumisen tai tasomuutosten aiheuttamat veden korkeusmuutok-set voivat myös käynnistää varmuusventtiilin, mistä on seurauksena moottorin ennenaikainen pysäytys. Yritykset ratkaista tämä ongelma käyttämällä välilevyjä tai erillistä uimurikammiota eivät ole onnistuneet.

Vielä eräänä olemassa olevien imutyyppisten pesurien ongelmana on näiden pesurien valmistuksessa esiintyvä vaikeus ja niin ollen niiden suuret valmistuskustannukset.

70297

Erityisesti konvergoivan tulo-osan ja kaarevan, diver-goivan paisuntakammion valmistus on hyvin kallista.

Lisäongelmana on uimurityyppisten vesiventtiilien huono luotettavuus, kun ne ovat alttiina likaiselle, erittäin syövyttävälle pesunesteelle pesurisäiliössä. Ne toimivat usein huonosti tai eivät pysäytä moottoria, kun veden korkeus laskee liian alhaiseksi. Täyttötyyp-pisten pesurien kustannuksia suurentaa ruostumattomasta teräksestä eikä pronssista valmistettujen uimurien ja venttiilien käyttö. Tämä ongelma on johtanut siihen, että kaivoslaitteistojen käyttäjät mieluummin käyttävät erään-tyyppisiä imuvesipesureita ja lämpökäyttöisiä moottorin pysäytyksen säätöventtiilejä, jotka tunnustelevat poistettujen poistokaasujen lämpötilaa. Olemassa olevat erään-tyyppiset pesurit aiheuttavat kuitenkin lisäongelmia.

Koska erään tyyppi set pesurisäiliöt sisältävät kaiken veden, jota tarvitaan aina kahdeksan tunnin käyttöön, niissä on alun alkaen korkeampi veden korkeus kuin täyttöpesu-reissa. Olemassa olevissa eräänpesurimalleissa korkeampi veden korkeus aiheuttaa liiallista moottorin vastapainet-ta ja veden poistoa. Tällaisten pesurien on myös toimittava laajalla veden korkeustasoalueella, mutta jo käytössä olevat pesurit eivät ole pystyneet tähän menestyksellisesti. Esim. US-patentissa 3 976 456 veden korkeusalue on vain noin 12,5 cm, mikä vaatisi hyvin suuren säiliön sisältämään riittävästi vettä 8 tuntia varten, jos sitä käytetään erääntyyppisenä pesurina. Tällainen suuri säiliö vaatii enemmän välilevyjä kuin pieni säiliö ja jäykistystä, jotta roiskuminen oli9i mahdollisimman vähäistä ja säiliö kestäisi räjähdysten suuria paineita.

Lämpökäyttöisten säätöventtiilien käyttö ei takaa moottorin pysähtymistä, jos veden korkeus muuttuu liian alhaiseksi. Niin ollen pesuri ei ehkä tehokkaasti pysty 6 70297 estämään liekkien etenemistä räjähdyksen sattuessa. Tämä mahdollisuus tekee välttämättömäksi liekinestimen poistokaasuaukossa. Liekinestimet nostavat kuitenkin pesurin hintaa, suurentavat moottorin vastapainetta, varsinkin likaantuessaan, ja vaativat päivittäistä puhdistusta .

Niin ollen tarvitaan entistä parempaa imutyyppistä pois-tokaasupesuria polttomoottoreitä varten,erityisesti maanalaisten kaivosajoneuvojen polttomoottoreita varten, jotta edellä esitetyt ongelmat saataisiin ratkaistuiksi.

Keksinnön ensisijaisena tarkoituksena on saada aikaan entistä parempi imuvesipesuri, joka erityisesti soveltuu käytettäväksi maanalaisissa kaivosajoneuvoissa.

Keksinnön toisena tärkeänä tarkoituksena on pienentää tällaisten pesurien herkkyyttä roiskumiselle ja veden korkeuden vaihteluille.

Eräänä tärkeänä lisätarkoituksena on mahdollistaa uimu-rityyppisten venttiilien käyttö tällaisissa pesureissa ja samalla minimoida niiden toimintahäiriöt.

Vielä eräänä tarkoituksena on päästä poistokaasujen entistä parempaan pesuun ja samalla pienentää ilmakehään poistetun veden määrää.

Muita tarkoituksia ovat mm.: 1. välttää kalliiden uimuri- ja venttiilikomponenttien tarve imuvesipesureissa, 2. yksinkertaistaa tällaisten pesurien rakennetta, 3. pienentää tällaisten pesurien kustannuksia, 4. minimoida moottorin vastapaine, 5. minimoida veden kulutus, 7 70297 6. tarjota pesuri, joka entistä helpommin kestää ja vaimentaa sisäisiä räjähdyksiä, 7. poistaa liekinestimien tarve, 8. estää moottorin ennenaikainen pysähtyminen, 9. tarjota pesuri, joka toimii tehokkaasti veden korkeuksien vaihdellessa suuresti, 10. lisätä imetyn veden määrää ja sekoittaa tällainen vesi tasaisesti kaasuihin.

Nämä tarkoitukset saavutetaan patenttivaatimuksen 1 tunnusmerkki-osassa esitetyllä pesurilla. Keksinnön edulliset suoritusmuodot selviävät alivaatimuksista.

Edellä esitetyt ja muut keksinnön tarkoitukset, tunnusmerkit ja edut käyvät helpommin selville seuraavasta kahden suoritusmuodon selityksestä, jossa viitataan oheisiin piirustuksiin, joissa kuvio 1 on perspeksiivikuva täyttötyyppisestä, keksinnön mukaisesta pesurista, jolloin pesurisäiliön ja sydämen.osia on leikattu pois sisärakenteen näyttämiseksi, kuvio 2 on pystysuora poikkileikkauskuva, joka on tehty kuvion 1 viivaa 2-2 pitkin, kuvio 3 on vaakasuora poikkileikkauskuva, joka on tehty kuvion 1 viivaa 3-3 pitkin, 70297 kuvio 4 on suurennettu pystysuora poikkileikkauskuva kuvion 3 alemmasta osasta ja esittää, miten poisto-kaasut imevät vettä sekoituskammioon, kuvio 5 on perspektiivikuva keksinnön mukaisesta erääntyyp-pisestä pesurista jolloin säiliön, välilevyjen ja sydämen osia on leikattu pois sisärakenteen näyttämiseksi, ja kuvio 6 on pystysuora poikkileikkauskuva, joka on tehty kuvion 5 viivaa 6-6 pitkin, jolloin vain poistokaasujen tulo- ja poistoputkien osia on leikattu pois.

Keksinnön kahden suoritusmuodon selityksessä samat viitenumerot merkitsevät samoja osia, jotka ovat yhteisiä molemmille suoritusmuodoille.

Kuvioissa 1 ja 2 esitetty täyttötyyppinen vesipesuri 10 käsittää pesurisäiliön 12, poistokaasun tuloputken 14, poistokaasun poistoputken 16, pesurisydämen 18, uimurikäyttöisen säätömekanismin 20, täyttönestesäi-liön ja putken (ei esitetty).

Pesurisäiliö 12 on pystysuunnassa pitkänomainen ruostumaton teräskanisteri, jossa on lieriömäinen sivuseinä 22 ja joka on suljettu päistään ylä- ja pohjaseinillä 24, 26 niin että se sisältää pesunestettä, kuten vettä 28 ja esittämättä jätettyjä poistokaasuja nesteen pinnan yläpuolella. Kanisterin kapea, pituussuunnassa pitkänomainen muoto muodostaa syvän kapean nestealtaan, jossa ei juuri tapahdu roiskumista eikä normaaleja korkeusvaihteluja. Lieriömäinen säiliö ei myöskään todennäköisesti muuta muotoaan, kun siinä tapahtuu räjähdys.

Poistokaasun tuloputkessa 14 on vaakasuora osa 30, joka loivasti kaartuu pystysuoraksi osaksi 32. Vaakasuora osa ulottuu pesurisäiliöön tulolaipasta 31, joka ympäröi sivuseinässä 22 olevaa aukkoa aivan ylä-seinän 24 alapuolella. Tulolaippa on tarkoitettu 9 70297 liitettäväksi sisäpuolisen, esittämättä jätetyn polttomoottorin pakoputkeen 33. Pystysuora osa johtaa alaspäin säiliön keskustan läpi poistoaukkoon 34 (kuvio 2), joka sijaitsee välimatkan päässä pohjaseinän 26 yläpuolella.

Poistokaasun poistoputki 16 ulkonee sivuseinässä 22 olevasta aukosta 36 aivan yläseinän 24 alapuolella poistaen jäähdytettyjä kaasuja pesurista ilmakehään tai muuhun laitteeseen.

Pesurin sydämeen 18 kuuluu ensimmäinen deflektori tai malja 37, päästään avoin sekoitusputki 40 ja toinen deflektori 42.

Maljassa 37 on lieriömäinen sivuseinä 38, joka muodostaa kauluksen, joka ympäröi samankeskisesti poistoauk-koa 34, ja pohjaseinä 39, joka sijaitsee pienen välimatkan päässä pohjaseinän 26 yläpuolella, niin että vettä voi virrata maljan alapuolelle jäähdyttämään seiniä 26 ja 39. Sivuseinä 38 ulottuu ylöspäin lyhyen välimatkan päähän tuloputkesta rajoittaen tätä putkea ympäröivän rengasmaisen vesiaukon 74. Aukon 74 poikkileikkauspinta on pienempi kuin aukon 34 poikkileikkauspinta mutta ei kuitenkaan niin paljon pienempi, että moottorin vastapaine muodostuu liian suureksi. Näiden pintojen sopiva suhde on 0,6-0,8.

Sekoitusputki 40 ympäröi samankeskisesti poistokaasu-putken pystysuoraa osaa ja deflektorimaljaa, niin että muodostuu rengasmainen paisuntakammio 75, joka ympäröi poistokaasuputkea ja sivuseinää 38 ympäröivää rengasmaista vesiaukkoa 76, kuten kuvioista 3 ja 4 parhaiten näkyy. Putken 40 alapää 41 sijaitsee suunnilleen poistoaukon 34 tasolla. Sekoitusputki ulottuu ylöspäin veden pinnan yläpuolelle pystysuoran osan 32 pituuden suurta osaa pitkin.

10 70297

Sekoitusputki sijaitsee ulospäin maljan sivuseinästä sellaisen välimatkan verran, että aukon 74 ja sekoi-tuskammion 75 poikkileikkauspintojen välinen suhde on optimaalisella alueella 0,4-0,5. Suuremmat tai pienemmät suhteet voivat myös tulla kysymykseen, mutta ne pienentävät imutehoa, jos ne ovat liian suuret, ja vähentävät kohtuuttomasti moottorin vastapainetta, jossa ne ovat liian pienet.

Deflektori 42 muodostaa rengasmaisen kuvun sekoitus-putken avoimen yläpään päälle aivan poistoputken 16 vaakasuoran osan alapuolella. Deflektorissa on vaakasuora yläseinä 44, joka ulkonee säteittäisesti pystysuorasta osasta 43 ja yläseinän 44 kehältä alaspäin suuntautuvasta lieriömäisestä sivuseinästä tai liepeestä 46. Liepeen 46 alareuna ulottuu sekoitusputken yläpään yli riittävästi seoksen ohjaamiseksi veden pintaa 28 kohti. Lieve 46 sijaitsee riittävän välimatkan päässä ulospäin sekoitusputkesta seoksen lisäpaisutusta varten, mutta ei niin kaukana, että se rajoittaa kaasujen ylöspäin tapahtuvaa virtausta poistoputkea 16 kohti deflektorin ja sivuseinän 22 välissä, kuten nuoli 80 osoittaa. Tällaisen virtauksen on oltava alle n.

183 m/minuutti, jotta estetään vesipisaroiden poistuminen pesurista. Pesuri on edullisesti suunniteltu kaasun keskimääräistä ylöspäinvirtausnopeutta varten deflektoriliepeen ympärillä n. 122 m/minuutti, niin että enimmäisvirtausnopeus on alle n. 153 m/minuutti. Esittämättä jätetyt kannattimet tai tuet yhdistävät sekoitusputken 40, poistokaasun tuloputkiosan 32 ja maljan alapäät toisiinsa. Esittämättä jätetyt lisä-kanna ttimet yhdistävät putken 40, putkiosan 32 ja deflektorikuvun 42 yläpäät toisiinsa. Kannattimet voivat myös yhdistää sekoitusputken säiliön sivuseinään 22 pesurisydämen tukemiseksi säiliössä.

11 70297

Uimurikäyttöiseen säätömekanismiin 20 kuuluu uimuri-tal tyyntyrniskammio 48, joka muodostuu pystysuorasta välilevystä 49, uimurista 50, pyörivästä uimuriakselis-ta 52, tiivistetystä akseliliittimestä 54, vedenpintaa tunnustelevista venttiileistä 56, 57 ja varmuus-katkaisimesta tai -venttiilistä 58.

Kuten kuviossa 3 esitetään, välilevy 49 ulottuu jännettä pitkin kahden pisteen välillä sivuseinän 22 sisäsivulla ja rajoittaa uimurikammion 48. Uimurikammio on edullisesti juuri riittävän suuri, niin että uimuri 50 voi vapaasti liikkua ylös ja alas välilevyn ja sivuseinän välissä vedenpinnan muutosten mukaisesti. Välilevyssä on pohjaseinän 26 lähellä pienet aukot 60 vedenpinnan tasauttamiseksi välilevyn vastakkaisilla puolilla. Uimurikammio on riittävän korkea ja kapea roiskumisen ja tason muutosten vaikutusten pienentämiseksi uimurissa.

Uimuri 50 on yhdistetty akseliin säteittäisellä varrella 51, niin että vedenpinnan muutokset, jotka kohottavat ja alentavat uimuria, pyörittävät akselia sovitteen 54 sisällä. Sovite käsittää putkisovitteen, joka on kierretty vastaavaan sovitteeseen, joka on hitsattu sivuseinässä 22 olevaan aukkoon kohdassa, joka sijaitsee korkean vedenpinnan 66 ja sulkuvesitason 68 keskivälissä. Kaupallinen, esittämättä jätetty 0-rengas-tiiviste, joka on syövyttäviin vesiratkaisuihin sopivaa tyyppiä, tiivistää putkisovitteen akselin 52 ympärille .

Anturiventtiilit 56, 57 on asennettu akselille 52 pesu-risäiliön ulkopuolelle, jossa ne on eristetty syövyttävästä pesunesteestä. Venttiilit käyttävät joko pneumaattista tai hydraulista painetta täyttöveden lisäyksen säätämiseksi pesurisäiliöön. Kuhunkin venttiiliin kuuluu 12 70297 nokka 62, joka on asennettu pyörimään akselilla 52 akselia pitkin venttiilimekanismin käynnistystä varten.

Nokat 62 on sijoitettu pyörivästi akselille 52, niin että ne käynnistävät oman venttiilinsä uimurin eri asennoissa. Anturiventtiilin 56 nokka on sijoitettu käynnistämään venttiilin 56 veden lisäämiseksi pesuri-säiliöön esittämättä jätetystä täyttövesiventtiilis-tä ja -säiliöstä, kun uimuri laskeutuu alas täyttöta-solle 64. Venttiilin 57 nokka on sijoitettu käynnistämään venttiili 57 täyttöveden lisäyksen lopettamiseksi, kun uimuri nousee täynnätasolle 66. Varmuusvent-tiilin 58 nokka on sijoitettu käynnistämään venttiilin 58 esittämättä jätetyn moottorin pysäyttämiseksi, kun uimuri laskeutuu täynnätason alapuolella olevalle pysäytystasolle 68.

Anturiventtiilit 56 ja 57 huolehtivat veden syötöstä pesurisäiliöön, kunnes täyttösäiliö on tyhjä pitäen veden pinnan täynnätason yläpuolella. Sen jälkeen veden pinta alenee pysäytystasolle varmuusventtiilin 58 käynnistämiseksi, niin että moottori pysäytetään, ennen kuin veden pinta alenee niin paljon, että pesuri lakkaa toimimasta tehokkaana liekin estona.

Säiliö 12, poistokaasun tuloputki 14, poistoputki 16, malja 37, sekoitusputki 40, deflektori 42, välilevy 49, uimuri 50 ja sovite 54 on kaikki edullisesti valmistettu ruostumattomasta teräksestä. Akseli 52 on edullisesti pronssialumiiniseosta, ja 0-rengas on edullisesti valmistettu "Vitonista", joka on tunnettu fluorihiilielastomeerilaatu. Tulolaippa 30 ja venttiilit 56, 57 ja 58 voidaan valmistaa huokeista, syöpyvistä komponenteista, koska ne eivät ole alttiina syövyttävälle pesuvedelle.

70297

Erääntyyppinen vesipesuri

Kuten kuvioissa 5 ja 6 esitetään, erääntyyppinen vesipesuri 110 käsittää pesurisäiliön 112, poistokaasun tu-loputken 133, poistokaasun poistoputken 116, pesurisy-dämen 118 ja uimurikäyttöisen säätömekanismin 120.

Täyttövesisäiliön sijasta lisäpesuveden lähteenä erään-tyyppinen pesuri käyttää pesurisäiliötä 112, jonka veden tilavuus on riittävän suuri, jotta pesuri voi toimia pitkähkön ajan ennen täyttöä, esimerkiksi yhden 8 tunnin työvuoron ajan. Säiliö 112 on pitkänomainen, suorakulmainen säiliö, jossa on ylä- ja pohjaseinät 122, 124, vastakkaiset sivuseinät 126, 128 sekä pääty-seinät 130, 132. Kannellinen täyttöaukko 134 sijaitsee yläseinässä päätyseinän 132 lähellä. Säiliön muotoa ja täyttöaukon sijaintia voidaan tarpeen mukaan muuttaa eri kaivosajoneuvojen käytettävissä olevan tilan mukaan.

Sivuseinät 126, 128 sijaitsevat lähekkäin roiskumisen ja nopeiden veden pinnan tasomuutosten vaikutusten minimoimiseksi yhdessä sivusuunnassa. Kaksi yhdensuuntaista välilevyä 136, 138 ulottuu säiliön sisäpuolen poikki sivuseinien välissä. Välilevyt sijaitsevat lähekkäin roiskumisen ja nopeiden tasomuutosten vaikutuksen minimoimiseksi toisessa sivusuunnassa.

Sivuseinät ja välilevyt muodostavat seinäosia, jotka rajoittavat korkean, kapean, keskisen pesurikammion 140 ja kaksi varastokammiota 142, 144 säiliön kummassakin päässä. Lovet 146 välilevyjen alakulmissa muodostavat pieniä aukkoja, joiden läpi vesi voi virrata kammiosta toiseen. Pitkänomaiset aukot 148 kunkin välilevyn yläosien lähellä mahdollistavat kaasujen virtauksen kammiosta toiseen.

14 70297

Pesurisydän on keskiöity säiliöön kammion 140 sisään, niin että se edelleen minimoi tasomuutosten vaikutuksia. Poistokaasun tuloputkessa 133 on pystysuora osa 32, joka ulkonee alaspäin tulolaipasta 31, joka ympäröi yläseinässä 122 olevaa aukkoa. Pesurisydän 118 on oleellisesti samanlainen kuin täyttötyyppisen pesurin sydän 18 paitsi, että deflektorin pää 42 voi olla yhdistetty joko seinän 122 alasivuun tai tuloputkiosaan 32. Poistoputki 116 on yhdistetty yläseinässä 122 olevaan aukkoon varastokammion 142 yläpuolella.

Uimurimekanismi 120, joka sijaitsee sivuseinää 126 pitkin, on oleellisesti sama kuin täyttöpesurin mekanismi 20. Siinä on kuitenkin vain yksi veden pintaa tunnusteleva venttiili tai kytkin, varmuussulkuventtii-li 58. Uimuri 50 on keskiöity suunnilleen välilevyjen väliin pesurisydämen sivua pitkin. Uimurimekanismi on sijoitettu riittävän alhaalle pystysuunnassa tunnustelemaan veden minimitasoa, jossa pesuri estää liekin etenemisen, mikäli moottorissa tai pesurisydämessä sattuisi räjähdys. Nokka 62 on sovitettu pyörivästi akselille 52 varmistamaan, että venttiili pysäyttää moottorin, kun tuo minimitaso saavutetaan.

Ennen käyttöä pesurin kumpikin suoritusmuoto täytetään aluksi vedellä tai muulla sopivalla pesunesteellä. Täyt-tötyyppisessä pesurissa myös täyttösäiliö täytetään. Erääntyyppinen pesuri täytetään tasolle, joka sijaitsee oleellisesti uimurin yläpuolella mutta deflektorin sivuseinän 46 alareunan alapuolella. Veden enimmäissyvyys on otettava huomioon pesurisäiliötä täytettäessä, jotta estetään veden pinnan pyörteily ja liian suuri veden alkukulutus ja liian suuret moottorin vastapaineet.

Kun moottori käynnistetään, kaasu syrjäyttää maljassa 37, sekoitusputkessa 40 ja poistoputken 16 päässä mahdollisesti olevan veden. Syrjäytetty vesi ei saisi 15 70297 kohottaa veden pintaa tällaisen enimmäistason yläpuolelle.

Säiliötä ei niin ollen saisi täyttää veden staattisen enimmäistason yläpuolelle, joka on n. 10,16 cm deflek-torikuvun liepeen alapuolella täyttöpesurissa ja n.

7,62 cm kuvun alapuolella eräpesurissa, riippuen säiliön koosta.

Pesurin käytön aikana polttomoottorin kuumat poistokaasut kulkevat vesivaipoitetun poistoputken 33, 133 kautta pesurin poistokaasun tulolaipan 31 läpi tulo-putkeen 14, 114. Kuumat kaasut tulevat pesuriin kuvioiden 2 ja 5 nuolien 70 osoittamalla tavalla ja virtaa-vat alaspäin aukkoa 34 kohti.

Alaspäin virtaavat kaasut poistuvat aukosta 34, jolloin ne välittömästi ohjataan sivulle ja sen jälkeen ylöspäin maljan 37 avulla, joka saa aikaan virtauksen suunnan muutoksen, kuten kuvioiden 2, 4 ja 6 nuolet 72 osoittavat. Rengasmainen aukko supistaa ja kiihdyttää kaasujen virtausta, niin että ne virtaavat ylöspäin suurella nopeudella poistoputken 16 pään ympäri sekoitus-kammioon 75.

Virratessaan aukon 74 läpi sekoituskammioon kaasut paisuvat veden vetämiseksi rengasmaisen vesiaukon 76 läpi ja tämän veden imemiseksi pieninä pisaroina tasaisesti ylöspäin virtaavaan kaasuvirtaan, kuten kuvion 4 nuolet 78 osoittavat.

Kaasuvirran suunnan muutos, kaasujen nopeus niiden kulkiessa aukon 74 läpi ja niiden äkillinen paisuminen niiden joutuessa sekoituskammioon vaikuttavat yhdessä kaasuvirran voimakkaaseen pyörteilyyn sekoitusputkessa. Tällainen pyörteily sekoittaa vesipisarat perusteellisesti kaasuihin, niin että kaasut nopeasti jäähtyvät, ,6 70297 jolloin kaasujen sisältämät monet hiukkaset ja muut saastuttavat aineet saadaan kostutetuiksi ja niin ollen pidätetyiksi.

Kaasujen ja vesipisaroiden seos virtaa ylöspäin poisto-putken pystysuoran osan ulkosivun ympärillä, jota vesi myös jonkin verran jäähdyttää. Sekoitusputken ylä-aukon kohdalla deflektori 40 saa aikaan toisen virran suunnan muutoksen, kuten kuvioiden 2 ja 6 nuolet 78 esittävät. Seos ohjataan sivulle ja sen jälkeen alaspäin deflektoriseinien 44, 46 avulla. Tämä vaikutus pakottaa seoksen veden pintaa 28 kohti. Samalla seos paisuu toisen kerran, mikä edelleen pienentää sen nopeutta. Vesipisarat ja poistohiukkaset, jotka osuvat veden pintaan, tulevat niin ollen siepatuiksi kiinni.

Nyt jäähtyneet kaasut nousevat pesurisäiliön yläosaa kohti liepeen 46 ympärillä, kuten kuvioiden 2 ja 6 nuolet 80 esittävät. Kohoavia kaasuja jäähdyttää edelleen deflektorista tuleva, alaspäin suunnattu vesipisara-suihku. Sen jälkeen kaasut virtaavat poistokaasun poistokohtaa kohti, kuten nuolet 82 osoittavat. Kaasut poistuvat säiliöstä oleellisesti vapaina vesipisaroista, jolloin niiden lämpötila ja vesiliukoisten sekä hiukkas-maisten saasteiden taso on merkittävästi alentunut.

Lähes kaikki pesuneste, joka ei ole höyrystynyt kaasujen jäähdytystä varten, palautetaan säiliöön, mikä pienentää täyttönesteen tarvetta. Täyttöpesurisäiliön pienen vesitilavuuden takia vettä on lisättävä jaksoittain veden tason ylläpitämiseksi. Tämä tehdään automaattisesti täyttöuimurimekanismin avulla, joka tunnustelee veden pintaa ja lisää vettä täyttösäiliöstä. Koska erääntyyppisellä pesurilla on erittäin suuri vetävyys sivusuunnassa, sen veden taso laskee hitaammin kuin täyttö-pesurin veden taso. Sitä mukaa kun keskipesurikammion veden pinta laskee välilevyjen 136 ja 138 välissä, 70297 vettä virtaa varastokammioista 142, 144.

Polttomoottorin räjähdys tai palavien kaasujen räjähdyksiä sattuu joskus poistoputkessa tai pesurin tulo-putkessa. Pesurisydämen lieriömäinen muoto kestää kuitenkin muodonmuutoksia paremmin kuin aiemmissa pesureissa käytetty neliömäinen muoto. Lisäksi räjähdys vaimenee, koska räjähtäneiden kaasujen suurentunut nopeus aukon 72 läpi pakottaa enemmän vettä aukon 74 läpi kaasujen jäähdytystä ja niin ollen niiden tilavuuden supistusta varten. Pesurisydän vaimentaa niin ollen tällaisia räjähdyksiä estäen säiliön vahingoittumisen ja liekin etenemisen poistokaasun poistoputkesta.

Esimerkki

Edellä olevan laitteen eräässä esimerkissä pesurisydämen 18, 118 kokonaiskorkeus on n. 66 cm. Poistokaasun tuloputken 16, maljan 37, sekoitusputken 40 ja deflekto-rin 42 halkaisijat ovat n. 12,7 cm, 16,5 cm, 20,3 ja vastaavasti 30,5 cm. Niin ollen poistokaasun tuloputken, sekoituskammion ja deflektoriliepeen ja sekoitus-putken välisen rengasmaisen aukon poikkileikkauspinnat suurenevat asteittain suhteissa ainakin 1,5-1. Maljan pohjaseinä sijaitsee n. 1,27 cm:n päässä säiliön pohjan yläpuolella, ja sen sivuseinä on n. 6,35 cm korkea. Poistokaasun tuloputken ja sekoitusputken alapäät sijaitsevat n. 4,44 cm:n päässä säiliön pohjaseinän yläpuolella. Deflektorin yläseinä 44 sijaitsee n. 6,35 cm:n päässä sekoitusputken yläpään yläpuolella, ja deflekto-rilieve 46 ulottuu siitä alaspäin n. 12,7 cm:n verran.

Pesurisydäntä, jolla oli edellä mainitut mitat, kokeiltiin täyttöpesurisäiliössä, jonka korkeus oli n. 86,33 cm ja halkaisija n. 45,7 cm. Havaittiin, että tällainen pesuri jäähdytti poistokaasuja 66-71°C:seen ilman merkittävää muutosta veden kulutuksessa veden syvyyksien 18 70297 alueella, joka vaihteli minimistä alle 7,62 cm maksimiin n. 45,7 cm. Kun staattinen veden syvyys oli suurempi kuin 45,7 cm ja pienempi kuin n. 7,62 cm liepeen 46 alapuolella, veden kulutus kasvoi merkittävästi veden pinnan pyörteilyn takia. Niin ollen suurimman staattisen veden syvyyden pesurin käytön aikana tulisi olla alle 43,16 cm.

Kaivosten turvallisuusmääräykset vaatisivat hieman suurempaa veden vähimmäissyvyyttä, n. 12,7-15,23 cm, liekin etenemisen estämiseksi ja räjähdyksen tukahduttamisen varmistamiseksi. Lisäksi 15,23 cm:n veden vähimmäis syvyyden käyttö sallii yhä n. 27,9 cm:n vaihtelun veden syvyydessä, mikä on yli kaksi kertaa suurempi kuin edellä mainitun US-patentin 3 976 456 mukaisen laitteen vaihtelualue. Lisäksi täyttöpesurilla oli keskimääräinen veden kulutus, joka oli pienempi kuin 0,76 litraa/jarrun hevosvoimatunti eli pienempi kuin 2/3 US-patentin 3 976 456 mukaisen laitteen veden kulutuksesta. Deflektorin ja säiliön sivuseinän välissä ylöspäin virtaavien kaasujen nopeus on alle 152,5 m/minuutti, mikä auttaa minimoimaan veden poistumista poistoputken kautta. Lopuksi moottorin vastapaine oli alle 45,7 cm vettä mitattuna vesimanometrillä pesurin veden syvyyksien koko toiminta-alueella.

Pesurisydäntä, jolla oli edellä mainitut mitat, on myös kokeiltuerääntjyppisessä pesurisäiliössä, jolloin se on antanut samanlaiset tulokset. Pesurisydämen kyky toimia tehokkaasti näin laajalla veden syvyysalueella mahdollistaa 50 %:n pienennyksen säiliön pinta-alassa verrattuna aiempiin erääntyyppi s iin pesureihin lyhentämättä käyttöaikaa täyttöjen välillä. Niin ollen erääntyyppi s ten pesuri-säiliöiden tilantarve pienenee oleellisesti. Roiskuminen ja veden tasojen muutos säiliössä pienenevät samoin tasolle, jossa yksinkertainen suunnan muutos on tehokas. Pesurisydämen ja uimurin keskiöinti säiliössä 19 70297 pienentää niiden herkkyyttä mahdollisille korkeusmuu-toksille.

Edellä oleva yksityiskohtainen selitys ja esimerkki havainnollistavat erityisiä tapoja, joilla keksintö voidaan toteuttaa. Keksintö ei kuitenkaan rajoitu vain näihin. Esimerkiksi pesurisydän ja poistokaasun tulo-putki on kuvattu lieriömäisiksi, mutta keksintö käsittää myös muut geometriset muodot. Kuvioissa 2 ja 6 poisto-putken pystysuora osa, malja, sekoitusputki ja deflekto-rilieve ovat lieriöitä, joissa on yhdensuuntaiset sivut. Kuitenkin voidaan käyttää myös ei-yhdensuuntaisia rakenteita. Sekoitusputki voisi esimerkiksi olla ylösalaisin käännetty katkokartiomainen putki. Deflektorikuvun 42 lisäksi voidaan käyttää myös muita välineitä mukana kulkeutuneiden vesipisaroiden erotusta varten. Esimerkkeinä mainittakoon inertiaerotin tai pyörreputki ja vettä poistavat siivet.

Kun edellä on esitetty ja selitetty keksinnön kahta edullista suoritusmuotoa ja sen useita muunnoksia, lienee alan ammattimiehelle selvää, että keksintöä voidaan muunnella sovitelmaltaan ja yksityiskohdiltaan. Keksintö käsittää kaikki sellaiset muunnokset, jotka kuuluvat seuraavien vaatimusten puitteisiin.

Claims (17)

20 70297

1. Moottorin poistokaasupesuri, joka käsittää - pesurisäiliön (12), - poistokaasun tuloputken (14) kuumien, likaisten poistokaasujen johtamiseksi alaspäin säiliössä poistoaukkoon (34), - sekoitusputken (40), joka ympäröi tuloputken (14) osaa sekoi-tuskammion (75) rajoittamiseksi mainittujen putkien väliin, jolloin sekoitusputki ulottuu säiliön nestepinnan ylä- ja alapuolelle, - deflektorin (37) aukosta (34) tulevan kaasuvirtauksen suunnan muuttamiseksi mainitun virran ohjaamiseksi ylöspäin sekoitus-kammioon , - välineen (42) sekoitetun pesunesteen erottamiseksi kaasuista, ja - poistokaasun poistoputken (16) jäähdytettyjen, puhdistettujen kaasujen poistamiseksi säiliöstä, tunnettu siitä, että deflektoriin kuuluu seinäosat (38), jotka ulottuvat ylöspäin sekoituskammioon ja sijaitsevat välimatkan päässä toisistaan sekoitusputken (40) ja tuloputken (14) välissä muodostaen imuvälineen pesunesteen imemiseksi sekoituskammioon, niin että se sekoittuu mainittuihin kaasuihin ja jäähdyttää sekä puhdistaa ne, ja että sekoitusputkessa on avoin yläpää ja alaspäin avoin alapää (41), joka sijaitsee pesurin pohjan (26) lähellä.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen poistokaasupesuri, tunnettu siitä, että - deflektori (37) sijaitsee sellaisen välimatkan päässä säiliön pohjan (26 ) yläpuolella, joka juuri riittää päästämään pesunestettä sen alle säiliön pohjan jäähdyttämiseksi, - deflektorin seinäosa (38) päättyy sekoitusputken alapään (41) yläpuolelle mutta aivan sen viereen, ja - poistokaasun tuloputken (14) poistoaukko (34) sijaitsee deflektorin seinäosan ylärajan alapuolella.

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen pesuri, tunnet-t u siitä, että tuloputki (14), sekoitusputki (40) ja seinäosa (38) on muotoiltu siten, että ne rajoittavat sisemmän imukaasu-aukon, joka ympäröi mainittua poistoaukkoa (34), ja ulomman pesu- 21 70297 nesteaukon, joka ympäröi mainittua sisempää aukkoa/ niin että sisemmän aukon läpi ylöspäin, .virtaavat kaasut yo ivat imeä pesunestettä sekoituskammioon (75) oleellisesti koko ulomman aukon kautta.

4. Patenttivaatimuksen 1 mukainen poistokaasupesuri, tunnettu siitä, - että välineeseen nesteen erottamiseksi kaasuista kuuluu deflektorikupu (42), joka ympäröi poistokaasun tuloputkea (14) sekoitusputken avoimen yläpään yläpuolella, jolloin kupua voidaan käyttää poistokaasujen ja pesunesteen sekoituskammiosta tulevan ylöspäin suuntautuvan virran suunnan muuttamiseksi mainitun virran ohjaamiseksi alaspäin pesunesteeseen nesteen erottamiseksi jäähdytetyistä, puhdistetuista kaasuista, ja - että säiliössä on ulompi sivuseinäosa (22), joka sijaitsee välimatkan päässä ulospäin deflektorikuvusta kanavan rajoittamiseksi niiden väliin, niin että jäähdytetyt, puhdistetut kaasut voivat virrata vapaasti deflektorikuvun ympärillä poistokaasun poistoputkeen, jolloin kanavan poikkipinta-ala on sellainen että ylöspäin virtaavien kaasujen nopeus on sen nopeuden alapuolella jossa kaasu kantaisi nestepisaroita ylöspäin poisto-kaasuaukkoon.

5. Patenttivaatimuksen 4 mukainen pesuri, tunnettu siitä, että tuloputkella (14) , sekoituskammiolla (7 5) ja sekoitusputken sekä deflektorikuvun (42) välisellä rengasmaisella aukolla on asteittain suurenevat poikkileikkauspinnat, niin että muodostuu paisuntaosa mainitun kaasuvirran tilavuuden laajentamiseksi, jolloin sen nopeus pienenee virran kunkin suunnan muutoksen jälkeen.

6. Patenttivaatimuksen 1 mukainen poistokaasupesuri, tunnettu siitä, että poistokaasun poisto-osa (16) on yhteydessä säiliön yläosaan nesteen pinnan yläpuolella, että imuväline sisältää rengasmaisen aukko-osan, jota rajoittavat ensimmäinen deflektoriosa ja sekoitusputken seinämäosa ulospäin ylöspäin suuntautuvan kaasuvirran vieressä, niin että ylöspäin suuntautuva kaasuvirta imee pesunestepisaroita mainit- 22 7 0 2 9 7 tuun virtaan, ja että erotusväline sisältää toisen deflektori-osan (42) , joka ottaa vastaan sekoitusputken yläpään ylöspäin suuntautuvan pesunestekaasuseosvirran suunnan muuttamiseksi ja paisuttamiseksi ja pesunestepisaroiden suuntaamiseksi alaspäin mainitun nesteen pintaa kohti pisaroiden erottamiseksi kaasuista, jolloin säiliössä on ulommat sivuseinämäosat (22), jotka sijaitsevat välimatkan päässä toisesta deflektoriosasta (42), niin että väliin muodostuu kanava, niin että kaasut voivat virrata ylöspäin alaspäin suuntautuvan nestepisarasuihkun läpi ja toisen deflektoriosan ympäri poistokaasujen poisto-osaan (16), jolloin mainitun kanavan poikkileikkauspinta on kooltaan sellainen, että kaasut edelleen paisuvat nopeuden pienentämiseksi sellaisen nopeuden alapuolelle, jossa ne veisivät nestepisaroita mukanaan ylöspäin poistokaasujen poisto-osaan.

7. Patenttivaatimuksen 6 mukainen poistokaasupesuri, tunnettu siitä, että se käsittää - pitkänomaisen, päästään avoimen sekoitusputken (40), joka ympäröi poistoputken pääteossa ja sijaitsee välimatkan päässä siitä, niin että muodostuu rengasmainen sekoituskammio (75), - deflektorimaljän (37), joka ottaa vastaan mainitusta poisto-aukosta tulevan, alaspäin suuntautuvan kaasuvirran sen suunnan muuttamiseksi kaasujen ohjaamiseksi ylöspäin sekoituskammioon, jolloin deflektorimaljassa on sivuseinämä (38) , joka ulottuu ylöspäin lyhyen matkan verran sekoituskammioon rengasmaisen 23 70297 kaasuaukon rajoittamiseksi, joka ympäröi tuloputken pääteosaa, ja rengasmainen pesunesteaukko, joka ympäröi kaasuaukkoa, niin että kaasuaukon läpi ylöspäin virtaavat kaasut imevät sekoituskammioon pesunestettä, joka sekoittuu kaasuihin, ja - deflektorikuvun (42) , johon kuuluu alaspäin ulottuva sivu-seinämä (46), joka ympäröi poistokaasujen tuloputkea sekoi-tusputken avoimen yläpään yläpuolella sekoituskammiosta tulevan, ylöspäin suuntautuvan kaasu-pesunesteseosvirran suunnan muuttamiseksi mainitun seoksen ohjaamiseksi alaspäin mainitun nesteen pintaa kohti, niin että pesunestepisarat erottuvat nyt jäähtyneistä kaasuista, ja - että sekoitusputki ja deflektorikupu asteittain paisuttavat kaasuja, jolloin näiden kaasujen nopeus pienenee, ja - että pesurisäiliö sijaitsee välimatkan päässä ulospäin deflektorikuvusta, niin että nyt jäähtyneet kaasut voivat virrata vapaasti niiden välistä poistoaukkoon.

8. Patenttivaatimuksen 7 mukainen pesuri, tunnettu siitä, että - kaasuaukon poikkileikkauspinta on pienempi kuin poistokaasujen poistoaukon poikkileikkauspinta, - sekoituskammion poikkileikkauspinta on suurempi kuin kaasu-aukon poikkileikkauspinta, ja - deflektorikuvun sivuseinämä (46) sijaitsee välimatkan päässä ulospäin sekoitusputkesta (40), niin että deflektorikuvun ja sekoitusputken väliin muodostuu rengasmainen aukko, jonka poikkileikkauspinta on suurempi kuin sekoituskammion poikkileikkauspinta, jolloin poistokaasuvirta ensin supistuu kaasun nopeuden suurentamiseksi kaasuaukon läpi ja sen jälkeen äkkiä paisuu virran joutuessa sekoituskammioon ja paisuu edelleen virran suunnan muuttuessa deflektorissa.

9. Patenttivaatimuksen 7 mukainen pesuri, tunnettu siitä, että siihen kuuluu seinämäosat (22), jotka rajoittavat pesurikammion, joka sisältää pesunestettä kapeana, sekoitus- .· .-putkea ympäröivänä altaana, jolloin mainitut seinämäosat sijait- * 24 70297 sevat riittävän välimatkan päässä ulospäin deflektorikuvusta (42), niin että jäähdytettyjen kaasujen nopeus hidastuu niiden virratessa poistokaasujen poisto-osaan (16) nopeuteen, joka on pienempi kuin nopeus, jolla kaasut pyrkisivät viemään mukanaan pesunestepisaroita mainittuun poisto-osaan.

10. Patenttivaatimuksen 7 mukainen pesuri, tunnettu siitä, että pesurisäiliössä (12) on pystysuunnassa lieriömäinen sivuseinämä, joka sisältää kapean, rengasmaisen, tilavuudeltaan pienen nestemuodostelman, joka ympäröi seköitusputkea, että deflektorikupu (42) sijaitsee lähellä pesurisäiliön pohjaa, että pesuriin kuuluu täyttölaite nesteen lisäämiseksi säiliöön, niin että säiliössä säilyy ainakin miniminestetaso, ja että täyttölaitteeseen kuuluu pesurisäiliössä oleva uimuri (50), jossa on pyörivä akseli (52), joka ulottuu mainitun sivuseinä-män läpi, ja pesurisäiliön ulkopuolella oleva venttiili (56) nesteen lisäämiseksi pesurisäiliöön mainitun akselin pyörinnän mukaan, niin että nestetaso voi aleta minimiin säiliön alaosassa, minkä jälkeen säiliö täytetään maksimitasoon, joka on riittävästi deflektorikuvun (42) alimman ulottuvuuden alapuolella, niin että deflektorikuvun alaspäin suuntaamat kaasut ja pisarat mahdollisimman vähän sekoittavat nestettä.

11. Patenttivaatimuksen 7 mukainen pesuri, tunnettu siitä, että pesurisäiliö (12) on suurennettu sivusuunnassa, niin että se sisältää riittävän suuren määrän nestettä, jotta pesuria voidaan käyttää pitkän jakson kuluessa ilman täyttöä, ja että siihen kuuluu pysäytyslaite mainittuja poistokaasuja kehittävän moottorin pysäyttämiseksi, kun neste saavuttaa minimitason, ja seinämäosat, jotka rajoittavat pesurikammion, joka on suunnilleen keskiöity säiliöön ja sisältää osan mainitusta suuresta nestemäärästä seköitusputkea ympäröivänä, kapeana muodostelmana, ja että pysäytyslaitteeseen kuuluu säiliössä sekoitusputken lähellä sijaitseva uimuri (50), jossa on pyörivä akseli, joka ulottuu säiliön sivuseinämän läpi, ja säiliön ulkopuolella oleva venttiili (58), joka pysäyttää moottorin mai- ...nitun akselin pyörinnän mukaan. 25 70297

12. Patenttivaatimuksen 8 mukainen pesuri, tunnettu siitä, että kaasuaukon poikkileikkauspinnan suhde sekoitus-kammion poikkileikkauspintaan on 0,4-0,5.

13. Patenttivaatimuksen 8 mukainen pesuri, tunnettu siitä, että mainitut poikkileikkauspinnat suurenevat asteittain suhteissa ainakin 1,5-1.

14. Patenttivaatimuksen 1 mukainen pesuri, tunnettu siitä, että mainitussa säiliössä (12) on laitteet nesteen pin-takorkeuden tunnistamiseksi ja mainittujen laitteiden vaikutuksesta toimivat pysäytinlaitteet sanottua pakokaasua kehittävän koneen pysäyttämiseksi kun nestekorkeus säiliössä laskee etukäteen määrätyn tason alapuolelle.

15. Patenttivaatimuksen 14 mukainen pesuri, tunnettu siitä, että tunnistuslaitteissa on säiliön (12) sisällä uimuri (50) ja säiliössä on välilevy (49) muodostaen korkean, kapean tilan mainitulle uimurille.

16. Patenttivaatimuksen 1 mukainen pesuri, tunnettu siitä, että säiliössä (12) on laitteet nesteen pintakorkeuden tunnistamiseksi ja mainittujen laitteiden vaikutuksesta toimivat lisänesteen säätölaitteet nesteen lisäämisen säätämiseksi säiliössä kun nestekorkeus laskee etukäteen määrätyn tason alapuolelle.

17. Patenttivaatimuksen 4 mukainen pesuri, tunnettu siitä, että mainitussa säiliössä (12) on laitteet nesteen pinta-korkeuden tunnistamiseksi ja mainittujen laitteiden vaikutuksesta toimivat lisänesteen säätölaitteet nesteen lisäämisen säätämiseksi säiliössä kun nestekorkeus laskee etukäteen määrätyn ensimmäisen tason alapuolelle ja nestelisäyksen pysäyttämiseksi kun nestekorkeus kohoaa toiseen etukäteen määrättyyn tasoon joka on deflektorikuvun alapuolella estämään nesteen sekoittumista siihen alaspäin suuntautuvan kaasu-nestesekoituksen vaikutuksesta. 26 70297